Kunta- ja soteuudistus http://josefiinakauppila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/134767/all Sat, 25 May 2019 15:09:36 +0300 fi Surkea sote sallitaan, koska puolet kansasta pääsee liian nopeasti lääkärille http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276516-surkea-sote-sallitaan-koska-puolet-kansasta-paasee-liian-nopeasti-laakarille <p><strong>2,5 miljoonan parempiosaisen kansalaisen joukkoa ei kiinnosta pätkääkään, pääsevätkö Etelä-Suomen eläkeläiset, työttömät tai monisairaat tai Itä-Suomen perähikiä-kuntien asukkaat lääkärille viikossa, kuukaudessa tai koskaan. Yle uutisoi tänään lauantaina, että jo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10801593">puolella Suomen lapsiperheistä on yksityinen sairauskuluvakuutus</a>. Sairauskuluvakuutus otetaan useinmiten jo ennen lapsen syntymää. Juuri tällaisten asioiden&nbsp;takia Suomessa ei tälläkään vaalikaudella saada aikaan ihmisille sotea, jossa köyhäkin pääsisi lääkärille jonottamatta.&nbsp;</strong></p> <p>Sote jää mahoksi.</p> <p>Miksi?</p> <p>Koska Keskustan ja SDP:n lehmänkauppa 18 sotemaakunnasta on tuhoisa. Näiden hartiat jäävät liian pieniksi. Tarvittaisiin 9 sotealuetta eli 2 kertaa suuremmat sotealueet.</p> <p>Miksi?</p> <p>Koska ihmisten eriarvoisuutta lääkärille pääsyssä ei pystytä poistamaan niin kauan kuin tätä tavoitetta lyödään korville vaatimalla suuria säästöjä. Tasa-arvoinen hoitoon pääsy vaatii mittavan julkisen ja yksityisen terveyspalvelutuotannon yhdistämisen. Se maksaa. Sitä ei voi toteuttaa, jos reunaehtoina ovat suuret säästöt.</p> <p>Miksi kansa tulee hyväksymään sen, että sote jää mahoksi?</p> <p>Siksi, että vaaleissa äänestämässä käyvillä hyvinvoivilla on liian hyvin. Köyhät ja kipeät eivät äänestä.</p> <p>1 800 000 työterveyspalveluja nauttivaa palkansaajaa, 125 000 opiskelijaterveydenhuoltoa nauttivaa opiskelijaa ja 600 000 yksityisen terveysvakuutuksen omaavaa lasta pääsevät päivässä lääkärille. Nyt ja tulevaisuudessa.</p> <p>Tätä 2,5 miljoonan parempiosaisen kansalaisen joukkoa ei kiinnosta pätkääkään, pääsevätkö Etelä-Suomen eläkeläiset, työttömät tai monisairaat tai Itä-Suomen perähikiä-kuntien asukkaat lääkärille viikossa, kuukaudessa tai koskaan.</p> <p>Suomessa on ja pysyy OECD:n jo 20 vuotta kauhistelema, kansalaiset eriarvoistava kahden kerroksen terveydenhuoltojärjestelmä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2,5 miljoonan parempiosaisen kansalaisen joukkoa ei kiinnosta pätkääkään, pääsevätkö Etelä-Suomen eläkeläiset, työttömät tai monisairaat tai Itä-Suomen perähikiä-kuntien asukkaat lääkärille viikossa, kuukaudessa tai koskaan. Yle uutisoi tänään lauantaina, että jo puolella Suomen lapsiperheistä on yksityinen sairauskuluvakuutus. Sairauskuluvakuutus otetaan useinmiten jo ennen lapsen syntymää. Juuri tällaisten asioiden takia Suomessa ei tälläkään vaalikaudella saada aikaan ihmisille sotea, jossa köyhäkin pääsisi lääkärille jonottamatta. 

Sote jää mahoksi.

Miksi?

Koska Keskustan ja SDP:n lehmänkauppa 18 sotemaakunnasta on tuhoisa. Näiden hartiat jäävät liian pieniksi. Tarvittaisiin 9 sotealuetta eli 2 kertaa suuremmat sotealueet.

Miksi?

Koska ihmisten eriarvoisuutta lääkärille pääsyssä ei pystytä poistamaan niin kauan kuin tätä tavoitetta lyödään korville vaatimalla suuria säästöjä. Tasa-arvoinen hoitoon pääsy vaatii mittavan julkisen ja yksityisen terveyspalvelutuotannon yhdistämisen. Se maksaa. Sitä ei voi toteuttaa, jos reunaehtoina ovat suuret säästöt.

Miksi kansa tulee hyväksymään sen, että sote jää mahoksi?

Siksi, että vaaleissa äänestämässä käyvillä hyvinvoivilla on liian hyvin. Köyhät ja kipeät eivät äänestä.

1 800 000 työterveyspalveluja nauttivaa palkansaajaa, 125 000 opiskelijaterveydenhuoltoa nauttivaa opiskelijaa ja 600 000 yksityisen terveysvakuutuksen omaavaa lasta pääsevät päivässä lääkärille. Nyt ja tulevaisuudessa.

Tätä 2,5 miljoonan parempiosaisen kansalaisen joukkoa ei kiinnosta pätkääkään, pääsevätkö Etelä-Suomen eläkeläiset, työttömät tai monisairaat tai Itä-Suomen perähikiä-kuntien asukkaat lääkärille viikossa, kuukaudessa tai koskaan.

Suomessa on ja pysyy OECD:n jo 20 vuotta kauhistelema, kansalaiset eriarvoistava kahden kerroksen terveydenhuoltojärjestelmä.

]]>
3 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276516-surkea-sote-sallitaan-koska-puolet-kansasta-paasee-liian-nopeasti-laakarille#comments Eriarvoistuminen Hoitojonot Julkinen terveydenhuolto Kunta- ja soteuudistus Politiikka Sat, 25 May 2019 12:09:36 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276516-surkea-sote-sallitaan-koska-puolet-kansasta-paasee-liian-nopeasti-laakarille
Puhkuuko punamulta Suomesta liittovaltiota http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271699-puhkuuko-punamulta-suomesta-liittovaltiota <p>Ajaako demareiden soteuudistus meidät liittovaltioksi? Seuraava hallitus sitten vain päättää ohittaa perustuslain ja runnoo soten väkisin maaliin. Eli demarit käyttävät samaa taktiikkaa kuin soten vastustamisessa, mutta nyt yhdessä keskustalaisen Juha Sipilän kanssa. Punamultamaalia keitetään jo hyvää vauhtia. Ei ollut sattumaa eilinen vaalitentti ja Antti Rinteen ihastuminen keskustalaisten sote18-perusrunkoon.</p><p>Miten ihmeessä juuri se osa säilytettään sotesta joka oli eniten pielessä eli 18 maakuntaa. Ei auta vaikka niitä aletaan kutsua sotekunniksi. Kahdeksantoista on aivan liikaa, sillä osa sotekunnista jää niin pieniksi, että niiden pitää ostaa palvelunsa toisesta sotekunnasta. Mitä yhdenvertaisuutta se sitten on?</p><p>Jos Suomi jaettaisiin osavaltiohin niitä olisi aivan varmasti vähemmän kuin 18, mistä kepurepusta sitten tämä luku 18 on noussut esille? Jos Rinne haluaa sotekunnilleen verotusoikeuden valuu niukkojen sotekuntien verorahat suuremmille sotekunnille, joten ei hyvin tasa-arvoista ajattelua tämä ole. Ja jos sotekunnat saavat verotusoikeuden ja sotekunta muodostuu useammasta kunnasta, niin millainen hallinto on kuntahallinnon yläpuolella oleva sotekunta? Onko se selkeä liittovaltiomalli jo?</p><p>Vai tarkoittaako Rinne, että Suomessa on ensi vaalikauden jälkeen ainostaan 18 kuntaa jotka ovat samalla sotekuntia?</p><p>Minusta silloin olisi parempi malli todella siirtyä Suomessa liittovaltio ajatteluun. Suomi voisi jakaantua viiteen osavaltioon. Olisi pääkaupungin Metropoli, jonka &rdquo;kuningas&rdquo;, eli senaattori olisi Jan Vapaavuori. Sitten Raasepori-Pori akselin länsipuoli olisi Turun osavaltio. Oulun osavaltio olisi Raahe- Suomusalmi akselin yläpuoli ja Tampere ja Kuopio jakaisivat lopun Suomen puoliksi.</p><p>Kun osavaltiot olisivat jaettu osavaltioiden kunnat voisivat keskenään päättää palveluidensa tasosta ja alueellisen jakautumisen luonteesta, Vaikka Oulu olisi alueensa alasektorilla, voisi se hyvin jakaa terveyspalvelutuotannon Rovaniemen, Kuusamon ja Kemin kanssa. Eikä syrjäalueet jäisi paitsioon kuten sotekuntamallissa, jossa kaikilla sotekunnilla ei olisi lainkaan esimerkiksi yliopistollista keskussairaalaa tukenaan.</p><p>Suomen valtio voisi hallituksensa toimesta hoitaa maantieteellisen infran, oikeuslaitoksen ja ulkopolitiikan. Osavaltiot päättäisivät sitten sotesta ja elinkeinopolitiikastaan.</p><p>Liittovaltiolla on selkein tapa hoitaa hallintomalli, jossa tarvitaan yksinkertaisesti vain tasapuolistaa palvelut Suomessa. Osavaltioille myönnettäisiin verotusoikeus, mutta osavaltion kunnat säilyttäisivät myös verotusoikeutensa, mutta niiden kulurakenne pienenisi sote- ja muiden asioiden siirtyessä osavaltion kontolle, veroaste ei yksilön kannalta saa nousta eli asetettaisiin verokatto osavaltioverotuksen osalle. Osavaltion vero voisi olla korkeintaan sen vero-osuuden suuruinen, minkä kuntien verotus kevenisi. Näin osavaltio pakotetaan tuottamaan sote ym palvelunsa kansalaisen veroruuvia kiristämättä.</p><p>Viisi osavaltiota tarkoittaa noin miljoonan suomalaisen osavaltioita, Suur-Helsingin Metropolialue voisi olla se 1,5 miljoonaa. Jatkossa nämä alueet sitten tietysti eläisivät sen mukaan miten hyvin alueet hoitasivat tehtäviään ja väestön kasvua tai tappiota olisi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajaako demareiden soteuudistus meidät liittovaltioksi? Seuraava hallitus sitten vain päättää ohittaa perustuslain ja runnoo soten väkisin maaliin. Eli demarit käyttävät samaa taktiikkaa kuin soten vastustamisessa, mutta nyt yhdessä keskustalaisen Juha Sipilän kanssa. Punamultamaalia keitetään jo hyvää vauhtia. Ei ollut sattumaa eilinen vaalitentti ja Antti Rinteen ihastuminen keskustalaisten sote18-perusrunkoon.

Miten ihmeessä juuri se osa säilytettään sotesta joka oli eniten pielessä eli 18 maakuntaa. Ei auta vaikka niitä aletaan kutsua sotekunniksi. Kahdeksantoista on aivan liikaa, sillä osa sotekunnista jää niin pieniksi, että niiden pitää ostaa palvelunsa toisesta sotekunnasta. Mitä yhdenvertaisuutta se sitten on?

Jos Suomi jaettaisiin osavaltiohin niitä olisi aivan varmasti vähemmän kuin 18, mistä kepurepusta sitten tämä luku 18 on noussut esille? Jos Rinne haluaa sotekunnilleen verotusoikeuden valuu niukkojen sotekuntien verorahat suuremmille sotekunnille, joten ei hyvin tasa-arvoista ajattelua tämä ole. Ja jos sotekunnat saavat verotusoikeuden ja sotekunta muodostuu useammasta kunnasta, niin millainen hallinto on kuntahallinnon yläpuolella oleva sotekunta? Onko se selkeä liittovaltiomalli jo?

Vai tarkoittaako Rinne, että Suomessa on ensi vaalikauden jälkeen ainostaan 18 kuntaa jotka ovat samalla sotekuntia?

Minusta silloin olisi parempi malli todella siirtyä Suomessa liittovaltio ajatteluun. Suomi voisi jakaantua viiteen osavaltioon. Olisi pääkaupungin Metropoli, jonka ”kuningas”, eli senaattori olisi Jan Vapaavuori. Sitten Raasepori-Pori akselin länsipuoli olisi Turun osavaltio. Oulun osavaltio olisi Raahe- Suomusalmi akselin yläpuoli ja Tampere ja Kuopio jakaisivat lopun Suomen puoliksi.

Kun osavaltiot olisivat jaettu osavaltioiden kunnat voisivat keskenään päättää palveluidensa tasosta ja alueellisen jakautumisen luonteesta, Vaikka Oulu olisi alueensa alasektorilla, voisi se hyvin jakaa terveyspalvelutuotannon Rovaniemen, Kuusamon ja Kemin kanssa. Eikä syrjäalueet jäisi paitsioon kuten sotekuntamallissa, jossa kaikilla sotekunnilla ei olisi lainkaan esimerkiksi yliopistollista keskussairaalaa tukenaan.

Suomen valtio voisi hallituksensa toimesta hoitaa maantieteellisen infran, oikeuslaitoksen ja ulkopolitiikan. Osavaltiot päättäisivät sitten sotesta ja elinkeinopolitiikastaan.

Liittovaltiolla on selkein tapa hoitaa hallintomalli, jossa tarvitaan yksinkertaisesti vain tasapuolistaa palvelut Suomessa. Osavaltioille myönnettäisiin verotusoikeus, mutta osavaltion kunnat säilyttäisivät myös verotusoikeutensa, mutta niiden kulurakenne pienenisi sote- ja muiden asioiden siirtyessä osavaltion kontolle, veroaste ei yksilön kannalta saa nousta eli asetettaisiin verokatto osavaltioverotuksen osalle. Osavaltion vero voisi olla korkeintaan sen vero-osuuden suuruinen, minkä kuntien verotus kevenisi. Näin osavaltio pakotetaan tuottamaan sote ym palvelunsa kansalaisen veroruuvia kiristämättä.

Viisi osavaltiota tarkoittaa noin miljoonan suomalaisen osavaltioita, Suur-Helsingin Metropolialue voisi olla se 1,5 miljoonaa. Jatkossa nämä alueet sitten tietysti eläisivät sen mukaan miten hyvin alueet hoitasivat tehtäviään ja väestön kasvua tai tappiota olisi.

