Mika Lintilä http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/168122/all Fri, 01 Mar 2019 23:15:28 +0200 fi Lintilän loistokaupat Nesteen osakkeilla kesällä - kurssi noussut yli 20 euroa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270584-lintilan-loistokaupat-nesteen-osakkeilla-kesalla-kurssi-noussut-yli-20-euroa <p>Valtion omistajaohjausministeri Mika Lintilän ohjauksella viime kesänä valtio myi merkittävän määrän Nesteen osakkeita ulkomaisille ja kotimaisille institutionaalisille sijoittajille hintaan 67,27 euroa per osake. Hieman yli puoli vuotta myöhemmin osakkeen arvo on 90,50 euroa eli reilusti yli 20 euroa enemmän kuin myyntihetkellä.</p><p>Tekniikka&amp;Talous-lehdessä perusinsinööri Miettinen toteaa mielestäni aiheesta, että muut kuin kepuministerit näyttävät ymmärtäneen biodieselin arvon. Samalla hän ihmettelee kuinka hallituksen kepuministerien Bernerin ja Tiilikaisen johdolla allekirjoittamassa ns green dealissä yhdessä autoalan kanssa ei lainkaan oteta huomioon biodieseliä vaan keskitytään vain uudistamaan autokantaa ja myymään uusia autoja.</p><p>Nesteen biodiesel tehtynä jätteistä saattaa olla maailmanluokan tuote, jonka arvo voi olla hyvinkin suuri. Sen avulla nykyautojen elinkaaripäästöjä voidaan pudottaa merkittävästi. Miksi se ei kelpaa päättäjille ja poliitikoille?</p><p>Perusinsinööri Miettinen toteaa lehdessä (vain paperiversio toistaiseksi):</p><p>&quot;<em>Valtio luopui enemmistöstään Nesteessä ja listasi Altian. Kummastakin vastasi ei ihan penaalin terävimpänä kynänä tunnettu kepulainen omistajaohjausministeri Mika Lintilä.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Nesteen enemmistöstä valtio on luopunut lahjoittamalla osakkeita lastensäätiölle, siirtämällä niitä Vakeen, pääomittamalla raideyhtiö Pohjolan Rautateitä ja myymällä niitä markkinoilla, Lintilän mielestä hyvällä hinnalla. </em></p><p><em>Viime kesänä Nestettä irtosi 67 eurolla kappaleelta, joskin nyt reilu puoli vuotta myöhemmin kurssi on parikymmentä euroa enemmän ja investointipankkien tavoitehinnat hipovat jo sataa euroa.&quot;</em></p><p><em>&quot;Ehkä muut kuin kepuministerit ovat ymmärtäneet myös biodieselin arvon.</em>&quot;</p><p>Nesteen ja Fortumin osalta hallituksella tuntuu olevan kovin erilaiset strategiat. Neste on kauppatavaraa ja Fortumista pidetään kiinni. Tästä kirjoitin blogissani <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270072-miksi-neste-on-valtiolle-kauppatavaraa-ja-fortum-ei"><em>Miksi Neste on valtiolle kauppatavaraa ja Fortum ei?</em></a></p><p>On toki jälkiviisautta sanoa, että olisi pitänyt aavistaa biodieselin vaikutus ja muut kurssiin vaikuttaneet tekijät.</p><p>Jotain muutoksia kuitenkin oli kuitenkin selvästi tapahtumassa ja kyllä omistajaohjauksella kuvittelisi olevan tieto uusista tuotteista. Valtiollahan ei ollut mitään pakkoa myydä osakkeita pois ja ainoaksi syyksi Lintilä kertoi, että Nesteen osuus valtion suoraan omistamista pörssiosakkeista oli noussut lähes puoleen. Samalla energia-alan paino oli kasvanut suureksi.</p><p>Jälkikäteen katsottuna pirun huono diili valtiolle, ketkähän tästä oikein hyötyivät?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtion omistajaohjausministeri Mika Lintilän ohjauksella viime kesänä valtio myi merkittävän määrän Nesteen osakkeita ulkomaisille ja kotimaisille institutionaalisille sijoittajille hintaan 67,27 euroa per osake. Hieman yli puoli vuotta myöhemmin osakkeen arvo on 90,50 euroa eli reilusti yli 20 euroa enemmän kuin myyntihetkellä.

Tekniikka&Talous-lehdessä perusinsinööri Miettinen toteaa mielestäni aiheesta, että muut kuin kepuministerit näyttävät ymmärtäneen biodieselin arvon. Samalla hän ihmettelee kuinka hallituksen kepuministerien Bernerin ja Tiilikaisen johdolla allekirjoittamassa ns green dealissä yhdessä autoalan kanssa ei lainkaan oteta huomioon biodieseliä vaan keskitytään vain uudistamaan autokantaa ja myymään uusia autoja.

Nesteen biodiesel tehtynä jätteistä saattaa olla maailmanluokan tuote, jonka arvo voi olla hyvinkin suuri. Sen avulla nykyautojen elinkaaripäästöjä voidaan pudottaa merkittävästi. Miksi se ei kelpaa päättäjille ja poliitikoille?

Perusinsinööri Miettinen toteaa lehdessä (vain paperiversio toistaiseksi):

"Valtio luopui enemmistöstään Nesteessä ja listasi Altian. Kummastakin vastasi ei ihan penaalin terävimpänä kynänä tunnettu kepulainen omistajaohjausministeri Mika Lintilä."

"Nesteen enemmistöstä valtio on luopunut lahjoittamalla osakkeita lastensäätiölle, siirtämällä niitä Vakeen, pääomittamalla raideyhtiö Pohjolan Rautateitä ja myymällä niitä markkinoilla, Lintilän mielestä hyvällä hinnalla.

Viime kesänä Nestettä irtosi 67 eurolla kappaleelta, joskin nyt reilu puoli vuotta myöhemmin kurssi on parikymmentä euroa enemmän ja investointipankkien tavoitehinnat hipovat jo sataa euroa."

"Ehkä muut kuin kepuministerit ovat ymmärtäneet myös biodieselin arvon."

Nesteen ja Fortumin osalta hallituksella tuntuu olevan kovin erilaiset strategiat. Neste on kauppatavaraa ja Fortumista pidetään kiinni. Tästä kirjoitin blogissani Miksi Neste on valtiolle kauppatavaraa ja Fortum ei?

On toki jälkiviisautta sanoa, että olisi pitänyt aavistaa biodieselin vaikutus ja muut kurssiin vaikuttaneet tekijät.

Jotain muutoksia kuitenkin oli kuitenkin selvästi tapahtumassa ja kyllä omistajaohjauksella kuvittelisi olevan tieto uusista tuotteista. Valtiollahan ei ollut mitään pakkoa myydä osakkeita pois ja ainoaksi syyksi Lintilä kertoi, että Nesteen osuus valtion suoraan omistamista pörssiosakkeista oli noussut lähes puoleen. Samalla energia-alan paino oli kasvanut suureksi.

Jälkikäteen katsottuna pirun huono diili valtiolle, ketkähän tästä oikein hyötyivät?

 

]]>
33 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270584-lintilan-loistokaupat-nesteen-osakkeilla-kesalla-kurssi-noussut-yli-20-euroa#comments Hallituksen omistajaohjaus Juha Sipilän hallitus Mika Lintilä Neste Oyj Valtion omaisuuden myynti Fri, 01 Mar 2019 21:15:28 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270584-lintilan-loistokaupat-nesteen-osakkeilla-kesalla-kurssi-noussut-yli-20-euroa
Valtio ei voi vetäytyä Talvivaaran ympäristövastuista http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270251-valtio-ei-voi-vetaytya-talvivaaran-ymparistovastuista <p>Olen pöyristynyt keskustalaisen elinkeinoministeri Mika Lintilän linjauksesta, että valtio ei edellytä Terrafamen kantavan mitään vastuusta yksityisille maanomistajille aiheutuneista jopa 20 miljoonan euron ympäristövahinkojen korvausvastuista.</p> <p>Keskusta-hallituksen johdolla vietiin pienosakkeenomistajilta Talvivaaran osakkeiden arvo ja nyt ympäristövastuista valtio aikoo vetäytyä ja jättää vahingot ympäristövakuutuskeskuksen maksettaviksi. Tämä ei kerta kaikkiaan käy.&nbsp;</p> <p>Pidän käsittämättömänä, että valtio ja Talvivaara vetäytyvät vastuusta. Talvivaaran vastuu ympäristövahingoista on kiistaton. Nyt asiassa yritetään luistella ja sotkamolaiset maanomistajat pannaan maksumiehiksi mittavista vahingoista ja kiinteistöjen arvon romahtamisesta.&nbsp;</p> <p>Maanomistajien haitat on korvattava täysimääräisesti ja välittömästi.</p> <p>Minulla on omakohtainen huoli kaivostoiminnasta, koska maatilani ja kotini sijaitsee pian avattavan hopeakaivos Sotkamo Silverin alajuoksulla.&nbsp;</p> <p>Kannatan lämpimästi vastuullista kaivostoimintaa, varsinkin jos kaivannaisiin perustuvalla kaivosverolla hyödyt ja mahdolliset riskitkin tulisivat valtion, kuntien ja paikallisten maanomistajien hyväksi. Kaivostoiminnan työpaikat ovat tuiki tärkeitä, mutta tällaista ympäristövastuun pakoilua keskustan johdolla en voi hyväksyä.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen pöyristynyt keskustalaisen elinkeinoministeri Mika Lintilän linjauksesta, että valtio ei edellytä Terrafamen kantavan mitään vastuusta yksityisille maanomistajille aiheutuneista jopa 20 miljoonan euron ympäristövahinkojen korvausvastuista.

Keskusta-hallituksen johdolla vietiin pienosakkeenomistajilta Talvivaaran osakkeiden arvo ja nyt ympäristövastuista valtio aikoo vetäytyä ja jättää vahingot ympäristövakuutuskeskuksen maksettaviksi. Tämä ei kerta kaikkiaan käy. 

Pidän käsittämättömänä, että valtio ja Talvivaara vetäytyvät vastuusta. Talvivaaran vastuu ympäristövahingoista on kiistaton. Nyt asiassa yritetään luistella ja sotkamolaiset maanomistajat pannaan maksumiehiksi mittavista vahingoista ja kiinteistöjen arvon romahtamisesta. 

Maanomistajien haitat on korvattava täysimääräisesti ja välittömästi.

Minulla on omakohtainen huoli kaivostoiminnasta, koska maatilani ja kotini sijaitsee pian avattavan hopeakaivos Sotkamo Silverin alajuoksulla. 

Kannatan lämpimästi vastuullista kaivostoimintaa, varsinkin jos kaivannaisiin perustuvalla kaivosverolla hyödyt ja mahdolliset riskitkin tulisivat valtion, kuntien ja paikallisten maanomistajien hyväksi. Kaivostoiminnan työpaikat ovat tuiki tärkeitä, mutta tällaista ympäristövastuun pakoilua keskustan johdolla en voi hyväksyä.

