Helsingin Sanomat http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132338/all Wed, 19 Sep 2018 14:02:12 +0300 fi Ylen ja HS:n vaaligallupit http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261203-ylen-ja-hsn-vaaligallupit <p>Yle ja Helsingin Sanomat julkaisevat molemmat&nbsp; omat vaaligallupinsa kuukausittain, Yle omansa kuukauden alkupuolella ja HS kuukauden puolessa välissä. Ylen kyselyn toteuttaa Taloustutkimus ja HS:n Kantar TNS. Olen vuosikausia seurannut näitä molempia.</p><p>Yle julkaisi viimeisimpänsä 09.09. ja Helsingin Sanomat omansa tänään.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-1038759" title="https://yle.fi/uutiset/3-1038759">https://yle.fi/uutiset/3-1038759</a></p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005832925.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005832925.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005832925.html</a></p><p>Samassa kuussa julkaistut Ylen ja HS:n gallupit seuraavat toisiaan yleensä varsin tarkasti samoin kuin kyselyiden eri puoluiden kannatusten muutokset. Mutta säännöllisesti toistuu yksi merkittävä ero, joka näkyy näissä viimeisimmissäkin kyselyissä. Keskustan kannatus eroaa Ylen ja HS:n gallupien välillä merkittävästi. Tälläkin kertaa Taloustutkimus saa Keskustalle 2,3 %-yksikköä korkeamman kannatuksen kuin Kantar TNS. Tämä ero vaikuttaa tietysti myös muitten puolueitten galluptulokseen jonkin verran koska kysymyksessä on nollasumma peli. Onko kysymys sitten erilaisista satunnaisotannoista, mene ja tiedä?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle ja Helsingin Sanomat julkaisevat molemmat  omat vaaligallupinsa kuukausittain, Yle omansa kuukauden alkupuolella ja HS kuukauden puolessa välissä. Ylen kyselyn toteuttaa Taloustutkimus ja HS:n Kantar TNS. Olen vuosikausia seurannut näitä molempia.

Yle julkaisi viimeisimpänsä 09.09. ja Helsingin Sanomat omansa tänään.

https://yle.fi/uutiset/3-1038759

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005832925.html

Samassa kuussa julkaistut Ylen ja HS:n gallupit seuraavat toisiaan yleensä varsin tarkasti samoin kuin kyselyiden eri puoluiden kannatusten muutokset. Mutta säännöllisesti toistuu yksi merkittävä ero, joka näkyy näissä viimeisimmissäkin kyselyissä. Keskustan kannatus eroaa Ylen ja HS:n gallupien välillä merkittävästi. Tälläkin kertaa Taloustutkimus saa Keskustalle 2,3 %-yksikköä korkeamman kannatuksen kuin Kantar TNS. Tämä ero vaikuttaa tietysti myös muitten puolueitten galluptulokseen jonkin verran koska kysymyksessä on nollasumma peli. Onko kysymys sitten erilaisista satunnaisotannoista, mene ja tiedä?

 

 

]]>
29 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261203-ylen-ja-hsn-vaaligallupit#comments Helsingin Sanomat Kantar TNS Taloustutkimus Vaaligallup Yle Wed, 19 Sep 2018 11:02:12 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261203-ylen-ja-hsn-vaaligallupit
Synteettista kannabista ei ole olemassa, terveiset medialle! http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260551-synteettista-kannabista-ei-ole-olemassa-terveiset-medialle <p>Synteettinen kannabis on media keksimä sana pari, jota viljelee esim Helsingin sanomat. Tämä on ihmisten harhaanjohtamista ja hyvin vastuutonta. Voisi sanoa valehteluksi.</p><p>Oikea sana pari on synteettiset kannabinoidit, nämä muuntohuumeet voivat olla tappavia ja ne ovat täysin kieltolaista johtuvia. Tämä asia olisi hyvä ottaa aina uutisissa esille.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>HS, ei pyynnöstä huolimatta muuta kirjoituksiaan, se on huolestuttavaa.</p><p>&quot;https://t.co/aVIitimlYv Harmi, että @hsfi yhteydenotoista huolimatta haluaa käyttää virheellistä termiä &rdquo;synteettinen kannabis&rdquo;, samalla itse mainiten sen olevan &rdquo;harhaanjohtava ja vaarallinen&rdquo;. Se on lehdistön luoma sanapari, joka omiaan johtamaan harhaan. #huumeet #termistö&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://twitter.com/HPPry/status/1037603556415627265?s=19" title="https://twitter.com/HPPry/status/1037603556415627265?s=19">https://twitter.com/HPPry/status/1037603556415627265?s=19</a></p><p>&nbsp;</p><p>Tämä ei koske vain Hesaria vaan jokaista suomalaista uutismediaa.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://m.youtube.com/watch?feature=youtu.be&amp;v=kZrzDfNpmqQ" title="https://m.youtube.com/watch?feature=youtu.be&amp;v=kZrzDfNpmqQ">https://m.youtube.com/watch?feature=youtu.be&amp;v=kZrzDfNpmqQ</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Synteettinen kannabis on media keksimä sana pari, jota viljelee esim Helsingin sanomat. Tämä on ihmisten harhaanjohtamista ja hyvin vastuutonta. Voisi sanoa valehteluksi.

Oikea sana pari on synteettiset kannabinoidit, nämä muuntohuumeet voivat olla tappavia ja ne ovat täysin kieltolaista johtuvia. Tämä asia olisi hyvä ottaa aina uutisissa esille. 

 

HS, ei pyynnöstä huolimatta muuta kirjoituksiaan, se on huolestuttavaa.

"https://t.co/aVIitimlYv Harmi, että @hsfi yhteydenotoista huolimatta haluaa käyttää virheellistä termiä ”synteettinen kannabis”, samalla itse mainiten sen olevan ”harhaanjohtava ja vaarallinen”. Se on lehdistön luoma sanapari, joka omiaan johtamaan harhaan. #huumeet #termistö"

 

https://twitter.com/HPPry/status/1037603556415627265?s=19

 

Tämä ei koske vain Hesaria vaan jokaista suomalaista uutismediaa.

 

https://m.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=kZrzDfNpmqQ

 

]]>
7 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260551-synteettista-kannabista-ei-ole-olemassa-terveiset-medialle#comments Alma Media Helsingin Sanomat kannabis Kieltolaki Synteettiset huumeet Thu, 06 Sep 2018 13:49:02 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260551-synteettista-kannabista-ei-ole-olemassa-terveiset-medialle
Hesari ja Yleisradio vittuun somesta! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260162-hesari-ja-yleisradio-vittuun-somesta <p><strong>Helsingin Sanomat</strong> esittää asiansa kotisivullaan ja sosiaalisen median kanavissa muokattujen kasvokuvien voimalla, kuten sosiaalisen median pahimmat idiootit konsanaan. Eikö Hesarin toimittajat tiedä, että parasta journalismia ei tarvitse kaupata hyvinpukeutuneena ja retusoidulla turpavärkillä.<br /><br /><strong>Sosiaalista mediaa </strong>kärkkäästi arvostelevat Yleisradio ja Helsingin Sanomat tai koko Sanoma Oy voisivat miettiä, että mitä helkuttia näiden kyseisten mediatalojen toimittajat sitten hääräävät somessa?&nbsp;Medialla on yksinoikeus uutistoimintaan perustuvaan journalismiin ja joissain tapauksissa myös tapahtumauutisointiin ja siihen perinteisen median kilpailuetu vielä perustuu.<br /><br /><strong>Nähdäkseni on käynnissä mediasota,</strong> jossa perinteiset mediapersoonat ja toimittajat pitävät kynsin hampain kiinni asemastaan, josta osoituksena muun muassa näiden henkilöiden hyvin aktiivinen some-toiminta. Itse olen nyt puoleni valinnut, eikä se todellakaan ole perinteinen media.<br /><br /><strong>Itse olen huolissani, </strong>jos julkinen keskustelu sosiaalisessa mediassa vähenee, koska monilla meillä on halu osallistua yhteiskuntamme kehittämiseen, mutta Hesarin tapaisten mediatoimijoiden takia tätä mahdollisuutta tosiaan pilkataan jatkuvasti amerikkalaisilla some-alustoilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat esittää asiansa kotisivullaan ja sosiaalisen median kanavissa muokattujen kasvokuvien voimalla, kuten sosiaalisen median pahimmat idiootit konsanaan. Eikö Hesarin toimittajat tiedä, että parasta journalismia ei tarvitse kaupata hyvinpukeutuneena ja retusoidulla turpavärkillä.

Sosiaalista mediaa kärkkäästi arvostelevat Yleisradio ja Helsingin Sanomat tai koko Sanoma Oy voisivat miettiä, että mitä helkuttia näiden kyseisten mediatalojen toimittajat sitten hääräävät somessa? Medialla on yksinoikeus uutistoimintaan perustuvaan journalismiin ja joissain tapauksissa myös tapahtumauutisointiin ja siihen perinteisen median kilpailuetu vielä perustuu.

Nähdäkseni on käynnissä mediasota, jossa perinteiset mediapersoonat ja toimittajat pitävät kynsin hampain kiinni asemastaan, josta osoituksena muun muassa näiden henkilöiden hyvin aktiivinen some-toiminta. Itse olen nyt puoleni valinnut, eikä se todellakaan ole perinteinen media.

Itse olen huolissani, jos julkinen keskustelu sosiaalisessa mediassa vähenee, koska monilla meillä on halu osallistua yhteiskuntamme kehittämiseen, mutta Hesarin tapaisten mediatoimijoiden takia tätä mahdollisuutta tosiaan pilkataan jatkuvasti amerikkalaisilla some-alustoilla.

]]>
23 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260162-hesari-ja-yleisradio-vittuun-somesta#comments Helsingin Sanomat Journalismi Media Sosiaalinen media Wed, 29 Aug 2018 14:24:46 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260162-hesari-ja-yleisradio-vittuun-somesta
HS-puoluegallup http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259905-hs-puoluegallup <p>Helsingin Sanomat julkaisi tänään kuukausittaisen puoluegallupinsa. Yle puolestaan omansa 10.08.</p><p>Molemmat olivat varsin yksimielisiä siitä, että puolueittan kannatukset ovat kesän aikana muuttuneet varsin maltillisesti ja kannatukset eri puolueitten välillä olivat hyvin samankaltaisia. Silmääni kuitenkin pisti selkeä yli kahden prosenttiyksikön ero Keskustan kannatusluvuissa näiden gallupien välillä.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10366005" title="https://yle.fi/uutiset/3-10366005">https://yle.fi/uutiset/3-10366005</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10343087" title="https://yle.fi/uutiset/3-10343087">https://yle.fi/uutiset/3-10343087</a></p><p>Kahta keskenään eri lailla toteutettua gallupia on tietysti vaikeaa verrata keskenään, mutta nyt Keskustan saama kannatus eroaa näissä gallupeissa enemmän kuin kummankaan kyselyn virhemarginaali. Tämä jättää tietyn epävarmuuden tunteen Keskustan kannatuksen osalta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat julkaisi tänään kuukausittaisen puoluegallupinsa. Yle puolestaan omansa 10.08.

Molemmat olivat varsin yksimielisiä siitä, että puolueittan kannatukset ovat kesän aikana muuttuneet varsin maltillisesti ja kannatukset eri puolueitten välillä olivat hyvin samankaltaisia. Silmääni kuitenkin pisti selkeä yli kahden prosenttiyksikön ero Keskustan kannatusluvuissa näiden gallupien välillä.

https://yle.fi/uutiset/3-10366005

https://yle.fi/uutiset/3-10343087

Kahta keskenään eri lailla toteutettua gallupia on tietysti vaikeaa verrata keskenään, mutta nyt Keskustan saama kannatus eroaa näissä gallupeissa enemmän kuin kummankaan kyselyn virhemarginaali. Tämä jättää tietyn epävarmuuden tunteen Keskustan kannatuksen osalta.

]]>
23 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259905-hs-puoluegallup#comments Ek-vaalien puoluegallup Helsingin Sanomat Puolueitten kannatus Yle Thu, 23 Aug 2018 13:20:43 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259905-hs-puoluegallup
Onko typerämpää valittamista kuin kulttuurivarkaus? http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259783-onko-typerampaa-valittamista-kuin-kulttuurivarkaus <p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005797929.html">Hesarissa julkaistiin (taas) älyttömän typerä uutinen siitä, miten julkkiskokki Jamie Oliverin uusi mikroeinesateria on jamaikalaista Jerk-riisiä. </a>Ongelma on ilmeisesti se, että Oliver on valmistanut Jerk-mausteseoksen päin mäntyä ja että Jerk on tarkoitettu lihan kanssa grillaamiseen, ei riisiin.</p><p>Ymmärtäisin jos ongelma olisi se, että Oliver on tehnyt Jerkin miten sattuu ja Jerkistä pitävät ihmiset olisivat vihaisia. Mutta ei. Ongelma on kuulemma se, että Jamie Oliver, valkoinen mies, on kehdannut kokata vähemmistön perinneruokaa. Hesari selittää asian näin:</p><p><em><strong>&quot;JERK-KOHUN, kuten muidenkin kulttuurista omimista käsittelevien kohujen, ytimessä on valta ja sen jakautuminen. Kulttuurinen omiminen tarkoittaa sitä, että valtaväestö omii vähemmistöjen kulttuurisia symboleja ja esineitä ilman lupaa, ja kenties vielä hyötyy niistä jollain tavalla.&quot;</strong></em></p><p>Ensinäkin miten niin ilman lupaa? Keneltä se lupa tulee? Onko Jamaikalla jossain virasto, joka määrää miten jamaikalaista kulttuuria saa käyttää? Kuka Suomessa määrää kuka saa valmistaa riisipiirakoita tai mämmiä? Joku soittakaa nopeasti Sipilälle, ulkoministeriö tarvitsee kipeästi uuden viraston alleen suojelemaan suomalaista kulttuuria ilkeiltä maahanmuuttajilta.</p><p>Kulttuurien varastaminen on muutenkin konseptina aivan älytön. Koko monikulttuurisuuden idea on, että kulttuurit sulautuvat keskenään. Vai halutaanko että Suomeen syntyy vähemmistöjen kuppikuntia, jotka eivät ole missään tekemisissä muiden kanssa, syrjäytyvät ja kulttuurielitismissään parhaimmillaan radikalisoituvat?</p><p>Vai halutaanko että valkoiset aloittavat samanlaisen käytöksen? Kielletään maahanmuuttajilta kaikki sähkölaitteet koska valkoinen keksi sähkön valjastuksen. Otetaan pois autot, vaatteet, ehkäisy ja rokotukset. Kielletään suurin osa kaupan ruoasta. Heitetään heidät kadulle sillä Suomelle tyypilliset kerros- ja omakotitalot ovat valkoinen keksintö.</p><p>Lista valkoisten keksinnöistä, joita vähemmistöt käyttävät, on loputon. Miksei se toimi myös päinvastoin?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hesarissa julkaistiin (taas) älyttömän typerä uutinen siitä, miten julkkiskokki Jamie Oliverin uusi mikroeinesateria on jamaikalaista Jerk-riisiä. Ongelma on ilmeisesti se, että Oliver on valmistanut Jerk-mausteseoksen päin mäntyä ja että Jerk on tarkoitettu lihan kanssa grillaamiseen, ei riisiin.