]]>
14 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271699-puhkuuko-punamulta-suomesta-liittovaltiota#comments Kunta- ja soteuudistus Fri, 15 Mar 2019 13:13:41 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271699-puhkuuko-punamulta-suomesta-liittovaltiota
SOTE- lasku 200 miljoonaa euroa = 4000 hoitajaa/vuosi http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271255-sote-lasku-200-miljoonaa-euroa-4000-hoitajaavuosi <p>SOTE valmisteluun on palkattu maakunnallisiin liittoihin&nbsp; muutosjohtajia ja kuntiin liuta muita paperin pyörittäjiä sekä valtion keskushallintoon kaikkia yhteensä n. 800 kallispalkkaista virjalijaa. Lasku kahden vuoden ajalta suomalaisille veronmaksajille on yhteensä 200 miljoonaa euroa.</p><p>Tulos täysi 0.</p><p>Mikäli sama 200 miljoonaa olisi käytetty vaikka yhden vuoden hoitohenkilöstöön olisi siillä summalla palkattu 4000 työntekijää. Oletuksena, että yhden hoitohenkilön palkkakulut ovat n. 50 000 euroa vuodessa.</p><p>Eskunnassa puolueet ihmettelevät, että mistä saataisiin lisää rahaa, jolla lisättäisiin hoitohenkilökuntaa? Ratkaisu on hyvin yksinkertainen lisätää suoraa valtiontukea henkilöstön palkkaukseen 200 miljoonaa ja haudataan SOTE-lopullisesti.</p><p>Myöskin evätään toimilupa sosiaali ja terveysalan monikansallisilta yhtiöiltä, jotka eivät maksa veroja Suomeen ja laiminlyövät vanhusten palvelut.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SOTE valmisteluun on palkattu maakunnallisiin liittoihin  muutosjohtajia ja kuntiin liuta muita paperin pyörittäjiä sekä valtion keskushallintoon kaikkia yhteensä n. 800 kallispalkkaista virjalijaa. Lasku kahden vuoden ajalta suomalaisille veronmaksajille on yhteensä 200 miljoonaa euroa.

Tulos täysi 0.

Mikäli sama 200 miljoonaa olisi käytetty vaikka yhden vuoden hoitohenkilöstöön olisi siillä summalla palkattu 4000 työntekijää. Oletuksena, että yhden hoitohenkilön palkkakulut ovat n. 50 000 euroa vuodessa.

Eskunnassa puolueet ihmettelevät, että mistä saataisiin lisää rahaa, jolla lisättäisiin hoitohenkilökuntaa? Ratkaisu on hyvin yksinkertainen lisätää suoraa valtiontukea henkilöstön palkkaukseen 200 miljoonaa ja haudataan SOTE-lopullisesti.

Myöskin evätään toimilupa sosiaali ja terveysalan monikansallisilta yhtiöiltä, jotka eivät maksa veroja Suomeen ja laiminlyövät vanhusten palvelut.

 

 

]]>
12 http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271255-sote-lasku-200-miljoonaa-euroa-4000-hoitajaavuosi#comments Kunta- ja soteuudistus Seitsemän tähden liike Sun, 10 Mar 2019 11:47:04 +0000 Hemmo Koskiniemi http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271255-sote-lasku-200-miljoonaa-euroa-4000-hoitajaavuosi
Opposition perintö http://petrikokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271194-opposition-perinto <p>Yleensä vaalikauden päättyessä arvioidaan mitä kunkin hallituksen kaudesta jää perinnöksi.<br />Tällä kertaa on hyvä käsitellä myös opposition perintöä eräiltä osin.</p><p>Sote-uudistusta on jyllätty kohta 15 vuotta ja kohta taas jatketaan ja valmista... tulee..., ehkä joskus, jos silloinkaan. Se mistä on nyt syytä olla vakavasti huolissaan on nämä opposition käyttöönsä ottamat viivytystaistelustrategiat.</p><p>Kun puhutaan siitä, että valiokunnissa viivytetään asioiden käsittelyä tahallisesti kuukausia tai ehken pitempäänkin, niin ihmetellä voi puhutaanko todellakin siitä insituutiosta, mitä eduskunnnan kuuluu edustaa.</p><p>Poliitiikassa politikointi on sallittua, suorastaan pakollista. Ei se sitä kuitenkaan tarkoita, että Arkadian tolppamäki näyttäytyy laitoksena, joka on solahtanut ratkaisemattomaan ikiliikunnalliseen olotilaan.</p><p>Voidaankin spekuloida sillä, että jättikö tämä oppositio perintönään tuleville istuntokausille jarruta ja junnaa strategian.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleensä vaalikauden päättyessä arvioidaan mitä kunkin hallituksen kaudesta jää perinnöksi.
Tällä kertaa on hyvä käsitellä myös opposition perintöä eräiltä osin.

Sote-uudistusta on jyllätty kohta 15 vuotta ja kohta taas jatketaan ja valmista... tulee..., ehkä joskus, jos silloinkaan. Se mistä on nyt syytä olla vakavasti huolissaan on nämä opposition käyttöönsä ottamat viivytystaistelustrategiat.

Kun puhutaan siitä, että valiokunnissa viivytetään asioiden käsittelyä tahallisesti kuukausia tai ehken pitempäänkin, niin ihmetellä voi puhutaanko todellakin siitä insituutiosta, mitä eduskunnnan kuuluu edustaa.

Poliitiikassa politikointi on sallittua, suorastaan pakollista. Ei se sitä kuitenkaan tarkoita, että Arkadian tolppamäki näyttäytyy laitoksena, joka on solahtanut ratkaisemattomaan ikiliikunnalliseen olotilaan.

Voidaankin spekuloida sillä, että jättikö tämä oppositio perintönään tuleville istuntokausille jarruta ja junnaa strategian.

]]>
5 http://petrikokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271194-opposition-perinto#comments Eduskunta Kunta- ja soteuudistus Maakunta- ja sote-uudistus; perustuslakivaliokunta; sote Oppositio Politiikka Sat, 09 Mar 2019 18:52:34 +0000 Petri Kokko http://petrikokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271194-opposition-perinto
Soten kaatuminen, Sipilän kylmä temppu Persuille http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271116-soten-kaatuminen-sipilan-kylma-temppu-persuille <p>Hallitus erosi, sote kaatui. Tämä teki vaaleista sote teemaiset. Tämä on karvasta kalkkia Persuille.</p><p>Persuilla on vain yksi asia josta ovat huolissaan. Tämä uusin käänne ei ole heidän voittonsa.&nbsp;</p><p>Minusta on hyvä,että sote meni nurin ja hallitus siinä ohessa.</p><p>Toki Sipilän itsekäs toiminta oli vain vaalikikkailua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus erosi, sote kaatui. Tämä teki vaaleista sote teemaiset. Tämä on karvasta kalkkia Persuille.

Persuilla on vain yksi asia josta ovat huolissaan. Tämä uusin käänne ei ole heidän voittonsa. 

Minusta on hyvä,että sote meni nurin ja hallitus siinä ohessa.

Toki Sipilän itsekäs toiminta oli vain vaalikikkailua.

]]>
11 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271116-soten-kaatuminen-sipilan-kylma-temppu-persuille#comments 2019 eduskuntavaalit Kunta- ja soteuudistus Fri, 08 Mar 2019 18:14:44 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271116-soten-kaatuminen-sipilan-kylma-temppu-persuille
Ammottava johtajuusvaje http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269487-ammottava-johtajuusvaje <p>Ostin lennon Helsingistä Washingtoniin New Yorkin kautta. Kone saapui ajoissa Kennedyn kentälle, josta oli määrä mennä jatkolennolla Reaganin kentälle. Kun maahantulovirkailijoita oli passintarkastuspisteellä vain yksi ja jono pitkä, odotus kesti melkein kaksi tuntia. Menetin jatkolennon ja nopean yhteyden. Jouduin lentämään ensin etelään Charlotteen ja palaamaan sieltä pohjoiseen Washingtoniin. Se on suunnilleen sama kuin lentäisi Helsingistä Tukholmaan Kööpenhaminan kautta. Lentoni New Yorkista Washingtoniin vei enemmän aikaa kuin Atlantin ylittäminen.&nbsp;</p><p>Itse asiassa kentällä oli useita virkailijoita. Mutta he nojailivat seinään ja ohjailivat jonoja. Vain yksi hoiti hommaa ja leimasi passeja. Kukaan ei hymyillyt.&nbsp;</p><p>Minulle tuli vain yksi ajatus mieleen: täällä on vakava johtajuusongelma. Joku on jättänyt työnsä tekemättä, mutta se joku ei ole välttämättä siinä paikalla. Haaste on saada homma sujumaan silloin kun kentälle vyöryy iso lasti ihmisiä samaan aikaan. Nyt ei onnistunut.&nbsp;</p><p>Periaatteessa samasta on kysymys vanhustenhoitoa koskevassa kriisissä. Lailla säädettävä henkilömitoitus ei tule koskaan ratkaisemaan ongelmia kokonaan. Siinä tarvitaan tehtävien mukaista mitoitusta, ja kykyä ennakoida muuttuvat tilanteet. Kun kuormitus vaihtelee, täytyy myös henkilömäärän vaihdella. Sen onnistuminen edellyttää osaavaa johtamista. Ruokailun jälkeen esimerkiksi useimpien vatsa toimii, ja silloin tarvitaan apua. Ja sitten taas ei pitkään aikaan tapahdu mitään. Jonkun pitää laskea tällaiset tarvepiikit, rytmittää ne fiksusti ja kantaa kokonaisuudesta vastuu.</p><p>Olen saanut parin viimeisen vuoden aikana tarkkailla terveydenhuollon tilannettamme potilaan näkökulmasta. Vanhus en toki vielä ole enkä huonossa kunnossakaan enää. Samalla olen jututtanut alan ammattilaisia, myös vanhustenhuollossa. Heidän viestinsä on, että homma kaatuu tai seisoo johtamiseen ja työpaikan ilmapiiriin sekä ihmisten keskinäiseen arvostukseen. Pienet työpiikit työtiimien on osattava tasoittaa ammattitaitoisilla ja joustavilla työjärjestelyillä. Jos näin ei toimita, vaan johto on byrokraattista, raportointi pikkumaista ja tiimien keskinäinen työnjako ei toimi, voi jopa 1,05 henkilömitoitus tuottaa huonompaa hoitoa kuin osaava henkilökunta saa 0,5 mitoituksella aikaan. Ammattitaito kehittyy hyvissä tiimeissä oppimalla.&nbsp;</p><p>Yksi hoitotarvetta lisäävä tekijä näyttää olevan viitseliäisyyden puute lääkityksen seurannassa.&nbsp;<a href="https://kirja.elisa.fi/ekirja/kuolemaa-nopeampi-lahikuvia-elamasta">Uudessa kirjassani</a>&nbsp;kerron siitä yhden kipeän omakohtaisen esimerkin.&nbsp;</p><p>Kriittinen asia vanhustenhuollon kriisissä on sen paljastama yhteiskunnan toimintojen johtajuuskriisi. Sen syvyys näkyy myös poliitikkojen kommenteista. Ei poliisin käytöllä voi korvata johtajuuteen kuuluvaa valvontaa.&nbsp;</p><p>Tästä seuraa minulla myös ihmetys soten kohtalon suhteen: miten näin vähällä organisaatioiden ymmärtämisellä voidaan olla tekemässä kymmenkertaisesti monimutkaisempaa terveydenhuollon uudistusta? Meillä on kipeä puute myös poliittisista johtajista, jotka hahmottavat kokonaisuuksia. Suurten ikäluokkien synnyttämä hoivahoidon paisuminen on ollut tiedossa kauan.&nbsp;</p><p>En kiistä, etteikö 0,7 voisi olla hyvä tavoite. Pidän oikeana ja kohtuullisena myös kysyä, sopiiko vanhusten kustannuksella tehdä ulkomaisten pääomasijoittajien bisnestä. (Aivan samoin minua suututtaa energiatukien ja sähkönsiirtomaksujen karkaaminen ulkomaille &ndash; tietyillä perusasioilla ei pitäisi tehdä bisnestä.) Mutta on turha kuvitella, että 0,7 ratkaisisi ongelmat. On myös virheellinen johtopäätös demonisoida ulkoistaminen ja yksityiset palveluntuottajat. Väite yksityisten tuottajien heikkolaatuisesta palvelusta ei saa tukea tutkimuksista. Esim. THL:n seurantatutkimuksen mukaan yksityiset palveluntuottajat olivat 2018 julkisia yksiköitä parempia lähes kaikilla laatumittareilla ja usein vielä selvällä marginaalilla.</p><p>Kaikissa malleissa ovat vakavat ongelmansa mutta myös hyvät puolensa. Parhaiten näyttävät selviävän järjestöjen, säätiöiden, pienten yhtiöiden ja ns. yhteiskunnallisten yritysten palvelut. Kansainvälisten pääomasijoittajien tuottamat palvelut sisältävät riskejä, jotka tulevat esiin Esperin tapauksessa.</p><p>On kuitenkin selvää, että julkisten palvelujen ongelmat vaativat vastaavan perkauksen. Toivottavasti sekin keskustelu ehditään käydä ennen vaaleja, jotta emme pettäisi itseämme.</p><p>Ps. Saatoin ärsyttää ottamalla esimerkkini lentoliikenteen puolelta, etenkin vaalien alla, jolloin poliitikot ovat hiljaa runsaasta lentomatkustamisestaan. Tein sen tarkoituksella. Kuten terveydenhoidossa, ei ympäristöasioissakaan kannata olla mustavalkoinen. Lentoliikennettä ei kannata demonisoida vaan pikemminkin kehittää sitä päästöttömäksi, sillä ulottuvillamme on todellisia kehitysmahdollisuuksia. Sitä paitsi suomalaisella teknologialla on polttoainepuolella keskeinen rooli. Lentoliikenteen päästöjä (3-5 % kaikista päästöistä) tulevat pienentämään kehitteillä olevat uusiutuvat polttoaineet, hybridilentokoneet, uudet kevyemmät materiaalit, ekodesign sekä ilmatilan tehokkaampi käyttö &ndash; sekä tietenkin suorimmat ja nopeimmat reitit. Ihmisten kohtaaminen kasvotusten on korvaamatonta, eikä mikään etäteknologia voi sitä paikata.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ostin lennon Helsingistä Washingtoniin New Yorkin kautta. Kone saapui ajoissa Kennedyn kentälle, josta oli määrä mennä jatkolennolla Reaganin kentälle. Kun maahantulovirkailijoita oli passintarkastuspisteellä vain yksi ja jono pitkä, odotus kesti melkein kaksi tuntia. Menetin jatkolennon ja nopean yhteyden. Jouduin lentämään ensin etelään Charlotteen ja palaamaan sieltä pohjoiseen Washingtoniin. Se on suunnilleen sama kuin lentäisi Helsingistä Tukholmaan Kööpenhaminan kautta. Lentoni New Yorkista Washingtoniin vei enemmän aikaa kuin Atlantin ylittäminen. 