 

]]>
3 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270251-valtio-ei-voi-vetaytya-talvivaaran-ymparistovastuista#comments kaivos Kaivoslaki Kaivosvero Mika Lintilä Talvivaara Sun, 24 Feb 2019 15:55:48 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270251-valtio-ei-voi-vetaytya-talvivaaran-ymparistovastuista
Fortumin sattumat ja valtion omistajaohjaus http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259565-fortumin-sattumat-ja-valtion-omistajaohjaus <p>Fortumille tuntuu sattuvan ja tapahtuvan paljon eivätkä ulkopuolisen silmin ratkaisut vaikuta vain liiketoimintalähtöisiltä kuten vakioselitys oudoillekin ratkaisuille tuntuu olevan. Minua mietityttää viimeisimmän kohun jälkeen yhä enemmän kuinka paljon yritys on valtion omistajaohjauksen työrukkanen, ja jopa mahdollisesti muiden omistajien edun vastaisesti.</p><p><strong>Fortumin ei rakentanut tuulivoimaa - ostaa kapasiteetin Taalerilta</strong></p><p>Carunan myynnistähän Fortum sai kasapäin rahaa jo muutoikin vahvaan taseeseensa. Jostain kumman syystä tämä yhtiö ei lainkaan lähtenyt rakentamaan tuulivoimaa sen mittavista tuista huolimatta. Erikoista on, että Fortumin entinen hallituksen puheenjohtaja sekä sen entinen talousjohtaja ovat sittemmin Taalerin hallituksessa, joka on kasvanut toiseksi suurimmaksi tuulivoiman tuottajaksi Suomessa. Rahoittajina sillä ovat pääosin varakkaat suomalaiset yksityishenkilöt. Keitä he ovat? Emme tiedä, sillä se ei ole julkista tietoa. Kirjoitin taannoin blogin: <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254044-mihin-varakkaat-suomalaiset-sijoittavat-case-taaleri">Mihin varakkaat suomalaiset sijoittavat - case Taaleri</a>. Selviteltyäni huomasin, että minimissään 200 000:n euron minimisijoituksen vaatimat suorat rahastosijoitukset kohdistuvat voimakkaasti valtion tukemille liiketoiminta-alueille kuten tuulivoimaan, biotalouteen ja cleantechiin.</p><p>Fortum päätti siis olla investoimatta tuotteliaaseen tuulivoimaan Suomessa vaikka sillä oli taseessaan merkittävästi rahaa. Tänä keväänä sitten tuli ilmoitus, että Fortum ostaa Taalerilta koko sen tuulivoiman tuotantokapasiteetin myytäväksi asiakkailleen. Sattuipa sopivasti.</p><p><strong>Fortum ja Taaleri Chempolisin pelastajina</strong></p><p>Aivan sattumalta nämä kaksi toimivat myös Chempolisin pelastajina. Jälleen liiketoimintapäätös, johon ei vaikutettu millään tapaa ulkopuolelta tai valtion omistajaohjauksesta. Liiketoiminta vaikuttaa sellaiselta, johon toinen valtionyhtiö Neste kuulostaisi huomattavasti soveliaammalta, kun kyseessä on kuitenkin biopolttoaineen tuottaminen.</p><p><strong>Fennovoiman pelastaminen</strong></p><p>Nyt sitten kohutaan Fennovoiman hankkeen pelastamisesta. Ja jälleen kaikki päätökset on tehty vain liiketoiminnan näkökulmasta eikä valtiovalta ole puuttunut asiaan mitenkään. Koko kuviohan oli suorastaan surkuhupaisa kroatilaisine pöytälaatikkofirmoineen.</p><p><strong>Sattumia riittää - joskus asiat ovat miltä näyttävät</strong></p><p>Todellinen asioiden tila jää liikesalaisuuden piiriin eikä kansalaisilla ole mitään keinoa saada sitä selville.&nbsp; Fortumin tiedottaja kiistää kaiken ilman mitään osoitusta tahi todistetta - ja se riittää.</p><p>Ministeri Lintilä on ollut jatkuvasti selittämässä valtionyhtiöiden tekemien ratkaisujen syitä ja räikeimmillään ne ovat liittyneet Fortumin toimiin. Huhtikuussa<a href="https://m.iltalehti.fi/talous/201804092200866197_ta.shtml" target="_blank"> Iltalehti kertoi Fortumin toimista liittyen Irlannin holding-yhtiöihin</a>.</p><p>Artikkelissa kumotaan suurin osa Lintilän väittämistä ja osoitetaan Fortumin toiminnan todelliset vaikuttimet. Valtionyhtiön verotettavan tuloksen ollessa kotimaataan suurempi maassa, jossa sillä ei ole mitään perusliiketoimintaa, on täysin järjetöntä muista kuin verosuunnittelusyistä. Lintilä taas väittää toisin.</p><p>Kolmella Irlantiin perustetulla yhtiöllä ei kuulemma ole verosuunnitteluun liittyvää tarkoitusta. Jostain kumman syystä hallituksessa kaikissa istuu Fortumin verojohtaja Reijo Salo - täyttä sattumaako? Niitähän riittää.</p><p>On hyvä myös huomata, että mitään vaatimuksia toiminnan muuttamisesta ei olla esitetty eikä johtoa olla vaadittu vastuuseen suurimman omistajan taholta.</p><p><strong>Kuinka pahasti Fortum on valtion talutusnuorassa?</strong></p><p>Fortum panostaa yhä enemmän Venäjälle ja ilmoitti mm aurinko- sekä tuulivoiman rakentamisesta. Lisäksi Uniperin oston myötä Fortumilla on merkittävä sidonnaisuus Venäjälle kaasuputken myötä.</p><p>Sipilän hallitus on vähentänyt voimakkaasti valtion omistuksia ja mm Nesteen omistusta ollaan vähentämässä. Sen sijaan Fortumista pidetään tiukasti kiinni, miksi? Onko se politiiikan väline ja omistuksella halutaan varmistaa näin olevan jatkossakin? Takaako samalla valtio mahdolliset Venäjä-riskit?</p><p>Kuten sanoin niin on erittäin vaikeaa on saada selville asioiden todellista tilaa. Kenties vähemmistöosakkaiden pitäisi alkaa kyselemään näiden Fortumin päätösten taustojen sekä strategian perään varmistuakseen siitä, että tämä pörssiyhtiö todellakin ajaa kaikkien omistajien etuja eikä vain Suomen valtion.</p><p>Toki kaikki voi olla vain sattumaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Fortumille tuntuu sattuvan ja tapahtuvan paljon eivätkä ulkopuolisen silmin ratkaisut vaikuta vain liiketoimintalähtöisiltä kuten vakioselitys oudoillekin ratkaisuille tuntuu olevan. Minua mietityttää viimeisimmän kohun jälkeen yhä enemmän kuinka paljon yritys on valtion omistajaohjauksen työrukkanen, ja jopa mahdollisesti muiden omistajien edun vastaisesti.

Fortumin ei rakentanut tuulivoimaa - ostaa kapasiteetin Taalerilta

Carunan myynnistähän Fortum sai kasapäin rahaa jo muutoikin vahvaan taseeseensa. Jostain kumman syystä tämä yhtiö ei lainkaan lähtenyt rakentamaan tuulivoimaa sen mittavista tuista huolimatta. Erikoista on, että Fortumin entinen hallituksen puheenjohtaja sekä sen entinen talousjohtaja ovat sittemmin Taalerin hallituksessa, joka on kasvanut toiseksi suurimmaksi tuulivoiman tuottajaksi Suomessa. Rahoittajina sillä ovat pääosin varakkaat suomalaiset yksityishenkilöt. Keitä he ovat? Emme tiedä, sillä se ei ole julkista tietoa. Kirjoitin taannoin blogin: Mihin varakkaat suomalaiset sijoittavat - case Taaleri. Selviteltyäni huomasin, että minimissään 200 000:n euron minimisijoituksen vaatimat suorat rahastosijoitukset kohdistuvat voimakkaasti valtion tukemille liiketoiminta-alueille kuten tuulivoimaan, biotalouteen ja cleantechiin.

Fortum päätti siis olla investoimatta tuotteliaaseen tuulivoimaan Suomessa vaikka sillä oli taseessaan merkittävästi rahaa. Tänä keväänä sitten tuli ilmoitus, että Fortum ostaa Taalerilta koko sen tuulivoiman tuotantokapasiteetin myytäväksi asiakkailleen. Sattuipa sopivasti.

Fortum ja Taaleri Chempolisin pelastajina

Aivan sattumalta nämä kaksi toimivat myös Chempolisin pelastajina. Jälleen liiketoimintapäätös, johon ei vaikutettu millään tapaa ulkopuolelta tai valtion omistajaohjauksesta. Liiketoiminta vaikuttaa sellaiselta, johon toinen valtionyhtiö Neste kuulostaisi huomattavasti soveliaammalta, kun kyseessä on kuitenkin biopolttoaineen tuottaminen.

Fennovoiman pelastaminen

Nyt sitten kohutaan Fennovoiman hankkeen pelastamisesta. Ja jälleen kaikki päätökset on tehty vain liiketoiminnan näkökulmasta eikä valtiovalta ole puuttunut asiaan mitenkään. Koko kuviohan oli suorastaan surkuhupaisa kroatilaisine pöytälaatikkofirmoineen.

Sattumia riittää - joskus asiat ovat miltä näyttävät

Todellinen asioiden tila jää liikesalaisuuden piiriin eikä kansalaisilla ole mitään keinoa saada sitä selville.  Fortumin tiedottaja kiistää kaiken ilman mitään osoitusta tahi todistetta - ja se riittää.

Ministeri Lintilä on ollut jatkuvasti selittämässä valtionyhtiöiden tekemien ratkaisujen syitä ja räikeimmillään ne ovat liittyneet Fortumin toimiin. Huhtikuussa Iltalehti kertoi Fortumin toimista liittyen Irlannin holding-yhtiöihin.

Artikkelissa kumotaan suurin osa Lintilän väittämistä ja osoitetaan Fortumin toiminnan todelliset vaikuttimet. Valtionyhtiön verotettavan tuloksen ollessa kotimaataan suurempi maassa, jossa sillä ei ole mitään perusliiketoimintaa, on täysin järjetöntä muista kuin verosuunnittelusyistä. Lintilä taas väittää toisin.

Kolmella Irlantiin perustetulla yhtiöllä ei kuulemma ole verosuunnitteluun liittyvää tarkoitusta. Jostain kumman syystä hallituksessa kaikissa istuu Fortumin verojohtaja Reijo Salo - täyttä sattumaako? Niitähän riittää.

On hyvä myös huomata, että mitään vaatimuksia toiminnan muuttamisesta ei olla esitetty eikä johtoa olla vaadittu vastuuseen suurimman omistajan taholta.

Kuinka pahasti Fortum on valtion talutusnuorassa?

Fortum panostaa yhä enemmän Venäjälle ja ilmoitti mm aurinko- sekä tuulivoiman rakentamisesta. Lisäksi Uniperin oston myötä Fortumilla on merkittävä sidonnaisuus Venäjälle kaasuputken myötä.

Sipilän hallitus on vähentänyt voimakkaasti valtion omistuksia ja mm Nesteen omistusta ollaan vähentämässä. Sen sijaan Fortumista pidetään tiukasti kiinni, miksi? Onko se politiiikan väline ja omistuksella halutaan varmistaa näin olevan jatkossakin? Takaako samalla valtio mahdolliset Venäjä-riskit?

Kuten sanoin niin on erittäin vaikeaa on saada selville asioiden todellista tilaa. Kenties vähemmistöosakkaiden pitäisi alkaa kyselemään näiden Fortumin päätösten taustojen sekä strategian perään varmistuakseen siitä, että tämä pörssiyhtiö todellakin ajaa kaikkien omistajien etuja eikä vain Suomen valtion.

Toki kaikki voi olla vain sattumaa.