Ymmärtäisin jos ongelma olisi se, että Oliver on tehnyt Jerkin miten sattuu ja Jerkistä pitävät ihmiset olisivat vihaisia. Mutta ei. Ongelma on kuulemma se, että Jamie Oliver, valkoinen mies, on kehdannut kokata vähemmistön perinneruokaa. Hesari selittää asian näin:

"JERK-KOHUN, kuten muidenkin kulttuurista omimista käsittelevien kohujen, ytimessä on valta ja sen jakautuminen. Kulttuurinen omiminen tarkoittaa sitä, että valtaväestö omii vähemmistöjen kulttuurisia symboleja ja esineitä ilman lupaa, ja kenties vielä hyötyy niistä jollain tavalla."

Ensinäkin miten niin ilman lupaa? Keneltä se lupa tulee? Onko Jamaikalla jossain virasto, joka määrää miten jamaikalaista kulttuuria saa käyttää? Kuka Suomessa määrää kuka saa valmistaa riisipiirakoita tai mämmiä? Joku soittakaa nopeasti Sipilälle, ulkoministeriö tarvitsee kipeästi uuden viraston alleen suojelemaan suomalaista kulttuuria ilkeiltä maahanmuuttajilta.

Kulttuurien varastaminen on muutenkin konseptina aivan älytön. Koko monikulttuurisuuden idea on, että kulttuurit sulautuvat keskenään. Vai halutaanko että Suomeen syntyy vähemmistöjen kuppikuntia, jotka eivät ole missään tekemisissä muiden kanssa, syrjäytyvät ja kulttuurielitismissään parhaimmillaan radikalisoituvat?

Vai halutaanko että valkoiset aloittavat samanlaisen käytöksen? Kielletään maahanmuuttajilta kaikki sähkölaitteet koska valkoinen keksi sähkön valjastuksen. Otetaan pois autot, vaatteet, ehkäisy ja rokotukset. Kielletään suurin osa kaupan ruoasta. Heitetään heidät kadulle sillä Suomelle tyypilliset kerros- ja omakotitalot ovat valkoinen keksintö.

Lista valkoisten keksinnöistä, joita vähemmistöt käyttävät, on loputon. Miksei se toimi myös päinvastoin?

 

]]>
12 http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259783-onko-typerampaa-valittamista-kuin-kulttuurivarkaus#comments Helsingin Sanomat Monikultturisuus Rasismi Tue, 21 Aug 2018 10:25:54 +0000 Aleksi Parkkinen http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259783-onko-typerampaa-valittamista-kuin-kulttuurivarkaus
Journalismia vai ei? http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258273-journalismia-vai-ei <p>Saska Saarikosken <a href="https://twitter.com/SaskaSaarikoski/status/1018547370034913281">twiitti</a>&nbsp;<em>&quot;Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka &quot;sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia&quot; eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.&quot;</em> on herättänyt paljon keskustelua.</p><p>Saska on oikeassa, joskin esittäisin asian vielä suoremmin. Sanomalehtiä perustetaan (ja omistetaan) maailman muuttamiseksi haluttuun suuntaan, ja empiriaa tästä ei tarvitse etsiä wikipediaa pidemmältä (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_puolueiden_p%C3%A4%C3%A4-%C3%A4%C3%A4nenkannattajista">Luettelo suomalaisten puolueiden pää-äänenkannattajista</a>).&nbsp;</p><p>Helsingin Sanomat poikkeaa toki listasta siinä, että se ei ole minkään yksittäisen puolueen evankelista, mutta evankelista se silti on. Tämä ei kuitenkaan ole mikään ongelma, sillä yksityisesti omistettu media saa kertoa mitä ja miten haluaa, ja asiakkaat äänestävät lopulta jaloillaan jos viesti ei miellytä. Sanomalehdet ovat myös ajoittain ihan tuottavaa liiketoimintaa, eikä tätä yleensä haluta riskeerata liiallisella vaikuttamisella.</p><p>&nbsp;</p><p>Yle (joka ei sanomalehteä onneksi julkaise) on kuitenkin julkinen, ja siksi eri asemassa. Tästä pääsemme olennaiseen kysymykseen: Mikä on journalismin tehtävä?</p><p>Koska Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) sivut eivät yksiselitteisesti ota kantaa asiaan, niin lainaan <a href="https://www.americanpressinstitute.org/journalism-essentials/what-is-journalism/purpose-journalism/">American Press Institutea</a>:</p><p><em>&quot;The purpose of journalism is thus to provide citizens with the information they need to make the best possible decisions about their lives, their communities, their societies, and their governments.&quot;</em></p><p>Ja journalismi on toki hyvä määritellä varmuuden vuoksi, <a href="https://www.americanpressinstitute.org/journalism-essentials/what-is-journalism/">samasta lähteestä</a>:</p><p><em>&quot;Journalism is the activity of gathering, assessing, creating, and presenting news and information. It is also the product of these activities.&quot;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Näiden pohjalta kannustan Saarikoskea pohtimaan kysymystä, että oliko&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005756175.html">Open letter from two Finnish journalists to the presidents of the United States and Russia: European matters should not be decided over the heads of Europeans</a>&nbsp;(HS 15.07.2018) journalismia vai ei, ja jos ei, niin mitä se silloin oli? Ja kuinka paljon vastaavaa pitää tehdä, että käyntikorttiin olisi syytä päivittää journalistin sijaan agendajournalisti.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka leipätyössään pyrkii aikaansaamaan muutosta mm. viestinnän keinoin.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saska Saarikosken twiitti "Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka "sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia" eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen." on herättänyt paljon keskustelua.

Saska on oikeassa, joskin esittäisin asian vielä suoremmin. Sanomalehtiä perustetaan (ja omistetaan) maailman muuttamiseksi haluttuun suuntaan, ja empiriaa tästä ei tarvitse etsiä wikipediaa pidemmältä (Luettelo suomalaisten puolueiden pää-äänenkannattajista). 

Helsingin Sanomat poikkeaa toki listasta siinä, että se ei ole minkään yksittäisen puolueen evankelista, mutta evankelista se silti on. Tämä ei kuitenkaan ole mikään ongelma, sillä yksityisesti omistettu media saa kertoa mitä ja miten haluaa, ja asiakkaat äänestävät lopulta jaloillaan jos viesti ei miellytä. Sanomalehdet ovat myös ajoittain ihan tuottavaa liiketoimintaa, eikä tätä yleensä haluta riskeerata liiallisella vaikuttamisella.

 

Yle (joka ei sanomalehteä onneksi julkaise) on kuitenkin julkinen, ja siksi eri asemassa. Tästä pääsemme olennaiseen kysymykseen: Mikä on journalismin tehtävä?

Koska Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) sivut eivät yksiselitteisesti ota kantaa asiaan, niin lainaan American Press Institutea:

"The purpose of journalism is thus to provide citizens with the information they need to make the best possible decisions about their lives, their communities, their societies, and their governments."

Ja journalismi on toki hyvä määritellä varmuuden vuoksi, samasta lähteestä:

"Journalism is the activity of gathering, assessing, creating, and presenting news and information. It is also the product of these activities."

 

Näiden pohjalta kannustan Saarikoskea pohtimaan kysymystä, että oliko Open letter from two Finnish journalists to the presidents of the United States and Russia: European matters should not be decided over the heads of Europeans (HS 15.07.2018) journalismia vai ei, ja jos ei, niin mitä se silloin oli? Ja kuinka paljon vastaavaa pitää tehdä, että käyntikorttiin olisi syytä päivittää journalistin sijaan agendajournalisti.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka leipätyössään pyrkii aikaansaamaan muutosta mm. viestinnän keinoin. 

]]>
12 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258273-journalismia-vai-ei#comments Agendajournalismi Helsingin Sanomat Saska Saarikoski Mon, 16 Jul 2018 09:04:38 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258273-journalismia-vai-ei
#metoo ulos kuplasta! http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257804-metoo-ulos-kuplasta <p>Seksuaalisen häirinnän torppaamista ja sukupuolten tasaveroista kohtelua ajava #metoo-liike on saanut taas vettä myllyynsä kirjailija Pirkko Saision&nbsp;<a href="https://www.verkkouutiset.fi/pirkko-saisio-arvostelee-me-too-kampanjaa-ei-ole-kauhean-rohkeaa-huutaa-kuorossa/">haastattelun</a>&nbsp;vuoksi. Niissä Saisio julkesi huolestua #metoon tilasta ja vertasi keskusteluilmapiiriä taistolaisaikaiseen, kun väärinajattelijat ja jopa virheellisen sanamuodon käyttäjät leimattiin joko porvareiksi tai suoraan fasisteiksi, oli aatteen kannattaja tai ei. Helsingin Sanomien toimittaja Leena Virtanen&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005741049.html">ärähti</a>&nbsp;saman tien, hän käytti Suomen suurinta foorumia esitelläkseen tunneperäistä kantaansa tuomiten Saision aikansa eläneen sukupolvensa edustajaksi, jolla ei pitäisi olla sananvaltaa tässä asiassa. Setvimällä kontekstistaan irrotettuja lauseita ja tulkitsemalla Verkkouutisten haastattelua äärimmäisen mustavalkoisesti Virtanen sai aikaan jyrkästi kahtiajakautuneita reaktioita varsinkin somessa. Saisio vastasi Virtaselle itse 3.7. Hesarissa&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005742290.html">näin</a>.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Koska&nbsp;&rdquo;taistolainen&rdquo; on monelle nykyään synonyymi kaikelle vastenmieliselle, Virtanen kauhisteli vertausta, jonka tulkitsi aatesisältöjen vertaamiseksi, vaikka Saisio selvin sanoin ilmaisi puhuvansa keskusteluilmapiiristä ja puolestaan vierasti lynkkausmentaliteettia tuomiten yksittäisten julkisuuden miesten nostamisen tikunnokkaan asiassa, johon ovat osallisena tuhannet ja taas tuhannet (varsinkin) miehet. Jälleen kerran joku oli lukenut kommentoimansa tekstin (joka ei ollut Saision itsensä kirjoittama, vaan Verkkouutisten toimittajan) värikkäät silmälasit nenällään, ja hyökkäsi kimppuun samaan tapaan kuin aikanaan pahimmat taistolaiset toisin- ja jopa samoinajattelevien. Tällä kertaa se joku oli maan suurimman kaupallisen viestimen toimittaja, mikä kertoo ammattitaidottomuudesta. Allekirjoittaneelle toimittaja evp:lle Virtasen kolumnin&nbsp;&rdquo;sisäkumi paistaa&rdquo; räikeästi ja ammatilliset ongelmat suorastaan leiskahtavat silmille.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vaikka olen vanhempi, ruma heteromies, katson oikeudekseni avata suuni ja teroittaa kynäni, vaikka jotkut metoolaiseksi itseään nimittävät fundamentalistit luultavasti tukkisivat turpani jos voisivat. Eivät onneksi voi &ndash; niin ainakin uskon. Taistolaisaikana keskusteluilmapiiri oli hyvin samankaltainen, kun fundamentalistit metsästivät mahdollisia kapitalismin kätyreitä kuplastaan ja kuplan ulkopuolelta. Oikeassaoleminen oli heille pakollista ahdistukseen asti &ndash; kuten nyt #metoossakin. Hankkeiden sisällöt ja tavoitteet eivät ole samansuuntaisia, kommunismia ajoi harva, mutta tasa-arvoa suurin osa kansasta, mutta kummankin aatteen fundamentalistit tuntuvat olevan samaa lajia.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Virtanen on tyyppiesimerkki #metoo-fundamentalistista, joka on mustasukkainen siitä, että myös kuplan ulkopuolella ajettaisiin samaa asiaa. Kysyttäessä hän todennäköisesti vastaisi, että #metoon tavoitteena on muuttaa yhteiskunnassamme edelleen vahvasti vaikuttavia asenteita, joiden mukaan miehuullisuutta osoitetaan naisia monin tavoin halventamalla. Mutta kirjoitustensa perusteella hän ei käytännössä sallisi niin tapahtua, sillä hänen ja kaltaistensa jyrkät ja mustavalkoiset asenteet herättävät kuplan ulkopuolella lähinnä vastustusta &ndash; ja näin he toimivat täsmälleen teoriassa esitettyä tavoitetta vastaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Suomalaisten laaja enemmistö olisi varmasti #metoo-ajatusten takana, elleivät sitä kiihkeimmin ajavat olisi omineet tasa-arvoasian ajamista vain oman kuplansa yksinoikeudeksi ja näin tosiasiassa heikentäneet liikkeen leviämistä rahvaaseen. Suomeksi sanottuna eräät #metoo-liikkeen aktivistit suhtautuvat tuohon tärkeään asiaan elitistisesti, ja nakertavat siten sen pohjaa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Taistolaisaikana fundamentalisteille ei auttanut järki eikä puhe aivan kuten ei kiihkouskovaisillekaan, mutta varsinkin jos yllä kirjoittamani asia ei uppoa #metoo-fundamentalisteille, tulevat nämä löytämään edestään sen minkä taakseen jättävät. Ja se taakse jätetty on Suomen kansa &ndash; juuri se, johon liikkeen tärkeiden tavoitteiden olisi tarkoitus upota.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Seksuaalisen häirinnän torppaamista ja sukupuolten tasaveroista kohtelua ajava #metoo-liike on saanut taas vettä myllyynsä kirjailija Pirkko Saision haastattelun vuoksi. Niissä Saisio julkesi huolestua #metoon tilasta ja vertasi keskusteluilmapiiriä taistolaisaikaiseen, kun väärinajattelijat ja jopa virheellisen sanamuodon käyttäjät leimattiin joko porvareiksi tai suoraan fasisteiksi, oli aatteen kannattaja tai ei. Helsingin Sanomien toimittaja Leena Virtanen ärähti saman tien, hän käytti Suomen suurinta foorumia esitelläkseen tunneperäistä kantaansa tuomiten Saision aikansa eläneen sukupolvensa edustajaksi, jolla ei pitäisi olla sananvaltaa tässä asiassa. Setvimällä kontekstistaan irrotettuja lauseita ja tulkitsemalla Verkkouutisten haastattelua äärimmäisen mustavalkoisesti Virtanen sai aikaan jyrkästi kahtiajakautuneita reaktioita varsinkin somessa. Saisio vastasi Virtaselle itse 3.7. Hesarissa näin.

