hallitus http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132337/all Fri, 18 May 2018 13:09:09 +0300 fi Sote etenee kuin höyryveturi - Orpokin pyörsi jo puheensa http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255493-sote-etenee-kuin-hoyryveturi-orpokin-pyorsi-jo-puheensa <p>Loppusuoralla oleva sote etenee kuin höyryveturi.</p><p>Eikä mikään näytä enää auttavan.</p><p>Oppositio hiillosti hallitusta soteuudistuksesta eduskunnan eilisellä kyselytunnilla.</p><p>Pitkään sotea perusteltiin julkisen terveydenhuollon korkeilla kustannuksilla ja tehottomuudella. Eilen kuitenkin kävi ilmi, että valtiovarainministeriön valtiosihteeri <strong>Martti Hetemäen</strong> laskelmien mukaan soten valinnanvapaudesta ei tule euroakaan säästöä.</p><p>Valtiovarainministeri <strong>Petteri Orpo</strong> (kok.) <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005684030.html?utm_medium=social&amp;utm_content=ios.is.fi&amp;utm_source=facebook.com&amp;utm_campaign=fb-share">myönsi</a>, että valinnanvapauden tarkoitus ei ole säästää.</p><p>Orpon tuoreen näkemyksen mukaan sote saa jopa maksaakin, että ihmiset pääsevät hoitoon nopeammin. Tai ei ainakaan enää, vaikka alun perin koko sote-uudistuksessa olikin kyse kustannuksista ja säästötarpeesta.</p><p>Eipä sillä niin väliä. Suomessa on jo pitkään saanut puhua niin paljon muunneltua totuutta kuin sielu sietää, koska aina sieltä näyttäisi se eduskuntapaikka siltikin irtoavan. Sori siitä.</p><p>Orpo kuitenkin vakuutteli, että huolet ovat ylimitoitettuja.</p><p>- Meidän pitää huolehtia koko Suomesta. Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tällä mallilla voidaan edetä, hän totesi.</p><p>Tosin vielä useammat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sote on täysi fiasko ja että se pitäisi upottaa välittömästi Talvivaarassa sijaitsevaan Kankkulan kaivoon. Soten ei myöskään uskota parantavan maaseudun palveluita, vaan toimivan täysin päinvastaisesti.</p><p>Sitä paitsi viime vuoden helmikuussa ministeri <a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/orpo-uskoo-kaupunkeihin-kaupungistuminen-kiihdyttaa-kasvua-24243591/">kertoi</a> yleismaailmallisen kaupungistumistrendin kurittavan myös Suomea.</p><p>- Suomessa on tehty paljon maaseudun elinvoimaisena ja houkutteleva pitämiseen, mutta kannettu vesi ei pysy kaivossa. Kymmeniä vuosia aluepolitiikalla yritettiin muutosta padota, erityisesti keskusta yritti, hän totesi.</p><p>Muutama vuosi sitten Orpo puolestaan oli&nbsp;<a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/orpo-sote-uudistus-voidaan-toteuttaa-kirist%C3%A4m%C3%A4tt%C3%A4-verotusta-1.153775">varma siitä</a>, että sote voidaan toteuttaa siten, ettei kenenkään verotus kiristy. Meinaako hän maksaa lisäkustannukset kokoomuksen vaalikassasta, vai mistä nämä rahat oikein maksetaan?</p><p>Mutta tuleehan sotesta säästöjäkin? Tai näin ainakin valtiosihteeri Hetemäki on laskenut. Hänen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005684198.html?share=51298a9fe6b5d8483a0e81d768e901b7">mukaan</a> valtio säästää noin 4 miljardia euroa &rdquo;tiedon ja teknologian käytöstä&rdquo;. Nämä ovat tietenkin 100-prosenttisesti spekulatiivisia säästöjä. Vähän samalla tavalla kuin auton ostaminen etukäteen ensi viikon potentiaalisilla veikkausvoitoilla. En minä sitäkään suosittele.</p><p>Eilen uutisoitiin myös huomattavan kokoisesta yrityskaupasta.</p><p>Yksityisiä terveyspalveluja tarjoava Terveystalo <a href="https://www.lapinkansa.fi/kotimaa/terveystalo-ostaa-attendon-200948948">ostaa</a> terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys Attendon. Kaupan jälkeen Terveystalo nousee liikevaihdoltaan suurimmaksi, yksityisiä terveyspalveluita tuottavaksi yritykseksi. Puhun oikeasti ihan hiton suuresta yrityksestä.</p><p>Kilpailuviranomainen <a href="http://www.largestcompanies.fi/toplistat/suomi/suurimmat-yritykset-liikevaihdon-mukaan-ilman-tytaryhtioita/toimiala/terveyspalvelut">katsoo</a> toiseen suuntaan.</p><p>Saatat muuten muistaa Attendon sen kummallisesta rekrytointitavasta.&nbsp;Yritys<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000002565114.html"> houkutteli </a>aikaisemmin lääkäreitä palvelukseensa tarjoamalla heille mm. ilmaista opastusta aggressiivisessa verosuunnittelussa.</p><p>Orpon alituiseen korostama valinnanvapaus tarkoittaa valintaa Mehiläisen, Pihlajalinnan ja Terveystalon väliltä. Tai ei oikeastaan edes sitä, sillä yritykset ovat jo aikoja sitten jakaneet maamme toimialueet keskenään.</p><p>Käytännössä palveluntarjoajat voivat itse nimetä hintansa, koska tarkoin säännellyllä ja suojellulla alalla ei ole lainkaan kilpailua.</p><p>Se on vähän samalla tavalla tervettä kuin asiointi päivittäistavarakaupassa. Sinulla on vapaus valita Keskon ja S-ryhmän väliltä. Tai kuin sähköä ostaessasi. Monissa paikoissa sähkönsiirtoyhtiöksi voi valita Carunan, tai sitten jättää sähkön kokonaan siirtämättä. Myös sen voi itse valita vapaasti.</p><p>Toinen mielenkiintoinen talousuutinen koski terveysjätti Mehiläisen omistuksia. Mehiläisen pääomistajien <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005684695.html">kerrotaan</a> myyvän osuutensa. STT:n mukaan yrityksen suomalaisomistus kasvaa.&nbsp;Kasvava suomalaisomistus tarkoittaa tässä tapauksessa sijoittajaryhmää, johon kuuluvat eläkeyhtiöt LähiTapiola, Varma ja Ilmarinen.</p><p>Yhtiön enemmistöomistajaksi nousee luxemburgilainen CVC Capital Partners -rahasto, jonka vuotuinen nettotuotto on Reutersin mukaan ollut noin 20 prosentin luokkaa. Se on aika pirun hyvä tuotto.</p><p>Suomessa tuskin tyydytään yhtään vähempään.</p><p>Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/248067-hallituspuolueista-jyrahdys-eduskunnalle-kesataukoa-ei-tule-ennen-kuin-sote-lapi">ilmoittivat</a> reilu viikko sitten, että kesätauolle ei ole asiaa, ennen kuin sote on ajettu läpi. Sote on siis vain ajan kysymys.</p><p>Sillä tavoin puoluekuri toimii.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Loppusuoralla oleva sote etenee kuin höyryveturi.

Eikä mikään näytä enää auttavan.

Oppositio hiillosti hallitusta soteuudistuksesta eduskunnan eilisellä kyselytunnilla.

Pitkään sotea perusteltiin julkisen terveydenhuollon korkeilla kustannuksilla ja tehottomuudella. Eilen kuitenkin kävi ilmi, että valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen laskelmien mukaan soten valinnanvapaudesta ei tule euroakaan säästöä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi, että valinnanvapauden tarkoitus ei ole säästää.

Orpon tuoreen näkemyksen mukaan sote saa jopa maksaakin, että ihmiset pääsevät hoitoon nopeammin. Tai ei ainakaan enää, vaikka alun perin koko sote-uudistuksessa olikin kyse kustannuksista ja säästötarpeesta.

Eipä sillä niin väliä. Suomessa on jo pitkään saanut puhua niin paljon muunneltua totuutta kuin sielu sietää, koska aina sieltä näyttäisi se eduskuntapaikka siltikin irtoavan. Sori siitä.