]]>
12 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259565-fortumin-sattumat-ja-valtion-omistajaohjaus#comments Fennovoima Fortum Juha Sipilän hallitus Mika Lintilä Taaleri rahoitusyhtiö Thu, 16 Aug 2018 11:29:17 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259565-fortumin-sattumat-ja-valtion-omistajaohjaus
Finavia myynyt kiinteistöjään veroparatiisiyhtiölle - omistajaohjaus väistelee http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257710-finavia-myynyt-kiinteistojaan-veroparatiisiyhtioille-omistajaohjaus-vaistelee <p><a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/analyysi-oppositiojohtajana-juha-sipila-piti-veroparatiiseja-suurena-uhkana-suomelle-miksi-han-vaikenee-paaministerina-valtionyhtio-finavian-luxemburg-kaupasta-201035938/">Aamulehti kertoo</a> kaupasta, jossa osa valtionyhtiö Finavian tytäryhtiöstä, noin 130 miljoonan euron kiinteistöomaisuutta hallitsevasta LAK Real Estate Oy:stä, on myyty yksityisille sijoittajille. Aamulehti kertoo:</p><p>&quot;<em>Kauppaan liittyvistä asiapapereista kävi ilmi, että toinen LAK:n uusista omistajista on veroparatiisi Luxemburgissa toimiva NREP NSF III holding 2 -yhtiö. Finavia oli Sipilän omistajaohjauksessa keväällä 2017, kun kauppaa valmisteltiin</em>.&quot;</p><p>&quot;<em>Kyse oli laajasta suomalaisten veronmaksajien omaisuuden yksityistämisestä. LAK omistaa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä sijaitsevia maa-alueita, WTC-toimistokiinteistön sekä rakennuksen, jossa toimii Hilton-hotelli.</em>&quot;</p><p><strong>Sipilä ei kommentoi, Lintilä syöttää perustuubaa ja omistajohjausyksikkökään ei sano oikein mitään</strong></p><p>Juha Sipilä ei ole kerennyt asiaa kommentoimaan - toki kiireitä on tällä viikolla ollut. Lintilä on alun kieltäytymisen jälkeen kommentoinut yleisellä tuuballa, jonka sisältö on lähinnä tämä:</p><p>&quot;<em>Osakeyhtiö on itsenäinen juridinen kokonaisuus ja operatiivinen toiminta kuuluu yhtiön hallituksen vastuulle mukaan lukien tämän ja vastaavien kauppojen yksityiskohdat.</em>&quot;</p><p>No, tämähän selvensi asian vai mitä?</p><p>Omistajajohjausyksikkö taas ei tunnu muistavan asiasta oikein mitään. Myöskään kaupan toisen ostajan Pontosin Timo Kokkila ei kerro oikein mitään kumppanistaan.</p><p>Tarkemmin huteria kommentteja voi lukea Aamulehden artikkelista Lintilän osalta <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/ministeri-lintila-finavian-tytaryhtion-kauppaa-kaytettiin-lentokentan-laajennuksen-rahoittamiseen-201041670/">täältä</a>.</p><p><strong>Myyntiprosessin sisältö jää liikesalaisuuksien hämärän peittoon</strong></p><p>Kenelle kaikille on tarjottu mahdollisuutta ostaa? Onko hinta kohdillaan - kauppahinta on salaisuus? Keitä on Luxembourgilaisen yhtiön takana?</p><p>Kaikki nämä jäävät hämärän peittoon ja meidän veronmaksajien tulisi vain luottaa siihen, että asiat on hoidettu järkevästi. <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/aamulehti-selvitti-osa-valtionyhtio-finavian-tytaryhtiosta-myytiin-veroparatiisiyritykselle-salaisessa-kauppakirjassa-on-sijoittajia-suosiva-ehto-201034018">Laajassa artikkelissaan</a> toimittaja Taneli Koponen kertoo, miten ollaan vastattu kyselyihin kaupasta ja sen osapuolista.</p><p>Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoo, että yhtiö käytti sijoittajien etsinnässä Aventum Real Estate Oy:tä, jonka päätoimialana on kiinteistösijoittaminen. Kuinka kattvasti tällainen yritys on sitten etsinyt ostajia ja millä perusteilla on arvoitus.</p><p>Kyseisen Luxembourgilaisen rahaston takana voi olla vaikka ketä eikä omistajohjausta asia tunnu kiinnostavan. Takana voi olla myös suomalaisia sijoittajia ja voisi olla jopa poliitikkoja tahi heidän lähipiiriään. Ennen vaaleja Sipilä kritisoi voimakkaasti veroparatiisijärjestelyjä, mutta se ei näytä näkyvän hallituksen omistajaohjauksessa.</p><p><strong>Paljonko valtionyhtiöiden omaisuutta on oikein myyty ja mihin hintaan?</strong></p><p>Tämänkaltaisia omaisuuden myyntejä paljastuu aika ajoin - paljonko jää pimentoon ja huomioimatta? Yhtiöittämisen myötä tullut liikesalaisuus estää julkisuuslain mukaisen näkyvyyden ja meidän pitäisi vain luottaa näiden toimivan veronmaksajien etujen mukaisesti.</p><p>Tässä on myyty laajoja maa-alaueita ja kiinteistöjä lentoaseman läheisyydestä. Asiakkaina kerrotaan olevan mm&nbsp;lentoyhtiöt Finnair, Lufthansa, Turkish Airlines ja Japan Airlines, terveyspalveluja tarjoava Mehiläinen sekä Tulli ja Rajavartiolaitos.</p><p>Yksi kaupan erikoisuuksia on, että se sisältää takaisnostovelvoitteen Finavialle - ei siis oikeutta vaan velvoitteen.&nbsp; Aamulehti kertoo:</p><p>&quot;<em>Sen mukaan sijoittajat voivat halutessaan perua kaupan ja myydä osakkeensa takaisin Finavialle. Ehdossa sanotaan, että Finavia Oyj:llä on vastuu ostaa tai etsiä ostaja niiden LAK:n osakkeiden osalta, jotka ovat veroparatiisiyhtiön tai Pontos Aero Oy:n hallussa.</em>&quot;</p><p>Varsin erikoinen ehto, jolle en ainakaan heti keksi järjevää perustetta. Finavian toimitusjohtaja Mäki kertoo, ettei voi kommentoida ehtoa muuten kuin yleisellä tasolla kertoen Finavian näkökulmien tulleen huomioiduksi sopimuksessa. Eli hän ei kerro oikeastaan mitään - meidän pitäisi vain luottaa. Luotto on tosin Finavian touhuihin hieman rapissut viime vuosina.</p><p>Kuinka moni taho tekee tällä hallituskaudella tiliä valtion omaisuuden ostolla?</p><p>Keitä he oikein ovat - moni toimijoista on rahastojen takana ulkomailla?</p><p>Toteukuuko veronmaksajan etu näissä vai myydäänkö omaisuutta alihintaan valikoiduille tahoille?</p><p>En ikävä kyllä tiedä. Joka tapauksessa touhu tuoksahtaa pahalle.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aamulehti kertoo kaupasta, jossa osa valtionyhtiö Finavian tytäryhtiöstä, noin 130 miljoonan euron kiinteistöomaisuutta hallitsevasta LAK Real Estate Oy:stä, on myyty yksityisille sijoittajille. Aamulehti kertoo:

"Kauppaan liittyvistä asiapapereista kävi ilmi, että toinen LAK:n uusista omistajista on veroparatiisi Luxemburgissa toimiva NREP NSF III holding 2 -yhtiö. Finavia oli Sipilän omistajaohjauksessa keväällä 2017, kun kauppaa valmisteltiin."

"Kyse oli laajasta suomalaisten veronmaksajien omaisuuden yksityistämisestä. LAK omistaa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä sijaitsevia maa-alueita, WTC-toimistokiinteistön sekä rakennuksen, jossa toimii Hilton-hotelli."

Sipilä ei kommentoi, Lintilä syöttää perustuubaa ja omistajohjausyksikkökään ei sano oikein mitään

Juha Sipilä ei ole kerennyt asiaa kommentoimaan - toki kiireitä on tällä viikolla ollut. Lintilä on alun kieltäytymisen jälkeen kommentoinut yleisellä tuuballa, jonka sisältö on lähinnä tämä:

"Osakeyhtiö on itsenäinen juridinen kokonaisuus ja operatiivinen toiminta kuuluu yhtiön hallituksen vastuulle mukaan lukien tämän ja vastaavien kauppojen yksityiskohdat."

No, tämähän selvensi asian vai mitä?

Omistajajohjausyksikkö taas ei tunnu muistavan asiasta oikein mitään. Myöskään kaupan toisen ostajan Pontosin Timo Kokkila ei kerro oikein mitään kumppanistaan.

Tarkemmin huteria kommentteja voi lukea Aamulehden artikkelista Lintilän osalta täältä.

Myyntiprosessin sisältö jää liikesalaisuuksien hämärän peittoon

Kenelle kaikille on tarjottu mahdollisuutta ostaa? Onko hinta kohdillaan - kauppahinta on salaisuus? Keitä on Luxembourgilaisen yhtiön takana?

Kaikki nämä jäävät hämärän peittoon ja meidän veronmaksajien tulisi vain luottaa siihen, että asiat on hoidettu järkevästi. Laajassa artikkelissaan toimittaja Taneli Koponen kertoo, miten ollaan vastattu kyselyihin kaupasta ja sen osapuolista.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoo, että yhtiö käytti sijoittajien etsinnässä Aventum Real Estate Oy:tä, jonka päätoimialana on kiinteistösijoittaminen. Kuinka kattvasti tällainen yritys on sitten etsinyt ostajia ja millä perusteilla on arvoitus.

Kyseisen Luxembourgilaisen rahaston takana voi olla vaikka ketä eikä omistajohjausta asia tunnu kiinnostavan. Takana voi olla myös suomalaisia sijoittajia ja voisi olla jopa poliitikkoja tahi heidän lähipiiriään. Ennen vaaleja Sipilä kritisoi voimakkaasti veroparatiisijärjestelyjä, mutta se ei näytä näkyvän hallituksen omistajaohjauksessa.

Paljonko valtionyhtiöiden omaisuutta on oikein myyty ja mihin hintaan?

Tämänkaltaisia omaisuuden myyntejä paljastuu aika ajoin - paljonko jää pimentoon ja huomioimatta? Yhtiöittämisen myötä tullut liikesalaisuus estää julkisuuslain mukaisen näkyvyyden ja meidän pitäisi vain luottaa näiden toimivan veronmaksajien etujen mukaisesti.

Tässä on myyty laajoja maa-alaueita ja kiinteistöjä lentoaseman läheisyydestä. Asiakkaina kerrotaan olevan mm lentoyhtiöt Finnair, Lufthansa, Turkish Airlines ja Japan Airlines, terveyspalveluja tarjoava Mehiläinen sekä Tulli ja Rajavartiolaitos.

Yksi kaupan erikoisuuksia on, että se sisältää takaisnostovelvoitteen Finavialle - ei siis oikeutta vaan velvoitteen.  Aamulehti kertoo:

"Sen mukaan sijoittajat voivat halutessaan perua kaupan ja myydä osakkeensa takaisin Finavialle. Ehdossa sanotaan, että Finavia Oyj:llä on vastuu ostaa tai etsiä ostaja niiden LAK:n osakkeiden osalta, jotka ovat veroparatiisiyhtiön tai Pontos Aero Oy:n hallussa."

Varsin erikoinen ehto, jolle en ainakaan heti keksi järjevää perustetta. Finavian toimitusjohtaja Mäki kertoo, ettei voi kommentoida ehtoa muuten kuin yleisellä tasolla kertoen Finavian näkökulmien tulleen huomioiduksi sopimuksessa. Eli hän ei kerro oikeastaan mitään - meidän pitäisi vain luottaa. Luotto on tosin Finavian touhuihin hieman rapissut viime vuosina.

Kuinka moni taho tekee tällä hallituskaudella tiliä valtion omaisuuden ostolla?

Keitä he oikein ovat - moni toimijoista on rahastojen takana ulkomailla?

Toteukuuko veronmaksajan etu näissä vai myydäänkö omaisuutta alihintaan valikoiduille tahoille?

En ikävä kyllä tiedä. Joka tapauksessa touhu tuoksahtaa pahalle.