 

Koska ”taistolainen” on monelle nykyään synonyymi kaikelle vastenmieliselle, Virtanen kauhisteli vertausta, jonka tulkitsi aatesisältöjen vertaamiseksi, vaikka Saisio selvin sanoin ilmaisi puhuvansa keskusteluilmapiiristä ja puolestaan vierasti lynkkausmentaliteettia tuomiten yksittäisten julkisuuden miesten nostamisen tikunnokkaan asiassa, johon ovat osallisena tuhannet ja taas tuhannet (varsinkin) miehet. Jälleen kerran joku oli lukenut kommentoimansa tekstin (joka ei ollut Saision itsensä kirjoittama, vaan Verkkouutisten toimittajan) värikkäät silmälasit nenällään, ja hyökkäsi kimppuun samaan tapaan kuin aikanaan pahimmat taistolaiset toisin- ja jopa samoinajattelevien. Tällä kertaa se joku oli maan suurimman kaupallisen viestimen toimittaja, mikä kertoo ammattitaidottomuudesta. Allekirjoittaneelle toimittaja evp:lle Virtasen kolumnin ”sisäkumi paistaa” räikeästi ja ammatilliset ongelmat suorastaan leiskahtavat silmille.

 

Vaikka olen vanhempi, ruma heteromies, katson oikeudekseni avata suuni ja teroittaa kynäni, vaikka jotkut metoolaiseksi itseään nimittävät fundamentalistit luultavasti tukkisivat turpani jos voisivat. Eivät onneksi voi – niin ainakin uskon. Taistolaisaikana keskusteluilmapiiri oli hyvin samankaltainen, kun fundamentalistit metsästivät mahdollisia kapitalismin kätyreitä kuplastaan ja kuplan ulkopuolelta. Oikeassaoleminen oli heille pakollista ahdistukseen asti – kuten nyt #metoossakin. Hankkeiden sisällöt ja tavoitteet eivät ole samansuuntaisia, kommunismia ajoi harva, mutta tasa-arvoa suurin osa kansasta, mutta kummankin aatteen fundamentalistit tuntuvat olevan samaa lajia.

 

Virtanen on tyyppiesimerkki #metoo-fundamentalistista, joka on mustasukkainen siitä, että myös kuplan ulkopuolella ajettaisiin samaa asiaa. Kysyttäessä hän todennäköisesti vastaisi, että #metoon tavoitteena on muuttaa yhteiskunnassamme edelleen vahvasti vaikuttavia asenteita, joiden mukaan miehuullisuutta osoitetaan naisia monin tavoin halventamalla. Mutta kirjoitustensa perusteella hän ei käytännössä sallisi niin tapahtua, sillä hänen ja kaltaistensa jyrkät ja mustavalkoiset asenteet herättävät kuplan ulkopuolella lähinnä vastustusta – ja näin he toimivat täsmälleen teoriassa esitettyä tavoitetta vastaan.

 

Suomalaisten laaja enemmistö olisi varmasti #metoo-ajatusten takana, elleivät sitä kiihkeimmin ajavat olisi omineet tasa-arvoasian ajamista vain oman kuplansa yksinoikeudeksi ja näin tosiasiassa heikentäneet liikkeen leviämistä rahvaaseen. Suomeksi sanottuna eräät #metoo-liikkeen aktivistit suhtautuvat tuohon tärkeään asiaan elitistisesti, ja nakertavat siten sen pohjaa. 

 

Taistolaisaikana fundamentalisteille ei auttanut järki eikä puhe aivan kuten ei kiihkouskovaisillekaan, mutta varsinkin jos yllä kirjoittamani asia ei uppoa #metoo-fundamentalisteille, tulevat nämä löytämään edestään sen minkä taakseen jättävät. Ja se taakse jätetty on Suomen kansa – juuri se, johon liikkeen tärkeiden tavoitteiden olisi tarkoitus upota.

]]>
43 http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257804-metoo-ulos-kuplasta#comments Fundamentalismi Helsingin Sanomat metoo Pirkko Saisio Taistolaisuus Tue, 03 Jul 2018 15:12:29 +0000 Mark Andersson http://kyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257804-metoo-ulos-kuplasta
Oli rohkea veto Pride -kulkueelta http://seppolappalainenkoti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257709-oli-rohkea-veto-pride-kulkueelta <p>&nbsp;</p><p>Pride -kulkue sen meille kaikille jälleen näytti, kuinka voidaan voimakkaasti mutta kuitenkin samanaikaisesti iloisesti ja rauhallisesti ilmaista mieltään seksuaallisen tasa-arvon puolesta. Ja rohkeana pidän etenkin mielenilmausta vanhoillishenkistä Helsingin sanomia kohtaan. Yle:n tv -lähetyksessä näytettiin tämä tapahtuma kun edellä ajoi kuorma-auto ja sen lavan reunoilla suuret Helsingin sanomien lakanat, ja välittömästi tämän takana kulki pieni joukko nuoria naisia joiden suut suljettu mustalla leveällä teipillä. Tämä oli kuin täsmäohjus joka osui ja upposi kohteeseensa. Toivottavasti tälläinen näky saa aikaa muutosten tuulet Helsingin sanomien työilmapiirissä, tavallaan päivityksen siirtymisestä menneestä ajasta nykyaikaan.</p><p>Luulen, että tämä tietää myös kirkolle hyvää. Toivottavasti nyt on seksuaalivähemmistö vihdoinkin huomannut kirkon suvaitsevaisen linjan myös heitä kohtaan. Toivoisinkin seksuaalivähemmistöä astumaan rohkeasti kirkkoon ja tuntea pyhän hengen ja suvaitsevaisuuden sekä tasa-arvoisen yhtenäisyyden läsnäolon. Joten tämä olisi kirkolle se todellinen kiitospäivä.</p><p>Kirkosta eroaminen ei ole oikea menettelytapa ilmaista mieltään vaan uudelleen liittyminen sekä vakaa säilyminen kirkon jäsenenä luo elämää ja kasvua tässä tasa-arvoisessa yhteisössä. Todellakin uskon, että näin yksikään Kristuksen viidestä haavasta ei enää vuoda.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsinki Pride -kulkueeseen osallistui noin 100 000 ihmistä ja todennäköisesti tulee vain kasvamaan tulevina vuosina.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Pride -kulkue sen meille kaikille jälleen näytti, kuinka voidaan voimakkaasti mutta kuitenkin samanaikaisesti iloisesti ja rauhallisesti ilmaista mieltään seksuaallisen tasa-arvon puolesta. Ja rohkeana pidän etenkin mielenilmausta vanhoillishenkistä Helsingin sanomia kohtaan. Yle:n tv -lähetyksessä näytettiin tämä tapahtuma kun edellä ajoi kuorma-auto ja sen lavan reunoilla suuret Helsingin sanomien lakanat, ja välittömästi tämän takana kulki pieni joukko nuoria naisia joiden suut suljettu mustalla leveällä teipillä. Tämä oli kuin täsmäohjus joka osui ja upposi kohteeseensa. Toivottavasti tälläinen näky saa aikaa muutosten tuulet Helsingin sanomien työilmapiirissä, tavallaan päivityksen siirtymisestä menneestä ajasta nykyaikaan.

Luulen, että tämä tietää myös kirkolle hyvää. Toivottavasti nyt on seksuaalivähemmistö vihdoinkin huomannut kirkon suvaitsevaisen linjan myös heitä kohtaan. Toivoisinkin seksuaalivähemmistöä astumaan rohkeasti kirkkoon ja tuntea pyhän hengen ja suvaitsevaisuuden sekä tasa-arvoisen yhtenäisyyden läsnäolon. Joten tämä olisi kirkolle se todellinen kiitospäivä.

Kirkosta eroaminen ei ole oikea menettelytapa ilmaista mieltään vaan uudelleen liittyminen sekä vakaa säilyminen kirkon jäsenenä luo elämää ja kasvua tässä tasa-arvoisessa yhteisössä. Todellakin uskon, että näin yksikään Kristuksen viidestä haavasta ei enää vuoda.

 

Helsinki Pride -kulkueeseen osallistui noin 100 000 ihmistä ja todennäköisesti tulee vain kasvamaan tulevina vuosina.

]]>
1 http://seppolappalainenkoti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257709-oli-rohkea-veto-pride-kulkueelta#comments Helsingin Sanomat Pride-kulkue Seksuaalivähemmistö Yhtenäiset oikeudet Sun, 01 Jul 2018 07:19:11 +0000 Seppo Lappalainen http://seppolappalainenkoti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257709-oli-rohkea-veto-pride-kulkueelta
Yksin­kertainen, kannustava ja taloudellisesti järkevä sosiaaliturvauudistus http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257132-yksin-kertainen-kannustava-ja-taloudellisesti-jarkeva-sosiaaliturvauudistus <p><a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/19062018/art-2000005725167.html?share=af0743d3623482ae90d61b5c8c5db13a">Sosiaaliturva ei voi olla sekä yksin&shy;kertainen, kannustava että taloudellisesti järkevä &ndash; uudistuksessa on otettava kantaa suuriin arvo&shy;kysymyksiin</a>&nbsp;(HS 19.6.2018) on sinänsä hyvä kirjoitus tärkeästä asiasta:</p><p><em>&quot;Äänestäjän on hyvä muistaa, että kannustinloukkujen täydellinen purkaminen on lähes mahdotonta.&quot;</em></p><p>Tämä on totta - eikä sosiaaliturvauudistuksen tavoitteiden pidäkään olla näin utopistisia, muuten siitä syntyy pian ns. Iisakin kirkko, jota olemme nähneet hallituksiemme rakentaneen mm. sote-uudistuksen muodossa.</p><p>Itse kannatan ns. poikki ja pinoon lähestymistapaa, eli loputtomien selvittelyjen sijaan toteutetaan nykyjärjestelmää merkittävästi parempi malli, josta ei kukaan ole (ainakaan toistaiseksi) kyennyt aukkoja löytämään.</p><p>Ehdotan tietysti omaa malliani, ja haastan samalla lukijat etsimään siitä aukkoja. Tavoitteet ehdotuksen takana löytyvät <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240874-perustulomallini-paatavoitteet-martti-hetemaelle">täältä.</a></p><p>***</p><p><strong>Aholan perustulomalli (päivitetty 18.9.2017):</strong></p><p><strong>Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e verovapaata perustuloa päivittäin.</strong></p><p><strong>Yhtä paljon maksetaan 18-22 vuotiaiden osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.</strong></p><p><strong>Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), tai suorittavat asepalvelusta, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.</strong></p><p><strong>Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.</strong></p><p><strong>Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.</strong></p><p>***</p><p>&nbsp;</p><p>Hesarin artikkeli väittää, että sosiaaliturvauudistus ei voi samaan aikaan olla sekä yksin&shy;kertainen, kannustava että taloudellisesti järkevä. Olen eri mieltä, ylläoleva ehdotus on&nbsp;</p><p>1)nykyistä merkittävästi yksinkertaisempi, koska se vähentää erilaiset subjektiiviset tukimuodot yhteen.</p><p>2)nykyistä merkittävästi kannustavampi, sillä se luo nuorille kannustimet työllistyä tai opiskella, sekä vähentää <a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249100-perustulo-tekee-tyonteosta-ja-yrittamisesta-riskittomampaa">työllistymisen ja yrittämisen riskejä</a>&nbsp;(kts. kuvaliite).</p><p>3)taloudellisesti järkevä, sillä se on lähes kustannusneutraali nykyjärjestelmään verrattuna.</p><p>&nbsp;</p><p>Artikkelissa on myös eräs mielenkiintoinen huomio:</p><p><em>&rdquo;Yksinkertaistaminen on varmaan ihan kannatettavaa, mutta silloin pitää muistaa, että se tarkoittaa sitä, että puretaan vanhoja poliittisia arvovalintapäätöksiä. Tiettyihin asioihin on haluttu laittaa enemmän rahaa&rdquo;, Moisio toteaa.</em></p><p>Tässä on kyse poliittisen järjestelmämme valuviasta, sillä se pyrkii äänestäjien toivossa jakamaan jollekin eturyhmille jotakin joko tukien tai veronalennusten muodossa. Näin merkittävä osa eduskunnan työajasta käytetään kokonaisuuden kannalta täysin mitättömien detaljien viilaamiseen.</p><p>Perustulo olisi tässäkin askel parempaan suuntaan, sillä se tekee turhan eturyhmäpolitikoinnin mahdottomaksi, tai ainakin nykyistä vaikeammaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka toivoo Toimi-hankkeen projektipäällikkö Liisa Heinämäeltä rohkeutta.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaaliturva ei voi olla sekä yksin­kertainen, kannustava että taloudellisesti järkevä – uudistuksessa on otettava kantaa suuriin arvo­kysymyksiin (HS 19.6.2018) on sinänsä hyvä kirjoitus tärkeästä asiasta:

"Äänestäjän on hyvä muistaa, että kannustinloukkujen täydellinen purkaminen on lähes mahdotonta."