Orpo kuitenkin vakuutteli, että huolet ovat ylimitoitettuja.

- Meidän pitää huolehtia koko Suomesta. Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tällä mallilla voidaan edetä, hän totesi.

Tosin vielä useammat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sote on täysi fiasko ja että se pitäisi upottaa välittömästi Talvivaarassa sijaitsevaan Kankkulan kaivoon. Soten ei myöskään uskota parantavan maaseudun palveluita, vaan toimivan täysin päinvastaisesti.

Sitä paitsi viime vuoden helmikuussa ministeri kertoi yleismaailmallisen kaupungistumistrendin kurittavan myös Suomea.

- Suomessa on tehty paljon maaseudun elinvoimaisena ja houkutteleva pitämiseen, mutta kannettu vesi ei pysy kaivossa. Kymmeniä vuosia aluepolitiikalla yritettiin muutosta padota, erityisesti keskusta yritti, hän totesi.

Muutama vuosi sitten Orpo puolestaan oli varma siitä, että sote voidaan toteuttaa siten, ettei kenenkään verotus kiristy. Meinaako hän maksaa lisäkustannukset kokoomuksen vaalikassasta, vai mistä nämä rahat oikein maksetaan?

Mutta tuleehan sotesta säästöjäkin? Tai näin ainakin valtiosihteeri Hetemäki on laskenut. Hänen mukaan valtio säästää noin 4 miljardia euroa ”tiedon ja teknologian käytöstä”. Nämä ovat tietenkin 100-prosenttisesti spekulatiivisia säästöjä. Vähän samalla tavalla kuin auton ostaminen etukäteen ensi viikon potentiaalisilla veikkausvoitoilla. En minä sitäkään suosittele.

Eilen uutisoitiin myös huomattavan kokoisesta yrityskaupasta.

Yksityisiä terveyspalveluja tarjoava Terveystalo ostaa terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys Attendon. Kaupan jälkeen Terveystalo nousee liikevaihdoltaan suurimmaksi, yksityisiä terveyspalveluita tuottavaksi yritykseksi. Puhun oikeasti ihan hiton suuresta yrityksestä.

Kilpailuviranomainen katsoo toiseen suuntaan.

Saatat muuten muistaa Attendon sen kummallisesta rekrytointitavasta. Yritys houkutteli aikaisemmin lääkäreitä palvelukseensa tarjoamalla heille mm. ilmaista opastusta aggressiivisessa verosuunnittelussa.

Orpon alituiseen korostama valinnanvapaus tarkoittaa valintaa Mehiläisen, Pihlajalinnan ja Terveystalon väliltä. Tai ei oikeastaan edes sitä, sillä yritykset ovat jo aikoja sitten jakaneet maamme toimialueet keskenään.

Käytännössä palveluntarjoajat voivat itse nimetä hintansa, koska tarkoin säännellyllä ja suojellulla alalla ei ole lainkaan kilpailua.

Se on vähän samalla tavalla tervettä kuin asiointi päivittäistavarakaupassa. Sinulla on vapaus valita Keskon ja S-ryhmän väliltä. Tai kuin sähköä ostaessasi. Monissa paikoissa sähkönsiirtoyhtiöksi voi valita Carunan, tai sitten jättää sähkön kokonaan siirtämättä. Myös sen voi itse valita vapaasti.

Toinen mielenkiintoinen talousuutinen koski terveysjätti Mehiläisen omistuksia. Mehiläisen pääomistajien kerrotaan myyvän osuutensa. STT:n mukaan yrityksen suomalaisomistus kasvaa. Kasvava suomalaisomistus tarkoittaa tässä tapauksessa sijoittajaryhmää, johon kuuluvat eläkeyhtiöt LähiTapiola, Varma ja Ilmarinen.

Yhtiön enemmistöomistajaksi nousee luxemburgilainen CVC Capital Partners -rahasto, jonka vuotuinen nettotuotto on Reutersin mukaan ollut noin 20 prosentin luokkaa. Se on aika pirun hyvä tuotto.

Suomessa tuskin tyydytään yhtään vähempään.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat ilmoittivat reilu viikko sitten, että kesätauolle ei ole asiaa, ennen kuin sote on ajettu läpi. Sote on siis vain ajan kysymys.

Sillä tavoin puoluekuri toimii.

]]>
23 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255493-sote-etenee-kuin-hoyryveturi-orpokin-pyorsi-jo-puheensa#comments hallitus Kokoomus Petteri Orpo Sote Terveystalo Fri, 18 May 2018 10:09:09 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255493-sote-etenee-kuin-hoyryveturi-orpokin-pyorsi-jo-puheensa
Suomi saamassa joustavat halpatyömarkkinat http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255314-suomi-saamassa-joustavat-halpatyomarkkinat <p>Viime vuosina tutkimus- ja kehittämismäärärahoja on leikattu. Koulutuksesta on myös nipistetty. Loogista toimintaa, koska miksi korkeakouluttaa ihmisiä jos heille ei löydy työtä tutkimuksessa samassa mitassa kuin aikaisemmin. Se johtaa vain siihen että Suomi kouluttaa ihmisiä muiden tarpeisiin. Muualla tutkimus ja kehitys eivät ole olleet samanlaisessa leikkurissa kuin meillä.</p><p>Muutama vuosi sitten kuulimme pääministerin suusta, että maamme ei tule menestymään halpatyövaltiona. Kun poliitikko sanoo jotakin tuollaista on syytä pelätä pahinta. Niin kävi tässäkin. Nyt hallitus tekee kaikkensa saadakseen purettua työmarkkinoita koskevia sopimuksia, sekä laatimalla uusia lakeja työvoimaa koskevien etujen heikentämiseksi. Pakkolakiesitys oli kömpelö alku,nyt yritetään fiksummin.</p><p>Työnantajien etujärjestöiltä tulee hallitukselle kovaa painetta lainsäädännön muuttamiseen. Suomen Yrittäjät taas tekee parhaansa saadakseen työväen eroamaan ammattiliitoista. Tässä tapauksessa työväki tarkoittaa ihmisiä valkokaulusväestä haalariporukkaan. Ammattijärjestöjen sopimusoikeuden murtaminen on kovan työn takana, mutta onhan pääomien haltijoilla aikaa ja rahaa asiansa ajamiseen. Avuksi&nbsp; tarvitaan asialle myönteinen hallitus ja eduskunta joka säätää lait. Äänestäjälläkin on siis jotain valtaa jos vain osaa käyttää sitä.</p><p>Kaikki merkit tämän hallituksen työvoimapolitiikassa viittaavat siihen, että minipalkat Saksan malliin ovat tulossa meillekin. Osin ne ovat jo toteutuneet, koska 9 euron päiväpalkat päivärahan lisukkeena ovat jo sitä tasoa. Nyt ollaan ilmeisesti rakentamassa jotakin sataprosenttisesti joustavaa mallia, jossa ei ole irtisanomisaikoja eikä verotettavaa tuloa, työterveyshuoltoa tai muitakaan etuja. Pitää vain muistaa ilmoittaa byrokratialle aktiivisuudesta.</p><p>Kun hallitus on leikannut tutkimuksesta ja koulutuksesta&nbsp; ja ryhtynyt käyttämään älynystyröitään mahdollisimman tehokkaiden halpatyömarkkinoiden synnyttämiseen se kaiketi uskoo että maamme pelastuu halpatyövoiman avulla. Saksan malliin. Niin ne takit kääntyvät.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/59576-karu-totuus-saksasta-miljoonien-ihmisten-tuntipalkka-5-10-eu">https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/59576-karu-totuus-saksasta-miljoonien-ihmisten-tuntipalkka-5-10-eu</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime vuosina tutkimus- ja kehittämismäärärahoja on leikattu. Koulutuksesta on myös nipistetty. Loogista toimintaa, koska miksi korkeakouluttaa ihmisiä jos heille ei löydy työtä tutkimuksessa samassa mitassa kuin aikaisemmin. Se johtaa vain siihen että Suomi kouluttaa ihmisiä muiden tarpeisiin. Muualla tutkimus ja kehitys eivät ole olleet samanlaisessa leikkurissa kuin meillä.