Itse asiassa kentällä oli useita virkailijoita. Mutta he nojailivat seinään ja ohjailivat jonoja. Vain yksi hoiti hommaa ja leimasi passeja. Kukaan ei hymyillyt. 

Minulle tuli vain yksi ajatus mieleen: täällä on vakava johtajuusongelma. Joku on jättänyt työnsä tekemättä, mutta se joku ei ole välttämättä siinä paikalla. Haaste on saada homma sujumaan silloin kun kentälle vyöryy iso lasti ihmisiä samaan aikaan. Nyt ei onnistunut. 

Periaatteessa samasta on kysymys vanhustenhoitoa koskevassa kriisissä. Lailla säädettävä henkilömitoitus ei tule koskaan ratkaisemaan ongelmia kokonaan. Siinä tarvitaan tehtävien mukaista mitoitusta, ja kykyä ennakoida muuttuvat tilanteet. Kun kuormitus vaihtelee, täytyy myös henkilömäärän vaihdella. Sen onnistuminen edellyttää osaavaa johtamista. Ruokailun jälkeen esimerkiksi useimpien vatsa toimii, ja silloin tarvitaan apua. Ja sitten taas ei pitkään aikaan tapahdu mitään. Jonkun pitää laskea tällaiset tarvepiikit, rytmittää ne fiksusti ja kantaa kokonaisuudesta vastuu.

Olen saanut parin viimeisen vuoden aikana tarkkailla terveydenhuollon tilannettamme potilaan näkökulmasta. Vanhus en toki vielä ole enkä huonossa kunnossakaan enää. Samalla olen jututtanut alan ammattilaisia, myös vanhustenhuollossa. Heidän viestinsä on, että homma kaatuu tai seisoo johtamiseen ja työpaikan ilmapiiriin sekä ihmisten keskinäiseen arvostukseen. Pienet työpiikit työtiimien on osattava tasoittaa ammattitaitoisilla ja joustavilla työjärjestelyillä. Jos näin ei toimita, vaan johto on byrokraattista, raportointi pikkumaista ja tiimien keskinäinen työnjako ei toimi, voi jopa 1,05 henkilömitoitus tuottaa huonompaa hoitoa kuin osaava henkilökunta saa 0,5 mitoituksella aikaan. Ammattitaito kehittyy hyvissä tiimeissä oppimalla. 

Yksi hoitotarvetta lisäävä tekijä näyttää olevan viitseliäisyyden puute lääkityksen seurannassa. Uudessa kirjassani kerron siitä yhden kipeän omakohtaisen esimerkin. 

Kriittinen asia vanhustenhuollon kriisissä on sen paljastama yhteiskunnan toimintojen johtajuuskriisi. Sen syvyys näkyy myös poliitikkojen kommenteista. Ei poliisin käytöllä voi korvata johtajuuteen kuuluvaa valvontaa. 

Tästä seuraa minulla myös ihmetys soten kohtalon suhteen: miten näin vähällä organisaatioiden ymmärtämisellä voidaan olla tekemässä kymmenkertaisesti monimutkaisempaa terveydenhuollon uudistusta? Meillä on kipeä puute myös poliittisista johtajista, jotka hahmottavat kokonaisuuksia. Suurten ikäluokkien synnyttämä hoivahoidon paisuminen on ollut tiedossa kauan. 

En kiistä, etteikö 0,7 voisi olla hyvä tavoite. Pidän oikeana ja kohtuullisena myös kysyä, sopiiko vanhusten kustannuksella tehdä ulkomaisten pääomasijoittajien bisnestä. (Aivan samoin minua suututtaa energiatukien ja sähkönsiirtomaksujen karkaaminen ulkomaille – tietyillä perusasioilla ei pitäisi tehdä bisnestä.) Mutta on turha kuvitella, että 0,7 ratkaisisi ongelmat. On myös virheellinen johtopäätös demonisoida ulkoistaminen ja yksityiset palveluntuottajat. Väite yksityisten tuottajien heikkolaatuisesta palvelusta ei saa tukea tutkimuksista. Esim. THL:n seurantatutkimuksen mukaan yksityiset palveluntuottajat olivat 2018 julkisia yksiköitä parempia lähes kaikilla laatumittareilla ja usein vielä selvällä marginaalilla.

Kaikissa malleissa ovat vakavat ongelmansa mutta myös hyvät puolensa. Parhaiten näyttävät selviävän järjestöjen, säätiöiden, pienten yhtiöiden ja ns. yhteiskunnallisten yritysten palvelut. Kansainvälisten pääomasijoittajien tuottamat palvelut sisältävät riskejä, jotka tulevat esiin Esperin tapauksessa.

On kuitenkin selvää, että julkisten palvelujen ongelmat vaativat vastaavan perkauksen. Toivottavasti sekin keskustelu ehditään käydä ennen vaaleja, jotta emme pettäisi itseämme.

Ps. Saatoin ärsyttää ottamalla esimerkkini lentoliikenteen puolelta, etenkin vaalien alla, jolloin poliitikot ovat hiljaa runsaasta lentomatkustamisestaan. Tein sen tarkoituksella. Kuten terveydenhoidossa, ei ympäristöasioissakaan kannata olla mustavalkoinen. Lentoliikennettä ei kannata demonisoida vaan pikemminkin kehittää sitä päästöttömäksi, sillä ulottuvillamme on todellisia kehitysmahdollisuuksia. Sitä paitsi suomalaisella teknologialla on polttoainepuolella keskeinen rooli. Lentoliikenteen päästöjä (3-5 % kaikista päästöistä) tulevat pienentämään kehitteillä olevat uusiutuvat polttoaineet, hybridilentokoneet, uudet kevyemmät materiaalit, ekodesign sekä ilmatilan tehokkaampi käyttö – sekä tietenkin suorimmat ja nopeimmat reitit. Ihmisten kohtaaminen kasvotusten on korvaamatonta, eikä mikään etäteknologia voi sitä paikata.

]]>
38 http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269487-ammottava-johtajuusvaje#comments Johtajuus Kunta- ja soteuudistus Lentoliikenne Ulkoistaminen vanhustenhoito Mon, 11 Feb 2019 18:40:47 +0000 Eija-Riitta Korhola http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269487-ammottava-johtajuusvaje
Mikä siinä sotepalveluiden kilpailuttamisessa on vaikeaa? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268990-mika-siina-sotepalveluiden-kilpailuttamisessa-on-vaikeaa <p>Kerta toisensa jälkeen meille kerrotaan kuinka sotepalveluiden kuten vanhustenhoidon kilpailuttaminen on vaikeaa eivätkä kunnat osaa tehdä sitä oikein. Lukuisia ICT-alan kilpailutuksia vain yrityssektorilla tehneenä ymmärrän, etteivät kokemukseni sieltä ole suoraan verrattavissa tähän vaikeampaan alueeseen, jossa on monia merkittäviä haasteita. Kuitenkin minua kummastuttaa miksi parhaat käytännöt eivät leviä ja toisaalta sitten kunnat saa tarvittavaa tukea kilpailutuksille. Ei välttämättä tarvita organisaatiomallia yhteistyöhön ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseen - kyse on paljolti johtamisesta ja yhteistyöstä.</p><p><strong>Julkisen hankintamenettylyn myötä lähes kaikkien tarjouspyynnöt ja jopa sopimukset nähtävillä</strong></p><p>Käytännössä kaikki nämä kilpailutetaan julkisesti eli tarjouspyynnöt laatukriteereineen ovat saatavilla julkisesti. Kuntien kesken valtionhallinnon tukemana on mahdollista myös jakaa kokemuksia sekä parhaita käytäntöjä myös sopimusajan käytännön toimivuudesta - missä on onnistuttu, mikä on tuottanut haasteita sekä mitä tehtäisiin toisin mikäli olisi mahdollista.</p><p>Eri kuntien perustarpeet näiden palveluiden ostossa tuskin ovat kovin erilaisia vaikka joitain erityispiirteitä voi ollakin. Joku määrä lokalisointia on aina tarpeen, mutta perustarpeet ovat usein yhtenevät.</p><p>Onko niin, että kahden hallituskauden ajan kestäneessä sotesäädössä on kokonaan unohdettu jatkuva toiminnan kehittäminen ja odotetaan sotesta sekä maakuntamallista sitä suurta pelastajaa? Kaikki aika on kenties kulunut kehittelemään malleja tulevaan ja sillä välin vuosikausia asiat ovat olleet retuperällä eikä muuta kehittämistä olla tehty?</p><p>Pelkkä organisaatiomalli ei ole mikään ainoa tie autuuteen vaan kyse on laajemmasta muutoksesta kuten kirjoitin eilisessä blogissani <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268908-jos-et-keksi-muuta-niin-organisoi-uudelleen-laatikkoleikkia-aikuisille"><em>Jos et keksi muuta, niin organisoi uudelleen - aikuisten laatikkoleikkiä</em></a>.</p><p><strong>Kuntien yhteistyö ja valtion tuki avain parempiin kilpailutuksiin</strong></p><p>Minä en ole seurannut tämän alan kilpailutuksia enkä niitä tunne. Minusta tuntuu vain ihmeelliseltä se, että kunnat keksisivät jatkuvasti pyörää uudelleen kehitellen aivan omia vaatimuksia sekä laatukriteerejä tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin kilpailutuksissa.</p><p>Alkuun hyvältä näyttävä sopimuskaan ei ole tae käytännön toimivuudesta ja aina niihin jotain aukkoja jää. Ongelmanahan näissä on, että mikäli unohdat jotain tarvittavaa tarjouspyynnöstä niin sen tuottamiseksi ilmaantuu aina kallis hintalappu. Ja suuret toimijat kyllä ne puutteet huomaavat jo tarjotessaan ja saattavat laskea jopa peruspalvelun hintaa tietäessään asiakkaan tarvitsevan jotain unohtamaansa. Näin se ainakin toimii ICT-alalla - valitettavasti.</p><p>Näitä kilpailutuksia on maa pullollaan ja kyllä niistä pitäisi oppia seuraavissa sekä jakaa tietoa toimivuudesta kuntien ja kuntayhtymien välillä. Ne eivät kuitenkaan ole siinä mielessä kilpailijoita, etteikö näin voisi tehdä.</p><p>Kuten eilisessä blogissani kirjoitin niin enemmän on kyse toimintakulttuurista, johtamisesta, suunnan näyttämisestä ja yhteistyöstä kuin siitä, että joku organisaatiomalli olisi ainoa avain. Yhteistyötä voidaan tehdä yli organisaatiorajojen ja asioita voidaan halutessaan tukea myös erilaisilla tukifunktioilla esimerkiksi valtion toimesta.</p><p>Onko tässä olemassa kuuluisa NIH eli not invented here -ilmiö, jossa muiden hyvätkään toimintamallit ja esimerkit eivät kelpaa vai mistä oikein on kyse? Pakko tehdä ite?</p><p>Olisin kiinnostunut kuulemaan asiaaa paremmin tuntevien ajatuksia siitä, mikä kilpailutusprosessissa on oikein vialla. Vai onko sittenkin ongelman ydin siinä, että sopimusehtojen toteutumista ei pystytä valvomaan riittävällä tasolla?</p><p>Olisi ensiarvoisen tärkeää selvittää onko ongelma siinä, että asioita ei olla määritelty sopimuksessa kattavasti vai siinä, että niiden toteutumista ei pystytä riittävästi valvomaan ja sanktioimaan tarvittaessa.</p><p>Valistakaa minua, niin opin taas uutta! <img alt="smiley" height="23" src="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/regular_smile.png" title="smiley" width="23" /></p><p>&nbsp;</p><p>PS. Otsikko oli tarkoituksella hitusen ylimielinen - en pidä tätä minään helppona hommana, mutta kummastelen silti hieman syitä ymmärtääkseni problematiikkaa paremmin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kerta toisensa jälkeen meille kerrotaan kuinka sotepalveluiden kuten vanhustenhoidon kilpailuttaminen on vaikeaa eivätkä kunnat osaa tehdä sitä oikein. Lukuisia ICT-alan kilpailutuksia vain yrityssektorilla tehneenä ymmärrän, etteivät kokemukseni sieltä ole suoraan verrattavissa tähän vaikeampaan alueeseen, jossa on monia merkittäviä haasteita. Kuitenkin minua kummastuttaa miksi parhaat käytännöt eivät leviä ja toisaalta sitten kunnat saa tarvittavaa tukea kilpailutuksille. Ei välttämättä tarvita organisaatiomallia yhteistyöhön ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseen - kyse on paljolti johtamisesta ja yhteistyöstä.

Julkisen hankintamenettylyn myötä lähes kaikkien tarjouspyynnöt ja jopa sopimukset nähtävillä

Käytännössä kaikki nämä kilpailutetaan julkisesti eli tarjouspyynnöt laatukriteereineen ovat saatavilla julkisesti. Kuntien kesken valtionhallinnon tukemana on mahdollista myös jakaa kokemuksia sekä parhaita käytäntöjä myös sopimusajan käytännön toimivuudesta - missä on onnistuttu, mikä on tuottanut haasteita sekä mitä tehtäisiin toisin mikäli olisi mahdollista.

Eri kuntien perustarpeet näiden palveluiden ostossa tuskin ovat kovin erilaisia vaikka joitain erityispiirteitä voi ollakin. Joku määrä lokalisointia on aina tarpeen, mutta perustarpeet ovat usein yhtenevät.

Onko niin, että kahden hallituskauden ajan kestäneessä sotesäädössä on kokonaan unohdettu jatkuva toiminnan kehittäminen ja odotetaan sotesta sekä maakuntamallista sitä suurta pelastajaa? Kaikki aika on kenties kulunut kehittelemään malleja tulevaan ja sillä välin vuosikausia asiat ovat olleet retuperällä eikä muuta kehittämistä olla tehty?

Pelkkä organisaatiomalli ei ole mikään ainoa tie autuuteen vaan kyse on laajemmasta muutoksesta kuten kirjoitin eilisessä blogissani Jos et keksi muuta, niin organisoi uudelleen - aikuisten laatikkoleikkiä.

Kuntien yhteistyö ja valtion tuki avain parempiin kilpailutuksiin

Minä en ole seurannut tämän alan kilpailutuksia enkä niitä tunne. Minusta tuntuu vain ihmeelliseltä se, että kunnat keksisivät jatkuvasti pyörää uudelleen kehitellen aivan omia vaatimuksia sekä laatukriteerejä tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin kilpailutuksissa.