Tämä on totta - eikä sosiaaliturvauudistuksen tavoitteiden pidäkään olla näin utopistisia, muuten siitä syntyy pian ns. Iisakin kirkko, jota olemme nähneet hallituksiemme rakentaneen mm. sote-uudistuksen muodossa.

Itse kannatan ns. poikki ja pinoon lähestymistapaa, eli loputtomien selvittelyjen sijaan toteutetaan nykyjärjestelmää merkittävästi parempi malli, josta ei kukaan ole (ainakaan toistaiseksi) kyennyt aukkoja löytämään.

Ehdotan tietysti omaa malliani, ja haastan samalla lukijat etsimään siitä aukkoja. Tavoitteet ehdotuksen takana löytyvät täältä.

***

Aholan perustulomalli (päivitetty 18.9.2017):

Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e verovapaata perustuloa päivittäin.

Yhtä paljon maksetaan 18-22 vuotiaiden osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.

Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), tai suorittavat asepalvelusta, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.

Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.

Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.

***

 

Hesarin artikkeli väittää, että sosiaaliturvauudistus ei voi samaan aikaan olla sekä yksin­kertainen, kannustava että taloudellisesti järkevä. Olen eri mieltä, ylläoleva ehdotus on 

1)nykyistä merkittävästi yksinkertaisempi, koska se vähentää erilaiset subjektiiviset tukimuodot yhteen.

2)nykyistä merkittävästi kannustavampi, sillä se luo nuorille kannustimet työllistyä tai opiskella, sekä vähentää työllistymisen ja yrittämisen riskejä (kts. kuvaliite).

3)taloudellisesti järkevä, sillä se on lähes kustannusneutraali nykyjärjestelmään verrattuna.

 

Artikkelissa on myös eräs mielenkiintoinen huomio:

”Yksinkertaistaminen on varmaan ihan kannatettavaa, mutta silloin pitää muistaa, että se tarkoittaa sitä, että puretaan vanhoja poliittisia arvovalintapäätöksiä. Tiettyihin asioihin on haluttu laittaa enemmän rahaa”, Moisio toteaa.

Tässä on kyse poliittisen järjestelmämme valuviasta, sillä se pyrkii äänestäjien toivossa jakamaan jollekin eturyhmille jotakin joko tukien tai veronalennusten muodossa. Näin merkittävä osa eduskunnan työajasta käytetään kokonaisuuden kannalta täysin mitättömien detaljien viilaamiseen.

Perustulo olisi tässäkin askel parempaan suuntaan, sillä se tekee turhan eturyhmäpolitikoinnin mahdottomaksi, tai ainakin nykyistä vaikeammaksi.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka toivoo Toimi-hankkeen projektipäällikkö Liisa Heinämäeltä rohkeutta. 

]]>
11 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257132-yksin-kertainen-kannustava-ja-taloudellisesti-jarkeva-sosiaaliturvauudistus#comments Helsingin Sanomat Sosiaaliturvauudistus Tue, 19 Jun 2018 08:37:03 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257132-yksin-kertainen-kannustava-ja-taloudellisesti-jarkeva-sosiaaliturvauudistus
Helsingin Sanomat – manipulaation mestari?* http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255931-helsingin-sanomat-manipulaation-mestari <p>Aikanaan sanottiin, että HS on presidentin tekijä &ndash; ehkä vieläkin. Nyt sanotaan, että HS käy liki epätoivoista käännytystyötä viedäkseen Suomen lännen sotakoneeseen Natoon. Tässä käännytystyössä Hesari ei ole onnistunut, eikä onnistu räikeän manipulaationsa vuoksi [1.</p><p>Nyt Helsingin Sanomat parantaa juoksuaan ja tuotti sunnuntaiaamuksi kolme hienoa ja tarkkaan harkittua tekstiä. Ettei liian hyvää, niin samaisessa numerossa pääkirjoitus jarruttaa juoksua ja tuottaa jutun, jossa esiintyy paljon puhuttu West trolling manipulaatio &ndash; tässä [2.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>HS oli aikanaan aidosti maksavien tilaajien osalta asukaslukuumme nähden yksi maailman suurilevikkisimmistä lehdistä &ndash; aitojen paperimedioiden maailmanrintamalla. Ei enää, sillä maksavien tilaajien määrä on suhteellisesti vähentynyt ja näin onkin tarjottava rajoitettuja lukuelämyksiä ja -kärjistyksiä sähköisesti veloituksetta ja valikoidusti </strong>[3<strong>.</strong></p><p>&hellip;</p><p><em>Ja sitten sitä parasta HS-antia kirjoituksina A-C</em> ---</p><p><strong>A</strong></p><p>&rdquo;<strong>Antti Rinne ärähti Petteri Orpolle ja tiivisti kahteen sanaan Suomen politiikan</strong></p><p>&hellip; &rdquo; -HS otsikko, toimittajana <strong>Marko Junkkari</strong></p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005695128.html">https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005695128.html</a> -</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; samalla selvisi, miksi sotea on väännetty jo 13 vuotta &hellip; Tänä keväänä tulee sata vuotta Suomen sisällissodasta, 50 vuotta peruskoululain hyväksymisestä ja 13 vuotta sote-uudistuksen aloittamisesta. Miten nämä kaikki liittyvät yhteen? &hellip; &rdquo;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti</em>: &rdquo;Hesarin erinomainen läpivalaisukirjoitus, joka palauttaa jo hitusen perinteellisen median menettämää luottamusta lukijoiden, äänestäjien ja kansalaisten kerroksiin. Individualismin ja kollektivismin perustörmäys demareina ja kokoomuslaisina. Media purkanut omia sedimenttejään ja päässyt perusasetelmien <em>juurisyille</em> - Sisällissotaan 1918, jolloin koetettiin vuosisataisia <em>juurisyitä</em> ratkoa nostamalla eri yhteiskuntaluokkien tasa-arvoa ja vaikuttamisen oikeudenmukaisuutta. Paras merkki tasa-arvon noususta on nyt 50 vuotta täyttänyt peruskoulu**&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>B</strong></p><p>&rdquo;<strong>Sipilän johdolla laadittiin insinöörimäinen hallitusohjelma ja tavoitteille 28 mittaria&rdquo; </strong>-HS otsikko, toimittajina <strong>Teemu Luukka</strong> ja <strong>Minna Nalbantoglu</strong></p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005696450.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005696450.html</a> -</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Sote- ja maakuntauudistus ovat jälleen dramaattisessa vaiheessa. Niiden syntymisestä tai kaatumisesta hallitus tullaan muistamaan. Mutta samalla se on tehnyt paljon muutakin. HS kävi läpi, missä määrin hallituksen tavoitteet ovat toteutumassa. Se oli tavallista helpompaa, koska Sipilän hallitus teki insinöörimäisen hallitusohjelman, jossa tavoitteille asetettiin 28 mittaria &hellip; &rdquo;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti</em>: &rdquo;HS&#39; lta erinomainen Sipilän hallituksen analyysi - lupaukset, tavoitteet, toteumat ja toteutumattomuudet harvinaisen kiihkottomasti ja tasapuolisesti, erinomaisten jornalismin periaattein&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>C</strong></p><p>&rdquo;<strong>Trump maalaa eurooppalaiset ahneiksi ja oveliksi huijareiksi &ndash; ja viesti uppoaa amerikkalaisiin</strong>&rdquo; -HS otsikko, toimittajana <strong>Laura Saarikoski</strong></p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005695991.html">https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005695991.html</a> -</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Vasemmistolaisempi siksi, että Yhdysvalloissa näen, miten raha määrää &shy;lapsen kohtalon pienestä pitäen. Viisi vuotiaat jaetaan loistaviin ja surkeisiin kouluihin kotikunnan varakkuuden perusteella. Silti teeskennellään, että täällä vallitsee mahdollisuuksien tasa-arvo. Se on suorastaan rikollista &hellip; &rdquo;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti</em>: &rdquo;...HS parantaa journalistista juoksuaan. Nyt kolmas erinomainen lyhytläpivalaisu USA&#39; sta, jota meillä oikeistolainen ja nato-uskovaistunut poliitikkosiipi ihailee kritiikittä, löytäen vastapainoksi vaikeuksien ja ongelmien lähteeksi idän ja erityisesti Venäjän - vastakkainasetteluna. Mitä ilmeisimmin <em>kansalaiskirjoitukset</em> Hesarille tuottavat tulosta [4?&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><em>Kunnes palataan arkeen ja alkaa systemaattisen linja vastakkainasettelu &ndash; kirjoitus D</em> ---</p><p><strong>D</strong></p><p>&rdquo;<strong>Venäjä ei enää edes yritä ylläpitää uskottavuuttaan</strong>&rdquo; -HS otsikko, pääkirjoituksena</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005696422.html">https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005696422.html</a> -</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Venäjä on osallistunut sotarikoksia tekevän hallituksen puolella Syyrian sotaan ja ilmeisesti yrittänyt murhata entisen vakoilijansa hermokaasulla Britanniassa &hellip; _ &hellip; Venäjä, joka yritti ylläpitää uskottavuutta vilpillisin keinoin, oli lännen kannalta hieman helpompi keskustelukumppani kuin Venäjä, joka ei piittaa uskottavuudestaan lainkaan&rdquo;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti</em>: &rdquo;... Kolmen hienon HS-tekstin jälkeen HS-pääkirjoitus palaa arkeen. Suoranainen ajatusten <em>pierutehtailun limbo - russofobia jylisee</em> ja venäläisvihan itävaahto kuohuu (anteeksi värikäs sanankäyttö) ... , mutta pääkirjoituksen lukiessaan ei muutakaan voinut tehdä&rdquo; &hellip; [5.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yrittääkö Helsingin Sanomat ylläpitää omaa uskottavuuttaan?</strong></p><p>Kuten yllä on todettu, on HS kyennyt toimittajiensa myötä tuottamaan kolme erinomaista artikkelia ja yhden limbon; yhtenä sunnuntaiaamuna &ndash; limbo harmillisesti pääkirjoituksena, jota juuri vastaavan päätoimittaja <strong>Kaius Niemen</strong> pitäisi valvoa tarkalla kädellä.</p><p>Nyt joko Kaius sokeutui, oli lomalla tai muutoin oli journalistisesti tiedottomassa tilassa, kun tuo kohdan D teksti pujahti eetteriin ja paperiradalle. Ehkä Niemen olisi skarpattava toukokuun kesäraukeuttaan ja johdatella lehteään asialinjalle &ndash; mitä mieltä Kaius olet?</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Viitteet:</strong></p><p>[1 Käyty yksityissähköpostiviestittely Luoma &ndash; <strong>Olli Kivinen </strong>käynnistyi <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/kuinka-suomea-ajetaan-pyssyn-piippuun.html">mielipidekirjoituksesta</a> |0. Kolumnissaan <a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1449035855194">http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1449035855194</a> - natoistumista ja länteen suomettumista jatkanee HS-toimittaja <strong>Kari Huhta</strong>, jos voimme vetää vapaata päättelyä hänen tekstistään Helsingin Sanomissa 3.12.2015 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/12/kolumnisti-olli-kivisen-muistolle-han.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/12/kolumnisti-olli-kivisen-muistolle-han.html</a> -</p><p>[* ja 2. West trolling manipulation &ndash; Lännenmiehen trollausmanipulointi ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/12/west-trolling-east-trolling-nokittelua.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/12/west-trolling-east-trolling-nokittelua.html</a> -</p><p>[3 Median paperillinen kantorata kuolee hitaasti, mutta varmasti &hellip;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15295997/helsingin-sanomat-manipulaation-mestari">24</a> T BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/902450429964885/">FB</a> BLOG 171040</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> HS_27052018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 27052018</p><p>&nbsp;</p><p>660_6042 &ndash; 10:02</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aikanaan sanottiin, että HS on presidentin tekijä – ehkä vieläkin. Nyt sanotaan, että HS käy liki epätoivoista käännytystyötä viedäkseen Suomen lännen sotakoneeseen Natoon. Tässä käännytystyössä Hesari ei ole onnistunut, eikä onnistu räikeän manipulaationsa vuoksi [1.

Nyt Helsingin Sanomat parantaa juoksuaan ja tuotti sunnuntaiaamuksi kolme hienoa ja tarkkaan harkittua tekstiä. Ettei liian hyvää, niin samaisessa numerossa pääkirjoitus jarruttaa juoksua ja tuottaa jutun, jossa esiintyy paljon puhuttu West trolling manipulaatio – tässä [2.