Muutama vuosi sitten kuulimme pääministerin suusta, että maamme ei tule menestymään halpatyövaltiona. Kun poliitikko sanoo jotakin tuollaista on syytä pelätä pahinta. Niin kävi tässäkin. Nyt hallitus tekee kaikkensa saadakseen purettua työmarkkinoita koskevia sopimuksia, sekä laatimalla uusia lakeja työvoimaa koskevien etujen heikentämiseksi. Pakkolakiesitys oli kömpelö alku,nyt yritetään fiksummin.

Työnantajien etujärjestöiltä tulee hallitukselle kovaa painetta lainsäädännön muuttamiseen. Suomen Yrittäjät taas tekee parhaansa saadakseen työväen eroamaan ammattiliitoista. Tässä tapauksessa työväki tarkoittaa ihmisiä valkokaulusväestä haalariporukkaan. Ammattijärjestöjen sopimusoikeuden murtaminen on kovan työn takana, mutta onhan pääomien haltijoilla aikaa ja rahaa asiansa ajamiseen. Avuksi  tarvitaan asialle myönteinen hallitus ja eduskunta joka säätää lait. Äänestäjälläkin on siis jotain valtaa jos vain osaa käyttää sitä.

Kaikki merkit tämän hallituksen työvoimapolitiikassa viittaavat siihen, että minipalkat Saksan malliin ovat tulossa meillekin. Osin ne ovat jo toteutuneet, koska 9 euron päiväpalkat päivärahan lisukkeena ovat jo sitä tasoa. Nyt ollaan ilmeisesti rakentamassa jotakin sataprosenttisesti joustavaa mallia, jossa ei ole irtisanomisaikoja eikä verotettavaa tuloa, työterveyshuoltoa tai muitakaan etuja. Pitää vain muistaa ilmoittaa byrokratialle aktiivisuudesta.

Kun hallitus on leikannut tutkimuksesta ja koulutuksesta  ja ryhtynyt käyttämään älynystyröitään mahdollisimman tehokkaiden halpatyömarkkinoiden synnyttämiseen se kaiketi uskoo että maamme pelastuu halpatyövoiman avulla. Saksan malliin. Niin ne takit kääntyvät.

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/59576-karu-totuus-saksasta-miljoonien-ihmisten-tuntipalkka-5-10-eu

]]>
5 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255314-suomi-saamassa-joustavat-halpatyomarkkinat#comments hallitus Koulutus Tutkimusrahoitus Työvoimapolitiikka Tue, 15 May 2018 07:59:02 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255314-suomi-saamassa-joustavat-halpatyomarkkinat
Kansan välikysymys uudeksi vaikuttamisen välineeksi? http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255153-kansan-valikysymys-uudeksi-vaikuttamisen-valineeksi <p>Välikysymys katsotaan opposition järeimmäksi työkaluksi hallitusta kohtaan sen luottamusta mitatakseen. Ne tuottavat kuitenkin periaatteessa tulosta hyvin harvoin. Itse asiassa Suomessa hallitus on kaatunut viimeksi välikysymykseen tasan 60 vuotta sitten. Kaikkiaan Suomen itsenäisyyden historiassa neljä hallitusta on joutunut eroamaan välikysymyksen takia.</p><p>Välikysymys katsotaankin lähinnä kulloisenkin opposition keinoksi saada julkisuutta ja herätellä keskustelua jostain tietystä poliittisesta aiheesta. Viime viikolla hallitus sai esimerkiksi luottamuksen nuorten työehtoja koskevasta välikysymyksestä. Itseänikään tämä ei yllättänyt, vaikka pidin välikysymyksen aihetta erittäin asiallisena. Periaatteessa olisi suonut hallituksen kaatuvan tähän mielihyvin.</p><p>Mutta koska elämme enemmistöparlamentarismin aikaa, puolueiden rivit ovat suoraksi ammuttuja. Nappulaa painetaan niin kuin ryhmäjohtaja ohjaa, varsinkin jos omasta poliittisesta urasta haluaa pitää kiinni. Opposition &rdquo;houkutuksille&rdquo; ei saata hallituksesta käsin antaa periksi, vaikka saattaisi kenties asettua henkisesti välikysymyksen ajatuksen taakse. Ainoa kerta modernissa poliittisessa historiassa, jolloin hallitus olisi voinut ihan oikeasti horjua oli pääministeri Jäätteenmäen Irakgate, mutta silloin tapahtumat menivät toista reittiä.</p><p>Mutta entä jos politiikkaan tuotaisiin mahdollisuus myös kansan välikysymyksestä kansalaisaloitteen tapaan? Ehkä sekään ei kaataisi hallituksia päntiöinään, mutta virittäisi parlamentaarista keskustelua uuteen näkökulmaan, kun moinen välikysymys ei olisi vihatun opposition tekemä, vaan kansalaisten riveistä noussut. Moiseen kansan välikysymykseen olisi hyvä saada suurempi allekirjoittajamäärä kuin kansalaisaloitteeseen, mahdollisesti esimerkiksi 100&nbsp;000 ihmistä. &nbsp;Aivan jokainen nettituhautus ei moista määrää ihmisiä saisi taakseen, joten todennäköisesti välikysymykseksi asti nousisi vain kansan laajoja rivejä puhuttavia asioita.</p><p>Ehkäpä esimerkiksi aktiivimallin herättämä kritiikki olisi johtanut aina kansan välikysymykseksi asti, koska kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi sai noin 140&nbsp;000 nimeä taakseen. Yhtä lailla oppositio voisi tehdä &rdquo;normaalejakin&rdquo; välikysymyksiä, tekeväthän kansanedustajat edelleen omia lakialoitteitaan kansalaisaloitteiden esiinmarssista huolimatta.</p><p>Ajatus kansan välikysymyksestä ei ole tyystin omani. Siitä on spekuloitu aika ajoin, esimerkiksi kuluneella viikolla Yle Ykkösen Ykkösaamussa. Eikä sitä tuomittu asiantuntijoidenkaan toimesta, vaan esimerkiksi eduskuntatutkimuksen Markku Jokisipilä piti sitä mielenkiintoisena ajatuksena.</p><p>Kansan välikysymys olisi mielenkiintoinen senkin takia, että siinä voisi keskusteluun nousta myös asiat, joista muuten ei välttämättä keskusteltaisi eduskuntatasolla. Voisi olla myös niin, että sen myötä nousisi keskusteluun asioita, jotka olisivat niin hallitukselle kuin oppositiolle epämiellyttäviä. Lienee selvää myös se, että paljon nousisi esiin myös &rdquo;normaalin&rdquo; parlamentaarisen debatin puitteissa muutenkin esiin tulevia asioita.</p><p>Olen itse vankka parlamentaarisen demokratian kannattaja. Edustuksellisesti valitut kansanedustajat tulee säilyttää aina kansanvallan korkeimpina käyttäjinä Suomessa. On kuitenkin niin, että demokratiaammekin on kehitettävä jatkuvasti eteenpäin aikojen muuttuessa. Sähköisten välineiden helpotettua yhteydenpitoa kaikkialle ja niiden ollessa osa liki jokaisen arkipäivää olisi luontevaa antaa ihmisille niiden periaatteessa mahdollistamia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Siksi kansan välikysymyksestä soisi vähintään keskusteltavan laajemmin Suomessakin.</p> Välikysymys katsotaan opposition järeimmäksi työkaluksi hallitusta kohtaan sen luottamusta mitatakseen. Ne tuottavat kuitenkin periaatteessa tulosta hyvin harvoin. Itse asiassa Suomessa hallitus on kaatunut viimeksi välikysymykseen tasan 60 vuotta sitten. Kaikkiaan Suomen itsenäisyyden historiassa neljä hallitusta on joutunut eroamaan välikysymyksen takia.

Välikysymys katsotaankin lähinnä kulloisenkin opposition keinoksi saada julkisuutta ja herätellä keskustelua jostain tietystä poliittisesta aiheesta. Viime viikolla hallitus sai esimerkiksi luottamuksen nuorten työehtoja koskevasta välikysymyksestä. Itseänikään tämä ei yllättänyt, vaikka pidin välikysymyksen aihetta erittäin asiallisena. Periaatteessa olisi suonut hallituksen kaatuvan tähän mielihyvin.