Alkuun hyvältä näyttävä sopimuskaan ei ole tae käytännön toimivuudesta ja aina niihin jotain aukkoja jää. Ongelmanahan näissä on, että mikäli unohdat jotain tarvittavaa tarjouspyynnöstä niin sen tuottamiseksi ilmaantuu aina kallis hintalappu. Ja suuret toimijat kyllä ne puutteet huomaavat jo tarjotessaan ja saattavat laskea jopa peruspalvelun hintaa tietäessään asiakkaan tarvitsevan jotain unohtamaansa. Näin se ainakin toimii ICT-alalla - valitettavasti.

Näitä kilpailutuksia on maa pullollaan ja kyllä niistä pitäisi oppia seuraavissa sekä jakaa tietoa toimivuudesta kuntien ja kuntayhtymien välillä. Ne eivät kuitenkaan ole siinä mielessä kilpailijoita, etteikö näin voisi tehdä.

Kuten eilisessä blogissani kirjoitin niin enemmän on kyse toimintakulttuurista, johtamisesta, suunnan näyttämisestä ja yhteistyöstä kuin siitä, että joku organisaatiomalli olisi ainoa avain. Yhteistyötä voidaan tehdä yli organisaatiorajojen ja asioita voidaan halutessaan tukea myös erilaisilla tukifunktioilla esimerkiksi valtion toimesta.

Onko tässä olemassa kuuluisa NIH eli not invented here -ilmiö, jossa muiden hyvätkään toimintamallit ja esimerkit eivät kelpaa vai mistä oikein on kyse? Pakko tehdä ite?

Olisin kiinnostunut kuulemaan asiaaa paremmin tuntevien ajatuksia siitä, mikä kilpailutusprosessissa on oikein vialla. Vai onko sittenkin ongelman ydin siinä, että sopimusehtojen toteutumista ei pystytä valvomaan riittävällä tasolla?

Olisi ensiarvoisen tärkeää selvittää onko ongelma siinä, että asioita ei olla määritelty sopimuksessa kattavasti vai siinä, että niiden toteutumista ei pystytä riittävästi valvomaan ja sanktioimaan tarvittaessa.

Valistakaa minua, niin opin taas uutta! smiley

 

PS. Otsikko oli tarkoituksella hitusen ylimielinen - en pidä tätä minään helppona hommana, mutta kummastelen silti hieman syitä ymmärtääkseni problematiikkaa paremmin.

 

]]>
35 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268990-mika-siina-sotepalveluiden-kilpailuttamisessa-on-vaikeaa#comments Julkiset hankinnat Kilpailuttaminen Kunta- ja soteuudistus Suurpääoma vanhustenhoito Sun, 03 Feb 2019 16:56:28 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268990-mika-siina-sotepalveluiden-kilpailuttamisessa-on-vaikeaa
THL tukemassa hallitusta yksityisiä toimijoita puolustaen http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268686-thl-tukemassa-hallitusta-yksityisia-toimijoita-puolustaen <p>Esperikohun tuodessa varjoja hallituksen sotetavoitteille on &quot;yllättäen&quot; THL ilmaantunut esittämään kantojaan yksityisten toimijoiden puolesta. Talouselämän artikkelissa alkuun minua hämmensi, että lausunnon antoi THL:stä virkavapaalla oleva tutkija. Harvemmin lausuntoja annetaan virkavapaalta.</p><p>Katselin sitten mitä tuo tutkija Anja Noro tällä hetkellä tekee ja kappas: hän on projektipäällikkönä STM:ssä vastaten hallituksen kärkihankkeesta, johon kuuluu soten ikäihmisten palvelut. Uskollinen sotesoturi siis.</p><p>Tätä lausuntoa nyt sitten käytetään laajalti tukemaan sotea ja yksityisiä toimijoita.</p><p><strong>Mistä tuossa THL:n kyselytutkimuksessa on kyse?</strong></p><p>THL kyselee eri yksiköiltä hoitajamitoituksesta ja viimeisimmän tuloksen mukaan tilanne on seuraava:</p><p>&quot;<em>Kaikista yksiköistä kuudessa prosentissa hoitajamitoitus oli alle minimin. Yksityisellä puolella luku oli aavistuksen huonompi kuin julkisella puolella (6,7 prosenttia ja 5,4 prosenttia). Lukumääräisesti riittämättömän mitoituksen yksikköjä oli julkisella puolella 40 ja yksityisellä puolella 44 yksikköä</em>.&quot;</p><p>Hänen kertomansa mukaan aiemmin on ero ollut myös toisinpäin.</p><p>Sitten on hyvä pohtia, miten nämä kyselyt tehdään ja mikä on niiden luotettavuus. Toinen THL:n asiantuntija kertoo seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Tiedot kerätään yksiköiltä kyselyllä, jonka kattavuus on THL:n mukaan erinomainen. Hoitoalan työntekijäjärjestöt ovat väittäneet, että tietoja kaunistellaan ja työvuorolistoja paikkaillaan esimerkiksi sijaisilla. THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa myöntää, ettei THL voi tarkistaa mistään, pitävätkö annetut tiedot paikkansa. Hän kuitenkin huomauttaa, että tietojen vääristely olisi vaikeaa, sillä tiedot ilmoitetaan joka päivä THL:n määrittämän seurantaviikon aikana.</em>&quot;</p><p>Anteeksi mitä? Kattavuus on THL:n mukaan erinomainen, mutta luotettavuus on sitten aivan muuta. Mistään ei voida tarkastaa pitävätkö tiedot paikkansa? Tuo kuvitelma siitä, että tietojen vääristely olisi vaikeaa on joko totaalista sinisilmäisyyttä tai tahallista harhaanjohtamista.</p><p>Joku yksikön päällikkö vastaa kyselyyn ja sillä hyvä. Voit vastata mitä tahansa ja siitä et voi jäädä kiinni eikä virheellisen tiedon antamisesta seuraa mitään.</p><p>Julkisella puolella osa toiminee virkavastuulla ja paine antaa oikeita tietoja lienee suurempi. Sen sijaan yksityiseltä puolelta olemma saaneet lukea jo ennen tätä kohua kuinka hoitajatietoja on vääristelty ja töissä ei ole ollutkaan kaikki ja myös henkilöitä ilman riittävää ammattitaitoa on ollut tekijöinä.</p><p>En tiedä lukevatko THL:n asiantuntijat lehtiä, mutta aika luottavaisia on lausunnot ja usko erinomaisuuteen vahva. Itse en moisille kyselytutkimuksille paljon painoa laittaisi. Olemmehan saaneet myös lukea kuinka yksityisellä puolella on henkilöitä painostettu ja pahimmillaan väärät vastaukset tai valitukset ovat johtaneet <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10618746">potkuihin</a>.</p><p><strong>Yle: Vanhustenhoidon ongelmat keskittyvät yksityisiin yrityksiin &ndash; Julkisesta puolesta tehdään selvästi vähemmän ilmoituksia</strong></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10620131">Yle kyseli</a> valituksista sekä ammattiliitoilta että Aluehallintovirastoilta. Hyvä että AVIt olivat mukana, niin asiaa ei voida kuitata pois politikoinnilla.</p><p><em>&quot;Ylen soittokierroksen perusteella epäkohdat keskittyvät kuitenkin yksityisiin hoivakoteihin.&quot;</em></p><p><em>&quot;&ndash; Meille tulleiden epäkohtailmoitusten perusteella näyttää siltä, että ilman muuta yksityinen puoli painottuu, sanoo sosiaalihuollon ylitarkastaja <strong>Päivi Salminen</strong> Lapin aluehallintovirastosta.&quot;</em></p><p>Ja kyllä, julkisella puolella on myös ongelmia ja tämä ei tarkoita sitä, että kaikki yksityiset olisivat huonoja.</p><p>Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että suuret toimijat takanaan olevine pääomasijoittajien tuottovaatimuksineen pyrkivät minimoimaan kustannuksia vanhusten hoivan kustannuksella. Tämä sitten johtaa valituksiin hoidon tasosta.</p><p><strong>Sotesoturit hallituksen tukena</strong></p><p>Tahtoisin uskoa, että virkamiehet ja erilaiset valtion laitokset kuten THL antaisivat objektiivista tietoa eivätkä sortuisi politikointiin. Erityisesti soten osalla vaikuttaa kuitenkin, että joistakin virkamiehistä on tullut sotesotureita hallituksen puolustajina.</p><p>Hetemäki, Nerg ja tässä hallituksen kärkihankkeen projektipäällikkö ovat antaneet kummallisia lausuntoja yrittäessään tukea hallituksen politiikkaa. Kenties hyvä virka odottaa uudessa mallissa ja uskollinen palvelus palkitaan.</p><p>Tilastoa kutsutaan usein emävalhetta pahemmaksi. Kyselytutkimus tuntuu olevan samaa kategoriaa.</p><p>Hallituksen poliitikot hyödyntävät nyt kilvan THL:n lausumaa ja täälläkin se on usein nähty perustelu.</p><p>Kuinka kestävä perustelu on kyseessä on sitten itse kunkin pohdittava.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Esperikohun tuodessa varjoja hallituksen sotetavoitteille on "yllättäen" THL ilmaantunut esittämään kantojaan yksityisten toimijoiden puolesta. Talouselämän artikkelissa alkuun minua hämmensi, että lausunnon antoi THL:stä virkavapaalla oleva tutkija. Harvemmin lausuntoja annetaan virkavapaalta.

Katselin sitten mitä tuo tutkija Anja Noro tällä hetkellä tekee ja kappas: hän on projektipäällikkönä STM:ssä vastaten hallituksen kärkihankkeesta, johon kuuluu soten ikäihmisten palvelut. Uskollinen sotesoturi siis.

Tätä lausuntoa nyt sitten käytetään laajalti tukemaan sotea ja yksityisiä toimijoita.

Mistä tuossa THL:n kyselytutkimuksessa on kyse?

THL kyselee eri yksiköiltä hoitajamitoituksesta ja viimeisimmän tuloksen mukaan tilanne on seuraava:

"Kaikista yksiköistä kuudessa prosentissa hoitajamitoitus oli alle minimin. Yksityisellä puolella luku oli aavistuksen huonompi kuin julkisella puolella (6,7 prosenttia ja 5,4 prosenttia). Lukumääräisesti riittämättömän mitoituksen yksikköjä oli julkisella puolella 40 ja yksityisellä puolella 44 yksikköä."

Hänen kertomansa mukaan aiemmin on ero ollut myös toisinpäin.

Sitten on hyvä pohtia, miten nämä kyselyt tehdään ja mikä on niiden luotettavuus. Toinen THL:n asiantuntija kertoo seuraavaa:

"Tiedot kerätään yksiköiltä kyselyllä, jonka kattavuus on THL:n mukaan erinomainen. Hoitoalan työntekijäjärjestöt ovat väittäneet, että tietoja kaunistellaan ja työvuorolistoja paikkaillaan esimerkiksi sijaisilla. THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa myöntää, ettei THL voi tarkistaa mistään, pitävätkö annetut tiedot paikkansa. Hän kuitenkin huomauttaa, että tietojen vääristely olisi vaikeaa, sillä tiedot ilmoitetaan joka päivä THL:n määrittämän seurantaviikon aikana."

Anteeksi mitä? Kattavuus on THL:n mukaan erinomainen, mutta luotettavuus on sitten aivan muuta. Mistään ei voida tarkastaa pitävätkö tiedot paikkansa? Tuo kuvitelma siitä, että tietojen vääristely olisi vaikeaa on joko totaalista sinisilmäisyyttä tai tahallista harhaanjohtamista.

Joku yksikön päällikkö vastaa kyselyyn ja sillä hyvä. Voit vastata mitä tahansa ja siitä et voi jäädä kiinni eikä virheellisen tiedon antamisesta seuraa mitään.

Julkisella puolella osa toiminee virkavastuulla ja paine antaa oikeita tietoja lienee suurempi. Sen sijaan yksityiseltä puolelta olemma saaneet lukea jo ennen tätä kohua kuinka hoitajatietoja on vääristelty ja töissä ei ole ollutkaan kaikki ja myös henkilöitä ilman riittävää ammattitaitoa on ollut tekijöinä.

En tiedä lukevatko THL:n asiantuntijat lehtiä, mutta aika luottavaisia on lausunnot ja usko erinomaisuuteen vahva. Itse en moisille kyselytutkimuksille paljon painoa laittaisi. Olemmehan saaneet myös lukea kuinka yksityisellä puolella on henkilöitä painostettu ja pahimmillaan väärät vastaukset tai valitukset ovat johtaneet potkuihin.

Yle: Vanhustenhoidon ongelmat keskittyvät yksityisiin yrityksiin – Julkisesta puolesta tehdään selvästi vähemmän ilmoituksia

Yle kyseli valituksista sekä ammattiliitoilta että Aluehallintovirastoilta. Hyvä että AVIt olivat mukana, niin asiaa ei voida kuitata pois politikoinnilla.

"Ylen soittokierroksen perusteella epäkohdat keskittyvät kuitenkin yksityisiin hoivakoteihin."

"– Meille tulleiden epäkohtailmoitusten perusteella näyttää siltä, että ilman muuta yksityinen puoli painottuu, sanoo sosiaalihuollon ylitarkastaja Päivi Salminen Lapin aluehallintovirastosta."

Ja kyllä, julkisella puolella on myös ongelmia ja tämä ei tarkoita sitä, että kaikki yksityiset olisivat huonoja.

Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että suuret toimijat takanaan olevine pääomasijoittajien tuottovaatimuksineen pyrkivät minimoimaan kustannuksia vanhusten hoivan kustannuksella. Tämä sitten johtaa valituksiin hoidon tasosta.

Sotesoturit hallituksen tukena

Tahtoisin uskoa, että virkamiehet ja erilaiset valtion laitokset kuten THL antaisivat objektiivista tietoa eivätkä sortuisi politikointiin. Erityisesti soten osalla vaikuttaa kuitenkin, että joistakin virkamiehistä on tullut sotesotureita hallituksen puolustajina.

Hetemäki, Nerg ja tässä hallituksen kärkihankkeen projektipäällikkö ovat antaneet kummallisia lausuntoja yrittäessään tukea hallituksen politiikkaa. Kenties hyvä virka odottaa uudessa mallissa ja uskollinen palvelus palkitaan.

Tilastoa kutsutaan usein emävalhetta pahemmaksi. Kyselytutkimus tuntuu olevan samaa kategoriaa.

Hallituksen poliitikot hyödyntävät nyt kilvan THL:n lausumaa ja täälläkin se on usein nähty perustelu.