 

HS oli aikanaan aidosti maksavien tilaajien osalta asukaslukuumme nähden yksi maailman suurilevikkisimmistä lehdistä – aitojen paperimedioiden maailmanrintamalla. Ei enää, sillä maksavien tilaajien määrä on suhteellisesti vähentynyt ja näin onkin tarjottava rajoitettuja lukuelämyksiä ja -kärjistyksiä sähköisesti veloituksetta ja valikoidusti [3.

Ja sitten sitä parasta HS-antia kirjoituksina A-C ---

A

Antti Rinne ärähti Petteri Orpolle ja tiivisti kahteen sanaan Suomen politiikan

… ” -HS otsikko, toimittajana Marko Junkkari

~ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005695128.html -

Ote: ” … samalla selvisi, miksi sotea on väännetty jo 13 vuotta … Tänä keväänä tulee sata vuotta Suomen sisällissodasta, 50 vuotta peruskoululain hyväksymisestä ja 13 vuotta sote-uudistuksen aloittamisesta. Miten nämä kaikki liittyvät yhteen? … ”

Allekirjoittaneen kommentti: ”Hesarin erinomainen läpivalaisukirjoitus, joka palauttaa jo hitusen perinteellisen median menettämää luottamusta lukijoiden, äänestäjien ja kansalaisten kerroksiin. Individualismin ja kollektivismin perustörmäys demareina ja kokoomuslaisina. Media purkanut omia sedimenttejään ja päässyt perusasetelmien juurisyille - Sisällissotaan 1918, jolloin koetettiin vuosisataisia juurisyitä ratkoa nostamalla eri yhteiskuntaluokkien tasa-arvoa ja vaikuttamisen oikeudenmukaisuutta. Paras merkki tasa-arvon noususta on nyt 50 vuotta täyttänyt peruskoulu**”

 

B

Sipilän johdolla laadittiin insinöörimäinen hallitusohjelma ja tavoitteille 28 mittaria” -HS otsikko, toimittajina Teemu Luukka ja Minna Nalbantoglu

~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005696450.html -

Ote: ” … Sote- ja maakuntauudistus ovat jälleen dramaattisessa vaiheessa. Niiden syntymisestä tai kaatumisesta hallitus tullaan muistamaan. Mutta samalla se on tehnyt paljon muutakin. HS kävi läpi, missä määrin hallituksen tavoitteet ovat toteutumassa. Se oli tavallista helpompaa, koska Sipilän hallitus teki insinöörimäisen hallitusohjelman, jossa tavoitteille asetettiin 28 mittaria … ”

Allekirjoittaneen kommentti: ”HS' lta erinomainen Sipilän hallituksen analyysi - lupaukset, tavoitteet, toteumat ja toteutumattomuudet harvinaisen kiihkottomasti ja tasapuolisesti, erinomaisten jornalismin periaattein”

 

C

Trump maalaa eurooppalaiset ahneiksi ja oveliksi huijareiksi – ja viesti uppoaa amerikkalaisiin” -HS otsikko, toimittajana Laura Saarikoski

~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005695991.html -

Ote: ” … Vasemmistolaisempi siksi, että Yhdysvalloissa näen, miten raha määrää ­lapsen kohtalon pienestä pitäen. Viisi vuotiaat jaetaan loistaviin ja surkeisiin kouluihin kotikunnan varakkuuden perusteella. Silti teeskennellään, että täällä vallitsee mahdollisuuksien tasa-arvo. Se on suorastaan rikollista … ”

Allekirjoittaneen kommentti: ”...HS parantaa journalistista juoksuaan. Nyt kolmas erinomainen lyhytläpivalaisu USA' sta, jota meillä oikeistolainen ja nato-uskovaistunut poliitikkosiipi ihailee kritiikittä, löytäen vastapainoksi vaikeuksien ja ongelmien lähteeksi idän ja erityisesti Venäjän - vastakkainasetteluna. Mitä ilmeisimmin kansalaiskirjoitukset Hesarille tuottavat tulosta [4?”

 

Kunnes palataan arkeen ja alkaa systemaattisen linja vastakkainasettelu – kirjoitus D ---

D

Venäjä ei enää edes yritä ylläpitää uskottavuuttaan” -HS otsikko, pääkirjoituksena

~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005696422.html -

Ote: ” … Venäjä on osallistunut sotarikoksia tekevän hallituksen puolella Syyrian sotaan ja ilmeisesti yrittänyt murhata entisen vakoilijansa hermokaasulla Britanniassa … _ … Venäjä, joka yritti ylläpitää uskottavuutta vilpillisin keinoin, oli lännen kannalta hieman helpompi keskustelukumppani kuin Venäjä, joka ei piittaa uskottavuudestaan lainkaan”

Allekirjoittaneen kommentti: ”... Kolmen hienon HS-tekstin jälkeen HS-pääkirjoitus palaa arkeen. Suoranainen ajatusten pierutehtailun limbo - russofobia jylisee ja venäläisvihan itävaahto kuohuu (anteeksi värikäs sanankäyttö) ... , mutta pääkirjoituksen lukiessaan ei muutakaan voinut tehdä” … [5.

 

 

Yrittääkö Helsingin Sanomat ylläpitää omaa uskottavuuttaan?

Kuten yllä on todettu, on HS kyennyt toimittajiensa myötä tuottamaan kolme erinomaista artikkelia ja yhden limbon; yhtenä sunnuntaiaamuna – limbo harmillisesti pääkirjoituksena, jota juuri vastaavan päätoimittaja Kaius Niemen pitäisi valvoa tarkalla kädellä.

Nyt joko Kaius sokeutui, oli lomalla tai muutoin oli journalistisesti tiedottomassa tilassa, kun tuo kohdan D teksti pujahti eetteriin ja paperiradalle. Ehkä Niemen olisi skarpattava toukokuun kesäraukeuttaan ja johdatella lehteään asialinjalle – mitä mieltä Kaius olet?

 

Viitteet:

[1 Käyty yksityissähköpostiviestittely Luoma – Olli Kivinen käynnistyi mielipidekirjoituksesta |0. Kolumnissaan http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1449035855194 - natoistumista ja länteen suomettumista jatkanee HS-toimittaja Kari Huhta, jos voimme vetää vapaata päättelyä hänen tekstistään Helsingin Sanomissa 3.12.2015 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/12/kolumnisti-olli-kivisen-muistolle-han.html -

[* ja 2. West trolling manipulation – Lännenmiehen trollausmanipulointi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/12/west-trolling-east-trolling-nokittelua.html -

[3 Median paperillinen kantorata kuolee hitaasti, mutta varmasti …

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 171040

 

DOC HS_27052018.doc – OpenOffice Writer

PVM 27052018

 

660_6042 – 10:02

]]>
209 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255931-helsingin-sanomat-manipulaation-mestari#comments Helsingin Sanomat Journalismin luotettavuus Kansalaisluottamus Manipulaattori Mediamanipulointi Sun, 27 May 2018 12:55:13 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255931-helsingin-sanomat-manipulaation-mestari
Saksalaistuomarit tyrmäsivät Espanjan-taas http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255723-saksalaistuomarit-tyrmasivat-espanjan-taas <p>Saksan osavaltion Schleswig-Holsteinin tuomarit ovat tyrmänneert jo toisen kerran Espanjan korkeimman oikeuden tuomarin Pablo Llarenan luovutuspyynnön Katalonian ex-aluejohtajasta Carles Puigdemontista kapinan perusteella. Nurin meni myös syyte yleisen järjestyksen vaarantamisesta, koska Puigdemont ei voi olla sellaisesta henkilökohtaisesti vastuussa.</p><p>Espanjaan luovutuksen jäljellejääneenä perusteena on enää julkisten varojen väärinkäyttö kansanäänestyksen järjestämiseen; senkin hyväksyminen saattaa olla vaikeaa, koska muun muassa Espanjan valtiovarainministeri Cristóbal Montoro on&nbsp; sanonut, ettei Katalonian aluehallitus käyttänyt siihen julkisia varoja.</p><p>Schleswig-Holsteinin syyttäjä oli ensin esittänyt tuomioistuimelle Puigdemontin luovutusta, mutta melkein samantien tuomioistuin eilen hylkäsi esityksen.</p><p>Ja mitä kirjoittaa Helsingin Sanomat tänään. Otsikolla saksalaissyyttäjä: Puigdemont Saksaan lehti kuittaa riviuutisella koko asian ja &quot;unohtaa&quot; kertoa, ettei tuomioistuin hyväksynyt syyttäjän vaatimusta eikä Puigdemontia luovuteta Espanjaan ainakaan kapinasyytteen perusteella, jos muutenkaan.</p><p>Hesarin toimittajat näyttävät joutuvan kirjoittamaan Kataloniasta huonoa journalismia, koska lehden linja on sama kuin EU:n linja: Katalonia on Espanjan sisäinen asia, eikä siihen ole syytä puuttua syvemmin. Hesari on kyllä EU:n tavoin arvostellut toistuvasti monen toimittajan suulla Puolan oikeuslaitoksen politisoimista, mutta ei ole tutkinut eikä kirjoittanut juttuakaan samasta ilmiöstä Espanjassa, mikä sitäpaitsi alkoi ennen Puolaa. Espanjan kolmen ylimmän tuomioistuimen täysin poliittisen nimitysmenettelyn tutkiminen voisi avata silmiä ja avartaa näkemystä Katalonian tapahtumiin.</p><p>Saksalainen valtalehti Der Spiegel on hyvin kuvannut eilisten tapahtumien taustat, ja j ne olisivat olleet Hesarinkin toimittajien käytettävissä. Schleswig-Holsteinin tuomioistuin ei hyväksynyt lehden mukaan yhtäkään tuomari Llarenan Saksaan lähettämistä uusista tiedoista Puigdemontin luovutuksen tueksi. Yksikään todiste, dokumentti tai video ei mennyt seulasta läpi, Espanjan tappio oli murskaava, kirjoittaa Der Spiegel.</p><p>Llarena oli lähettänyt muun muassa kolme videota, joissa näkyy esimerkiksi kuvaa mielenosoituksista, joissa äänestäjät yrittävät estää poliiseja hakkaamasta heitä pampuilla työntämällä mellakka-aitoja kohti poliiseja. Llarenan mukaan tämä oikeuttaa syytteen&nbsp; kapinasta eli väkivaltaisesta ja aseellisesta kapinasta Puigdemontia vastaan.</p><p>Saksalaistuomarien mielestä kyse on kuitenkin ollut yksittäisistä tapahtumista eivätkä he Der Spiegelin mukaan usko, että ex-aluejohtaja olisi väkivaltainen henkilö tai olisi yllyttänyt ketään väkivaltaisiin toimiin.</p><p>Hallituspuolue, oikeistolainen Kansanpuolue PP on viime ajat pitänyt Katalonian suhteen kovaa meteliä laillisuudesta ja lainkuuliaisuudesta, mutta näyttää itse vajoavan yhä syvemmälle korruption suohon. Äskettäin jäi kiinni kaksi puolueen näkyvää poliitikkoa yliopistotutkintojen väärentämisestä, ei kovinkaan lainkuuliaista toimintaa.</p><p>Nyt on käpälälautaan jäänyt puolueen entinen työministeri, Valencian aluehallituksen entinen johtaja Eduardo Zaplana ja tietysti korruptiosta, rahanpesusta ja muusta vastaavasta kuten kymmenet, sadat&nbsp; muutkin puolueen jäsenet. Tosin puolue on jo ehtinyt vihjailla, että itse asiassa Zaplana onkin Ciudadanos- puolueen suojatteja; hiukan huono perustelu, koska puolue erotti vasta nyt Zaplanan PP:stä.</p><p>PP:llä on ollut vuosien saatossa Valenciassa neljä aluejohtajaa; kolme heistä on jäänyt kiinni korruptiosta Zaplana mukaan lukien. Zaplanan tapauksen verkkoihin saattaa myös jäädä yksi Madridin seurapiirien hahmoista PP:n entisen pääministerin, Espanjan oikeiston takapirun José María Aznarin vävypoika, liikemies Alejandro Agag.</p><p>Se tietäisi lisää ongelmia korruption ryvettämälle puolueelle, vaikka appiukko Aznar onkin jo vaihtanut hevosta ja ratsastaa nyt PP:n sijasta Ciudadanos-puolueen tukena, jonka johtajasta, kiihkeästä Katalonian syöjästä Albert Riverasta hän yrittää tehdä seuraavien parlamenttivaalein voittajaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksan osavaltion Schleswig-Holsteinin tuomarit ovat tyrmänneert jo toisen kerran Espanjan korkeimman oikeuden tuomarin Pablo Llarenan luovutuspyynnön Katalonian ex-aluejohtajasta Carles Puigdemontista kapinan perusteella. Nurin meni myös syyte yleisen järjestyksen vaarantamisesta, koska Puigdemont ei voi olla sellaisesta henkilökohtaisesti vastuussa.

Espanjaan luovutuksen jäljellejääneenä perusteena on enää julkisten varojen väärinkäyttö kansanäänestyksen järjestämiseen; senkin hyväksyminen saattaa olla vaikeaa, koska muun muassa Espanjan valtiovarainministeri Cristóbal Montoro on  sanonut, ettei Katalonian aluehallitus käyttänyt siihen julkisia varoja.

Schleswig-Holsteinin syyttäjä oli ensin esittänyt tuomioistuimelle Puigdemontin luovutusta, mutta melkein samantien tuomioistuin eilen hylkäsi esityksen.

Ja mitä kirjoittaa Helsingin Sanomat tänään. Otsikolla saksalaissyyttäjä: Puigdemont Saksaan lehti kuittaa riviuutisella koko asian ja "unohtaa" kertoa, ettei tuomioistuin hyväksynyt syyttäjän vaatimusta eikä Puigdemontia luovuteta Espanjaan ainakaan kapinasyytteen perusteella, jos muutenkaan.