Mutta koska elämme enemmistöparlamentarismin aikaa, puolueiden rivit ovat suoraksi ammuttuja. Nappulaa painetaan niin kuin ryhmäjohtaja ohjaa, varsinkin jos omasta poliittisesta urasta haluaa pitää kiinni. Opposition ”houkutuksille” ei saata hallituksesta käsin antaa periksi, vaikka saattaisi kenties asettua henkisesti välikysymyksen ajatuksen taakse. Ainoa kerta modernissa poliittisessa historiassa, jolloin hallitus olisi voinut ihan oikeasti horjua oli pääministeri Jäätteenmäen Irakgate, mutta silloin tapahtumat menivät toista reittiä.

Mutta entä jos politiikkaan tuotaisiin mahdollisuus myös kansan välikysymyksestä kansalaisaloitteen tapaan? Ehkä sekään ei kaataisi hallituksia päntiöinään, mutta virittäisi parlamentaarista keskustelua uuteen näkökulmaan, kun moinen välikysymys ei olisi vihatun opposition tekemä, vaan kansalaisten riveistä noussut. Moiseen kansan välikysymykseen olisi hyvä saada suurempi allekirjoittajamäärä kuin kansalaisaloitteeseen, mahdollisesti esimerkiksi 100 000 ihmistä.  Aivan jokainen nettituhautus ei moista määrää ihmisiä saisi taakseen, joten todennäköisesti välikysymykseksi asti nousisi vain kansan laajoja rivejä puhuttavia asioita.

Ehkäpä esimerkiksi aktiivimallin herättämä kritiikki olisi johtanut aina kansan välikysymykseksi asti, koska kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi sai noin 140 000 nimeä taakseen. Yhtä lailla oppositio voisi tehdä ”normaalejakin” välikysymyksiä, tekeväthän kansanedustajat edelleen omia lakialoitteitaan kansalaisaloitteiden esiinmarssista huolimatta.

Ajatus kansan välikysymyksestä ei ole tyystin omani. Siitä on spekuloitu aika ajoin, esimerkiksi kuluneella viikolla Yle Ykkösen Ykkösaamussa. Eikä sitä tuomittu asiantuntijoidenkaan toimesta, vaan esimerkiksi eduskuntatutkimuksen Markku Jokisipilä piti sitä mielenkiintoisena ajatuksena.

Kansan välikysymys olisi mielenkiintoinen senkin takia, että siinä voisi keskusteluun nousta myös asiat, joista muuten ei välttämättä keskusteltaisi eduskuntatasolla. Voisi olla myös niin, että sen myötä nousisi keskusteluun asioita, jotka olisivat niin hallitukselle kuin oppositiolle epämiellyttäviä. Lienee selvää myös se, että paljon nousisi esiin myös ”normaalin” parlamentaarisen debatin puitteissa muutenkin esiin tulevia asioita.

Olen itse vankka parlamentaarisen demokratian kannattaja. Edustuksellisesti valitut kansanedustajat tulee säilyttää aina kansanvallan korkeimpina käyttäjinä Suomessa. On kuitenkin niin, että demokratiaammekin on kehitettävä jatkuvasti eteenpäin aikojen muuttuessa. Sähköisten välineiden helpotettua yhteydenpitoa kaikkialle ja niiden ollessa osa liki jokaisen arkipäivää olisi luontevaa antaa ihmisille niiden periaatteessa mahdollistamia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Siksi kansan välikysymyksestä soisi vähintään keskusteltavan laajemmin Suomessakin.