 

 

 

 

]]>
15 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257710-finavia-myynyt-kiinteistojaan-veroparatiisiyhtioille-omistajaohjaus-vaistelee#comments Finavia Juha Sipilän hallitus Mika Lintilä Rakenteellinen korruptio Valtion omaisuuden myynti Sun, 01 Jul 2018 07:23:29 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257710-finavia-myynyt-kiinteistojaan-veroparatiisiyhtioille-omistajaohjaus-vaistelee
Ministeri Lintilä: Valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa Nestettä http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256810-ministeri-lintila-valtiolla-ei-ole-erityista-syyta-omistaa-nestetta <p>Suomen valtio on päättänyt <a href="http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tiedote">luopua</a> osasta Neste Oyj:n omistuksiaan.</p> <p>Tämä oli nähtävissä jo joulukuussa 2017, kun hyvää tarkoittavat hölmöt päättivät <a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248639-hyvaa-tarkoittavat-holmot-ulkoistavat-neste-oyjn">vähentää</a> valtion osuuden alle puolen, jotta valtio menettäisi täyden päätäntävallan yhtiön päätöksissä.</p> <p>Tuolloin valtio päätti lahjoittaa noin 50 miljoonan euron edestä osakkeita lasten ja nuorten asiaa ajavalle Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiölle, josta kukaan ei ollut juuri edes kuullut ennen tuota.</p> <p>Lahjoituksen myötä valtion omistusosuus osakkeiden äänimäristä laski 50,1 prosentista 49,7 prosenttiin. Samalla Finnairista ja Fortumista tuli ainoat pörssiyhtiöt, joissa valtiolla on edelleen täysi päätäntävalta.</p> <p>Valtion julkistamassa osakemyynnissä se tarjoaa myyntiin 12,8 miljoonaa Nesteen osaketta. Tarkoituksena on tarjota osakkeita suomalaisille ja kansainvälisille sijoittajille nopeutetussa tarjousmenettelyssä, että mahdollisimman harva ehtisi reagoimaan.</p> <p>Osakemyynnin toteutuessa valtion omistus alenee 44,7 prosenttiin.</p> <p>&minus; Nesteen pitkään jatkuneen hyvän kurssikehityksen ansiosta yhtiön osuus valtion suoran pörssisalkun arvosta on jo lähes puolet. Samalla energiatoimialan painotus salkussa on kasvanut voimakkaasti, sanoo omistajaohjauksesta vastaava ministeri <strong>Mika Lintilä</strong>&nbsp;tiedotteessaan.</p> <p>Lintilä <a href="http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tiedote">painottaa</a> valtion jäävän edelleen yhtiön merkittäväksi omistajaksi, mutta hänen mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa yhtiön osakkeita nykyistä määrää ja nyt olisi sopiva hetki keventää salkkua.</p> <p>Toisin sanoen Nestettä myydään pelkästä myymisen ilosta. Terveenä pysynyt lehmä kannetaan teuraalle, vaikka sille ei ole mitään tarvetta.&nbsp;Suomalaisten poliitikkojen bisnesvainu on <a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203944-suomen-pahimmat-bisnesmokat">edelleen</a> pettämätön.</p> <p>Nesteen viime vuosi oli erittäin menestyksekäs, sillä yhtiö takoi ennätystuloksen. Tilinpäätöksen mukaan vertailukelpoinen liikevoitto oli tilinpäätöksen mukaan 1&nbsp;101 milj. euroa ja liikevoitto hurjat 1&nbsp;171 mill. euroa. Tästä syystä osinkoakin ehdotettiin nostettavaksi yli 30 %:lla eli yhteensä 435 miljoonaan euroon. Suomen valtion kassaan tästä päätyi sievä 216 miljoonan euron potti.</p> <p>Lintilän mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa Nestettä, mutta mielestäni valtiolla on kuitenkin tarpeeksi hyvät syyt jatkuvan tuoton turvaamiseen.</p> <p>Eipä tähän paljoa muuta voi todeta kuin..</p> <p>Kuinka te kehtaatte? Ja kyllähän te kehtaatte.</p> <p>&nbsp;</p> Suomen valtio on päättänyt luopua osasta Neste Oyj:n omistuksiaan.

Tämä oli nähtävissä jo joulukuussa 2017, kun hyvää tarkoittavat hölmöt päättivät vähentää valtion osuuden alle puolen, jotta valtio menettäisi täyden päätäntävallan yhtiön päätöksissä.

Tuolloin valtio päätti lahjoittaa noin 50 miljoonan euron edestä osakkeita lasten ja nuorten asiaa ajavalle Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiölle, josta kukaan ei ollut juuri edes kuullut ennen tuota.

Lahjoituksen myötä valtion omistusosuus osakkeiden äänimäristä laski 50,1 prosentista 49,7 prosenttiin. Samalla Finnairista ja Fortumista tuli ainoat pörssiyhtiöt, joissa valtiolla on edelleen täysi päätäntävalta.

Valtion julkistamassa osakemyynnissä se tarjoaa myyntiin 12,8 miljoonaa Nesteen osaketta. Tarkoituksena on tarjota osakkeita suomalaisille ja kansainvälisille sijoittajille nopeutetussa tarjousmenettelyssä, että mahdollisimman harva ehtisi reagoimaan.

Osakemyynnin toteutuessa valtion omistus alenee 44,7 prosenttiin.

− Nesteen pitkään jatkuneen hyvän kurssikehityksen ansiosta yhtiön osuus valtion suoran pörssisalkun arvosta on jo lähes puolet. Samalla energiatoimialan painotus salkussa on kasvanut voimakkaasti, sanoo omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä tiedotteessaan.

Lintilä painottaa valtion jäävän edelleen yhtiön merkittäväksi omistajaksi, mutta hänen mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa yhtiön osakkeita nykyistä määrää ja nyt olisi sopiva hetki keventää salkkua.

Toisin sanoen Nestettä myydään pelkästä myymisen ilosta. Terveenä pysynyt lehmä kannetaan teuraalle, vaikka sille ei ole mitään tarvetta. Suomalaisten poliitikkojen bisnesvainu on edelleen pettämätön.

Nesteen viime vuosi oli erittäin menestyksekäs, sillä yhtiö takoi ennätystuloksen. Tilinpäätöksen mukaan vertailukelpoinen liikevoitto oli tilinpäätöksen mukaan 1 101 milj. euroa ja liikevoitto hurjat 1 171 mill. euroa. Tästä syystä osinkoakin ehdotettiin nostettavaksi yli 30 %:lla eli yhteensä 435 miljoonaan euroon. Suomen valtion kassaan tästä päätyi sievä 216 miljoonan euron potti.

Lintilän mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa Nestettä, mutta mielestäni valtiolla on kuitenkin tarpeeksi hyvät syyt jatkuvan tuoton turvaamiseen.

Eipä tähän paljoa muuta voi todeta kuin..

Kuinka te kehtaatte? Ja kyllähän te kehtaatte.

 

]]>
110 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256810-ministeri-lintila-valtiolla-ei-ole-erityista-syyta-omistaa-nestetta#comments Kotimaa Juha Sipilä Mika Lintilä Neste Omistajaohjaus Wed, 13 Jun 2018 06:11:09 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256810-ministeri-lintila-valtiolla-ei-ole-erityista-syyta-omistaa-nestetta
M Deljagin pyytää anteeksi Fortumilta, ministeri Lintilältä, Supolta ja PM:ltä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254060-m-deljagin-pyytaa-anteeksi-fortumilta-ministeri-lintilalta-supolta-ja-pmlta <p><em><strong>Tunnettu Venäläinen ekonomisti Mihail Deljagin vastaa.&nbsp;</strong> </em></p><p><em>Hän pyytää anteeksi Fortumilta, ministeri Lintilältä ja Suomen puolustusministeriltä ja Supon johtajalta - vetoaa virheeseen vuosien takaisessa artikkelissa, jota Suomi ja suomalaiset eivät ole oikaiseet.&nbsp; Hän myös ilmoittaa, ettei ole <strong>koskaan ollut Vladimir Putinin tai muiden venäläisten presidenttien neuvonantaja</strong>.</em></p><p><em>*</em></p><p><em><strong>&quot;Valtion valvoma Fortum aikoo haastaa Mihail Delyaginin artikkelistaan&quot;</strong></em></p><p>Deljagin 16.4.2018;&nbsp; <a href="https://delyagin.ru/articles/183-novosti/58327-finskiy-gosudarstvennyy-kontsern-fortum-sobiraetsja-sudit-sja-iz-za-stat-i-m-g-deljagina"><u>https://delyagin.ru/articles/183-novosti/58327-finskiy-gosudarstvennyy-kontsern-fortum-sobiraetsja-sudit-sja-iz-za-stat-i-m-g-deljagina</u></a></p><p>Финский государственный концерн Fortum собирается судиться из-за статьи М.Г.Делягина</p><p><strong>Suomen valtion omistama energiayhtiö Fortum</strong> aikoi haastaa M.G. Deljaginin mainitun artikkelin johdosta &nbsp;&nbsp;&rdquo;<strong>Kun vieraat ovat mestareita&rdquo;. (&quot;Kun vieraat tulevat omistajaksi, Venäjän elintärkeiden talousalueiden suojelun on oltava ehdottomasti</strong>&quot;) &ndash;verkkoartikkelin johdosta, kertoi Fortumin hallituksen puheenjohtaja, joka mainittiin olevan puolustusministerin ja &quot;Suomen poliittisen poliisin edustaja&quot;. &ndash; Katso <a href="http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253893-mihail-deljagin-putinin-lahipiirin-mies-vai-hieman-etaisempi"><u>http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253893-mihail-deljagin-putinin-lahipiirin-mies-vai-hieman-etaisempi</u></a></p><p><br />Suomen Talousministeri <strong>Mika Lintilä</strong> kertoi &quot;<strong>Helsingin Sanomat</strong>&quot; -lehdelle (<em>venäjäksi, raportoitu &quot;ja Fontanka.ru</em>&quot;), että tiedot ovat vääriä. Kommentoidessaan, että Venäjällä yksityistämiseen osallistuva Fortum on valtionyhtiö, hän huomautti, että Suomen valtio ei toteuta sen operatiivista hallintoa.&nbsp; <a href="https://www.fontanka.ru/2018/04/16/054/"><u>https://www.fontanka.ru/2018/04/16/054/</u></a> &nbsp;&amp; <a href="https://yle.fi/uutiset/osasto/novosti/delyagin_izvinilsya_pered_fortum_za_publikatsiyu_v_rossiiskoi_gazete/10163292"><u>https://yle.fi/uutiset/osasto/novosti/delyagin_izvinilsya_pered_fortum_za_publikatsiyu_v_rossiiskoi_gazete/10163292</u></a></p><p><strong>Mihail Deljagin toteaa</strong>: &quot;Ensinnäkin, vahvistan, että kaikki tiedot Fortumin hallituksen jäsenistä on &nbsp;otettu artikkelista A<strong>.Rodina&quot; &quot;Raha siirtyy tuomarille Cheljabinskissä</strong>&quot; tytäryhtiö &quot;on suomalainen energiayhtiö ryhmä Fortum pään <strong>Alexander Chuvaev</strong> tuo satoja miljoonia&quot; sisään. (Julkaistu) &quot;Yleinen sanomalehti&quot; 31. toukokuuta 2016, ja uusintapainos portaali compromat.ru (skannaa julkaisujen lopussa tämän artikkelin) eivät vastaa todellisuutta. <a href="https://og.ru/business/2016/05/31/81244"><u>https://og.ru/business/2016/05/31/81244</u></a></p><p><strong>Tältä osin esitän syvän ja vilpittömän anteeksipyyntöni Fortumille, Suomen puolustusministeriön ja suojelupoliisin johtajille, sekä kaikille muille henkilöille, jotka tunsivat loukkaantuneensa tästä julkaisusta. Ja tietenkin ministeri Lintilälle, joka joutui reagoimaan.&nbsp; </strong></p><p>Koska Fortum ja sen omistaja - Suomen valtio - eivät kiistäneet näitä julkaisuja lähes kahteen vuoteen näkyvällä tavalla, minulla oli jokin syy luottaa heihin ja luottaa niihin.</p><p>Venäläisten toimittajien puolustamiseksi voin vain todeta, että he todennäköisesti vastaavat <strong>suomalaisille kollegoilleen, jotka kutsuivat minua Helsingin Sanomissa &quot;yhdeksi presidentti Putinin talousneuvojista</strong>&quot; <em>(&rdquo;Sen oli kirjoittanut Mihail Deljagin, joka on yksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin talousneuvonantista</em>&rdquo;) . Riittää, että hyödynnät Yandexia, Googlea tai niiden eurooppalaista vastapuolta (jos sellainen on olemassa) <strong>varmistaaksesi, etten ole koskaan ollut Vladimir Putinin tai muiden venäläisten presidenttien neuvonantaja</strong>.</p><p>Samalla ministeri <strong>Lintilälle</strong> toteaa, että Suomen hallitus ei toteuta Fortumin operatiivista hallintaa, (joten sillä) mielestäni ei ole mitään tekemistä käsiteltävien aiheiden kanssa.</p><p>Toisaalta artikkelissani puhutaan orjallisesta riippuvuudesta niiden maiden valtiollisista viranomaisista, jotka ovat valloittaneet meitä vastaan, kunnes kylmän sodan tuhoaminen ei ole pelkästään länsimaiden valtion omistamia yrityksiä vaan koko länsimaista liiketoimintaa sellaisena, mitä voimme nähdä paremmin esimerkiksi pitkästä sanktioista bacchanalian esimerkissä. Viittaus tähän seikkaan ei koske (vain) Fortumia, vaan koko Länsi-yrityskenttää kokonaisuutena</p><p>Toisaalta, en ole koskaan todennut, että Suomen hallitus hallitsee suoraan ja huolehtisi suurista energiayhtiöistä. Mainitsin että Suomen valtion &quot;valvonta&quot; Fortumille Life Support Systemsin Venäjän alueiden ei ole toiminnassa, mutta on luonteeltaan strateginen - ei siis läpi päivittäisen operatiivisen johdon, mutta omaisuuden suhteet. Valtion omistamiin asenteisiin nähden Suomen hallitus ei ole erilainen kuin Venäjän hallitus, joka ei myöskään harjoita &quot;Sberbankin&quot;, &quot;Rosnano&quot;, RZhD jne. (päivittäisohjailua, vh) - Kuitenkin Venäjän hallitus, toisin kuin Suomen hallitus, joutuu jatkuvasti kärsimään yksityistämisen ja epäluottamuksen vaikutuksista omistuksensa vuoksi.</p><p>Suomen talousministerin julkisuuteen antaman lausunnon taustalla vaikuttavat paineet selkeätä osoituksesta pahamaineiseen &quot;kaksinaismoralismiin&quot;, joka on juuri sitä, mitä Länsi -poliitikot tunnustavat normaalina maidensa - kuten valtion omistukseen strategisesti tärkeiden yritysten - ne voi hyväksyä sitä, Venäjän ja kamppailee yksityistämisen määrääminen Venäjälle yhdessä tai toisessa. Ehkä ministeri <strong>Lintilä</strong> ei tue yksityistämistä Venäjällä henkilökohtaisesti, mutta Suomen valtio, jossa hän on (merkittävässä asemassa, vh), tekee tästä aiheesta varsin selkeän kannan, eikä vähiten hämmentynyt (jos) Venäjän osallistuminen yksityistämiseen (tuottaisi?) huolta Suomen valtiolle.</p><p>Samanaikaisesti kun länsimaat rajoittavat venäläisiä valtionyhtiöitä (kuten Gazpromia) nimenomaan valtion omistuksensa vuoksi, joka julistetaan avoimesti; Ohjeet valtionyhtiön omistukseen välittömästi aiheuttavat vastalauseita.</p><p>Suomen hallituksen vastaus artikkeliin näyttää naurettavan hermostuneelta: Ministeri <strong>Lintilä</strong> esittää mahdollista keskustelua <strong>Suomen presidentin ja Venäjän presidentin</strong> (välillä, vh) (voi olla vain iloinen Suomessa, jonka mukaan se, oikeastaan mitään ei tapahdu, ja että viranomaisilla ei todellakaan ole mitään tekemistä) ja alkaa sitten väitellä &quot;ROSATOM&quot; AES &quot;Hanhikiven-1&quot; (6,5%, josta saatu Fortum) rakentamisesta. Koska Suomen viranomaisille ei ole vielä myönnetty lupaa rakentaa sitä, vaikka he ovat saaneet Venäjältä 1 miljardin euron investoinnin (ja ottaen huomioon myös TVEL: n ja Fortumin välinen polttoainetta koskeva sopimuksen ydinmodifikaation kehittämisestä ydinvoimalassa &quot;Loviisa&quot;, on tehty vasta äskettäin.)</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tunnettu Venäläinen ekonomisti Mihail Deljagin vastaa. 