Kuinka kestävä perustelu on kyseessä on sitten itse kunkin pohdittava.

 

 

 

]]>
11 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268686-thl-tukemassa-hallitusta-yksityisia-toimijoita-puolustaen#comments Harhaanjohtaminen Kunta- ja soteuudistus THL vanhustenhoito Wed, 30 Jan 2019 10:56:57 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268686-thl-tukemassa-hallitusta-yksityisia-toimijoita-puolustaen
Palvelusetelimallien eriarvoistava vaikutus http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265570-palvelusetelimallien-eriarvoistava-vaikutus <p>Palvelusetelimallit yleistyvät erilaisissa kansalaisten tarvitsemissa palveluissa ja niissä on kiistatta hyviä puolia. Ne kuitenkin saattavat myös lisätä eriarvoisuutta tulevaisuudessa erilaisten palveluiden osalta. Tänään Kokoomuksen Aino Närkki kirjoitti yksityisestä varhaiskasvatuksesta, jota toteutetaan suurelta osin palveluseteleillä ja haluaa mallin laajentuvan edelleen.</p><p>Miksipä ei haluaisi, sillä maksukykyiset vanhemmat voivat palvelusetelin korvauksella sekä laittamalla itse väliin osan maksusta hankkia kenties lapsilleen paremman päivähoidon kuin perustallaaja. Tämä lienee melkoinen houkutus Kokoomuksen kannattajakunnan perheellisille ruuhkavuosina.</p><p><strong>Mahdollisuus ostaa lisäpalveluita ja parempaa hoitoa - upgrade bisnesluokkaan</strong></p><p>Palvelusetetelitä on jo runsaasti käytössä terveydenhoidossa ja soten kautta niiden saatavuutta halutaan laajentaa. Kokoomuksen tavoitteissahan oli laajentaan niitä voimakkaasti myös erikoissairaanhoidon piiriin ja leikkauksiin. Osin tämä vedettiin kritiikin vuoksi takaisin.</p><p>Sote-esityksissä todetaan kuinka henkilöllä on mahdollisuus ostaa lisäpalveluita halutessaan peruspalvelun lisäksi. Olen mielessäni pohtinut mihin kaikkeen tämä johtaa - jälleen ei toki pelkästään negatiivinen asia vaan asialla on monia puolia.</p><p>Tämä toteutuu siis vauvasta vaariin eri palveluiden vaiheissa. Myöhemmältä iältä kerrotaan sote-esityksessä esimerkki:</p><p>&quot;<em>Asiakkaalla on mahdollisuus hankkia omilla varoillaan asumispalveluntuottajalta muita tuottajan tarjoamia palveluja kuten esimerkiksi parturi-, kampaamo- tai kosmetologipalveluja. Jos asiakasseteli on saatu apuvälineen hankintaa varten, asiakas voisi lisäksi hankkia asiakassetelin arvoa kalliimman apuvälineen maksamalla itse setelin ja apuvälineen hinnan välisen erotuksen. Tämä tulisi kyseeseen esimerkiksi hankittaessa sairauden hoitojen aiheuttaman hiusten lähdön vuoksi peruukki. Asiakassetelin arvon pitää mahdollistaa asiakkaan tarpeen mukaisen peruukin hankinta. Asiakkaalla olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus hankkia kalliimpi peruukki.</em>&quot;</p><p>Toisaalta on todella kannatettavaa, että näin voi tehdä. Kuitenkin puhtaasti kustannusnäkökulmasta tämäkin voi lisätä julkisia kustannuksia mikäli aiemmin julkisin varoin on kustannettu jonkinmoinen ratkaisu ja vaihtoehtona on ollut hankkia itse, ellei se julkisen tarjoama kelpaa.</p><p>Riippuen asiakkaan maksukyvystä lopulta saatu hoito voi olla hyvinkin erilainen. Jos ajatellaan vaikkapa lonkkaleikkausta, niin nykyisellä julkisella erikoissairaanhoidon puolella kaikki saavat samansisältöisen palvelun asemastaan huolimatta. Mikäli haluaa tehdä leikkauksen yksityisellä tulee se pääosin itse kustannettavaksi yksityissairaalassa. Nyt on mahdollista kattaa itse leikkaus ja suurimmat kulut julkisen kustantamana ja ostaa lisäpalvelut kupeeseen. Toisaalta tämä on jälleen oikein hyvä, toisaalta kasvattanee tämäkin julkisen kustannuksia nykyisestä.</p><p>Aiemman pienehkön Kela-korvauksen sijaan monissa tilanteissa yksityiselle voi viedä palvelusetelin ja omavastuu pienenee. Toisaalta hyvä, mutta julkisten kustannusten osalta vaikutus voi olla suurikin.</p><p><strong>Voiko varhaiskasvatus eriarvoistua tulevaisuudessa merkittävästi?</strong></p><p>Tämä nousi mieleenlukiessani tuota EK:n alaisen Hyvinvointialan liiton <a href="http://ainonrkki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265559-yksityinen-vaka-pohjoismaiden-karkea-tavoitteena-lapsen-ja-yhteiskunnan-paras?ref=poiminnat">lobbarin Aino Närkin blogia</a>. En viitsinyt sinne kommentoida, sillä vastustan tuota kommenttien ennakkotarkastusta, jota hän blogissaan käyttää.</p><p>Onko tavoitteena se, että hyvätuloisten perheiden lapset saavat edullisemmin ostettua yksityisen päiväkotipaikan palvelusetelin avulla? Tuleeko meille jatkossa yhä suurmpi määrä päiväkoteja, joihin on varaa vain &quot;hyvien&quot; perheiden lapsilla? Saavatko he siten merkittävästi parempaa varhaiskasvatusta?</p><p>Onko tämä tämä ensimmäinen merkittävä askel kohti yksityisen varhaiskasvatuksen ja kenties tulevaisuudessa jopa opetuksen nousua Suomessa? Perinteisesti kunnat ovat pääosin tarjonneet samankaltaista varhaiskasvatusta ja opetusta lapsesta lukioon.</p><p>Siintääkö horisontissa ajatus vaikkapa yksityisistä lukioista, jotka maksetaan osin palvelusetelelillä ja osin sitten vanhempien maksamana? Kenties näemme brittien henkisiä yksityiskouluja Suomessa kunhan suunnitelmat etenevät?</p><p><strong>Ideologinen muutos palveluissa</strong></p><p>Pitkään meillä on ollut yhteiskunnan tarjoamiassa palveluissa malli, jossa kunta tarjoaa palveluita ja mikäli haluaa jotain muuta, niin pääsääntöisesti joutuu sen itse kustantamaan. Tämä pätee vahvasti esim yksityisten lääkäripalvelujen käyttöön.</p><p>Palvelusetelimallilla ja sotessa muutoinkin yhteiskunta maksaa aiempaa suuremman osan yksityisiä palveluntarjoajia käyttävien kustannuksista. Tällä on väistämättä merkittäviä kustannuksia kasvattavia vaikutuksia, joita ei ole mielestäni arvioitu riittävästi. Ennustettavissa on mm yksityisten sairausvakuutusten määrän lasku.</p><p>Palveluntarjoajalle lienee houkuttelevaa profiloida asiakkaita ja saada mahdollisimman maksukykyisiä lisäpalveluita ostavia asiakkaita. Helposti voisi kuvitella heille löytyvän myös parempaa ja nopeampaa palvelua ellei pidetä tasapuolisuudesta huolta lain ja maakunnan taholta. Voi olla että näin jossain muodossa tehdäänkin - riippuu osin taas maakunnan kyvystä huolehtia näistä asioista.</p><p>Palvelusetelimallissa on paljon hyviä puolia, mutta kuvaamani kaltainen kehitys mietityttää. Kustannukset saattavat kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyä. Varhaiskasvatuksen toivoisi olevan mahdollisimman tasa-arvoista tarjoten yhtäläiset mahdollisuudet lapsille oppia ja kehittyä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Palvelusetelimallit yleistyvät erilaisissa kansalaisten tarvitsemissa palveluissa ja niissä on kiistatta hyviä puolia. Ne kuitenkin saattavat myös lisätä eriarvoisuutta tulevaisuudessa erilaisten palveluiden osalta. Tänään Kokoomuksen Aino Närkki kirjoitti yksityisestä varhaiskasvatuksesta, jota toteutetaan suurelta osin palveluseteleillä ja haluaa mallin laajentuvan edelleen.

Miksipä ei haluaisi, sillä maksukykyiset vanhemmat voivat palvelusetelin korvauksella sekä laittamalla itse väliin osan maksusta hankkia kenties lapsilleen paremman päivähoidon kuin perustallaaja. Tämä lienee melkoinen houkutus Kokoomuksen kannattajakunnan perheellisille ruuhkavuosina.

Mahdollisuus ostaa lisäpalveluita ja parempaa hoitoa - upgrade bisnesluokkaan

Palvelusetetelitä on jo runsaasti käytössä terveydenhoidossa ja soten kautta niiden saatavuutta halutaan laajentaa. Kokoomuksen tavoitteissahan oli laajentaan niitä voimakkaasti myös erikoissairaanhoidon piiriin ja leikkauksiin. Osin tämä vedettiin kritiikin vuoksi takaisin.

Sote-esityksissä todetaan kuinka henkilöllä on mahdollisuus ostaa lisäpalveluita halutessaan peruspalvelun lisäksi. Olen mielessäni pohtinut mihin kaikkeen tämä johtaa - jälleen ei toki pelkästään negatiivinen asia vaan asialla on monia puolia.

Tämä toteutuu siis vauvasta vaariin eri palveluiden vaiheissa. Myöhemmältä iältä kerrotaan sote-esityksessä esimerkki:

"Asiakkaalla on mahdollisuus hankkia omilla varoillaan asumispalveluntuottajalta muita tuottajan tarjoamia palveluja kuten esimerkiksi parturi-, kampaamo- tai kosmetologipalveluja. Jos asiakasseteli on saatu apuvälineen hankintaa varten, asiakas voisi lisäksi hankkia asiakassetelin arvoa kalliimman apuvälineen maksamalla itse setelin ja apuvälineen hinnan välisen erotuksen. Tämä tulisi kyseeseen esimerkiksi hankittaessa sairauden hoitojen aiheuttaman hiusten lähdön vuoksi peruukki. Asiakassetelin arvon pitää mahdollistaa asiakkaan tarpeen mukaisen peruukin hankinta. Asiakkaalla olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus hankkia kalliimpi peruukki."

Toisaalta on todella kannatettavaa, että näin voi tehdä. Kuitenkin puhtaasti kustannusnäkökulmasta tämäkin voi lisätä julkisia kustannuksia mikäli aiemmin julkisin varoin on kustannettu jonkinmoinen ratkaisu ja vaihtoehtona on ollut hankkia itse, ellei se julkisen tarjoama kelpaa.

Riippuen asiakkaan maksukyvystä lopulta saatu hoito voi olla hyvinkin erilainen. Jos ajatellaan vaikkapa lonkkaleikkausta, niin nykyisellä julkisella erikoissairaanhoidon puolella kaikki saavat samansisältöisen palvelun asemastaan huolimatta. Mikäli haluaa tehdä leikkauksen yksityisellä tulee se pääosin itse kustannettavaksi yksityissairaalassa. Nyt on mahdollista kattaa itse leikkaus ja suurimmat kulut julkisen kustantamana ja ostaa lisäpalvelut kupeeseen. Toisaalta tämä on jälleen oikein hyvä, toisaalta kasvattanee tämäkin julkisen kustannuksia nykyisestä.

Aiemman pienehkön Kela-korvauksen sijaan monissa tilanteissa yksityiselle voi viedä palvelusetelin ja omavastuu pienenee. Toisaalta hyvä, mutta julkisten kustannusten osalta vaikutus voi olla suurikin.

Voiko varhaiskasvatus eriarvoistua tulevaisuudessa merkittävästi?

Tämä nousi mieleenlukiessani tuota EK:n alaisen Hyvinvointialan liiton lobbarin Aino Närkin blogia. En viitsinyt sinne kommentoida, sillä vastustan tuota kommenttien ennakkotarkastusta, jota hän blogissaan käyttää.

Onko tavoitteena se, että hyvätuloisten perheiden lapset saavat edullisemmin ostettua yksityisen päiväkotipaikan palvelusetelin avulla? Tuleeko meille jatkossa yhä suurmpi määrä päiväkoteja, joihin on varaa vain "hyvien" perheiden lapsilla? Saavatko he siten merkittävästi parempaa varhaiskasvatusta?

Onko tämä tämä ensimmäinen merkittävä askel kohti yksityisen varhaiskasvatuksen ja kenties tulevaisuudessa jopa opetuksen nousua Suomessa? Perinteisesti kunnat ovat pääosin tarjonneet samankaltaista varhaiskasvatusta ja opetusta lapsesta lukioon.

Siintääkö horisontissa ajatus vaikkapa yksityisistä lukioista, jotka maksetaan osin palvelusetelelillä ja osin sitten vanhempien maksamana? Kenties näemme brittien henkisiä yksityiskouluja Suomessa kunhan suunnitelmat etenevät?

Ideologinen muutos palveluissa

Pitkään meillä on ollut yhteiskunnan tarjoamiassa palveluissa malli, jossa kunta tarjoaa palveluita ja mikäli haluaa jotain muuta, niin pääsääntöisesti joutuu sen itse kustantamaan. Tämä pätee vahvasti esim yksityisten lääkäripalvelujen käyttöön.

Palvelusetelimallilla ja sotessa muutoinkin yhteiskunta maksaa aiempaa suuremman osan yksityisiä palveluntarjoajia käyttävien kustannuksista. Tällä on väistämättä merkittäviä kustannuksia kasvattavia vaikutuksia, joita ei ole mielestäni arvioitu riittävästi. Ennustettavissa on mm yksityisten sairausvakuutusten määrän lasku.

Palveluntarjoajalle lienee houkuttelevaa profiloida asiakkaita ja saada mahdollisimman maksukykyisiä lisäpalveluita ostavia asiakkaita. Helposti voisi kuvitella heille löytyvän myös parempaa ja nopeampaa palvelua ellei pidetä tasapuolisuudesta huolta lain ja maakunnan taholta. Voi olla että näin jossain muodossa tehdäänkin - riippuu osin taas maakunnan kyvystä huolehtia näistä asioista.

Palvelusetelimallissa on paljon hyviä puolia, mutta kuvaamani kaltainen kehitys mietityttää. Kustannukset saattavat kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyä. Varhaiskasvatuksen toivoisi olevan mahdollisimman tasa-arvoista tarjoten yhtäläiset mahdollisuudet lapsille oppia ja kehittyä.