Hesarin toimittajat näyttävät joutuvan kirjoittamaan Kataloniasta huonoa journalismia, koska lehden linja on sama kuin EU:n linja: Katalonia on Espanjan sisäinen asia, eikä siihen ole syytä puuttua syvemmin. Hesari on kyllä EU:n tavoin arvostellut toistuvasti monen toimittajan suulla Puolan oikeuslaitoksen politisoimista, mutta ei ole tutkinut eikä kirjoittanut juttuakaan samasta ilmiöstä Espanjassa, mikä sitäpaitsi alkoi ennen Puolaa. Espanjan kolmen ylimmän tuomioistuimen täysin poliittisen nimitysmenettelyn tutkiminen voisi avata silmiä ja avartaa näkemystä Katalonian tapahtumiin.

Saksalainen valtalehti Der Spiegel on hyvin kuvannut eilisten tapahtumien taustat, ja j ne olisivat olleet Hesarinkin toimittajien käytettävissä. Schleswig-Holsteinin tuomioistuin ei hyväksynyt lehden mukaan yhtäkään tuomari Llarenan Saksaan lähettämistä uusista tiedoista Puigdemontin luovutuksen tueksi. Yksikään todiste, dokumentti tai video ei mennyt seulasta läpi, Espanjan tappio oli murskaava, kirjoittaa Der Spiegel.

Llarena oli lähettänyt muun muassa kolme videota, joissa näkyy esimerkiksi kuvaa mielenosoituksista, joissa äänestäjät yrittävät estää poliiseja hakkaamasta heitä pampuilla työntämällä mellakka-aitoja kohti poliiseja. Llarenan mukaan tämä oikeuttaa syytteen  kapinasta eli väkivaltaisesta ja aseellisesta kapinasta Puigdemontia vastaan.

Saksalaistuomarien mielestä kyse on kuitenkin ollut yksittäisistä tapahtumista eivätkä he Der Spiegelin mukaan usko, että ex-aluejohtaja olisi väkivaltainen henkilö tai olisi yllyttänyt ketään väkivaltaisiin toimiin.

Hallituspuolue, oikeistolainen Kansanpuolue PP on viime ajat pitänyt Katalonian suhteen kovaa meteliä laillisuudesta ja lainkuuliaisuudesta, mutta näyttää itse vajoavan yhä syvemmälle korruption suohon. Äskettäin jäi kiinni kaksi puolueen näkyvää poliitikkoa yliopistotutkintojen väärentämisestä, ei kovinkaan lainkuuliaista toimintaa.

Nyt on käpälälautaan jäänyt puolueen entinen työministeri, Valencian aluehallituksen entinen johtaja Eduardo Zaplana ja tietysti korruptiosta, rahanpesusta ja muusta vastaavasta kuten kymmenet, sadat  muutkin puolueen jäsenet. Tosin puolue on jo ehtinyt vihjailla, että itse asiassa Zaplana onkin Ciudadanos- puolueen suojatteja; hiukan huono perustelu, koska puolue erotti vasta nyt Zaplanan PP:stä.

PP:llä on ollut vuosien saatossa Valenciassa neljä aluejohtajaa; kolme heistä on jäänyt kiinni korruptiosta Zaplana mukaan lukien. Zaplanan tapauksen verkkoihin saattaa myös jäädä yksi Madridin seurapiirien hahmoista PP:n entisen pääministerin, Espanjan oikeiston takapirun José María Aznarin vävypoika, liikemies Alejandro Agag.

Se tietäisi lisää ongelmia korruption ryvettämälle puolueelle, vaikka appiukko Aznar onkin jo vaihtanut hevosta ja ratsastaa nyt PP:n sijasta Ciudadanos-puolueen tukena, jonka johtajasta, kiihkeästä Katalonian syöjästä Albert Riverasta hän yrittää tehdä seuraavien parlamenttivaalein voittajaa.

 

]]>
7 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255723-saksalaistuomarit-tyrmasivat-espanjan-taas#comments Helsingin Sanomat Kapina Katalonia Luovutus Puigdemont Wed, 23 May 2018 12:10:28 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255723-saksalaistuomarit-tyrmasivat-espanjan-taas
Näin Helsingin Sanomat kuulee kunniansa - LIVE!! http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255525-nain-helsingin-sanomat-kuulee-kunniansa-live <p><em>&quot;Tuolla on Sanomatalo eli Helsingin Sanomien pääkonttori. Suuntasin megafonin sinne ja kerroin pari valittua sanaa, että tulkaa nyt p*****e tekemään se juttu, tässä on nyt kolme ja puoli vuotta odotettu!! Lapsena (ja nuorena) luettu ihan tarpeeksi Hesaria, tässäkö on palkka? Sitten vielä päälle, että onko Arkadianmäellä, tuossa takana, joku nyt laittanut Twitterissä jotain vai missä ihmeessä kaikki teidän toimittajat on..?&quot;&nbsp;</em></p> <p>Siinä tunnelmia Nukkuvien vallankumousviikolta, jota on pidetty Helsingissä tiistaista alkaen.</p> <p>Alla videoita viikon ajalta:</p> <p><u><a href="https://www.facebook.com/petri.hirvimaki/videos/10156381906498501/" target="_blank">15.5.2018 Kansalaistori</a></u></p> <p><a href="https://www.facebook.com/petri.hirvimaki/videos/10156384361218501/" target="_blank"><u>16.5.2018 Narinkkatori</u></a></p> <p><a href="https://www.facebook.com/petri.hirvimaki/videos/10156386846868501/" target="_blank"><u>17.5.2018 Kansalaistori (sis. Sanoma action)</u></a></p> <p><a href="https://www.facebook.com/petri.hirvimaki/videos/10156388747828501/" target="_blank"><u>18.5.2018 Kontulan ostari</u></a></p> <p>&nbsp;</p> <p>***</p> <p>Nukkuvien Vallankumousviikko huipentuu lauantain 19.5.2018 klo 12-15&nbsp;<u><em><a href="https://www.nukkuvat.fi/portaidenvaltaus/" target="_blank">Eduskuntatalon portaidenvaltaukseen.</a></em></u></p> <p>Tervetuloa Usarin bloggaajat ja lukijat mukaan, vielä ehtii!</p> <p><strong>Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>***</p> <p>18.5.2018</p> <p>Kalervonkatu, Jyväskylä</p> <p>Petri Hirvimäki</p> <p>&nbsp;</p> <p>***</p> <p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3136" target="_blank">Lakkautetaan puoluetuki &ndash; puoluetuki on demokratian irvikuva! - kansalaisaloite</a></u></p> <p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884" target="_blank">Kansalaispalkka nyt! - kansalaisaloite</a></u></p> <p><u><a href="http://nukkuvat.fi/" target="_blank">Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)</a></u></p> <p><u><a href="https://www.youtube.com/channel/UCLv_-mb8kIVDRAw-gUULvEg/videos?view_as=subscriber" target="_blank">&quot;Hirvimäki Political&quot; -videoblogini Youtubessa</a></u></p> <p><u><a href="http://www.petrihirvimaki.com/" target="_blank">petrihirvimaki.com</a></u></p> <p><u><a href="http://www.permanto.fi/web/alfatv/player/vod?assetId=4918981" target="_blank">TV-haastattelu (presidenttiehdokas)</a></u></p> <p><u><a href="http://unitaskansanliike.net/" target="_blank">Unitas kansanliike</a></u></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Tuolla on Sanomatalo eli Helsingin Sanomien pääkonttori. Suuntasin megafonin sinne ja kerroin pari valittua sanaa, että tulkaa nyt p*****e tekemään se juttu, tässä on nyt kolme ja puoli vuotta odotettu!! Lapsena (ja nuorena) luettu ihan tarpeeksi Hesaria, tässäkö on palkka? Sitten vielä päälle, että onko Arkadianmäellä, tuossa takana, joku nyt laittanut Twitterissä jotain vai missä ihmeessä kaikki teidän toimittajat on..?" 

Siinä tunnelmia Nukkuvien vallankumousviikolta, jota on pidetty Helsingissä tiistaista alkaen.

Alla videoita viikon ajalta:

15.5.2018 Kansalaistori

16.5.2018 Narinkkatori

17.5.2018 Kansalaistori (sis. Sanoma action)

18.5.2018 Kontulan ostari

 

***

Nukkuvien Vallankumousviikko huipentuu lauantain 19.5.2018 klo 12-15 Eduskuntatalon portaidenvaltaukseen.

Tervetuloa Usarin bloggaajat ja lukijat mukaan, vielä ehtii!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

 

***

18.5.2018

Kalervonkatu, Jyväskylä

Petri Hirvimäki

 

***

Lakkautetaan puoluetuki – puoluetuki on demokratian irvikuva! - kansalaisaloite

Kansalaispalkka nyt! - kansalaisaloite

Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)

"Hirvimäki Political" -videoblogini Youtubessa

petrihirvimaki.com

TV-haastattelu (presidenttiehdokas)

Unitas kansanliike

]]>
4 http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255525-nain-helsingin-sanomat-kuulee-kunniansa-live#comments Eduskuntavaalit 2019 Helsingin Sanomat Hyvä vallankumous Nukkuvat Nukkuvien puolue Fri, 18 May 2018 18:28:26 +0000 Petri Hirvimäki http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255525-nain-helsingin-sanomat-kuulee-kunniansa-live
Valtakunnassa kaikki hyvin, Helsingin Sanomat? http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254411-valtakunnassa-kaikki-hyvin-helsingin-sanomat <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10173962">Lepomäki tuoreessa kirjassaan: Kokoomuksella on kolme ongelmaa &ndash; johtajuus, johtajuus ja johtajuus</a>&nbsp;(Yle 25.4.2018)&nbsp; - Itse kirjaa en ole vielä saanut käsiini, mutta jo uutisoinnin perusteella teos vaikuttaa mielenkiintoiselta katsaukselta vallan kulissien taakse.</p><p><a href="http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216805-kaverikapitalismi-ja-kilpailu-stubb-orpo-ja-lepomaki">Kirjoitin aikoinaan Kokoomuksen puheenjohtajavaaliehdokkaiden epätasapuolisesta kohtelusta Helsingin Sanomissa</a>&nbsp;(AA 12.5.2016, kts. myös kuvaliite), ja <strong>Vapauden Voitto</strong> vihjaa samansuuntaisesti:</p><p><em>&quot;Mielipiteenmuokkaus aloitetaan varhain, ja yllättävän monet toimittajat ovat siinä mielellään mukana.&quot;</em></p><p>Varsin kuvaavaa on myös se, että Helsingin Sanomien mielestä istuvan kansanedustajan politiikkaa käsittelevän kirjan julkaisu tänään ei ylittänyt uutiskynnystä - lieneekö kritiikki Kokoomusta kohtaan tabua, ellei sitä voida jollain tavalla käyttää sen esittäjän alas ampumiseen, kuten Harkimon tapauksessa tehtiin.</p><p>Vertailun vuoksi, Iltalehti otsikoi näin:&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804242200900100_pi.shtml">Uutuuskirja: Stubb tylytti kokoomuksen puheenjohtajakisaan lähtenyttä Lepomäkeä - &ldquo;Totesi, että minulla ei ole sen jälkeen tulevaisuutta puolueessa&rdquo;</a>&nbsp;(HS 25.4.2018):</p><p><em>&quot;Stubb paljasti muistelmissaan päättäneensä jo helmikuussa 2016 luopua kokoomuksen puheenjohtajuudesta. Suunnitelmaan kuului, että Orpo seuraisi puheenjohtajana Stubbia vuotta tai kahta myöhemmin - suunnitelma ei toteutunut, kun Orpo haastoi Stubbin jo keväällä 2016.</em></p><p><em>Lepomäki kertoo ihmetelleensä, että &ldquo;avoimuuden miehenä&rdquo; profiloitunut Stubb kertoo suunnitelleensa vallan siirtämistä Orpolle.</em></p><p><em>- Mitä puoluedemokratiaa ja avoimuutta tuo on? Suurempaa hyväkaveriverkoston diilausta tuskin on olemassa, Lepomäki älähtää.&quot;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Toivotaan kuitenkin että Helsingin Sanomien politiikan toimitus ei ole vapunvietossa, ja saamme viimeistään huomenna lukea painetusta hesarista kattavaa analyysia asian tiimoilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka yrittää herätellä vallan vahtikoiraa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lepomäki tuoreessa kirjassaan: Kokoomuksella on kolme ongelmaa – johtajuus, johtajuus ja johtajuus (Yle 25.4.2018)  - Itse kirjaa en ole vielä saanut käsiini, mutta jo uutisoinnin perusteella teos vaikuttaa mielenkiintoiselta katsaukselta vallan kulissien taakse.

Kirjoitin aikoinaan Kokoomuksen puheenjohtajavaaliehdokkaiden epätasapuolisesta kohtelusta Helsingin Sanomissa (AA 12.5.2016, kts. myös kuvaliite), ja Vapauden Voitto vihjaa samansuuntaisesti:

"Mielipiteenmuokkaus aloitetaan varhain, ja yllättävän monet toimittajat ovat siinä mielellään mukana."

Varsin kuvaavaa on myös se, että Helsingin Sanomien mielestä istuvan kansanedustajan politiikkaa käsittelevän kirjan julkaisu tänään ei ylittänyt uutiskynnystä - lieneekö kritiikki Kokoomusta kohtaan tabua, ellei sitä voida jollain tavalla käyttää sen esittäjän alas ampumiseen, kuten Harkimon tapauksessa tehtiin.