Hän pyytää anteeksi Fortumilta, ministeri Lintilältä ja Suomen puolustusministeriltä ja Supon johtajalta - vetoaa virheeseen vuosien takaisessa artikkelissa, jota Suomi ja suomalaiset eivät ole oikaiseet.  Hän myös ilmoittaa, ettei ole koskaan ollut Vladimir Putinin tai muiden venäläisten presidenttien neuvonantaja.

*

"Valtion valvoma Fortum aikoo haastaa Mihail Delyaginin artikkelistaan"

Deljagin 16.4.2018;  https://delyagin.ru/articles/183-novosti/58327-finskiy-gosudarstvennyy-kontsern-fortum-sobiraetsja-sudit-sja-iz-za-stat-i-m-g-deljagina

Финский государственный концерн Fortum собирается судиться из-за статьи М.Г.Делягина

Suomen valtion omistama energiayhtiö Fortum aikoi haastaa M.G. Deljaginin mainitun artikkelin johdosta   ”Kun vieraat ovat mestareita”. ("Kun vieraat tulevat omistajaksi, Venäjän elintärkeiden talousalueiden suojelun on oltava ehdottomasti") –verkkoartikkelin johdosta, kertoi Fortumin hallituksen puheenjohtaja, joka mainittiin olevan puolustusministerin ja "Suomen poliittisen poliisin edustaja". – Katso http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253893-mihail-deljagin-putinin-lahipiirin-mies-vai-hieman-etaisempi


Suomen Talousministeri Mika Lintilä kertoi "Helsingin Sanomat" -lehdelle (venäjäksi, raportoitu "ja Fontanka.ru"), että tiedot ovat vääriä. Kommentoidessaan, että Venäjällä yksityistämiseen osallistuva Fortum on valtionyhtiö, hän huomautti, että Suomen valtio ei toteuta sen operatiivista hallintoa.  https://www.fontanka.ru/2018/04/16/054/  & https://yle.fi/uutiset/osasto/novosti/delyagin_izvinilsya_pered_fortum_za_publikatsiyu_v_rossiiskoi_gazete/10163292

Mihail Deljagin toteaa: "Ensinnäkin, vahvistan, että kaikki tiedot Fortumin hallituksen jäsenistä on  otettu artikkelista A.Rodina" "Raha siirtyy tuomarille Cheljabinskissä" tytäryhtiö "on suomalainen energiayhtiö ryhmä Fortum pään Alexander Chuvaev tuo satoja miljoonia" sisään. (Julkaistu) "Yleinen sanomalehti" 31. toukokuuta 2016, ja uusintapainos portaali compromat.ru (skannaa julkaisujen lopussa tämän artikkelin) eivät vastaa todellisuutta. https://og.ru/business/2016/05/31/81244

Tältä osin esitän syvän ja vilpittömän anteeksipyyntöni Fortumille, Suomen puolustusministeriön ja suojelupoliisin johtajille, sekä kaikille muille henkilöille, jotka tunsivat loukkaantuneensa tästä julkaisusta. Ja tietenkin ministeri Lintilälle, joka joutui reagoimaan. 

Koska Fortum ja sen omistaja - Suomen valtio - eivät kiistäneet näitä julkaisuja lähes kahteen vuoteen näkyvällä tavalla, minulla oli jokin syy luottaa heihin ja luottaa niihin.

Venäläisten toimittajien puolustamiseksi voin vain todeta, että he todennäköisesti vastaavat suomalaisille kollegoilleen, jotka kutsuivat minua Helsingin Sanomissa "yhdeksi presidentti Putinin talousneuvojista" (”Sen oli kirjoittanut Mihail Deljagin, joka on yksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin talousneuvonantista”) . Riittää, että hyödynnät Yandexia, Googlea tai niiden eurooppalaista vastapuolta (jos sellainen on olemassa) varmistaaksesi, etten ole koskaan ollut Vladimir Putinin tai muiden venäläisten presidenttien neuvonantaja.

Samalla ministeri Lintilälle toteaa, että Suomen hallitus ei toteuta Fortumin operatiivista hallintaa, (joten sillä) mielestäni ei ole mitään tekemistä käsiteltävien aiheiden kanssa.

Toisaalta artikkelissani puhutaan orjallisesta riippuvuudesta niiden maiden valtiollisista viranomaisista, jotka ovat valloittaneet meitä vastaan, kunnes kylmän sodan tuhoaminen ei ole pelkästään länsimaiden valtion omistamia yrityksiä vaan koko länsimaista liiketoimintaa sellaisena, mitä voimme nähdä paremmin esimerkiksi pitkästä sanktioista bacchanalian esimerkissä. Viittaus tähän seikkaan ei koske (vain) Fortumia, vaan koko Länsi-yrityskenttää kokonaisuutena

Toisaalta, en ole koskaan todennut, että Suomen hallitus hallitsee suoraan ja huolehtisi suurista energiayhtiöistä. Mainitsin että Suomen valtion "valvonta" Fortumille Life Support Systemsin Venäjän alueiden ei ole toiminnassa, mutta on luonteeltaan strateginen - ei siis läpi päivittäisen operatiivisen johdon, mutta omaisuuden suhteet. Valtion omistamiin asenteisiin nähden Suomen hallitus ei ole erilainen kuin Venäjän hallitus, joka ei myöskään harjoita "Sberbankin", "Rosnano", RZhD jne. (päivittäisohjailua, vh) - Kuitenkin Venäjän hallitus, toisin kuin Suomen hallitus, joutuu jatkuvasti kärsimään yksityistämisen ja epäluottamuksen vaikutuksista omistuksensa vuoksi.

Suomen talousministerin julkisuuteen antaman lausunnon taustalla vaikuttavat paineet selkeätä osoituksesta pahamaineiseen "kaksinaismoralismiin", joka on juuri sitä, mitä Länsi -poliitikot tunnustavat normaalina maidensa - kuten valtion omistukseen strategisesti tärkeiden yritysten - ne voi hyväksyä sitä, Venäjän ja kamppailee yksityistämisen määrääminen Venäjälle yhdessä tai toisessa. Ehkä ministeri Lintilä ei tue yksityistämistä Venäjällä henkilökohtaisesti, mutta Suomen valtio, jossa hän on (merkittävässä asemassa, vh), tekee tästä aiheesta varsin selkeän kannan, eikä vähiten hämmentynyt (jos) Venäjän osallistuminen yksityistämiseen (tuottaisi?) huolta Suomen valtiolle.

Samanaikaisesti kun länsimaat rajoittavat venäläisiä valtionyhtiöitä (kuten Gazpromia) nimenomaan valtion omistuksensa vuoksi, joka julistetaan avoimesti; Ohjeet valtionyhtiön omistukseen välittömästi aiheuttavat vastalauseita.

Suomen hallituksen vastaus artikkeliin näyttää naurettavan hermostuneelta: Ministeri Lintilä esittää mahdollista keskustelua Suomen presidentin ja Venäjän presidentin (välillä, vh) (voi olla vain iloinen Suomessa, jonka mukaan se, oikeastaan mitään ei tapahdu, ja että viranomaisilla ei todellakaan ole mitään tekemistä) ja alkaa sitten väitellä "ROSATOM" AES "Hanhikiven-1" (6,5%, josta saatu Fortum) rakentamisesta. Koska Suomen viranomaisille ei ole vielä myönnetty lupaa rakentaa sitä, vaikka he ovat saaneet Venäjältä 1 miljardin euron investoinnin (ja ottaen huomioon myös TVEL: n ja Fortumin välinen polttoainetta koskeva sopimuksen ydinmodifikaation kehittämisestä ydinvoimalassa "Loviisa", on tehty vasta äskettäin.)