 

 

 

 

 

]]>
11 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265570-palvelusetelimallien-eriarvoistava-vaikutus#comments Eriarvoisuus Julkinen talous Kunta- ja soteuudistus Palvelusetelit Varhaiskasvatus Mon, 10 Dec 2018 10:40:54 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265570-palvelusetelimallien-eriarvoistava-vaikutus
Sote-kansliapäällikön virka hakuun vuotta ennen aloittamista - miksi? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263340-sote-kansliapaallikon-virka-hakuun-vuotta-ennen-aloittamista-miksi <p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sote-ministerion-kansliapaallikon-virka-jo-nyt-auki-haiskahtaa-poliittiselta-pelilta/e4a8457d-2768-33e1-8785-9a085a6b874d?fbclid=IwAR1M5MnQWN0a72glmKQv_u6eADQdZECFheaj0PckSTo3s7tlxh6L86lrnYc">Talouselämässä Cilla Bhose kertoo kirjoituksessaan</a> kuinka Sosiaali- ja Terveysministeriö on laittanut hakuun kansliapäällikön viran: &quot;<em>Mielenkiintoista virantäyttöprosessin aloittamisessa on sen ajankohta; hakuaika päättyy marraskuun 19. päivänä, mutta työt alkavat vasta ensi vuonna lokakuun ensimmäisenä päivänä.</em>&quot;</p><p>Tuoksahtaa vahvasti poliittiselta virkanimitykseltä, joka halutaan tehdä hyvissä ajoin ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Varsin härskiä menoa enkä tiedä aiemmin näin läpinäkyvää aikaistettua valintaa tehdyn.</p><p><strong>Ministeri Mattila ei kommentoi syytä</strong></p><p>Talouselämän artikkelissa kerrotaan:</p><p>&quot;<em>Nykyinen sosiaali- ja terveysministeri <strong>Pirkko Mattila</strong> (sin) ei halunnut kommentoida Talouselämälle sitä, miksi kansliapäällikön virka avattiin jo nyt täytettäväksi. Hän vetosi aikataulusyihin, mutta saattaa kommentoimatta jättämisen taustalla olla muutakin.</em>&quot;</p><p>Soten ollessa vielä varsin sekavassa tilassa ollaan jo valitsemassa uutta kansliapäällikköä, jonka virka on yksi merkittävimpiä tulevissa uudistuksissa mikäli ne toteutuvat. Ja vaikkei nyt kaavailtu uudistus toteutuisi, niin joka tapauksessa joudutaan tekemään merkittäviä uudistuksia tällä alueella.</p><p>Kenties hallitus haluaa varmistaa, että niitä ohjaamassa on sille sopiva henkilö?</p><p><strong>Hallitus on myllännyt merkittävien virastojen ja liikelaitosten johdon</strong></p><p>Jossain vaiheessa puhuttiin poliittisten virkanimitysten ajan olevan ohi, mutta ei siltä kyllä vaikuta. Tietysti on hieman tulkinnanvaraista, mikä sitten on nimenomaan poliittinen virkanimitys.</p><p>Kaikessa hiljaisuudessa viime joulun ja uudenvuoden välipäivinä nimitettiin uuden Business Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi Sipilän Elektrobitin entinen toimitusjohtaja, jonka kanssa vaikuttaa olleen paljonkin yhteistyötä matkan varrella. Perusteluja ei juuri annettu ja ajankohdan vuoksi mediakaan ei kysellyt - henkilö tuli kuitenkin aika puskista tuohon hommaan, jossa on todella merkittävä rooli tutkimuksen ja kehityksen tulevaisuuden tukistrategioissa. Juuri niissä strategioissa, joiden mukaan määritellään mille alueille yritystukia jaetaan.</p><p>Metsähallituksen pääjohtaja vaihdettiin heti alkuun ja pari kuukautta sitten Ruokaviraston pääjohtajaksi nousi lyhyen aikaan Maaseutuvirastossa pääjohtajana ollut vaikka virastojen fuusiossa Eviran hallinnoala on merkittävästi suurempi ja vaatii suurempaa asiantuntemusta. Lisäksi kaudeksi määriteltiin sopivasti viisi vuotta eli tuleva hallitus ei voi asiaa muuttaa.</p><p><strong>Meneekö tällainen läpinäkyvä ja keinotekoinen nimitys oikeasti läpi?</strong></p><p>Kyllä varmaan syyt keksitään tälle kummallisuudelle kunhan ministeri Mattila saa miettimisaikaa - ja Juha sekä Petteri vähän kerkeää ohjeistaa häntä. Itse en oikein usko, että tällainen manööveri on Mattilan omasta päästä lähtöisin.</p><p>Näin saataisiin sopivasti valinnanvapaudesta yms ajatteleva kansliapäällikkö ruoriin ensi hallituskaudelle riippumatta siitä, mitä nyt käy.</p><p>On tämä kyllä aika härski temppu jälleen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Talouselämässä Cilla Bhose kertoo kirjoituksessaan kuinka Sosiaali- ja Terveysministeriö on laittanut hakuun kansliapäällikön viran: "Mielenkiintoista virantäyttöprosessin aloittamisessa on sen ajankohta; hakuaika päättyy marraskuun 19. päivänä, mutta työt alkavat vasta ensi vuonna lokakuun ensimmäisenä päivänä."

Tuoksahtaa vahvasti poliittiselta virkanimitykseltä, joka halutaan tehdä hyvissä ajoin ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Varsin härskiä menoa enkä tiedä aiemmin näin läpinäkyvää aikaistettua valintaa tehdyn.

Ministeri Mattila ei kommentoi syytä

Talouselämän artikkelissa kerrotaan:

"Nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) ei halunnut kommentoida Talouselämälle sitä, miksi kansliapäällikön virka avattiin jo nyt täytettäväksi. Hän vetosi aikataulusyihin, mutta saattaa kommentoimatta jättämisen taustalla olla muutakin."

Soten ollessa vielä varsin sekavassa tilassa ollaan jo valitsemassa uutta kansliapäällikköä, jonka virka on yksi merkittävimpiä tulevissa uudistuksissa mikäli ne toteutuvat. Ja vaikkei nyt kaavailtu uudistus toteutuisi, niin joka tapauksessa joudutaan tekemään merkittäviä uudistuksia tällä alueella.

Kenties hallitus haluaa varmistaa, että niitä ohjaamassa on sille sopiva henkilö?

Hallitus on myllännyt merkittävien virastojen ja liikelaitosten johdon

Jossain vaiheessa puhuttiin poliittisten virkanimitysten ajan olevan ohi, mutta ei siltä kyllä vaikuta. Tietysti on hieman tulkinnanvaraista, mikä sitten on nimenomaan poliittinen virkanimitys.

Kaikessa hiljaisuudessa viime joulun ja uudenvuoden välipäivinä nimitettiin uuden Business Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi Sipilän Elektrobitin entinen toimitusjohtaja, jonka kanssa vaikuttaa olleen paljonkin yhteistyötä matkan varrella. Perusteluja ei juuri annettu ja ajankohdan vuoksi mediakaan ei kysellyt - henkilö tuli kuitenkin aika puskista tuohon hommaan, jossa on todella merkittävä rooli tutkimuksen ja kehityksen tulevaisuuden tukistrategioissa. Juuri niissä strategioissa, joiden mukaan määritellään mille alueille yritystukia jaetaan.

Metsähallituksen pääjohtaja vaihdettiin heti alkuun ja pari kuukautta sitten Ruokaviraston pääjohtajaksi nousi lyhyen aikaan Maaseutuvirastossa pääjohtajana ollut vaikka virastojen fuusiossa Eviran hallinnoala on merkittävästi suurempi ja vaatii suurempaa asiantuntemusta. Lisäksi kaudeksi määriteltiin sopivasti viisi vuotta eli tuleva hallitus ei voi asiaa muuttaa.

Meneekö tällainen läpinäkyvä ja keinotekoinen nimitys oikeasti läpi?

Kyllä varmaan syyt keksitään tälle kummallisuudelle kunhan ministeri Mattila saa miettimisaikaa - ja Juha sekä Petteri vähän kerkeää ohjeistaa häntä. Itse en oikein usko, että tällainen manööveri on Mattilan omasta päästä lähtöisin.

Näin saataisiin sopivasti valinnanvapaudesta yms ajatteleva kansliapäällikkö ruoriin ensi hallituskaudelle riippumatta siitä, mitä nyt käy.

On tämä kyllä aika härski temppu jälleen.

 

 

 

 

]]>
6 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263340-sote-kansliapaallikon-virka-hakuun-vuotta-ennen-aloittamista-miksi#comments Juha Sipilän hallitus Kunta- ja soteuudistus Poliittiset virkanimitykset Rakenteellinen korruptio Mon, 29 Oct 2018 18:14:57 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263340-sote-kansliapaallikon-virka-hakuun-vuotta-ennen-aloittamista-miksi
Keskusta panikoi – ottaa pataan mikäli eduskunta- ja maakuntavaalit yhdistetään http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257361-keskusta-panikoi-ottaa-pataan-mikali-eduskunta-ja-maakuntavaalit-yhdistetaan <p>Keskustan rimpuilu maakuntavaalien pitämiseksi ennen eduskuntavaaleja on varsin läpinäkyvää ja silkkaa valtapolitiikkaa. Lähes kaikki muut alkavat olla sen kannalla, että mahdolliset maakuntavaalit pidetään samaan aikaan eduskuntavaalien yhteydessä. Keskustalle tämä on nykyisillä kannatusluvuilla kuitenkin melkoinen ongelma.</p><p>Mikäli vaalit käytäisiin yhdessä suurin osa äänestäjistä antaisi äänensä molemmissa vaaleissa. Näin ollen Keskusta ei pystyisi hyödyntämään äänestäjiensä suurempaa aktiivisuutta maakunnan tasolla yhtä hyvin kuin erillisissä vaaleissa. Eduskuntavaalien samanaikaisuuden myötä maakuntavaaleissa äänestäisi samalla moni, joka sitä tuskin pelkästään maakuntavaalien vuoksi sitä edes tekisi.</p><p>Näin ollen nykyiset Keskustan huonot kannatusluvut heijastuisivat pahemmin myös maakuntavaaleihin. Kampanjan osaltakin olisi helpompi pyrkiä erottamaan valtakunnanpolitiikka ja maakunnan asiat. Keskusta kestää kenties jäämisen pois seuraavasta hallituksesta, mutta tuskin sitä, ettei sillä ole merkittävää valtaa maakuntien luodessa uusia toimintamalleja.</p><p>Kokoomukselle tämä ei ole mikään ongelma ja Sininen tulevaisuuskin tarvitsee mieluummin aikaa viestinsä terävöittämiseen. Keskusta onkin siten loppujen lopuksi yksin ongelmansa kanssa ja veikkaankin sen joutuvan myöntämään piakkoin tappionsa.</p><p>Sitä ennen kuulemme retoriikkaa maan edusta ja kiireestä, ja miksi on valiokuntien on välttämätöntä työskennellä läpi kesän Suomen edun vuoksi. Lomien aiheuttama parin kuukauden viivästyminen tosin ei ole Suomelle mikään ongelma vaan Keskustalle. Tämän kyllä muut puolueet haistavat ja Keskustan pelon tuoksu leijaileekin jo pitkin eduskunnan käytäviä. Politiikassa se tuskin herättää kuitenkaan sääliä ja sympatiaa.</p><p>Keskusta yritti ensin saada maakuntavaaleja lokakuulle ja seuraavaksi on tavoiteltu tammikuuta 2019 - kunhan ne voitaisiin jotenkin vaan käydä ennen eduskuntavaaleja. Näin tuskin tulee käymään ja vaalit yhdistetään. Toisaalta itse ovat yhdessä Kokoomuksen kanssa koittaneet lypsää itselleen mahdollisimman edulliset ratkaisut toistuvasti kaatuen perustuslakiin. Järkevämmin toimien ja ajamalla sitä aitoa Suomen etua valtapolitiikan sijaan kunnollinen läpimenokelpoinen esitys olisi ollut päätettävänä ajat sitten kauan ennen seuraavia vaaleja.</p><p>Niin makaa kuin petaa - hyvä niin.</p><p><strong>EDIT 26.2.2018 klo 13:30:</strong> Nyt Sipilä vaatii maakuntavaalien pitämistä toukokuussa 2019 eli kuukausi eduskuntavaalien jälkeen. Hänen uhkavaatimukseensa pitää muiden eduskuntaryhmien vastata tänään, mikä on aika kohtuutonta. Ensin Sipilä halusi vaalit lokakuulle, sitten tammikuulle ja nyt kuukaudella yli eduskuntavaalien - kaikki keinot käytössä, jotta ne eivät olisi samaan aikaan eduskuntavaalien aikana. Mitä järkeä on pitää kahdet vaalit kuukauden välillä? Ei mitään ellet ole keskustalainen. Tavoitteena lienee nyt, että Kokoomuksen ja muiden neuvotellessa hallituskokoonpanosta pääsee todennäköisesti vaalitappion kokeva Keskusta rummuttamaan täydellä teholla maakunnissa. Toivottavasti muut puolueet haistavat tämän bluffin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Keskustan rimpuilu maakuntavaalien pitämiseksi ennen eduskuntavaaleja on varsin läpinäkyvää ja silkkaa valtapolitiikkaa. Lähes kaikki muut alkavat olla sen kannalla, että mahdolliset maakuntavaalit pidetään samaan aikaan eduskuntavaalien yhteydessä. Keskustalle tämä on nykyisillä kannatusluvuilla kuitenkin melkoinen ongelma.

Mikäli vaalit käytäisiin yhdessä suurin osa äänestäjistä antaisi äänensä molemmissa vaaleissa. Näin ollen Keskusta ei pystyisi hyödyntämään äänestäjiensä suurempaa aktiivisuutta maakunnan tasolla yhtä hyvin kuin erillisissä vaaleissa. Eduskuntavaalien samanaikaisuuden myötä maakuntavaaleissa äänestäisi samalla moni, joka sitä tuskin pelkästään maakuntavaalien vuoksi sitä edes tekisi.

Näin ollen nykyiset Keskustan huonot kannatusluvut heijastuisivat pahemmin myös maakuntavaaleihin. Kampanjan osaltakin olisi helpompi pyrkiä erottamaan valtakunnanpolitiikka ja maakunnan asiat. Keskusta kestää kenties jäämisen pois seuraavasta hallituksesta, mutta tuskin sitä, ettei sillä ole merkittävää valtaa maakuntien luodessa uusia toimintamalleja.