Vertailun vuoksi, Iltalehti otsikoi näin: Uutuuskirja: Stubb tylytti kokoomuksen puheenjohtajakisaan lähtenyttä Lepomäkeä - “Totesi, että minulla ei ole sen jälkeen tulevaisuutta puolueessa” (HS 25.4.2018):

"Stubb paljasti muistelmissaan päättäneensä jo helmikuussa 2016 luopua kokoomuksen puheenjohtajuudesta. Suunnitelmaan kuului, että Orpo seuraisi puheenjohtajana Stubbia vuotta tai kahta myöhemmin - suunnitelma ei toteutunut, kun Orpo haastoi Stubbin jo keväällä 2016.

Lepomäki kertoo ihmetelleensä, että “avoimuuden miehenä” profiloitunut Stubb kertoo suunnitelleensa vallan siirtämistä Orpolle.

- Mitä puoluedemokratiaa ja avoimuutta tuo on? Suurempaa hyväkaveriverkoston diilausta tuskin on olemassa, Lepomäki älähtää."

 

Toivotaan kuitenkin että Helsingin Sanomien politiikan toimitus ei ole vapunvietossa, ja saamme viimeistään huomenna lukea painetusta hesarista kattavaa analyysia asian tiimoilta.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka yrittää herätellä vallan vahtikoiraa.

]]>
8 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254411-valtakunnassa-kaikki-hyvin-helsingin-sanomat#comments Elina Lepomäki Helsingin Sanomat Hyvä journalismi Kokoomus Wed, 25 Apr 2018 17:04:21 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254411-valtakunnassa-kaikki-hyvin-helsingin-sanomat
Media ja rikkinäinen puhelin http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254250-media-ja-rikkinainen-puhelin <p><strong>Tämän päivän media toimii sopulilauman tavoin kuten aina, mutta verinen kilpailu on tuottanut myös ilmiön, jota voi kutsua&nbsp;<em>rikkinäiseksi puhelimeksi</em>.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tiedättehän te sen lasten leikin, jossa ensimmäinen kuiskaa lauseen toisen korvaan, toinen kolmannen, kolmas neljännen jne. Ja viimeinen sanoo sitten ääneen sen, minkä oli kuullut. Jopas on sitten hauskaa kuulla se ensin kuiskattu lause, koska se on yleensä muuttunut täysin tunnistamattomaksi&nbsp;&rdquo;rikkinäisessä puhelimessa&rdquo;, jota lapsuudessani tietenkin kutsuttiin venäläiseksi puhelimeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Koska alkuperäisuutisten tuotanto on kallista puuhaa, eri mediat rakentavat uutisointinsa enimmäkseen toisiltaan lainatuilla uutisilla &ndash; erityisesti kun on kyse&nbsp;<em>skuupista,&nbsp;</em>eli jymyuutisesta, jonka lasketaan myyvän hyvin. Jotkut mediat eivät omia uutisia edes tee, vaan julkaisevat pelkkää lainatavaraa. Toistaiseksi noissa lainauksissa on melko kiltisti kerrottu sen ensin julkaisseen median nimi, ilmeisesti keskinäisellä sopimuksella, mikä yleisön puolella vaikuttaa lähinnä pakkopullalta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tällä ilmiöllä on vaivaannuttavuutensa lisäksi toinenkin ominaisuus: uutinen muuttuu lainattaessa. Joskus käy niin, että se kääntyy jopa vastakohdakseen. Kerronpa tässä itseäni koskettaneen rikkinäisen puhelimen parin kuukauden takaa, kun media löi #metoo -keskustelulla ja moralisoinnilla rahoiksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Helsingin Sanomat sai selville, että olin toiminut Taideteollisen korkeakoulun ohjaajantyön lehtorina samaan aikaan kun seksuaalisesta häirinnästä syytetty L. Törhönen esimiehenäni professorina, toimittaja Laura Hallamaa soitti minulle ja keskustelimme asiasta. Tein tietysti fataalin virheen kun en vaatinut omaa osuuttani artikkelista tarkistettavakseni, mutta keskustelu kuului suurin piirtein niin, että kerroin kuulleeni huhupuheita jostain tapauksesta, mutta en ollut todistanut yhtäkään, ja toisaalta kun tiesin miehen puheet, saatoin myös aavistella jotain kenties tapahtuneen naispuolisten opiskelijoiden ja professorin välillä. Yleisradio oli muutamaa päivää aiemmin julkaissut parinkymmenen naisen kertomukset tapauksista, joista suurimmasta osasta en ollut tietoinen, mutta pari kertomusta tiesin ikävästi vääristellyiksi, koska olin ollut paikalla. Se ei tietenkään tarkoita etteivät muut tapaukset olisi totta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensimmäisen Hesarin jutun itseäni koskeva osuus 1.2.2018 kertoo näin:</p><p>&nbsp;</p><p><strong><em>ELOKUVAOHJAAJA</em></strong><em>&nbsp;Janne Kuusi taas sanoo, että hän tiesi Törhösen ahdistelleen oppilaita Taideteollisessa korkeakoulussa. Kuusi työskenteli elokuvaohjauksen lehtorina Taideteollisessa korkeakoulussa 2000-luvun alussa. Mitään hän ei omien sanojensa mukaan nähnyt, mutta oli kuullut kyllä.</em><br /><br /><em>&rdquo;Olin sitä mieltä, että yksi soitto iltapäivälehtiin, ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs.&rdquo;<br /><br />Miksi Kuusi ei sitten tehnyt itse mitään? Hän kertoo, että tilanteeseen puuttuminen oli käytännössä mahdotonta.<br /><br />&rdquo;En suojellut häntä. En kuitenkaan voinut lähteä syyttämään, sen olisi pitänyt tulla joltakin ahdistelun kohteelta. Keinot ovat vähissä tuossa tapauksessa.&rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Huomattavaa on ensimmäisen kappaleen ristiriita: tiesi ahdisteluista&hellip;ei ollut nähnyt mitään &ndash; omien sanojensa mukaan (oli kai toimittajan sitten pakko lisätä jostain syystä). Soitto iltapäivälehteen tarkoitti tietysti jonkun asianosaisen soittoa, ei minun. Olin perin pohjin suivaantunut toimittajan tulkinnasta, mutta annoin olla, koska keskustelu kävi kuumimmillaan koko median leveydellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallamaan koko juttu tämän linkin ja maksumuurin takana:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005548446.html">https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005548446.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>Seuraavana päivänä HS-kulttuuritoimituksen päällikkö Hanna Mahlamäki kirjoitti kolumnin äitiyslomaltaan.&nbsp;Siinä paheksutaan yleisesti miehiä, jotka tietävät, mutta kääntävät selkänsä:</p><p><br /><strong><em>SEKSUAALISEEN</em></strong>&nbsp;<em>ahdisteluun on mahdotonta puuttua, jos ei itse näe, mitä tapahtuu. Näin perusteli elokuvaohjaaja</em><em><a href="https://www.hs.fi/haku/?query=janne+kuusi">&nbsp;<strong>Janne Kuusi</strong></a></em>&nbsp;<em>sitä, miksei tehnyt mitään, vaikka tiesi elokuvaprofessori&nbsp;</em><em><a href="https://www.hs.fi/haku/?query=lauri+torhosen"><strong>Lauri Törhösen</strong></a></em>&nbsp;<em>pitkään jatkuneesta opiskelijoidensa seksuaalisesta häirinnästä Taideteollisessa korkeakoulussa.</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>&rdquo;En suojellut häntä. En kuitenkaan voinut lähteä syyttämään, sen olisi pitänyt tulla joltakin ahdistelun kohteelta. Keinot ovat vähissä tuossa tapauksessa&rdquo;, Kuusi sanoi torstaina&nbsp;</em><em><a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005548446.html">HS:n haastattelussa</a></em><em>.</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>Näin saattaa ajatella moni muukin, sillä hiljaa poispäin katsovia on paljon. He oikeastaan mahdollistavat ahdistelun jatkumisen.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Lähetin Mahlamäelle asiallisen sähköpostin, jossa kehotin tutustumaan tarkemmin lähteeseen enkä pitänyt reiluna niputtaa minut hiljaa poispäin katseleviin. Olennaista alkuperäisessä haastattelussa oli myös ollut se, että kukaan asianomaisista naisopiskelijoista ei kertonut mitään, ja jos olisi kertonut, olisi asiaan ilman muuta puututtu.</p><p>&nbsp;</p><p>En saanut minkäänlaista vastausta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä Mahlamäen kolumni:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005549926.html">https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005549926.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>Vielä samana iltana HS-toimittaja Juha Typpö julkaisi erään koulussamme seksuaalista häirintää kokeneen tarinan. Siinä yhteydessä tietoisuuteni tapahtumista oli jo muuttunut faktaksi:</p><p>&nbsp;</p><p><em>Elokuvaohjauksen lehtorina Taikissa 2000-luvun alussa työskennellyt&nbsp;</em><em><a href="https://www.hs.fi/haku/?query=janne+kuusi"><strong>Janne Kuusi</strong></a></em>&nbsp;<em>kertoo jutussa tienneensä ahdistelutapauksista. Hän kuitenkin koki, että tilanteeseen puuttuminen olisi ollut mahdotonta.&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Lähetin jo hiukan suivaantuneen viestin Typölle, asiallisen toki, jossa mainitsin rikkinäisen puhelimen ikävästi toteutuneen HS:n sisällä. Ei vastausta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä Typön juttu:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005550964.html">https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005550964.html</a></p><p>&nbsp;</p><p>Muistutin myös jälkimmäisiä toimittajia jo tuolloin virinneestä somekeskustelusta, jonka odotin räjähtävän käsiin Hesarin näin heitettyä bensaa liekkeihin. Eri puolella sosiaalista mediaa syytökset olivat jo yltymässä raivoksi, mutta kuin taivaan lahjana muutamat entiset naisopiskelijani torppasivat niin tiukasti vyöryn kertomalla tosiasioita, että pahin myrsky laantui.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kuitenkin Hesarin artikkelit jättivät aika monille mielikuvan ohjaaja J. Kuusesta, joka tiesi, mutta ei puuttunut asiaan. Se kuva on virheellinen, mutta siitä Hesari viis veisasi. Olihan kyse vain yhden pienen ihmisen maineesta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Varsinkin kaltaiseni kulttuurialalla toimivan kaiketi kuuluisi niellä isoimpien mediatalojen etovintakin klimppisoppaa, ettei joutuisi maan herkkähipiäisimmän ammattikunnan boikottilistalle.&nbsp;Suomalaiseen tapaan en tohtinut tuoda omaa pikku tapaustani julkiseksi ainakaan ennen kuin pöly olisi laskeutunut. Kuumin #metoo-vaihe, jolloin lapsia oikein urakalla lykittiin pesuveden mukana viemäriin, on onneksi jo hiipumassa, ja keskustelu seksuaalisesta ahdistelusta asettunut melko järjelliseen ja asialliseen muotoon.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämän päivän media toimii sopulilauman tavoin kuten aina, mutta verinen kilpailu on tuottanut myös ilmiön, jota voi kutsua rikkinäiseksi puhelimeksi.

 

Tiedättehän te sen lasten leikin, jossa ensimmäinen kuiskaa lauseen toisen korvaan, toinen kolmannen, kolmas neljännen jne. Ja viimeinen sanoo sitten ääneen sen, minkä oli kuullut. Jopas on sitten hauskaa kuulla se ensin kuiskattu lause, koska se on yleensä muuttunut täysin tunnistamattomaksi ”rikkinäisessä puhelimessa”, jota lapsuudessani tietenkin kutsuttiin venäläiseksi puhelimeksi.

 

Koska alkuperäisuutisten tuotanto on kallista puuhaa, eri mediat rakentavat uutisointinsa enimmäkseen toisiltaan lainatuilla uutisilla – erityisesti kun on kyse skuupista, eli jymyuutisesta, jonka lasketaan myyvän hyvin. Jotkut mediat eivät omia uutisia edes tee, vaan julkaisevat pelkkää lainatavaraa. Toistaiseksi noissa lainauksissa on melko kiltisti kerrottu sen ensin julkaisseen median nimi, ilmeisesti keskinäisellä sopimuksella, mikä yleisön puolella vaikuttaa lähinnä pakkopullalta. 

 

Tällä ilmiöllä on vaivaannuttavuutensa lisäksi toinenkin ominaisuus: uutinen muuttuu lainattaessa. Joskus käy niin, että se kääntyy jopa vastakohdakseen. Kerronpa tässä itseäni koskettaneen rikkinäisen puhelimen parin kuukauden takaa, kun media löi #metoo -keskustelulla ja moralisoinnilla rahoiksi. 

 

Kun Helsingin Sanomat sai selville, että olin toiminut Taideteollisen korkeakoulun ohjaajantyön lehtorina samaan aikaan kun seksuaalisesta häirinnästä syytetty L. Törhönen esimiehenäni professorina, toimittaja Laura Hallamaa soitti minulle ja keskustelimme asiasta. Tein tietysti fataalin virheen kun en vaatinut omaa osuuttani artikkelista tarkistettavakseni, mutta keskustelu kuului suurin piirtein niin, että kerroin kuulleeni huhupuheita jostain tapauksesta, mutta en ollut todistanut yhtäkään, ja toisaalta kun tiesin miehen puheet, saatoin myös aavistella jotain kenties tapahtuneen naispuolisten opiskelijoiden ja professorin välillä. Yleisradio oli muutamaa päivää aiemmin julkaissut parinkymmenen naisen kertomukset tapauksista, joista suurimmasta osasta en ollut tietoinen, mutta pari kertomusta tiesin ikävästi vääristellyiksi, koska olin ollut paikalla. Se ei tietenkään tarkoita etteivät muut tapaukset olisi totta.

 

Ensimmäisen Hesarin jutun itseäni koskeva osuus 1.2.2018 kertoo näin:

 

ELOKUVAOHJAAJA Janne Kuusi taas sanoo, että hän tiesi Törhösen ahdistelleen oppilaita Taideteollisessa korkeakoulussa. Kuusi työskenteli elokuvaohjauksen lehtorina Taideteollisessa korkeakoulussa 2000-luvun alussa. Mitään hän ei omien sanojensa mukaan nähnyt, mutta oli kuullut kyllä.