*

]]>
3 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254060-m-deljagin-pyytaa-anteeksi-fortumilta-ministeri-lintilalta-supolta-ja-pmlta#comments Energiapolitiikka Fortum Mihail Deljagin Mika Lintilä Vladimir Putin Thu, 19 Apr 2018 10:23:07 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254060-m-deljagin-pyytaa-anteeksi-fortumilta-ministeri-lintilalta-supolta-ja-pmlta
Aprillipäivä? - "Fortum ei välttele veroja, eikä Irlanti ole veroparatiisi" http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi <p><strong>Iltalehti palveli eilen jälleen taas, kun se paljasti valtion enemmistöomisteisen Fortumin verokikkailut Belgiassa, Hollannissa ja Irlannissa.</strong></p><p>Iltalehden <a href="http://m.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">paljastuksen mukaan</a> Fortumin verotettava tulos Suomessa on suorastaan romahtanut reilussa kymmenessä vuodessa.&nbsp;</p><p>Kun yhtiön verotettava tulo Suomessa oli vuonna 2005 vielä 615 miljoonaa euroa, oli se viime vuonna enää 75 miljoonaa euroa.&nbsp;</p><p>Konsernin liikevaihto kuitenkin on kasvanut 4,5 miljardiin euroon, kun taas vuonna 2005 se oli vain 3,9 miljardia euroa.&nbsp;</p><p>Energiayhtiö Fortum on aikaisemmin ilmoittanut maksavansa veronsa siihen maahan, jossa sen liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy. Fortumilla ei kuitenkaan ole liiketoimintaa edellä mainituissa valtioissa.&nbsp;</p><p><strong>ILTALEHDEN HAASTATTELEMA</strong> Fortumin sijoittajasuhdejohtaja Måns Holmberg totesi eilen <a href="https://m.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">tuoreeltaan</a>, ettei Fortum ole tehnyt lainkaan verosuunnittelua, vaan keskittänyt kansainvälisten liiketoimintojen omistus- ja rahoitusjärjestelyt Hollantiin, Belgiaan ja Irlantiin.</p><p>Hän tosin jätti mainitsematta, että edellä mainittuja valtiota pidetään niiden anteliaan yritysverotuksensa vuoksi yhtinä Euroopan pahimpina veroparatiiseina.</p><p>Holmberg myös muistutti, että rahoitusyhtiöitä ei ole tehty verojen välttelemiseksi, vaan.. niin, hän ei kertonut lainkaan, minkä vuoksi rahoitusyhtiöt on tehty ja minkä vuoksi ne on perustettu nimenomaan maihin, jotka ovat kuuluisia hellästä yritysverotuksestaan.&nbsp;</p><p>Ilmeisesti arvon herrasväki oli heittänyt saunaillan jälkeen tikkataulua Euroopan kartalle, ja kuin sattuman kaupan kautta juuri nämä kolme valtiota valikoituivat yhtiön uusiksi verotukikohdiksi. Elämä on ihmeellistä.</p><p>Hän ei myöskään selittänyt sitä, minkä vuoksi Irlanti kerää Fortumilta 5 miljoonaa euroa enemmän veroa kuin Suomen valtio, jonka omistuksissa energiayhtiö pääosin on?&nbsp;</p><p>Mistä hitosta tässä oikein on kyse?</p><p>No taikuudesta tietenkin.&nbsp;Fortum pyrkii näyttämään suomalaisille esimerkkiä siitä, miten yritystä kuuluu hoitaa. Eihän yhtiöjohdon nauttimat miljoonaoptiot ja lisäeläkkeet suinkaan itsestään kerry, vaan kyllä se vaatii aktiivista työtä ja verosuunnittelua, jos tässä halutaan ensi keväänä taas massit kotiin kääriä.</p><p><strong>EDUSKUNNAN KYSELYTUNNILLA</strong> vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki tiedusteli omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Mika Lintilältä (kesk.), että onko se hänen mielestään oikein, kun valtioenemmistöinen yhtiö harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua.</p><p>Ministeri Lintilä puolustautui syytöksiin vakuuttamalla, ettei Irlanti ole veroparatiisivaltio, koska se ei ole niiden 17 maan listalla, jotka Euroopan unioni on sellaisiksi määritellyt.&nbsp;Tosin eipä tuolta <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712052200583376_pi.shtml">mustalta listalta</a> löydy muitakaan EU-valtioita. Ei edes Luxemburgia.</p><p>Se johtuu tietenkin siitä, että Luxemburgin entinen pitkäaikainen pääministeri ja EU-komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker<strong>&nbsp;</strong>on itse <a href="http://www.ts.fi/uutiset/talous/697304/Luxemburgin+verosopimukset+kummittelevat+Junckerille">ollut tekemässä</a> salaisia sopimuksia jopa satojen suuryritysten kanssa näiden verolastin keventämiseksi. Tyhmähän se on, joka omaan pakkiinsa kusee.</p><p>Toisaalta miksipä muuksi kuin veroparatiisiksi me voimme kutsua maata, joka tekee <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9131368">salaisia sopimuksia</a> muiden eurooppalaisten valtioiden selän takana ja sallii Applen kaltaisten suuryritysten <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9131368">maksaa</a> vain 0,005 prosenttia veroa voitoistaan?&nbsp;Tai sopii verotettavan osuuden olevan vain 50 miljoonaa euroa, ja päästää 15,95 miljardia euroa suoraan siivilän lävitse?&nbsp;</p><p><strong>KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET</strong> osoittavat, että <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-kylla-irlanti-on-veroparatiisi/e32450e4-275b-3755-b8f4-4eca42423e2e">yritykset maksavat</a> Irlannissa minimaalisen vähän veroja. Heillä on jopa oma nimityksensä tälle veronkiertomallille. He kutsuvat sitä nimellä &quot;Double Irish&quot;.&nbsp;Tuplairlantilainen toimii siten, että ensin yritys perustaa kaksi tytäryhtiötä Irlantiin, jonka jälkeen toinen niistä siirretään ihan oikeaan veroparatiisiin..&nbsp;</p><p>Siirron jälkeen yhtiö alkaa käymään nimellistä kauppaa Irlantiin jääneen tytäryhtiön kanssa.&nbsp;Tarpeeksi kauppaa käytyään kaikki voitot ovat kadonneet pois verottajan näkyviltä, eikä viivan alle jää pennin pyörylääkään.&nbsp;Onneksi olkoon, pamautitte juuri tuplairlantilaisen pöytään.&nbsp;Se on yleistä ja ennen kaikkea&nbsp; täysin laillista.</p><p>Peirceläiseen abduktiiviseen päättelyyn perustuvan ankkatestin mukaan jos jokin näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka.&nbsp;En tiedä onko ministeri Lintilä koskaan kuullut tästä testistä, mutta hänen Irlanti-puheensa kaipaisivat sitä pikaisesti.</p><p>Aprillipäivä nimittäin on vasta ensi viikolla.</p><p>Saataisiin jotain tolkkua tähänkin hommaan.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lähde:<a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml"> Iltalehti -&nbsp;Fortumin verotettava tulos Irlannin veroparatiisissa suurempi kuin Suomessa</a>&nbsp;</em><em><a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">- maksaa veroja maahan, jossa sillä ei ole energialiiketoimintaa</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Iltalehti palveli eilen jälleen taas, kun se paljasti valtion enemmistöomisteisen Fortumin verokikkailut Belgiassa, Hollannissa ja Irlannissa.

Iltalehden paljastuksen mukaan Fortumin verotettava tulos Suomessa on suorastaan romahtanut reilussa kymmenessä vuodessa. 

Kun yhtiön verotettava tulo Suomessa oli vuonna 2005 vielä 615 miljoonaa euroa, oli se viime vuonna enää 75 miljoonaa euroa. 

Konsernin liikevaihto kuitenkin on kasvanut 4,5 miljardiin euroon, kun taas vuonna 2005 se oli vain 3,9 miljardia euroa. 

Energiayhtiö Fortum on aikaisemmin ilmoittanut maksavansa veronsa siihen maahan, jossa sen liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy. Fortumilla ei kuitenkaan ole liiketoimintaa edellä mainituissa valtioissa. 

ILTALEHDEN HAASTATTELEMA Fortumin sijoittajasuhdejohtaja Måns Holmberg totesi eilen tuoreeltaan, ettei Fortum ole tehnyt lainkaan verosuunnittelua, vaan keskittänyt kansainvälisten liiketoimintojen omistus- ja rahoitusjärjestelyt Hollantiin, Belgiaan ja Irlantiin.

Hän tosin jätti mainitsematta, että edellä mainittuja valtiota pidetään niiden anteliaan yritysverotuksensa vuoksi yhtinä Euroopan pahimpina veroparatiiseina.

Holmberg myös muistutti, että rahoitusyhtiöitä ei ole tehty verojen välttelemiseksi, vaan.. niin, hän ei kertonut lainkaan, minkä vuoksi rahoitusyhtiöt on tehty ja minkä vuoksi ne on perustettu nimenomaan maihin, jotka ovat kuuluisia hellästä yritysverotuksestaan. 

Ilmeisesti arvon herrasväki oli heittänyt saunaillan jälkeen tikkataulua Euroopan kartalle, ja kuin sattuman kaupan kautta juuri nämä kolme valtiota valikoituivat yhtiön uusiksi verotukikohdiksi. Elämä on ihmeellistä.

Hän ei myöskään selittänyt sitä, minkä vuoksi Irlanti kerää Fortumilta 5 miljoonaa euroa enemmän veroa kuin Suomen valtio, jonka omistuksissa energiayhtiö pääosin on? 

Mistä hitosta tässä oikein on kyse?

No taikuudesta tietenkin. Fortum pyrkii näyttämään suomalaisille esimerkkiä siitä, miten yritystä kuuluu hoitaa. Eihän yhtiöjohdon nauttimat miljoonaoptiot ja lisäeläkkeet suinkaan itsestään kerry, vaan kyllä se vaatii aktiivista työtä ja verosuunnittelua, jos tässä halutaan ensi keväänä taas massit kotiin kääriä.

EDUSKUNNAN KYSELYTUNNILLA vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki tiedusteli omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Mika Lintilältä (kesk.), että onko se hänen mielestään oikein, kun valtioenemmistöinen yhtiö harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua.

Ministeri Lintilä puolustautui syytöksiin vakuuttamalla, ettei Irlanti ole veroparatiisivaltio, koska se ei ole niiden 17 maan listalla, jotka Euroopan unioni on sellaisiksi määritellyt. Tosin eipä tuolta mustalta listalta löydy muitakaan EU-valtioita. Ei edes Luxemburgia.

Se johtuu tietenkin siitä, että Luxemburgin entinen pitkäaikainen pääministeri ja EU-komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on itse ollut tekemässä salaisia sopimuksia jopa satojen suuryritysten kanssa näiden verolastin keventämiseksi. Tyhmähän se on, joka omaan pakkiinsa kusee.

Toisaalta miksipä muuksi kuin veroparatiisiksi me voimme kutsua maata, joka tekee salaisia sopimuksia muiden eurooppalaisten valtioiden selän takana ja sallii Applen kaltaisten suuryritysten maksaa vain 0,005 prosenttia veroa voitoistaan? Tai sopii verotettavan osuuden olevan vain 50 miljoonaa euroa, ja päästää 15,95 miljardia euroa suoraan siivilän lävitse? 

KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET osoittavat, että yritykset maksavat Irlannissa minimaalisen vähän veroja. Heillä on jopa oma nimityksensä tälle veronkiertomallille. He kutsuvat sitä nimellä "Double Irish". Tuplairlantilainen toimii siten, että ensin yritys perustaa kaksi tytäryhtiötä Irlantiin, jonka jälkeen toinen niistä siirretään ihan oikeaan veroparatiisiin.. 

Siirron jälkeen yhtiö alkaa käymään nimellistä kauppaa Irlantiin jääneen tytäryhtiön kanssa. Tarpeeksi kauppaa käytyään kaikki voitot ovat kadonneet pois verottajan näkyviltä, eikä viivan alle jää pennin pyörylääkään. Onneksi olkoon, pamautitte juuri tuplairlantilaisen pöytään. Se on yleistä ja ennen kaikkea  täysin laillista.

Peirceläiseen abduktiiviseen päättelyyn perustuvan ankkatestin mukaan jos jokin näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka. En tiedä onko ministeri Lintilä koskaan kuullut tästä testistä, mutta hänen Irlanti-puheensa kaipaisivat sitä pikaisesti.

Aprillipäivä nimittäin on vasta ensi viikolla.

Saataisiin jotain tolkkua tähänkin hommaan.