Kokoomukselle tämä ei ole mikään ongelma ja Sininen tulevaisuuskin tarvitsee mieluummin aikaa viestinsä terävöittämiseen. Keskusta onkin siten loppujen lopuksi yksin ongelmansa kanssa ja veikkaankin sen joutuvan myöntämään piakkoin tappionsa.

Sitä ennen kuulemme retoriikkaa maan edusta ja kiireestä, ja miksi on valiokuntien on välttämätöntä työskennellä läpi kesän Suomen edun vuoksi. Lomien aiheuttama parin kuukauden viivästyminen tosin ei ole Suomelle mikään ongelma vaan Keskustalle. Tämän kyllä muut puolueet haistavat ja Keskustan pelon tuoksu leijaileekin jo pitkin eduskunnan käytäviä. Politiikassa se tuskin herättää kuitenkaan sääliä ja sympatiaa.

Keskusta yritti ensin saada maakuntavaaleja lokakuulle ja seuraavaksi on tavoiteltu tammikuuta 2019 - kunhan ne voitaisiin jotenkin vaan käydä ennen eduskuntavaaleja. Näin tuskin tulee käymään ja vaalit yhdistetään. Toisaalta itse ovat yhdessä Kokoomuksen kanssa koittaneet lypsää itselleen mahdollisimman edulliset ratkaisut toistuvasti kaatuen perustuslakiin. Järkevämmin toimien ja ajamalla sitä aitoa Suomen etua valtapolitiikan sijaan kunnollinen läpimenokelpoinen esitys olisi ollut päätettävänä ajat sitten kauan ennen seuraavia vaaleja.

Niin makaa kuin petaa - hyvä niin.

EDIT 26.2.2018 klo 13:30: Nyt Sipilä vaatii maakuntavaalien pitämistä toukokuussa 2019 eli kuukausi eduskuntavaalien jälkeen. Hänen uhkavaatimukseensa pitää muiden eduskuntaryhmien vastata tänään, mikä on aika kohtuutonta. Ensin Sipilä halusi vaalit lokakuulle, sitten tammikuulle ja nyt kuukaudella yli eduskuntavaalien - kaikki keinot käytössä, jotta ne eivät olisi samaan aikaan eduskuntavaalien aikana. Mitä järkeä on pitää kahdet vaalit kuukauden välillä? Ei mitään ellet ole keskustalainen. Tavoitteena lienee nyt, että Kokoomuksen ja muiden neuvotellessa hallituskokoonpanosta pääsee todennäköisesti vaalitappion kokeva Keskusta rummuttamaan täydellä teholla maakunnissa. Toivottavasti muut puolueet haistavat tämän bluffin.

 

 

 

]]>
44 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257361-keskusta-panikoi-ottaa-pataan-mikali-eduskunta-ja-maakuntavaalit-yhdistetaan#comments Kotimaa Juha Sipilän hallitus Keskusta Kunta- ja soteuudistus Maakuntavaalit Sun, 24 Jun 2018 20:56:05 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257361-keskusta-panikoi-ottaa-pataan-mikali-eduskunta-ja-maakuntavaalit-yhdistetaan
Sipilän selitykset ontuvat - mystiset nimettömät virkamiehet Hetemäen lähteenä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256908-sipilan-selitykset-ontuvat-mystiset-nimettomat-virkamiehet-hetemaen-lahteena <p>Pääministeri Sipilän selitykset eivät jälleen vakuuta. Hänen omat lausuntonsa ovat hyvin ristiriitaisia eikä hän vaikuta myöntävän itse mitään. Toisaalta johan aikanaan keskustalainen pääministeri Jäätteenmäki lanseerasi legendaarisen toteamuksen: &quot;Puhun niin totta kuin osaan.&quot; Sehän ei riittänyt vaan Jäätteenmäki joutui eroamaan ilmitulleen valehtelunsa vuoksi.</p><p>Juha Sipilä totesi viikko sitten eduskunnassa<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005718517.html?ref=rss"> Helsingin Sanomien</a> mukaan:</p><p>&quot;<em>Viime torstaina hallituksen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2018+2.1.aspx">kyselytunnilla</a> pääministeri Sipilä perusteli asiaa näin: &rdquo;Olemme myöskin olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon, ja komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että he eivät ota tätä asiaa käsittelyyn, että älkää jättäkö hakemusta.</em>&rdquo;</p><p>Tänään eduskunnan kyselytunnilla Sipilä on <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005718517.html?ref=rss">Uuden Suomen</a> mukaan todennut:</p><p>&quot;<em>Sipilä toisti kyselytunnilla useaan otteeseen, että Martti Hetemäki ja Pekka Timonen ovat olleet yhteydessä komissioon ja käyneet epävirallista keskusteluja ja pyrkineet saamaan vastaukseen siihen, pitäisikö asia notifioida vai ei. Sipilän mukaan Hetemäelle oli sanottu, että komission toiveena on, että älkää jättäkö hakemusta. Sipilän mukaan komission toiveena on, että tällaiset kysymykset käsitellään kansallisella tasolla.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Jos me olisimme niin jääräpäisiä Suomessa, että kaikesta huolimatta jättäisimme virallisen notifikaation, tottakai komissio sen käsittelisi, Sipilä sanoi.</em>&quot;</p><p>Kysymys ei ole enää siitä, onko järkevää tehdä notifikaatio, vaan siitä onko Siplä johtanut eduskuntaa harhaan. Viikko sitten hän kertoi, ettei komissio ottaisi asiaa käsittelyyn. Tänään hän kertoo, että tottakai komissio asian käsittelisi.</p><p>Kumma kyllä Sipilä ei näe tässä mitään ristiriitaa tai edes aihetta pahoitteluun.</p><p>Tämä ei ole hallitukselta ensimmäinen kerta, kun EU-korttia on käytetty erikoisesti. Hallintarekisterilain yhteydessäkin paljastui kuinka väittämät EU:n luomasta pakosta eivät pitäneet ollenkaan paikkaansa. Silloinkin lähteet olivat mystisesti piilossa.</p><p>Sama pätee nyt - ja jotenkin minua ei hämmästytä, että Hetemäellä on jälleen näppinsä sopassa. Lisäksi varsin erikoiselta tuntuu, että Suomen historian yhden suurimman muutoshankkeen kohdalla nojataan nimettömiin lähteisiin ja epävirallisiin keskusteluihin, joista ei ole pöytäkirjoja eikä edes kerrota henkilöiden nimiä. Onhan tämä nyt miljardien hankkeessa aivan ennenkuulumatonta.</p><p>Toivottavasti oikeuskansleri tms tutkii tämänkin sotkun. Koko touhu vaikuttaa kovien erikoiselta ainakin minun silmiini.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Sipilän selitykset eivät jälleen vakuuta. Hänen omat lausuntonsa ovat hyvin ristiriitaisia eikä hän vaikuta myöntävän itse mitään. Toisaalta johan aikanaan keskustalainen pääministeri Jäätteenmäki lanseerasi legendaarisen toteamuksen: "Puhun niin totta kuin osaan." Sehän ei riittänyt vaan Jäätteenmäki joutui eroamaan ilmitulleen valehtelunsa vuoksi.

Juha Sipilä totesi viikko sitten eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan:

"Viime torstaina hallituksen kyselytunnilla pääministeri Sipilä perusteli asiaa näin: ”Olemme myöskin olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon, ja komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että he eivät ota tätä asiaa käsittelyyn, että älkää jättäkö hakemusta.

Tänään eduskunnan kyselytunnilla Sipilä on Uuden Suomen mukaan todennut:

"Sipilä toisti kyselytunnilla useaan otteeseen, että Martti Hetemäki ja Pekka Timonen ovat olleet yhteydessä komissioon ja käyneet epävirallista keskusteluja ja pyrkineet saamaan vastaukseen siihen, pitäisikö asia notifioida vai ei. Sipilän mukaan Hetemäelle oli sanottu, että komission toiveena on, että älkää jättäkö hakemusta. Sipilän mukaan komission toiveena on, että tällaiset kysymykset käsitellään kansallisella tasolla."

"Jos me olisimme niin jääräpäisiä Suomessa, että kaikesta huolimatta jättäisimme virallisen notifikaation, tottakai komissio sen käsittelisi, Sipilä sanoi."

Kysymys ei ole enää siitä, onko järkevää tehdä notifikaatio, vaan siitä onko Siplä johtanut eduskuntaa harhaan. Viikko sitten hän kertoi, ettei komissio ottaisi asiaa käsittelyyn. Tänään hän kertoo, että tottakai komissio asian käsittelisi.

Kumma kyllä Sipilä ei näe tässä mitään ristiriitaa tai edes aihetta pahoitteluun.

Tämä ei ole hallitukselta ensimmäinen kerta, kun EU-korttia on käytetty erikoisesti. Hallintarekisterilain yhteydessäkin paljastui kuinka väittämät EU:n luomasta pakosta eivät pitäneet ollenkaan paikkaansa. Silloinkin lähteet olivat mystisesti piilossa.

Sama pätee nyt - ja jotenkin minua ei hämmästytä, että Hetemäellä on jälleen näppinsä sopassa. Lisäksi varsin erikoiselta tuntuu, että Suomen historian yhden suurimman muutoshankkeen kohdalla nojataan nimettömiin lähteisiin ja epävirallisiin keskusteluihin, joista ei ole pöytäkirjoja eikä edes kerrota henkilöiden nimiä. Onhan tämä nyt miljardien hankkeessa aivan ennenkuulumatonta.

Toivottavasti oikeuskansleri tms tutkii tämänkin sotkun. Koko touhu vaikuttaa kovien erikoiselta ainakin minun silmiini.

]]>
23 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256908-sipilan-selitykset-ontuvat-mystiset-nimettomat-virkamiehet-hetemaen-lahteena#comments Harhaanjohtaminen Juha Sipilä Juha Sipilän hallitus Keskusta Kunta- ja soteuudistus Thu, 14 Jun 2018 17:00:53 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256908-sipilan-selitykset-ontuvat-mystiset-nimettomat-virkamiehet-hetemaen-lahteena
Siniset opportunistit vauhdissa - Elo ja Terho kunniaa keräämässä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256251-siniset-opportunistit-vauhdissa-elo-ja-terho-kunniaa-keraamassa <p>Muiden taistellessa soteuudistuksen rintamalla siniset istuivat kanttiinissa kahvilla odottamassa mihin suuntaan painopiste kääntyy. Kun perustusvaliokunta oli näyttänyt hailakkaa vihreähköä valoa, tulivat Sampo Terho ja Simon Elo hetkessä esiin kertomaan kuinka siniset ja hallitus ovat voittajia - näinhän me aina sanottiin. ;-) On aika koomista, että heti perustuslakivaliokunnan odotettua positiivisemman lausunnon perään molemmat kirjoittavat tänne sinisistä asian suurina voittajina. Olikohan heillä kaksi eri kirjoitusta odottamassa?</p><p>Sinisten opportunismi on kyllä jo huvittavaa katsottavaa. Kun viime aikoina Sotesta on väännetty, niin Siniset ovat olleet hipi hiljaa ja katsoneet mihin todennäköisyydet menevät. Juuri mitään ei olla itse sanottu - Terhokin esimerkiksi tänne laittamassaan vappupuheessaan ei puhunut siitä sanaakaan vaikka kyseessä on suurin rakennemuutos vuosikymmeniin. Simon Elon blogin otsikko oli jo hauska: <em>Sinisten kannattama sote-uudistus etenee</em>. Kummankaan blogeissa ei ennen lausuntoa vaikuta pitkään aikaan olleen mitään tästä suurimmasta hallituksen tehtävästä.</p><p>Vaikuttaa selvältä, että Siniset odotti perustuslakivaliokunnan lausuntoa ennen kannanottojaan. Mikäli se olisi heilahtanut toiseen suuntaan, niin samaan suuntaan olisi todennäköisesti heilahtanut Sininen tulevaisuuskin linjauksissaan.</p><p>Vaikuttaa siltä, että sinisten strategiassa puoli valitaan todennäköisen voittajan mukaan. Näin tullee linja heilumaan vastedeskin olemassaolosta taistellessa.</p><p>Vaaleja kohti mennessä Sininen tulevaisuus pyrkinee löytämään joitakin kansalaissegmenttejä kiinnostavat kannat. Tuntuu hieman kuin puolueen ohjelmaa tehtäisiin markkinatutkimuksella pyrkien löytämään joku markkinarako muiden puolueiden välistä. Minusta se ei tunnu kovin suoraselkäiseltä toiminnalta ja tietty linjattomuus onkin jatkuvasti näkyvissä.</p><p>Jännittävää nähdä minne asti tällainen malli kantaa ja uskaltavatko puolueen jäsenet edes katsoa sitä vaaleihin asti.</p><p>Sipilä ja Orpo hyödyntävät tilannetta parhaimpansa mukaan. Mitä lähemmäs vaaleja mennään, niin sitä suuremmaksi kuitenkin irtiottojen ja hallituksen hajoamisen riski kasvaa. Osa sinisten ministereistäkin miettinee jo kenen riveistä seuraaviin vaaleihin ponnistaa mikäli haluaa politiikassa pysyä.</p><p>Eiköhän viimeisellekin vuodelle teatteria vielä riitä - tarkistakaa toimittajat myös takakontit.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muiden taistellessa soteuudistuksen rintamalla siniset istuivat kanttiinissa kahvilla odottamassa mihin suuntaan painopiste kääntyy. Kun perustusvaliokunta oli näyttänyt hailakkaa vihreähköä valoa, tulivat Sampo Terho ja Simon Elo hetkessä esiin kertomaan kuinka siniset ja hallitus ovat voittajia - näinhän me aina sanottiin. ;-) On aika koomista, että heti perustuslakivaliokunnan odotettua positiivisemman lausunnon perään molemmat kirjoittavat tänne sinisistä asian suurina voittajina. Olikohan heillä kaksi eri kirjoitusta odottamassa?

Sinisten opportunismi on kyllä jo huvittavaa katsottavaa. Kun viime aikoina Sotesta on väännetty, niin Siniset ovat olleet hipi hiljaa ja katsoneet mihin todennäköisyydet menevät. Juuri mitään ei olla itse sanottu - Terhokin esimerkiksi tänne laittamassaan vappupuheessaan ei puhunut siitä sanaakaan vaikka kyseessä on suurin rakennemuutos vuosikymmeniin. Simon Elon blogin otsikko oli jo hauska: Sinisten kannattama sote-uudistus etenee. Kummankaan blogeissa ei ennen lausuntoa vaikuta pitkään aikaan olleen mitään tästä suurimmasta hallituksen tehtävästä.