]]>
8 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255153-kansan-valikysymys-uudeksi-vaikuttamisen-valineeksi#comments Kotimaa Demokratia hallitus Oppositio Parlamentarismi välikysymys Fri, 11 May 2018 05:17:00 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255153-kansan-valikysymys-uudeksi-vaikuttamisen-valineeksi
Sivistysvaltion alasajao osa XXXXVII http://mikayli-kaakinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255151-sivistysvaltion-alasajao-osa-xxxxvii <p>Ikävä pyörittää samaa levyä uudelleen mutta niin hallituskin tekee näiden hankkeidensa kanssa. Yritän vain saada kansan silmät aukeamaan näiden uudistusten järjettömyyden suhteen. Outoa että nykyään aina puhutaan uudistamisesta, kun kyseessä on alasajo ja tuhoaminen. Suomessa ollaan luopumassa demokratiasta eli kansanvallasta siinä muodossa kuin se sivistysvaltioissa on tunnettu antiikin Kreikan ajoilta. Kolmasosa kunnista ei saa edustajiaan maakuntavaltuustoihin, joissa muutenkin isot kunnat jyräävät ja torppaavat pienten kuntien asiat. Kuntien omille valtuustoille jää valta päättää mitättömistä asioista ja niillä on muutenkin vain kumileimasimen virka. Esimerkiksi ahne ja köytä Lahti on heti pienempien naapurien kimpussa typerien ja kalliiden hankkeidensa (viimeisimpänä uusi uimahalli noin 30 miljoonaa euroa) kanssa. Lahdessahan nähtiin nämä juuri eläkkeelle jääneen kaupunginjohtaja Myllyvirran täysin idioottimaiset hankkeet, joista vain esimerkkinä Matkakeskus, Toriparkki ja muut täysin kustannuksiltaan karanneet hankkeet. Kyseessä on siis jättimäinen kuntien tuhoaminen ja lopuksi jäljelle jäävät vain isot keskuskunnat, jotka syövät pienemmät naapurinsa. Haluavatko näitä &rdquo;uudistuksia&rdquo; kannattavat kansanedustajat oikeasti nimensä historiankirjoihin, Wikipediaan ja hakukoneisiin henkilöinä, jotka äänestivät verellä, hiellä ja kyynelillä rakennetun suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ja demokratiasta luopumisen puolesta? Näiden hankkeiden vetäjät ja kannattajat tulisi tuomita kovimpaan mahdolliseen rangaistukseen. Vahva psyykelääkitys harhoihin, lobotomia tai kaikkein mieluiten se ankarin rangaistus kuolemantuomio, jonka vankkumaton kannattaja olen henkirikoksissa sekä rikoksissa ihmisyyttä kohtaa, josta tämä on hyvä esimerkki.</p><p>Mitään demokratiaa ei jatkossa enää ole ja harvainvalta tulee tilalle. Kuntien sotekiinteistöt varastetaan maakunnille. Miten maaseutu, Lappi muut pienet kunnat saavat äänensä kuuluviin? Ei mitenkään. Suomen monimuotoisuus tuhoutuu ja väki pakotetaan ruuhkaisiin isoihin kaupunkeihin, joissa elinkustannukset ovat kohtuuttomat. Entä mistä me jatkossa saadaan suomalainen ruoka, kun maaseutu tehdään elinkelvottomaksi? Kuvittelisi kepun kenttäväelläkin jo hälytyskellojen soivan. Miten nämä orjafirmojen tai muiden hallituksen &rdquo;aktivoimat&rdquo; ilmaiset työntekijät pärjäävät? Meillä on kyllä varaa soteen ja hyvinvointiin ilmankin näitä uudistuksia. Oli ennen EU:takin, johon me nettomaksajana nyt tungetaan järjettömät rahat ja päätäntävalta viedään kansallisista asioista Brysseliin. Kokoomus on tehnyt itsenäisyydestä kirosanan, eikä sen arvot muutenkaan ole niitä, jonka vuoksi sitä suurimman osaa elämästäni olen äänestänyt. Kokoomuksen liittyy myös yleinen ahneus ja vastenmielisyys veroja kohtaan.</p><p>Kansa jakautuu yhä selvemmin kahtia eli köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu, eikä hallituksella ole mitään tuntumaa monen suomalaisen vähäosaisen arkeen. Ei sitä paranneta heiltä leikkaamalla ja parempiosaisten verotusta keventämällä. Kansanedustajien palkankorotukset on yksi järkyttävä esimerkki. He varmaan olisivat tulleet toimeen nykyisellä palkallaan, mutta Antti Rinnettä haukutaan populistiksi, kun haluaa vähän nostaa köyhyysrajalla elävien eläkeläisten tuloja. Meillä on varaa kyllä kaikkeen, jos tuo äärimmäinen ahneus jäisi pois. Kaikista on pidettävä huoli. Tuloerojen kasvuhan ei näy välittömästi tilastoissa, mutta jokainen tiedostava ihminen on sen varmasti käytännössä nähnyt. Silti meidän hallituksen uskonnollinen äärioikeisto ja heidän hyvä veli -verkostot systemaattisesti kieltävät sen.</p><p>Valtiojohtoinen ja markkinaehtoinen propagandakoneisto jauhaa samaa levyä valinnanvapaudesta. Mitä ihmeellistä niissä yksityisissä palveluissa on? Ja kun ne yksityiset toimijat eivät todellakaan tule niille syrjäkylille, joista kuntayhtymät ja jatkossa maakuntahallitus ovat palvelut keskittämisen kautta lakkauttaneet. Tällä menolla ollaan pian Amerikan tyyliin vakuutusperusteisessa terveydenhuollossa. Ja siinähän on vaarana sekin, etteivät kaikki jatkossa saisi sitä vakuutustakaan, kun kansalaisia aletaan pisteyttämään. Vastoin hallituksen tuulihattujen puheita minä väitän, että yksittäisten kansalaisten tietoja tullaan yhdistelemään eri rekistereistä ja tietokannoista ihan yksilötasolla ja se tieto taatusti valuu eteenpäin ja potilaita valikoidaan niiden tietojen mukaan.</p><p>Tunnen itse työni kautta monta julkista terveydenhuoltoa kannattavaa huippulääkäriä ja myös he ovat kauhistelleet hallituksen suunnitelmia. Myös Heinolan loistavat terveyspalvelut tullaan ajamaan alas tämän uudistuksen myötä. Täällähän on tämän perus- ja erikoissairaanhoidon integraatio viety pitkälle jo 1970 luvulla pitkälti kokoomuslaisen kansanedustajan ja LT Timo Ihamäen hienon työn ansiosta. Tietyt yhteiskunnan kriittiset palvelut kuten sosiaali-, terveys-, poliisi-, palo ja pelastustoimi sekä maanpuolustus on hoidettava yhteiskunnan puolesta, eikä niillä saa tulla vuolemaan kultaa. Yksityisen toimijan kun on tarkoitus tuottaa voittoakin, jota velvoitetta julkisella toimijalla puolestaan ei ole. Tietty myös julkisia palveluitakin voidaan kehittää. Se ei kuitenkaan edellytä niiden tuhoamista.</p><p>Minusta Sampsa Terhon tunteenpurkaus Kai Turusen loikatessa sinisistä kokoomukseen oli huvittava tai lähinnä säälittävä. Sinisethän ovat tehneet poliittisen itsemurhan ja se alkaa viimein realisoitumaan heille. Terhokin siinä hyvin napakasti kertoi heidän vastuullisuudestaan näissä &rdquo;välttämättömissä&rdquo; uudistuksissa. Takinkääntäjistä ei voi olla kuin yhtä mieltä ja muutenkin hän on mielestäni täysi höpö jätkä. Edellinen viittaus Matti Iäksen klassikkoon Katsastus vuodelta 1988. Höpö jätkiä on vieläkin.</p><p>Vastuullinen kansanedustaja ajaa oman kotikuntansa parasta eikä edistä hallituksen kaavailuja Suomen alasajosta. Hän painaa ei näille &rdquo;uudistuksille&rdquo;.</p><p>Mika Yli-Kaakinen</p><p>Heinolan mies</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ikävä pyörittää samaa levyä uudelleen mutta niin hallituskin tekee näiden hankkeidensa kanssa. Yritän vain saada kansan silmät aukeamaan näiden uudistusten järjettömyyden suhteen. Outoa että nykyään aina puhutaan uudistamisesta, kun kyseessä on alasajo ja tuhoaminen. Suomessa ollaan luopumassa demokratiasta eli kansanvallasta siinä muodossa kuin se sivistysvaltioissa on tunnettu antiikin Kreikan ajoilta. Kolmasosa kunnista ei saa edustajiaan maakuntavaltuustoihin, joissa muutenkin isot kunnat jyräävät ja torppaavat pienten kuntien asiat. Kuntien omille valtuustoille jää valta päättää mitättömistä asioista ja niillä on muutenkin vain kumileimasimen virka. Esimerkiksi ahne ja köytä Lahti on heti pienempien naapurien kimpussa typerien ja kalliiden hankkeidensa (viimeisimpänä uusi uimahalli noin 30 miljoonaa euroa) kanssa. Lahdessahan nähtiin nämä juuri eläkkeelle jääneen kaupunginjohtaja Myllyvirran täysin idioottimaiset hankkeet, joista vain esimerkkinä Matkakeskus, Toriparkki ja muut täysin kustannuksiltaan karanneet hankkeet. Kyseessä on siis jättimäinen kuntien tuhoaminen ja lopuksi jäljelle jäävät vain isot keskuskunnat, jotka syövät pienemmät naapurinsa. Haluavatko näitä ”uudistuksia” kannattavat kansanedustajat oikeasti nimensä historiankirjoihin, Wikipediaan ja hakukoneisiin henkilöinä, jotka äänestivät verellä, hiellä ja kyynelillä rakennetun suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ja demokratiasta luopumisen puolesta? Näiden hankkeiden vetäjät ja kannattajat tulisi tuomita kovimpaan mahdolliseen rangaistukseen. Vahva psyykelääkitys harhoihin, lobotomia tai kaikkein mieluiten se ankarin rangaistus kuolemantuomio, jonka vankkumaton kannattaja olen henkirikoksissa sekä rikoksissa ihmisyyttä kohtaa, josta tämä on hyvä esimerkki.

Mitään demokratiaa ei jatkossa enää ole ja harvainvalta tulee tilalle. Kuntien sotekiinteistöt varastetaan maakunnille. Miten maaseutu, Lappi muut pienet kunnat saavat äänensä kuuluviin? Ei mitenkään. Suomen monimuotoisuus tuhoutuu ja väki pakotetaan ruuhkaisiin isoihin kaupunkeihin, joissa elinkustannukset ovat kohtuuttomat. Entä mistä me jatkossa saadaan suomalainen ruoka, kun maaseutu tehdään elinkelvottomaksi? Kuvittelisi kepun kenttäväelläkin jo hälytyskellojen soivan. Miten nämä orjafirmojen tai muiden hallituksen ”aktivoimat” ilmaiset työntekijät pärjäävät? Meillä on kyllä varaa soteen ja hyvinvointiin ilmankin näitä uudistuksia. Oli ennen EU:takin, johon me nettomaksajana nyt tungetaan järjettömät rahat ja päätäntävalta viedään kansallisista asioista Brysseliin. Kokoomus on tehnyt itsenäisyydestä kirosanan, eikä sen arvot muutenkaan ole niitä, jonka vuoksi sitä suurimman osaa elämästäni olen äänestänyt. Kokoomuksen liittyy myös yleinen ahneus ja vastenmielisyys veroja kohtaan.

Kansa jakautuu yhä selvemmin kahtia eli köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu, eikä hallituksella ole mitään tuntumaa monen suomalaisen vähäosaisen arkeen. Ei sitä paranneta heiltä leikkaamalla ja parempiosaisten verotusta keventämällä. Kansanedustajien palkankorotukset on yksi järkyttävä esimerkki. He varmaan olisivat tulleet toimeen nykyisellä palkallaan, mutta Antti Rinnettä haukutaan populistiksi, kun haluaa vähän nostaa köyhyysrajalla elävien eläkeläisten tuloja. Meillä on varaa kyllä kaikkeen, jos tuo äärimmäinen ahneus jäisi pois. Kaikista on pidettävä huoli. Tuloerojen kasvuhan ei näy välittömästi tilastoissa, mutta jokainen tiedostava ihminen on sen varmasti käytännössä nähnyt. Silti meidän hallituksen uskonnollinen äärioikeisto ja heidän hyvä veli -verkostot systemaattisesti kieltävät sen.