 

Lähde: Iltalehti - Fortumin verotettava tulos Irlannin veroparatiisissa suurempi kuin Suomessa - maksaa veroja maahan, jossa sillä ei ole energialiiketoimintaa

 

 

 

 

]]>
46 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi#comments Kotimaa Fortum Irlanti Jean-Claude Juncker Mika Lintilä Veronkierto Fri, 23 Mar 2018 04:31:16 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi
Ministeri Lintilä läksyttää suomalaisia ulkomaanmatkoista http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239917-ministeri-lintila-laksyttaa-suomalaisia-ulkomaanmatkoista <p>Suomalainen. Elämäsi ei ole vielä tarpeeksi ankeaa ja kurjaa.&nbsp;</p> <p>Tai ei ainakaan elinkeinoministeri <strong>Mika Lintilän</strong> (kesk.) mielestä.</p> <p>Lintilä nimittäin kertoo Ylen Aamu-tv:ssä, että tavoitteena on saada jokainen suomalainen lomailemaan kotimaassa, koska ulkomaanmatkat ovat kansantaloudellinen kustannuserä.</p> <p>&ndash; Meillä on menossa haaste &rdquo;lomaile Suomessa&rdquo;. Lomailu kotimaassa kannattaa. Se jättää kaikki eurot kotimaahan. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen tekisi yhden kotimaanmatkan, joka toisi 800 miljoonaa euroa lisää alalle ja noin 7 000 työpaikkaa, Lintilä sanoo.</p> <p>Nyt työttömyydestä aletaan siis syyllistämään ihmisiä, jotka lomailevat ulkomailla. Se on epäisänmaallista, koska rahat katoavat kotimaan kierrosta.&nbsp;</p> <p>&ndash; Meidän kotimaan matkailu on aliarvostettua. Me lähdemme hakemaan ulkomaan kohteita, joihin halutaan tutustua. Mutta luulen, että aika harva on lasi-iglussa nukkunut tai käynyt karhuja katsomassa erämaassa. Meillä on kotimaassa erittäin mielenkiintoisia kohteita. Ne on löydettävä ja kyllä ne pitäisi pystyä tuotteistamaan. Me olemme pikkaisen vaatimattomia, ministeri toteaa ymmärtäväiseen sävyyn.</p> <p>Montakohan yötä Lintilä on itse viettänyt jääigluissa? Käynyt karhuja katsomassa.</p> <p>Suomi on <a href="http://nannystateindex.org/finland-2017/">tutkitusti</a> maailman pahin holhousvaltio. Onkohan ministerillä käynyt koskaan mielessä, että ehkä suomalaisetkin haluavat edes kerran vuodessa ottaa vähän rennommin? Maamme kehnoja sääolosuhteita yhtään väheksymättä. Suomessa on kylmää lähes kymmenen kuukautta vuodesta. Nuo jääiglut eivät välttämättä sillä tavalla nappaa tai puhuttele, kun vielä kesäkuussakin saattaa tulla lunta taivaan täydeltä. Hintatasokin on hyvä ottaa huomioon. Harvalla suomalaisella nimittäin on varaa lomailla kotimaassaan.</p> <p>Hallituksen edustajana Lintilällä ei muutenkaan ole paljoa varaa puhua kotiinpäin vetämisestä, kun pääministerimme <strong>Juha Sipilä</strong>&nbsp;(kesk.) piilottelee varojaan verovapaan kuoren sisällä ja ministerit leikkailevat yhteisten talkoiden nimissä työntekijöiden lomarahoja. Maineikkaasta hallintarekisterejä koskevasta kärkihankkeesta puhumattakaan, jonka avulla veronkierrosta tehtiin entistäkin helpompaa. Tämä sote-uudistus terveysjättiläisineen ei myöskään kuulosta varsinaisesti miltään kansantalouden voittokululta.</p> <p>Eiköhän nämä hallitukset yhteiset talkoot ole jo nähty.</p> <p><strong><em>&quot;Jos jokainen suomalainen söisi vuoden jokaisena päivänä vähintään yhden purkin hapansilakkaa, niin hapansilakkatehtaalle saataisiin ainaki 3 000 uutta työpaikkaa! &quot;</em></strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Lähde:<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/224917-ministeri-patistaa-tvssa-jokainen-suomalainen-kotimaanlomalle-toisi-7-000-tyopaikkaa">&nbsp;Uusi Suomi</a></em></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalainen. Elämäsi ei ole vielä tarpeeksi ankeaa ja kurjaa. 

Tai ei ainakaan elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mielestä.

Lintilä nimittäin kertoo Ylen Aamu-tv:ssä, että tavoitteena on saada jokainen suomalainen lomailemaan kotimaassa, koska ulkomaanmatkat ovat kansantaloudellinen kustannuserä.

– Meillä on menossa haaste ”lomaile Suomessa”. Lomailu kotimaassa kannattaa. Se jättää kaikki eurot kotimaahan. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen tekisi yhden kotimaanmatkan, joka toisi 800 miljoonaa euroa lisää alalle ja noin 7 000 työpaikkaa, Lintilä sanoo.

Nyt työttömyydestä aletaan siis syyllistämään ihmisiä, jotka lomailevat ulkomailla. Se on epäisänmaallista, koska rahat katoavat kotimaan kierrosta. 

– Meidän kotimaan matkailu on aliarvostettua. Me lähdemme hakemaan ulkomaan kohteita, joihin halutaan tutustua. Mutta luulen, että aika harva on lasi-iglussa nukkunut tai käynyt karhuja katsomassa erämaassa. Meillä on kotimaassa erittäin mielenkiintoisia kohteita. Ne on löydettävä ja kyllä ne pitäisi pystyä tuotteistamaan. Me olemme pikkaisen vaatimattomia, ministeri toteaa ymmärtäväiseen sävyyn.

Montakohan yötä Lintilä on itse viettänyt jääigluissa? Käynyt karhuja katsomassa.

Suomi on tutkitusti maailman pahin holhousvaltio. Onkohan ministerillä käynyt koskaan mielessä, että ehkä suomalaisetkin haluavat edes kerran vuodessa ottaa vähän rennommin? Maamme kehnoja sääolosuhteita yhtään väheksymättä. Suomessa on kylmää lähes kymmenen kuukautta vuodesta. Nuo jääiglut eivät välttämättä sillä tavalla nappaa tai puhuttele, kun vielä kesäkuussakin saattaa tulla lunta taivaan täydeltä. Hintatasokin on hyvä ottaa huomioon. Harvalla suomalaisella nimittäin on varaa lomailla kotimaassaan.

Hallituksen edustajana Lintilällä ei muutenkaan ole paljoa varaa puhua kotiinpäin vetämisestä, kun pääministerimme Juha Sipilä (kesk.) piilottelee varojaan verovapaan kuoren sisällä ja ministerit leikkailevat yhteisten talkoiden nimissä työntekijöiden lomarahoja. Maineikkaasta hallintarekisterejä koskevasta kärkihankkeesta puhumattakaan, jonka avulla veronkierrosta tehtiin entistäkin helpompaa. Tämä sote-uudistus terveysjättiläisineen ei myöskään kuulosta varsinaisesti miltään kansantalouden voittokululta.

Eiköhän nämä hallitukset yhteiset talkoot ole jo nähty.

"Jos jokainen suomalainen söisi vuoden jokaisena päivänä vähintään yhden purkin hapansilakkaa, niin hapansilakkatehtaalle saataisiin ainaki 3 000 uutta työpaikkaa! "

 

Lähde: Uusi Suomi

 

]]>
77 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239917-ministeri-lintila-laksyttaa-suomalaisia-ulkomaanmatkoista#comments #lomatalkoot Elinkeinoministeriö hallitus Matkailu Mika Lintilä Mon, 10 Jul 2017 06:54:42 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239917-ministeri-lintila-laksyttaa-suomalaisia-ulkomaanmatkoista
Valtava joukko suomalaisia nyt vain menetetään http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234936-valtava-joukko-suomalaisia-nyt-vain-menetetaan <p>Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 100 000 avointa työpaikkaa ja työttömiä noin 300 000, laajemman määritelmän mukaan <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79473/TKAT_Helmi_2017.pdf">työtä vailla</a> on paljon useampikin.</p><p>Täällä on työmarkkinoilla niin sanottu kohtaanto-ongelma. Monella alalla ja alueella on työvoimapulaa ja jostain kunnasta ei löydy millään minkäänlaisia töitä.</p><p>Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on kutsunut työvoimapulaa ja vallitsevaa tilannetta &rdquo;lähes hirtehiseksi&rdquo;. Hän on puuttunut tärkeään asiaan, vaikka sanavalinta on hieman erikoinen.</p><p>Totta on, että kaikki työttömät eivät lähde työn perään toiseen kaupunkiin saman maakunnan alueella, saatikka toiselle puolelle maata tai peräti Ruotsiin toimeentuloa etsimään, kuten joskus on ollut tapana. Myös <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/01042017/art-2000005151777.html">Helsingin Sanomat kertoi</a> tästä ilmiöstä viikonvaihteessa esitellessään Salon työttömien näkemyksiä Uudessakaupungissa alle 150 kilometrin päässä vapaana olevista työpaikoista.</p><p>Syyt suomalaiseen kohtaanto-ongelmaan ovat moninaiset: puolisolle ei löydy töitä, asuntoa on vaikea saada muuttovoittokaupungista ja vanhasta omistusasunnosta on muuttotappioalueella vaikea päästä eroon, lasten kouluja, harrastuksia ja kaveripiiriä ei olla halukkaita vaihtamaan, tarjottu työ on osa-aikaista tai määräaikaista jne.</p><p>Hallitusherrat ja -rouvat pohtivat tässä kuussa puoliväliriihen yhteydessä tukitoimia, joilla ihmisten liikkuvuutta voitaisiin parantaa. Hallitus siis kaavailee jo <a href="http://www.ita-savo.fi/uutiset/lahella/tyottomille-tuli-lisaa-keppia-mita-mielta-olet-tyottomyysturvan-heikennyksista">tarjotun kepin lisäksi</a> porkkanaa heille, jotka lähtevät työn perään kauemmas.</p><p>&rdquo;Onko se esimerkiksi muuttokorvauksia tai pitemmistä työmatkoista johtuvien korvausten nostamista&rdquo;, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9542920?origin=rss">pohtii Ylen haastattelussa</a>. Tämä saa kannatusta ekonomistipiireiltä, <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/muuttoraha--tyollisten-koulutus--palkkajoustot---ekonomistit-tarjoavat-keinoja-tyon-ja-tekijoiden-tormayttamiseksi/XDdkrHFd">kuten Kauppalehti tänään kertoo</a>.</p><p>Periaatteessa tämä onkin järkevää, jos se auttaa edes vähän helpottamaan ongelmia työmarkkinoilla ja meillä on siihen varaa. Mutta onko meillä varaa tarjota apua velkaisen valtiomme pussista aina ongelman havaitessamme?</p><p>Ja miten saada tuhannet työttömät ja tuhannet työpaikat kohtaamaan esimerkiksi Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, missä ainakin on työvoimapulaa?</p><p>Melko suuren ihmisjoukon osalta tiedetään, ettei mitenkään. Esimerkiksi työmarkkinakeskusjärjestö STTK muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömyyspommi on kovempi kuin 1990-luvulla.</p><p>Suomen noin 120 000 pitkäaikaistyöttömästä noin 60 000 ei palaa koskaan töihin, heidät &rdquo;menetetään&rdquo;, STTK kuvaa. Se on tylyä todellisuutta talousnousun ja työllistämispyrkimysten keskellä.</p> Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 100 000 avointa työpaikkaa ja työttömiä noin 300 000, laajemman määritelmän mukaan työtä vailla on paljon useampikin.

Täällä on työmarkkinoilla niin sanottu kohtaanto-ongelma. Monella alalla ja alueella on työvoimapulaa ja jostain kunnasta ei löydy millään minkäänlaisia töitä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on kutsunut työvoimapulaa ja vallitsevaa tilannetta ”lähes hirtehiseksi”. Hän on puuttunut tärkeään asiaan, vaikka sanavalinta on hieman erikoinen.

Totta on, että kaikki työttömät eivät lähde työn perään toiseen kaupunkiin saman maakunnan alueella, saatikka toiselle puolelle maata tai peräti Ruotsiin toimeentuloa etsimään, kuten joskus on ollut tapana. Myös Helsingin Sanomat kertoi tästä ilmiöstä viikonvaihteessa esitellessään Salon työttömien näkemyksiä Uudessakaupungissa alle 150 kilometrin päässä vapaana olevista työpaikoista.

Syyt suomalaiseen kohtaanto-ongelmaan ovat moninaiset: puolisolle ei löydy töitä, asuntoa on vaikea saada muuttovoittokaupungista ja vanhasta omistusasunnosta on muuttotappioalueella vaikea päästä eroon, lasten kouluja, harrastuksia ja kaveripiiriä ei olla halukkaita vaihtamaan, tarjottu työ on osa-aikaista tai määräaikaista jne.

Hallitusherrat ja -rouvat pohtivat tässä kuussa puoliväliriihen yhteydessä tukitoimia, joilla ihmisten liikkuvuutta voitaisiin parantaa. Hallitus siis kaavailee jo tarjotun kepin lisäksi porkkanaa heille, jotka lähtevät työn perään kauemmas.

”Onko se esimerkiksi muuttokorvauksia tai pitemmistä työmatkoista johtuvien korvausten nostamista”, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pohtii Ylen haastattelussa. Tämä saa kannatusta ekonomistipiireiltä, kuten Kauppalehti tänään kertoo.