Vaikuttaa selvältä, että Siniset odotti perustuslakivaliokunnan lausuntoa ennen kannanottojaan. Mikäli se olisi heilahtanut toiseen suuntaan, niin samaan suuntaan olisi todennäköisesti heilahtanut Sininen tulevaisuuskin linjauksissaan.

Vaikuttaa siltä, että sinisten strategiassa puoli valitaan todennäköisen voittajan mukaan. Näin tullee linja heilumaan vastedeskin olemassaolosta taistellessa.

Vaaleja kohti mennessä Sininen tulevaisuus pyrkinee löytämään joitakin kansalaissegmenttejä kiinnostavat kannat. Tuntuu hieman kuin puolueen ohjelmaa tehtäisiin markkinatutkimuksella pyrkien löytämään joku markkinarako muiden puolueiden välistä. Minusta se ei tunnu kovin suoraselkäiseltä toiminnalta ja tietty linjattomuus onkin jatkuvasti näkyvissä.

Jännittävää nähdä minne asti tällainen malli kantaa ja uskaltavatko puolueen jäsenet edes katsoa sitä vaaleihin asti.

Sipilä ja Orpo hyödyntävät tilannetta parhaimpansa mukaan. Mitä lähemmäs vaaleja mennään, niin sitä suuremmaksi kuitenkin irtiottojen ja hallituksen hajoamisen riski kasvaa. Osa sinisten ministereistäkin miettinee jo kenen riveistä seuraaviin vaaleihin ponnistaa mikäli haluaa politiikassa pysyä.

Eiköhän viimeisellekin vuodelle teatteria vielä riitä - tarkistakaa toimittajat myös takakontit.

 

]]>
25 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256251-siniset-opportunistit-vauhdissa-elo-ja-terho-kunniaa-keraamassa#comments Juha Sipilän hallitus Kunta- ja soteuudistus Poliittinen opportunismi Poliittinen selkäranka Sininen tulevaisuus Sat, 02 Jun 2018 07:54:52 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256251-siniset-opportunistit-vauhdissa-elo-ja-terho-kunniaa-keraamassa
Kohti politiikan kesäteatteria avoimella ohjelmistolla http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256021-kohti-politiikan-kesateatteria-avoimella-ohjelmistolla <p>Tämänvuotisen kesäteatterin ohjelmisto vaikuttaa olevan vielä avoin ja näyttelijätkin kimpoilevat sinne tänne epätietoisina. Tosin Sipilä on kuulemma tyynen rauhallinen ja nukkuu yönsä mainiosti - näinhän yritysjohtajat varsinkin pörssiyrityksissä aina kirkkain silmin vakuuttavat kunnes alkaa rytistä.</p><p>On veikeää seurata kuinka aletaan vilauttelemaan suunnitelmia B ja C mikäli alkuperäinen menee reisille. Orpo on alkanut järjestellä takaporttia ja täällä pohditaan päätoimittajan blogissa kuinka Sipilä voi pelastaa kasvonsa. Hallituspuolueidenkin väki tuntuu varautuvan kaikkeen mahdolliseen eikä Sipilän tyyneys tunnu heitä vakuuttavan.</p><p>Oikeistoa kannattavilla sekä elinkeinoelämällä on selkeä tahto saada hallitus jatkamaan loppuun asti. Kaiken maku- ja sotehässäkän taustalla menee monia heitä miellyttäviä muutoksia eteenpäin - näitä ei valitettavasti julkisuudessa tarkastella juuri ollenkaan. Jopa medialla on intressinsä, sillä hallituksella on käynnissä mediapoliittinen ohjelma, jossa tarkastellaan keinoja kotimaisen median tukemiseksi. Tämän pitäisi valmistua sopivasti ensi syksynä.</p><p>Sinisille hallituksen kaatuminen ja nopeat vaalit olisivat erittäin hankala tilanne. Heille tulisi vaaleissa todennäköisesti kylmää kyytiä ja jopa koko olemassaolo olisi uhattuna.</p><p>Hieman pettyneenä olen myös katsellut Liike Nytin puuhamiehen Mikael Jungnerin kaukaa haettua force majeure -perustelua Sipilän hallituksen jatkolle huolimatta merkittävimmän uudistuksen kohtalosta.</p><p>Itse luulen, että tämä force majeure -ajatus ja hallituksen jatko loppuun asti lähtee Liike Nytin ihan omista intresseistä. Jos hallitus kaatuisi ja tulisi ennenaikaiset vaalit, niin Liike Nyt ei kerkeäisi mitenkään kasata joukkojaan ja päästä kunnolla mukaan peliin. Sille sopisi parhaiten Sipilän hallituksen jatko ja mahdollisten maakuntavaalien lykkääntyminen, jotta se saisi aikaa järjestäytyä ja luoda oman ohjelmansa.<br /><br />Tämä tuoksahtaa vahvasti piiloagendalta - joltain mitä liiikkeen ymmärtääkseni piti avoimuudellaan juuri välttää.</p><p>Kesäteatteria pukkaa ja veikkaan näytöksiä olevan melkoinen määrä ennen eduskunnan lomia. Onko kyseessä sankaritarina, farssi, satiiri, draama vai tragedia? Tuskin sentään romanttinen komedia. <img alt="wink" height="23" src="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämänvuotisen kesäteatterin ohjelmisto vaikuttaa olevan vielä avoin ja näyttelijätkin kimpoilevat sinne tänne epätietoisina. Tosin Sipilä on kuulemma tyynen rauhallinen ja nukkuu yönsä mainiosti - näinhän yritysjohtajat varsinkin pörssiyrityksissä aina kirkkain silmin vakuuttavat kunnes alkaa rytistä.

On veikeää seurata kuinka aletaan vilauttelemaan suunnitelmia B ja C mikäli alkuperäinen menee reisille. Orpo on alkanut järjestellä takaporttia ja täällä pohditaan päätoimittajan blogissa kuinka Sipilä voi pelastaa kasvonsa. Hallituspuolueidenkin väki tuntuu varautuvan kaikkeen mahdolliseen eikä Sipilän tyyneys tunnu heitä vakuuttavan.

Oikeistoa kannattavilla sekä elinkeinoelämällä on selkeä tahto saada hallitus jatkamaan loppuun asti. Kaiken maku- ja sotehässäkän taustalla menee monia heitä miellyttäviä muutoksia eteenpäin - näitä ei valitettavasti julkisuudessa tarkastella juuri ollenkaan. Jopa medialla on intressinsä, sillä hallituksella on käynnissä mediapoliittinen ohjelma, jossa tarkastellaan keinoja kotimaisen median tukemiseksi. Tämän pitäisi valmistua sopivasti ensi syksynä.

Sinisille hallituksen kaatuminen ja nopeat vaalit olisivat erittäin hankala tilanne. Heille tulisi vaaleissa todennäköisesti kylmää kyytiä ja jopa koko olemassaolo olisi uhattuna.

Hieman pettyneenä olen myös katsellut Liike Nytin puuhamiehen Mikael Jungnerin kaukaa haettua force majeure -perustelua Sipilän hallituksen jatkolle huolimatta merkittävimmän uudistuksen kohtalosta.

Itse luulen, että tämä force majeure -ajatus ja hallituksen jatko loppuun asti lähtee Liike Nytin ihan omista intresseistä. Jos hallitus kaatuisi ja tulisi ennenaikaiset vaalit, niin Liike Nyt ei kerkeäisi mitenkään kasata joukkojaan ja päästä kunnolla mukaan peliin. Sille sopisi parhaiten Sipilän hallituksen jatko ja mahdollisten maakuntavaalien lykkääntyminen, jotta se saisi aikaa järjestäytyä ja luoda oman ohjelmansa.

Tämä tuoksahtaa vahvasti piiloagendalta - joltain mitä liiikkeen ymmärtääkseni piti avoimuudellaan juuri välttää.

Kesäteatteria pukkaa ja veikkaan näytöksiä olevan melkoinen määrä ennen eduskunnan lomia. Onko kyseessä sankaritarina, farssi, satiiri, draama vai tragedia? Tuskin sentään romanttinen komedia. wink

]]>
5 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256021-kohti-politiikan-kesateatteria-avoimella-ohjelmistolla#comments Juha Sipilän hallitus Kokoomus Kunta- ja soteuudistus Liike nyt Perustuslakivaliokunta Tue, 29 May 2018 07:54:06 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256021-kohti-politiikan-kesateatteria-avoimella-ohjelmistolla
Hetemäen raportti Sipilän mukaan perusteellinen - muiden mukaan höttöä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255664-hetemaen-raportti-sipilan-mukaan-perusteellinen-muiden-mukaan-hottoa <p>Hallituspuolueiden poliitikot ja ministerit ovat viime päivinä pitäneet päänsä alhaalla - varsin vähissä ovat julkiset Hetemäen puolustajat useiden asiantuntijatahojen arvosteltua raporttia ja todenneen sen perusteet köykäisiksi sekä epämääräisiksi. Sipilä on ollut myös hiljaa viime päivät, mutta sitä ennen hän kerkesi raportin tultua julkiseksi todeta<a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805172200950938_pi.shtml"> Iltalehdelle seuraavaa</a>:</p><p>&quot;<em>Sipilä pitää VM:n korkeimman virkamiehen <strong>Martti Hetemäen</strong> raporttia perusteellisena, ja toivoo, että raportti selkiyttäisi sote-menojen kulujen osalta epämääräiseksi moitittua tilannetta.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Kyllä tämän perusteellisen raportin pitäisi nyt selkiyttää tilannetta, koska aiemmin vastaavaa &rdquo;yhteen vetävää raporttia&rdquo; ei ole ollut eduskunnan valiokunnilla käytössä.</em>&quot;</p><p>Erikoista on, että käytännössä kaikki asiantuntijatahot pitävät raporttia kaikkea muuta kuin perusteellisena ja kertovat, ettei se tuo juurikaan valaistusta epämääräiseen tilanteeseen.</p><p>Tällä linjalla oli eduskunnan valtionvarainvaliokunta, jonka lausunnossa olivat mukana hallituspuolueiden edustajat. Se jopa päätti olla ottamatta huomioon koko muistiota lausunnossaan, sillä muistio katsottiin liian epäluotettavaksi ja epämääräiseksi..</p><p>Näin totesi myös valtiontalouden arviointineuvosto, jossa on neljä taloustieteen professoria ja yksi sosiaalipolitiikan professori. Neuvosto on aiemminkin kritisoinut hallitusta puutteista ja nyt se toteaa:</p><p>&quot;<em>Arviointineuvosto toteaa, että valtiovarainministeriön 16.5. 2018 päivätty muistio ei tuo näihin kysymyksiin lisävalaistusta, neuvosto toteaa nyt. Arviointineuvosto pitää erityisesti muistiossa esitettyä arviota tiedon ja teknologian käytöstä saatavan säästöpotentiaalin suuruusluokasta perusteluiltaan puutteellisina.<br />Vaille lisäselvyyttä jää yhä myös se, miten tavoiteltuihin säästöihin päästään ja millä tavoin uudistus parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta.</em>&quot;</p><p>Viimeisimpänä HUS on kritisoinut raporttia - sen ollessa muutoinkin kriittinen sote-ratkaisuun voidaan toki osin miettiä lausunnon olevan värittynyt.</p><p>Kaksi ensimmäistä tahoa ovat riippumattomia ja täysin päinvastaisella linjalla kuin pääministeri Sipilä. Hiljaa ovat muutkin ministerit perustellun kritiikin noustua suureksi - jännittävää nähdä, mikä on hallituksen seuraava askel. Tästä tuskin selvitään dosentteja vähättelemällä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolueiden poliitikot ja ministerit ovat viime päivinä pitäneet päänsä alhaalla - varsin vähissä ovat julkiset Hetemäen puolustajat useiden asiantuntijatahojen arvosteltua raporttia ja todenneen sen perusteet köykäisiksi sekä epämääräisiksi. Sipilä on ollut myös hiljaa viime päivät, mutta sitä ennen hän kerkesi raportin tultua julkiseksi todeta Iltalehdelle seuraavaa:

"Sipilä pitää VM:n korkeimman virkamiehen Martti Hetemäen raporttia perusteellisena, ja toivoo, että raportti selkiyttäisi sote-menojen kulujen osalta epämääräiseksi moitittua tilannetta."

"Kyllä tämän perusteellisen raportin pitäisi nyt selkiyttää tilannetta, koska aiemmin vastaavaa ”yhteen vetävää raporttia” ei ole ollut eduskunnan valiokunnilla käytössä."

Erikoista on, että käytännössä kaikki asiantuntijatahot pitävät raporttia kaikkea muuta kuin perusteellisena ja kertovat, ettei se tuo juurikaan valaistusta epämääräiseen tilanteeseen.

Tällä linjalla oli eduskunnan valtionvarainvaliokunta, jonka lausunnossa olivat mukana hallituspuolueiden edustajat. Se jopa päätti olla ottamatta huomioon koko muistiota lausunnossaan, sillä muistio katsottiin liian epäluotettavaksi ja epämääräiseksi..

Näin totesi myös valtiontalouden arviointineuvosto, jossa on neljä taloustieteen professoria ja yksi sosiaalipolitiikan professori. Neuvosto on aiemminkin kritisoinut hallitusta puutteista ja nyt se toteaa:

"Arviointineuvosto toteaa, että valtiovarainministeriön 16.5. 2018 päivätty muistio ei tuo näihin kysymyksiin lisävalaistusta, neuvosto toteaa nyt. Arviointineuvosto pitää erityisesti muistiossa esitettyä arviota tiedon ja teknologian käytöstä saatavan säästöpotentiaalin suuruusluokasta perusteluiltaan puutteellisina.
Vaille lisäselvyyttä jää yhä myös se, miten tavoiteltuihin säästöihin päästään ja millä tavoin uudistus parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta.
"

Viimeisimpänä HUS on kritisoinut raporttia - sen ollessa muutoinkin kriittinen sote-ratkaisuun voidaan toki osin miettiä lausunnon olevan värittynyt.

Kaksi ensimmäistä tahoa ovat riippumattomia ja täysin päinvastaisella linjalla kuin pääministeri Sipilä. Hiljaa ovat muutkin ministerit perustellun kritiikin noustua suureksi - jännittävää nähdä, mikä on hallituksen seuraava askel. Tästä tuskin selvitään dosentteja vähättelemällä.

 

]]>
19 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255664-hetemaen-raportti-sipilan-mukaan-perusteellinen-muiden-mukaan-hottoa#comments Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Kunta- ja soteuudistus Kustannukset Valinnanvapaus Tue, 22 May 2018 08:15:32 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255664-hetemaen-raportti-sipilan-mukaan-perusteellinen-muiden-mukaan-hottoa