Valtiojohtoinen ja markkinaehtoinen propagandakoneisto jauhaa samaa levyä valinnanvapaudesta. Mitä ihmeellistä niissä yksityisissä palveluissa on? Ja kun ne yksityiset toimijat eivät todellakaan tule niille syrjäkylille, joista kuntayhtymät ja jatkossa maakuntahallitus ovat palvelut keskittämisen kautta lakkauttaneet. Tällä menolla ollaan pian Amerikan tyyliin vakuutusperusteisessa terveydenhuollossa. Ja siinähän on vaarana sekin, etteivät kaikki jatkossa saisi sitä vakuutustakaan, kun kansalaisia aletaan pisteyttämään. Vastoin hallituksen tuulihattujen puheita minä väitän, että yksittäisten kansalaisten tietoja tullaan yhdistelemään eri rekistereistä ja tietokannoista ihan yksilötasolla ja se tieto taatusti valuu eteenpäin ja potilaita valikoidaan niiden tietojen mukaan.

Tunnen itse työni kautta monta julkista terveydenhuoltoa kannattavaa huippulääkäriä ja myös he ovat kauhistelleet hallituksen suunnitelmia. Myös Heinolan loistavat terveyspalvelut tullaan ajamaan alas tämän uudistuksen myötä. Täällähän on tämän perus- ja erikoissairaanhoidon integraatio viety pitkälle jo 1970 luvulla pitkälti kokoomuslaisen kansanedustajan ja LT Timo Ihamäen hienon työn ansiosta. Tietyt yhteiskunnan kriittiset palvelut kuten sosiaali-, terveys-, poliisi-, palo ja pelastustoimi sekä maanpuolustus on hoidettava yhteiskunnan puolesta, eikä niillä saa tulla vuolemaan kultaa. Yksityisen toimijan kun on tarkoitus tuottaa voittoakin, jota velvoitetta julkisella toimijalla puolestaan ei ole. Tietty myös julkisia palveluitakin voidaan kehittää. Se ei kuitenkaan edellytä niiden tuhoamista.

Minusta Sampsa Terhon tunteenpurkaus Kai Turusen loikatessa sinisistä kokoomukseen oli huvittava tai lähinnä säälittävä. Sinisethän ovat tehneet poliittisen itsemurhan ja se alkaa viimein realisoitumaan heille. Terhokin siinä hyvin napakasti kertoi heidän vastuullisuudestaan näissä ”välttämättömissä” uudistuksissa. Takinkääntäjistä ei voi olla kuin yhtä mieltä ja muutenkin hän on mielestäni täysi höpö jätkä. Edellinen viittaus Matti Iäksen klassikkoon Katsastus vuodelta 1988. Höpö jätkiä on vieläkin.

Vastuullinen kansanedustaja ajaa oman kotikuntansa parasta eikä edistä hallituksen kaavailuja Suomen alasajosta. Hän painaa ei näille ”uudistuksille”.

Mika Yli-Kaakinen

Heinolan mies

 

 

 

]]>
0 hallitus Kunta ja sote-uudistus Tuhoaminen Ydintuho Thu, 10 May 2018 18:06:00 +0000 Mika Yli-Kaakinen http://mikayli-kaakinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255151-sivistysvaltion-alasajao-osa-xxxxvii
The Lying Finn? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254784-the-lying-finn <p>Suomalaisten kestävyysjuoksijoiden Hannes Kolehmaisen ja Paavo Nurmen sanotaan juosseen Suomen maailmankartalle. Paavo sai vuoden 1925 USA:n kiertueen mukana nimen: &rdquo;<em>The Flying Finn</em>&rdquo;.</p><p>Suomi on päässyt uudelleen maailmankartalle.Kääntämällä kantansa päinvastaiseksi.</p><p>Asia koskee EU:n budjettia. Politico niminen verkkojulkaisu kuvasi hieman ennen uuden EU-budjetin julkaisua Suomen asennetta sanalla &rdquo;<em>frugal</em>&rdquo; (säästäväinen).</p><p><strong>Hallituksen Kollaa-kestää!</strong></p><p>Eräs ministerimme oli todennut että pienempi EU merkitsee pienempää budjettia. (<a href="https://www.politico.eu/article/politico-pro-budget-briefing-final-countdown-parliaments-priorities-frugal-finns-2/" title="https://www.politico.eu/article/politico-pro-budget-briefing-final-countdown-parliaments-priorities-frugal-finns-2/">https://www.politico.eu/article/politico-pro-budget-briefing-final-count...</a>). Suomen virallinen kanta oli vielä tässä vaiheessa se, että budjettia ei saa kasvattaa. Asia oli päätetty ja Suomen kanta oli lukkoonlyöty. Tämä oli hallituksen &rdquo;Kollaa Kestää&rdquo; linja &ndash; tästä ei mennä yli!</p><p>Suomen nuuka kanta pyöräytettiin päinvastaiseksi EU-budjetin julkistuksen jälkeen. Nyt pääministeri Juha Sipilä totesi että &rdquo;Suomen keskeisiä prioriteetteja on huomioitu&rdquo; (<a href="http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/paaministeri-sipila-suomen-keskeisia-prioriteetteja-huomioitu-eu-n-rahoituskehyksessa" title="http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/paaministeri-sipila-suomen-keskeisia-prioriteetteja-huomioitu-eu-n-rahoituskehyksessa">http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/paaministeri-sipila-suomen-kes...</a>).</p><p><strong>Kollaa ei kestänyt?</strong></p><p>Samaan aikaan Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan johtajat ovat suoralta kädeltä tyrmänneet budjetin. Lyhyesti: Kollaa ei kestänyt, ei vaikka liittolaisten rintamat pitivät, ja Suomen kantaa piti pukertaa päinvastaiseksi. Vaikka Iso-Britannia lähtee, niin budjettia ei supisteta vaan menoja kasvatetaan.</p><p>Suomen kannalta ainoat merkittävät supistukset koskevat ns. &rdquo;koheesiorahastoja&rdquo; ts. maataloustuet ja köyhien alueiden tuet laskevat 7 %. Nämä tuet ovat juuri niitä, joiden perustella esimerkiksi Keskusta hyväksyi aikoinaan pitkin hampain koko EU:n.</p><p>Tässä voisi käyttää purjehdukseen liittyvää kielikuvaa: myrskyn riepotteleman mammuttimaisen purjelaivan yksi masto on katkennut. Siitä huolimatta laivan äveriäs päällystö päätti korjata vajeen vahingon riisumalla pelastusköydet köyhien merimiesten ympäriltä. Nyt kurjat merimiehet voivat täydessä vapaudessa huuhtoutua mereen.</p><p><strong>Sukkelat käännökset MIksi?</strong></p><p>Sipilän joustava kanta on herättänyt hämmästystä. Miten joku voi muuttaa kantansa näin sukkelasti? Eivätkö suomalaiset reagoi tähän? Jopa hallitusta alttiisti palveleva Yle huomioi tämän kummallisen muutoksen (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10187987" title="https://yle.fi/uutiset/3-10187987">https://yle.fi/uutiset/3-10187987</a>) - ilman kommentointia tietenkin.</p><p>Eihän tässä vain makseta jotain penninkejä Kataisen komissaaritien vauhdittamiseksi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisten kestävyysjuoksijoiden Hannes Kolehmaisen ja Paavo Nurmen sanotaan juosseen Suomen maailmankartalle. Paavo sai vuoden 1925 USA:n kiertueen mukana nimen: ”The Flying Finn”.

Suomi on päässyt uudelleen maailmankartalle.Kääntämällä kantansa päinvastaiseksi.

Asia koskee EU:n budjettia. Politico niminen verkkojulkaisu kuvasi hieman ennen uuden EU-budjetin julkaisua Suomen asennetta sanalla ”frugal” (säästäväinen).

Hallituksen Kollaa-kestää!

Eräs ministerimme oli todennut että pienempi EU merkitsee pienempää budjettia. (https://www.politico.eu/article/politico-pro-budget-briefing-final-countdown-parliaments-priorities-frugal-finns-2/). Suomen virallinen kanta oli vielä tässä vaiheessa se, että budjettia ei saa kasvattaa. Asia oli päätetty ja Suomen kanta oli lukkoonlyöty. Tämä oli hallituksen ”Kollaa Kestää” linja – tästä ei mennä yli!

Suomen nuuka kanta pyöräytettiin päinvastaiseksi EU-budjetin julkistuksen jälkeen. Nyt pääministeri Juha Sipilä totesi että ”Suomen keskeisiä prioriteetteja on huomioitu” (http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/paaministeri-sipila-suomen-keskeisia-prioriteetteja-huomioitu-eu-n-rahoituskehyksessa).