Periaatteessa tämä onkin järkevää, jos se auttaa edes vähän helpottamaan ongelmia työmarkkinoilla ja meillä on siihen varaa. Mutta onko meillä varaa tarjota apua velkaisen valtiomme pussista aina ongelman havaitessamme?

Ja miten saada tuhannet työttömät ja tuhannet työpaikat kohtaamaan esimerkiksi Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, missä ainakin on työvoimapulaa?

Melko suuren ihmisjoukon osalta tiedetään, ettei mitenkään. Esimerkiksi työmarkkinakeskusjärjestö STTK muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömyyspommi on kovempi kuin 1990-luvulla.

Suomen noin 120 000 pitkäaikaistyöttömästä noin 60 000 ei palaa koskaan töihin, heidät ”menetetään”, STTK kuvaa. Se on tylyä todellisuutta talousnousun ja työllistämispyrkimysten keskellä.

]]>
35 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234936-valtava-joukko-suomalaisia-nyt-vain-menetetaan#comments Kotimaa Mika Lintilä Pitkäaikaistyöttömyys Tue, 04 Apr 2017 07:04:55 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234936-valtava-joukko-suomalaisia-nyt-vain-menetetaan
Sipilän ja Lintilän suhteeton Pohjanmaa-tuki http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231146-sipilan-ja-lintilan-suhteeton-pohjanmaa-tuki <p>Pääministeri Sipilä totesi eilisessä puheessaan ylpeänä kotiseudustaan: &quot;Jos meillä olisi Pohjanmaan työllisyysaste koko maassa, julkinen talous olisi suurin piirtein tasapainossa. Jos meillä olisi Ahvenanmaan työllisyysaste, koko kestävyysvajeemme olisi jo kutakuinkin kunnossa&rdquo;</p><p>Jos Pohjanmaa on se, joka pärjää, niin miksi nämä kaksi Pohjanmaalta kotoisin olevaa ministeriä pumppaavat sinne EU:n rakennetukea ja hankkeita suhteettomasti? <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/213669-paatos-346-milj-eusta-painotetaan-pk-yritysten-kansainvalistymista">Hallitus päätti 2.2.2017 EU:n rakennerahaston ja valtion rahoituksen jaosta</a>. Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin varoja 346 miljoonaa euroa alueille ely-keskusten ja maakunnan liittojen päätettäväksi, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.</p><p>Nykyisen Työ- ja elinkeinoministerin Lintilän ja pääministeri Sipilän kotiseudulle Pohjanmaalle menee tuosta potista Pohjois-Pohjanmaan ELY:lle noin 88 miljoonaa ja liittojen sekä&nbsp; maakuntaliittojen kautta vielä 19,5 miljoonaa. Yhteensä tästä saadaan lähes kolmannes potista eli 107,5 miljoonaa. Rahanjaon perusteita ei olla suoraan missään avattu. Aiemmin tästä kirjoittaessani esitettiin kommentti, että ei niitä voi Uudellemaallekaan jakaa. Tämä ei edes pidä itse asiassa paikkaansa, mutta en sitä edes tavoittele. Näiden kahden lisäksi on aika paljon muutakin Suomea.</p><p>Lisäksi Lintilän masinoimana ja varmaankin Sipilän siunaamana viralliseksi Teslan tehdaspaikkaehdotukseksi yhtäkkiä valittiin Vaasa, tuo Lintilän vaalipiiri Pohjanmaalta. Muut ehdokkaat jätettiin rannalle vinkumaan.</p><p>Ainahan on vedetty kotiinpäin näissä asioissa, mutta nyt tämä Kepun johdolla vaikuttaisi olevan taas tavallista räikeämpää. Aikooko Sipilän hallitus kenties saavuttaa päätavoitteensa työllistämisasteen osalta nostamalla Pohjanmaan huippulukemiin välittämättä alueellisesta tasa-arvosta? Ei kuulosta kovin reilulta muuta Suomea kohtaan.</p><p>EDIT 9.2.2017 klo 13:55: Kommenteissa nostettiin esille rahojen tarkoitus: &quot;Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla.&quot;</p><p>Kysymys kuuluu: kuinka hemmetissä voi sama pääministeri jaettuaan noilla perusteilla suurimman potin Pohjanmaalle kehua sen työllisyyden olevan Suomen paras Ahvenanmaan jälkeen. Kepu pettää taas!!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Sipilä totesi eilisessä puheessaan ylpeänä kotiseudustaan: "Jos meillä olisi Pohjanmaan työllisyysaste koko maassa, julkinen talous olisi suurin piirtein tasapainossa. Jos meillä olisi Ahvenanmaan työllisyysaste, koko kestävyysvajeemme olisi jo kutakuinkin kunnossa”

Jos Pohjanmaa on se, joka pärjää, niin miksi nämä kaksi Pohjanmaalta kotoisin olevaa ministeriä pumppaavat sinne EU:n rakennetukea ja hankkeita suhteettomasti? Hallitus päätti 2.2.2017 EU:n rakennerahaston ja valtion rahoituksen jaosta. Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin varoja 346 miljoonaa euroa alueille ely-keskusten ja maakunnan liittojen päätettäväksi, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Nykyisen Työ- ja elinkeinoministerin Lintilän ja pääministeri Sipilän kotiseudulle Pohjanmaalle menee tuosta potista Pohjois-Pohjanmaan ELY:lle noin 88 miljoonaa ja liittojen sekä  maakuntaliittojen kautta vielä 19,5 miljoonaa. Yhteensä tästä saadaan lähes kolmannes potista eli 107,5 miljoonaa. Rahanjaon perusteita ei olla suoraan missään avattu. Aiemmin tästä kirjoittaessani esitettiin kommentti, että ei niitä voi Uudellemaallekaan jakaa. Tämä ei edes pidä itse asiassa paikkaansa, mutta en sitä edes tavoittele. Näiden kahden lisäksi on aika paljon muutakin Suomea.

Lisäksi Lintilän masinoimana ja varmaankin Sipilän siunaamana viralliseksi Teslan tehdaspaikkaehdotukseksi yhtäkkiä valittiin Vaasa, tuo Lintilän vaalipiiri Pohjanmaalta. Muut ehdokkaat jätettiin rannalle vinkumaan.

Ainahan on vedetty kotiinpäin näissä asioissa, mutta nyt tämä Kepun johdolla vaikuttaisi olevan taas tavallista räikeämpää. Aikooko Sipilän hallitus kenties saavuttaa päätavoitteensa työllistämisasteen osalta nostamalla Pohjanmaan huippulukemiin välittämättä alueellisesta tasa-arvosta? Ei kuulosta kovin reilulta muuta Suomea kohtaan.

EDIT 9.2.2017 klo 13:55: Kommenteissa nostettiin esille rahojen tarkoitus: "Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla."

Kysymys kuuluu: kuinka hemmetissä voi sama pääministeri jaettuaan noilla perusteilla suurimman potin Pohjanmaalle kehua sen työllisyyden olevan Suomen paras Ahvenanmaan jälkeen. Kepu pettää taas!!

]]>
12 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231146-sipilan-ja-lintilan-suhteeton-pohjanmaa-tuki#comments Alueellinen tasa-arvo EU-tuet Juha Sipilä Mika Lintilä Työllisyys Thu, 09 Feb 2017 07:56:57 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231146-sipilan-ja-lintilan-suhteeton-pohjanmaa-tuki
Keskustan Lintilä, Sipilä ja Rehn jakavat EU-rahat kotiseudulle http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230706-keskustan-lintila-ja-rehn-jakavat-eu-rahat-kotiseudulle <p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/213669-paatos-346-milj-eusta-painotetaan-pk-yritysten-kansainvalistymista">Hallitus päätti tänään torstaina EU:n rakennerahaston ja valtion rahoituksen jaosta</a>. Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin varoja 346 miljoonaa euroa alueille ely-keskusten ja maakunnan liittojen päätettäväksi, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.</p><p>Kävin mielenkiinnosta katsomassa miten rahat on sitten jaettu, aikani seikkailin TEM:in sivuilla kunnes löysin <a href="http://tem.fi/documents/1410877/2817500/tiedotteen_liite_verkkoon_2017_RR_AIKO.pdf/36734211-33ba-4b8f-a268-cf2137e7542a">dokumentin</a> jaetuista rahoista. Laitoin muutamia lukuja laskentatulukkoon, kun näyttivät melko suurilta muihin alueisiin verrattuna.</p><p>Nykyisen Työ- ja elinkeinoministerin Lintilän ja pääminiisteri Sipilän kotiseudulle Pohjanmaalle menee tuosta potista Pohjois-Pohjanmaan ELY:lle noin 88 miljoonaa ja liittojen sekä&nbsp; maakuntaliittojen kautta vielä 19,5 miljoonaa. Yhteensä tästä saadaan lähes kolmannes potista eli 107,5 miljoonaa.</p><p>Juuri lähteneen Olli Rehnin kotiseudulle Savoon menee ELY:lle 73,9 miljoonaa ja liittojen kautta 19,3 miljoonaa. Yhteensä Savon potiksi saadaan 93,2 miljoonaa.</p><p>Nämä kaksi ministerien kotiseutua kuittaavat siis yhteensä 200,7 miljoonaa, joka on jaettavasta potista noin 58%. Aika rouhea on osuus.</p><p>Kait tämä on sitten harkiten ja oikeudenmukaisesti jaettu - noissa paikoissa on vaan niin paljon potentiaalia? Missään ei tosin avata summien taustoja tarkemmalla tasolla.</p><p>Tukialuekartta löytyy <a href="http://tem.fi/documents/1410877/2817500/Tukialueet_suomeksi2017.png/6552b76d-81ef-43f2-ade6-879709bcad26?t=1484633763126">täältä</a>.</p><p>PS. Menin taas kirjoittamaan kaksi blogia samana päivänä, joten aiempi häviää Tuoreimmat-fiidistä. Jos jotakuta kiinnostaa, niin löytyy linkistä <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230680-onko-kohta-uuden-woodstockin-aika">Onko kohta uuden Woodstockin aika?</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus päätti tänään torstaina EU:n rakennerahaston ja valtion rahoituksen jaosta. Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin varoja 346 miljoonaa euroa alueille ely-keskusten ja maakunnan liittojen päätettäväksi, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Kävin mielenkiinnosta katsomassa miten rahat on sitten jaettu, aikani seikkailin TEM:in sivuilla kunnes löysin dokumentin jaetuista rahoista. Laitoin muutamia lukuja laskentatulukkoon, kun näyttivät melko suurilta muihin alueisiin verrattuna.

Nykyisen Työ- ja elinkeinoministerin Lintilän ja pääminiisteri Sipilän kotiseudulle Pohjanmaalle menee tuosta potista Pohjois-Pohjanmaan ELY:lle noin 88 miljoonaa ja liittojen sekä  maakuntaliittojen kautta vielä 19,5 miljoonaa. Yhteensä tästä saadaan lähes kolmannes potista eli 107,5 miljoonaa.

Juuri lähteneen Olli Rehnin kotiseudulle Savoon menee ELY:lle 73,9 miljoonaa ja liittojen kautta 19,3 miljoonaa. Yhteensä Savon potiksi saadaan 93,2 miljoonaa.

Nämä kaksi ministerien kotiseutua kuittaavat siis yhteensä 200,7 miljoonaa, joka on jaettavasta potista noin 58%. Aika rouhea on osuus.

Kait tämä on sitten harkiten ja oikeudenmukaisesti jaettu - noissa paikoissa on vaan niin paljon potentiaalia? Missään ei tosin avata summien taustoja tarkemmalla tasolla.

Tukialuekartta löytyy täältä.

PS. Menin taas kirjoittamaan kaksi blogia samana päivänä, joten aiempi häviää Tuoreimmat-fiidistä. Jos jotakuta kiinnostaa, niin löytyy linkistä Onko kohta uuden Woodstockin aika?

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230706-keskustan-lintila-ja-rehn-jakavat-eu-rahat-kotiseudulle#comments EU-tuet Keskusta Mika Lintilä Olli Rehn Työ- ja elinkeinoministeriö Thu, 02 Feb 2017 15:08:10 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230706-keskustan-lintila-ja-rehn-jakavat-eu-rahat-kotiseudulle