”Olin sitä mieltä, että yksi soitto iltapäivälehtiin, ja mies lentäisi kuin leppäkeihäs.”

Miksi Kuusi ei sitten tehnyt itse mitään? Hän kertoo, että tilanteeseen puuttuminen oli käytännössä mahdotonta.

”En suojellut häntä. En kuitenkaan voinut lähteä syyttämään, sen olisi pitänyt tulla joltakin ahdistelun kohteelta. Keinot ovat vähissä tuossa tapauksessa.”

 

Huomattavaa on ensimmäisen kappaleen ristiriita: tiesi ahdisteluista…ei ollut nähnyt mitään – omien sanojensa mukaan (oli kai toimittajan sitten pakko lisätä jostain syystä). Soitto iltapäivälehteen tarkoitti tietysti jonkun asianosaisen soittoa, ei minun. Olin perin pohjin suivaantunut toimittajan tulkinnasta, mutta annoin olla, koska keskustelu kävi kuumimmillaan koko median leveydellä.

 

Hallamaan koko juttu tämän linkin ja maksumuurin takana:

 

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005548446.html

 

Seuraavana päivänä HS-kulttuuritoimituksen päällikkö Hanna Mahlamäki kirjoitti kolumnin äitiyslomaltaan. Siinä paheksutaan yleisesti miehiä, jotka tietävät, mutta kääntävät selkänsä:


SEKSUAALISEEN ahdisteluun on mahdotonta puuttua, jos ei itse näe, mitä tapahtuu. Näin perusteli elokuvaohjaaja Janne Kuusi sitä, miksei tehnyt mitään, vaikka tiesi elokuvaprofessori Lauri Törhösen pitkään jatkuneesta opiskelijoidensa seksuaalisesta häirinnästä Taideteollisessa korkeakoulussa.

 

”En suojellut häntä. En kuitenkaan voinut lähteä syyttämään, sen olisi pitänyt tulla joltakin ahdistelun kohteelta. Keinot ovat vähissä tuossa tapauksessa”, Kuusi sanoi torstaina HS:n haastattelussa.

 

Näin saattaa ajatella moni muukin, sillä hiljaa poispäin katsovia on paljon. He oikeastaan mahdollistavat ahdistelun jatkumisen.

 

Lähetin Mahlamäelle asiallisen sähköpostin, jossa kehotin tutustumaan tarkemmin lähteeseen enkä pitänyt reiluna niputtaa minut hiljaa poispäin katseleviin. Olennaista alkuperäisessä haastattelussa oli myös ollut se, että kukaan asianomaisista naisopiskelijoista ei kertonut mitään, ja jos olisi kertonut, olisi asiaan ilman muuta puututtu.

 

En saanut minkäänlaista vastausta. 

 

Tässä Mahlamäen kolumni:

 

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005549926.html

 

Vielä samana iltana HS-toimittaja Juha Typpö julkaisi erään koulussamme seksuaalista häirintää kokeneen tarinan. Siinä yhteydessä tietoisuuteni tapahtumista oli jo muuttunut faktaksi:

 

Elokuvaohjauksen lehtorina Taikissa 2000-luvun alussa työskennellyt Janne Kuusi kertoo jutussa tienneensä ahdistelutapauksista. Hän kuitenkin koki, että tilanteeseen puuttuminen olisi ollut mahdotonta. 

 

Lähetin jo hiukan suivaantuneen viestin Typölle, asiallisen toki, jossa mainitsin rikkinäisen puhelimen ikävästi toteutuneen HS:n sisällä. Ei vastausta.

 

Tässä Typön juttu:

 

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005550964.html

 

Muistutin myös jälkimmäisiä toimittajia jo tuolloin virinneestä somekeskustelusta, jonka odotin räjähtävän käsiin Hesarin näin heitettyä bensaa liekkeihin. Eri puolella sosiaalista mediaa syytökset olivat jo yltymässä raivoksi, mutta kuin taivaan lahjana muutamat entiset naisopiskelijani torppasivat niin tiukasti vyöryn kertomalla tosiasioita, että pahin myrsky laantui. 

 

Kuitenkin Hesarin artikkelit jättivät aika monille mielikuvan ohjaaja J. Kuusesta, joka tiesi, mutta ei puuttunut asiaan. Se kuva on virheellinen, mutta siitä Hesari viis veisasi. Olihan kyse vain yhden pienen ihmisen maineesta. 

 

Varsinkin kaltaiseni kulttuurialalla toimivan kaiketi kuuluisi niellä isoimpien mediatalojen etovintakin klimppisoppaa, ettei joutuisi maan herkkähipiäisimmän ammattikunnan boikottilistalle. Suomalaiseen tapaan en tohtinut tuoda omaa pikku tapaustani julkiseksi ainakaan ennen kuin pöly olisi laskeutunut. Kuumin #metoo-vaihe, jolloin lapsia oikein urakalla lykittiin pesuveden mukana viemäriin, on onneksi jo hiipumassa, ja keskustelu seksuaalisesta ahdistelusta asettunut melko järjelliseen ja asialliseen muotoon. 

]]>
10 http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254250-media-ja-rikkinainen-puhelin#comments Arroganssi Helsingin Sanomat Mediakilpailu Mediakritiikki metoo Sun, 22 Apr 2018 16:14:44 +0000 Janne Kuusi http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254250-media-ja-rikkinainen-puhelin
Olisiko Suomessa tilaa uusille journalisteille? http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254148-olisiko-suomessa-tilaa-uusille-journalisteille <p>Tänään heräsin siihen, että valtakunnan pääaviisin pääkirjoittajat eivät ole tehtäviensä tasalla:</p><p><a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005648170.html">Poliittisella kentällä olisi tilaa muutokselle, mutta olisiko uudelle puolueelle?</a>&nbsp;(HS 20.4.2018):</p><p><em>&quot;Tuoreita uutisia kannattaa kuitenkin katsoa myös poliittisen järjestelmän näkökulmasta. Jonkinlaiselle urbaanille markkinaliberaalille linjalle voisi hyvinkin olla tilausta joko nykyisten puolueiden sisällä tai jopa uutena puolueena...</em></p><p><em>Olisiko Suomessa tilaa vielä yhdelle puolueelle? Eduskunnassa on jo kahdeksan puoluetta, puoluerekisterissä niitä on 18. Vihreiden ja perussuomalaisten jälkeen yksikään uusi puolue ei ole saanut tukevaa jalansijaa Suomen puoluekentässä. Markkina&shy;liberaalia linjaa ajaneet nuorsuomalaisetkin &ndash; 1990-luvun versio &ndash; kuihtuivat pois.&quot;</em></p><p>Puoluerekisterin <strong>17</strong> puoluetta löytyvät täältä:&nbsp;http://vaalit.fi/rekisteroidyt-puolueet, tällä detaljitasolla:</p><p><strong>Liberaalipuolue - Vapaus valita r.p., Liberalpartiet - Frihet att välja r.p.</strong><br />Rekisteröity 16.3.2016<br />Osoite: PL 27, 00560 Helsinki<br />Puh. 040 512 8503<br />puoluetoimisto(at)liberaalipuolue.fi<br /><a href="http://www.liberaalipuolue.fi/" target="_blank">www.liberaalipuolue.fi</a></p><p>Vaikka pääkirjoittajilta ei kotiläksyjen tekemistä voi odottaa, niin tehdään tässä ja nyt selväksi, että puoluerekisterissämme olevan puolueemme <a href="https://liberaalipuolue.fi/puolueohjelma/">ohjelma</a>&nbsp;on varsin markkinaliberaali, emmekä tietääkseni ole kuihtumassa pois, vaan päin vastoin.</p><p>Tokihan voi väittää, että tukevaa jalansijaa ei ole vielä saatu, mutta asiaa ei helpota se, että meidät vaietaan kuoliaaksi.</p><p>Erikoistutkija&nbsp;Jenni Karimäki&nbsp;Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta vetää kuitenkin pohjat:</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005650158.html">&rdquo;Keski-ikäisistä, hyvin toimeen&shy;tulevista kaupunkilais&shy;miehistä ei vielä kansan&shy;liikettä synny&rdquo; &ndash; Tutkijan mukaan talous&shy;liberaalien on vaikea saada laajaa kannatusta</a>&nbsp;(HS 20.4.2018)</p><p>Hyväksyn sen, että minut 35 vuotiaana helsinkiläisenä lasketaan keski-ikäiseksi ja hyvin toimeentulevaksi kaupunkilaismieheksi, mutta miten tutkijan näkökulmasta luokitellaan puolue, jonka ehdokkaiden keski-ikä on <a href="http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233123-tilastotietoa-nuorista-kuntavaaliehdokkaista">nuoremmasta päästä</a>&nbsp;(Paalijärvi, 10.3.2017)?</p><p>Niin kauan kuin puoluerekisterissä olevia puolueita ei asiayhteydessä mainita pääkirjoituksissa eikä erikoistutkijoiden haastatteluissa nimeltä, ei muutoksen aikaansaamiseen riitä yhden miljonäärin soraääni, vaan siihen tarvitaan vähintään lentäviä mukulakiviä, tai mahdollisesti&nbsp;<a href="https://www.youtube.com/watch?v=09RxXvRXiPI">dynamiittia</a>.</p><p>Tai mikä parempaa, tyytymättömiä äänestäjiä.</p><p>Jotta tämä kirjoitus ei jäisi vain happamaksi tilityksesi, pyydän journalisteja, joille Liberaalipuolue on vieras, olemaan yhteydessä joko puolueen johtoon, tai suoraan minuun (<a href="mailto:amos.ahola@liberaalipuolue.fi">amos.ahola@liberaalipuolue.fi</a>).</p><p>&nbsp;</p><p>Palveluksessanne, Amos Ahola, Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka hiljattain <a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3702">päästettiin lavalle</a>&nbsp;(Helsinkikanava,&nbsp;Kaupunginvaltuuston kokous 7/11.4.2018).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään heräsin siihen, että valtakunnan pääaviisin pääkirjoittajat eivät ole tehtäviensä tasalla:

Poliittisella kentällä olisi tilaa muutokselle, mutta olisiko uudelle puolueelle? (HS 20.4.2018):

"Tuoreita uutisia kannattaa kuitenkin katsoa myös poliittisen järjestelmän näkökulmasta. Jonkinlaiselle urbaanille markkinaliberaalille linjalle voisi hyvinkin olla tilausta joko nykyisten puolueiden sisällä tai jopa uutena puolueena...

Olisiko Suomessa tilaa vielä yhdelle puolueelle? Eduskunnassa on jo kahdeksan puoluetta, puoluerekisterissä niitä on 18. Vihreiden ja perussuomalaisten jälkeen yksikään uusi puolue ei ole saanut tukevaa jalansijaa Suomen puoluekentässä. Markkina­liberaalia linjaa ajaneet nuorsuomalaisetkin – 1990-luvun versio – kuihtuivat pois."

Puoluerekisterin 17 puoluetta löytyvät täältä: http://vaalit.fi/rekisteroidyt-puolueet, tällä detaljitasolla:

Liberaalipuolue - Vapaus valita r.p., Liberalpartiet - Frihet att välja r.p.
Rekisteröity 16.3.2016
Osoite: PL 27, 00560 Helsinki
Puh. 040 512 8503
puoluetoimisto(at)liberaalipuolue.fi
www.liberaalipuolue.fi

Vaikka pääkirjoittajilta ei kotiläksyjen tekemistä voi odottaa, niin tehdään tässä ja nyt selväksi, että puoluerekisterissämme olevan puolueemme ohjelma on varsin markkinaliberaali, emmekä tietääkseni ole kuihtumassa pois, vaan päin vastoin.

Tokihan voi väittää, että tukevaa jalansijaa ei ole vielä saatu, mutta asiaa ei helpota se, että meidät vaietaan kuoliaaksi.

Erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta vetää kuitenkin pohjat:

”Keski-ikäisistä, hyvin toimeen­tulevista kaupunkilais­miehistä ei vielä kansan­liikettä synny” – Tutkijan mukaan talous­liberaalien on vaikea saada laajaa kannatusta (HS 20.4.2018)

Hyväksyn sen, että minut 35 vuotiaana helsinkiläisenä lasketaan keski-ikäiseksi ja hyvin toimeentulevaksi kaupunkilaismieheksi, mutta miten tutkijan näkökulmasta luokitellaan puolue, jonka ehdokkaiden keski-ikä on nuoremmasta päästä (Paalijärvi, 10.3.2017)?

Niin kauan kuin puoluerekisterissä olevia puolueita ei asiayhteydessä mainita pääkirjoituksissa eikä erikoistutkijoiden haastatteluissa nimeltä, ei muutoksen aikaansaamiseen riitä yhden miljonäärin soraääni, vaan siihen tarvitaan vähintään lentäviä mukulakiviä, tai mahdollisesti dynamiittia.

Tai mikä parempaa, tyytymättömiä äänestäjiä.

Jotta tämä kirjoitus ei jäisi vain happamaksi tilityksesi, pyydän journalisteja, joille Liberaalipuolue on vieras, olemaan yhteydessä joko puolueen johtoon, tai suoraan minuun (amos.ahola@liberaalipuolue.fi).

 

Palveluksessanne, Amos Ahola, Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, joka hiljattain päästettiin lavalle (Helsinkikanava, Kaupunginvaltuuston kokous 7/11.4.2018).

]]>
7 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254148-olisiko-suomessa-tilaa-uusille-journalisteille#comments Helsingin Sanomat Markkinaliberalismi Fri, 20 Apr 2018 21:20:20 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254148-olisiko-suomessa-tilaa-uusille-journalisteille