Kollaa ei kestänyt?

Samaan aikaan Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan johtajat ovat suoralta kädeltä tyrmänneet budjetin. Lyhyesti: Kollaa ei kestänyt, ei vaikka liittolaisten rintamat pitivät, ja Suomen kantaa piti pukertaa päinvastaiseksi. Vaikka Iso-Britannia lähtee, niin budjettia ei supisteta vaan menoja kasvatetaan.

Suomen kannalta ainoat merkittävät supistukset koskevat ns. ”koheesiorahastoja” ts. maataloustuet ja köyhien alueiden tuet laskevat 7 %. Nämä tuet ovat juuri niitä, joiden perustella esimerkiksi Keskusta hyväksyi aikoinaan pitkin hampain koko EU:n.

Tässä voisi käyttää purjehdukseen liittyvää kielikuvaa: myrskyn riepotteleman mammuttimaisen purjelaivan yksi masto on katkennut. Siitä huolimatta laivan äveriäs päällystö päätti korjata vajeen vahingon riisumalla pelastusköydet köyhien merimiesten ympäriltä. Nyt kurjat merimiehet voivat täydessä vapaudessa huuhtoutua mereen.

Sukkelat käännökset MIksi?

Sipilän joustava kanta on herättänyt hämmästystä. Miten joku voi muuttaa kantansa näin sukkelasti? Eivätkö suomalaiset reagoi tähän? Jopa hallitusta alttiisti palveleva Yle huomioi tämän kummallisen muutoksen (https://yle.fi/uutiset/3-10187987) - ilman kommentointia tietenkin.

Eihän tässä vain makseta jotain penninkejä Kataisen komissaaritien vauhdittamiseksi?

]]>
40 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254784-the-lying-finn#comments EU-budjetti hallitus JuhaSipilä Thu, 03 May 2018 05:37:15 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254784-the-lying-finn
Kaksi poliittista leiriä http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254773-kaksi-poliittista-leiria <p>Nyt, kun eduskuntavaaleihin on enää vuosi aikaa, vaaliastelmat alkavat selkiytyä. Näyttää syntyvän kaksi koalitiovaihtoehtoa, vihervasemmistolainen vaihtoehto ja porvarillinen vaihtoehto, jotka kilpailevata toisiaan vastaan lähes päinvastaisilla näkemyksillä. Silta nykyisten hallituspuolueiden ja vihervasemmiston välillä palaa jo.&nbsp;</p><p>Sinisten surkean kannatuksen takia sen, keskustan ja kokoomuksen hallituskokoonpano ei jatka enää vuoden kuluttua tällaisenaan. Kokoomus ja kepu voivat toki jatkaa hallituksen ydinkaksikkona, mutta vaativat tuekseen KD:n ja RKP:n. Sinisiä - jos heitä on myös seuraavassa eduskunnassa - ei siis enää tarvita.&nbsp;&nbsp;</p><p>Talouspolitiikka ja mm. sote- ja maakuntauudistus jatkuisivat porvarihallituksen myötä nykyisellään. Työllisyystilanne paranisi. Sosiaalietuuksien suurempi tarveharkinta jatkuisi. Juuri mikään ei muuttuisi kovin paljon parempaan taikka pahempaan suuntaan muilla kuin niillä, jotka haluaisivat elää mukavaa elämää pelkillä tuilla.</p><p>Toinen eli punavihreä hallituspohja (SDP + vihreät + vasemmistoliitto) olisi myös mahdollinen koalitiovaihtoehto, mutta muita puolueita tuo kokoonpano tuskin saa mukaansa; siksi paljon vihervasemmiston tavoitteet poikkevat kaikkien muiden tavoitteista.</p><p>Punavihreä vaihtoehto tarkoittaisi soteuudistuksen lopettamista ja paluuta sosialidemokraattiseen systeemin, jossa yrittäjyyttä mieluummin estetään kuin edistetään ja valtionvelkaa kasvatetaan Suomen tulevaisuuden kustannuksella ja SDP:n kannattajakunnan hyväksi. Talouskehitys kääntyisi taas laskuun, kun toivo elinkeinoelämän hellimästä paikallisesta sopimisesta ja muista uudistuksista hiipuisi. Työttömyys kasvaisi myös siksi, että siitä tulisi yhtä varteenotettava vaihtoehto kuin työssä käymisestäkin.</p><p>Vihervasemmistolainen hallitus olisi suosittu siksi, että kun kaikki etuudet maksatetaan tulevilla sukupolvilla, me itsekkyyden nykypolvi voisimme elää kuin siat pellossa.</p><p>Vaarana molemmissa päävaihtoehdoissa on, että paariapuolue perussuomalaiset pääsisi vaa&#39;ankieliasemaan. Hallitukseenhan se ei pääse, tuskin haluaakaan, mutta jos sekä porvarienemmistö että punaviherenemmistö jäävät vain muutaman kansanedustajan varaan, persut 10-15 prosentillaan voivat asiasta riippuen liittoutua kumman tahansa poolin kanssa. Tukensa vastineeksi perussuomalaisille riittänee yksi ainoa asia: Suomen maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen.&nbsp;</p> Nyt, kun eduskuntavaaleihin on enää vuosi aikaa, vaaliastelmat alkavat selkiytyä. Näyttää syntyvän kaksi koalitiovaihtoehtoa, vihervasemmistolainen vaihtoehto ja porvarillinen vaihtoehto, jotka kilpailevata toisiaan vastaan lähes päinvastaisilla näkemyksillä. Silta nykyisten hallituspuolueiden ja vihervasemmiston välillä palaa jo. 

Sinisten surkean kannatuksen takia sen, keskustan ja kokoomuksen hallituskokoonpano ei jatka enää vuoden kuluttua tällaisenaan. Kokoomus ja kepu voivat toki jatkaa hallituksen ydinkaksikkona, mutta vaativat tuekseen KD:n ja RKP:n. Sinisiä - jos heitä on myös seuraavassa eduskunnassa - ei siis enää tarvita.  

Talouspolitiikka ja mm. sote- ja maakuntauudistus jatkuisivat porvarihallituksen myötä nykyisellään. Työllisyystilanne paranisi. Sosiaalietuuksien suurempi tarveharkinta jatkuisi. Juuri mikään ei muuttuisi kovin paljon parempaan taikka pahempaan suuntaan muilla kuin niillä, jotka haluaisivat elää mukavaa elämää pelkillä tuilla.

Toinen eli punavihreä hallituspohja (SDP + vihreät + vasemmistoliitto) olisi myös mahdollinen koalitiovaihtoehto, mutta muita puolueita tuo kokoonpano tuskin saa mukaansa; siksi paljon vihervasemmiston tavoitteet poikkevat kaikkien muiden tavoitteista.

Punavihreä vaihtoehto tarkoittaisi soteuudistuksen lopettamista ja paluuta sosialidemokraattiseen systeemin, jossa yrittäjyyttä mieluummin estetään kuin edistetään ja valtionvelkaa kasvatetaan Suomen tulevaisuuden kustannuksella ja SDP:n kannattajakunnan hyväksi. Talouskehitys kääntyisi taas laskuun, kun toivo elinkeinoelämän hellimästä paikallisesta sopimisesta ja muista uudistuksista hiipuisi. Työttömyys kasvaisi myös siksi, että siitä tulisi yhtä varteenotettava vaihtoehto kuin työssä käymisestäkin.

Vihervasemmistolainen hallitus olisi suosittu siksi, että kun kaikki etuudet maksatetaan tulevilla sukupolvilla, me itsekkyyden nykypolvi voisimme elää kuin siat pellossa.

Vaarana molemmissa päävaihtoehdoissa on, että paariapuolue perussuomalaiset pääsisi vaa'ankieliasemaan. Hallitukseenhan se ei pääse, tuskin haluaakaan, mutta jos sekä porvarienemmistö että punaviherenemmistö jäävät vain muutaman kansanedustajan varaan, persut 10-15 prosentillaan voivat asiasta riippuen liittoutua kumman tahansa poolin kanssa. Tukensa vastineeksi perussuomalaisille riittänee yksi ainoa asia: Suomen maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen. 

]]>
5 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254773-kaksi-poliittista-leiria#comments Kotimaa Eduskuntapuolueet hallitus Porvaripuolueet Vaalit Vihervasemmisto Wed, 02 May 2018 21:04:15 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254773-kaksi-poliittista-leiria
Kasper Jesper ja Joonatan http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254725-kasper-jesper-ja-joonatan <p>Vappupuheähkystä kärsivälle sivustolle lienee sopivaa laittaa yksi kevyt arvio koskien hallituksen ministeritrion kohtaamista. Viikottain toistuvalle tapaamiselle on merkitty yksi aihe, jolla media olisi viime viikolla hajottanut hallituksen, jos asia olisi ollut sen päätettävissä. Kyseessä on tietysti Kaj Turusen loikkaus SMP:stä (Siniset Mutantti persut) Kokoomuksen riveihin.</p><p>Otsikkoon laitoin hallituksen ministerikolmikkoa kuvaamaan symboolisesti kolmikon Kasper Jesper ja Joonatan. Sitä kolmikkoa ei hajota mikään, ei vaikka koko sinisten eduskuntaryhmä ministereitä lukuunottamatta vaihtaisi laitumia. Timo Soini lupasi viime vaalien jälkeen, että perussuomalaisiin ei hallitus kaadu. Nyt sitä voi pitää jo varmana. Joonatanin roolissa Sampo Terho pitää myös huolen ettei kolmikko hajoa.</p><p>&quot;Juonittelun kitkemisen lisäksi siniset haluaa ainakin, että pienyrittäjiä tuetaan ja EU-politiikassa noudatetaan hallitusohjelmaa.&quot;</p><p>Pyrkimystä propagandan tekemiseen loikkauksen varjolla sinisiltä kyllä löytyy. Näin täytyy sanoa, koska jos Turunen ei olisi loikannut, ei pienyritysten tukikaan nousisi esiin millään tavalla. Jos pienyrittäjille jotakin hallitusohjelman ulkopuolelta nyt tulee, he saavat kiittää siitä loikannutta Turusta. Toisaalta siniset vaativat hallitusohjelman noudattamista, mutta vain EU-politiikassa. Ei kovin paha vaatimus, koska sitä on varmaan alun perinkin ollut tarkoitus noudattaa.</p><p>Mitä tästä tapaus Turusesta sitten jää käteen? Ei varmaan hallituksen kokoonpanon osalta yhtään mitään, kaikki jatkuu kuten ennenkin. Niin myös hallituksen politiikka, kuitenkin huomioiden lähestyvien vaalien päätöksentekoon aiheuttamat toimet.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10184607?origin=rss">https://yle.fi/uutiset/3-10184607?origin=rss</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vappupuheähkystä kärsivälle sivustolle lienee sopivaa laittaa yksi kevyt arvio koskien hallituksen ministeritrion kohtaamista. Viikottain toistuvalle tapaamiselle on merkitty yksi aihe, jolla media olisi viime viikolla hajottanut hallituksen, jos asia olisi ollut sen päätettävissä. Kyseessä on tietysti Kaj Turusen loikkaus SMP:stä (Siniset Mutantti persut) Kokoomuksen riveihin.

Otsikkoon laitoin hallituksen ministerikolmikkoa kuvaamaan symboolisesti kolmikon Kasper Jesper ja Joonatan. Sitä kolmikkoa ei hajota mikään, ei vaikka koko sinisten eduskuntaryhmä ministereitä lukuunottamatta vaihtaisi laitumia. Timo Soini lupasi viime vaalien jälkeen, että perussuomalaisiin ei hallitus kaadu. Nyt sitä voi pitää jo varmana. Joonatanin roolissa Sampo Terho pitää myös huolen ettei kolmikko hajoa.

"Juonittelun kitkemisen lisäksi siniset haluaa ainakin, että pienyrittäjiä tuetaan ja EU-politiikassa noudatetaan hallitusohjelmaa."

Pyrkimystä propagandan tekemiseen loikkauksen varjolla sinisiltä kyllä löytyy. Näin täytyy sanoa, koska jos Turunen ei olisi loikannut, ei pienyritysten tukikaan nousisi esiin millään tavalla. Jos pienyrittäjille jotakin hallitusohjelman ulkopuolelta nyt tulee, he saavat kiittää siitä loikannutta Turusta. Toisaalta siniset vaativat hallitusohjelman noudattamista, mutta vain EU-politiikassa. Ei kovin paha vaatimus, koska sitä on varmaan alun perinkin ollut tarkoitus noudattaa.

Mitä tästä tapaus Turusesta sitten jää käteen? Ei varmaan hallituksen kokoonpanon osalta yhtään mitään, kaikki jatkuu kuten ennenkin. Niin myös hallituksen politiikka, kuitenkin huomioiden lähestyvien vaalien päätöksentekoon aiheuttamat toimet.

https://yle.fi/uutiset/3-10184607?origin=rss

]]>
2 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254725-kasper-jesper-ja-joonatan#comments hallitus Juha Sipilä Petteri Orpo Sampo Terho Wed, 02 May 2018 05:17:21 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254725-kasper-jesper-ja-joonatan
Politiikan korjaussarja - tarjous josta ei voi kieltäytyä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254693-politiikan-korjaussarja-tarjous-josta-ei-voi-kieltaytya <p>​Politiikan korjaussarja.</p><p>Avoin tarjous nopeille.</p><p>Todetaksemme tämän selviön vielä kerran: Politiikan pihvi on kateissa. Se ei ole lautasella, eikä hasrukassa, vaan jossain jaloissa, tomuttunut.</p><p>Miten löytää pihvi ja nostaa kunniaan?</p><p>Tässä joitain huomioita.</p><p>Politiikan korjaussarja ja kalupakki. Näin Vapun sateessa mietittyä:</p><p>Massiiviset vaalikaudenmittaiset hallitusohjelmaan hirttäytyvät ylileveät mutta mykät hallitukset pellolle. Niiden aika on ohi. 1983 - 2019, RIP.</p><p>Elämä on, paitsi liian nopea näille massamonstereille, myöskin liian multidiversiteettinen. Neljä vuotta mitä tahansa aivokuollutta poliittista jähme-massaa on liikaa.</p><p>Vähemmistöhallitukset tilalle. On pakko edes jututtaa takarivin taaveja enemmän kuin 2 minuuttia per politiikan olympiadi ( vert. Orpo &lt;&gt;Hjallis).</p><p>Vaalikaudet lyhennettävä 4 v. &gt; 3 v.</p><p>Hallitukset tekevät työnsä nykyisin kahdessa vuodessa; Suomi ei kestä politiikan 2-vuotisia sapattivapaita. Joten: 2 vuotta työtä ja 1 v vaalivalmistelua = 3 v.</p><p>Puolueista selkeämmin vaaliorganisaatioita/</p><p>kansanliikkeitä, joihin kannattajaksi rekisteröityminen tuo vanhaa puoluejäsenyyttä vastaavan statuksen. Kannattajuusstatuksen voi hankkia tai siitä luopua yhtä helposti kuin täyttäisi liity kirkkoon/ eroa kirkosta - ilmoituksen.</p><p>Eduskuntaan valittavien kansanedustajien kokonaismäärä riippuvaiseksi äänestysprosentista;</p><p>tulosvastuuta puolueille ja ehdokkaille!</p><p>Esim.: 70 %:n äänestysvilkkaudella Arkadianmäelle jaettaisiin valtakirjat vain 140: lle senaattorille. Panis vähän vipinää politiikan puntsikoille, ei enää 200 jakarandatuolia jaossa automatic!</p><p>Sitten varsinainen mansikka:</p><p>Kansanedustajien vaaleissa valittaisiin kuitenkin kaikkiaan 556 kansan valtuuttamaa.</p><p>Siis yksi valtuutettu jokaista 10.000 kansalaista kohden. Vauvasta vaariin. Mutta Parlamentissa istuisivat vain ne noin 140 äänestysprosentin mukaan &quot;riman ylittäneet&quot; (dHont).</p><p>Ja loput, mitä heitä jäisikään, rapiat 400 olisivat kansanvallan reservissä,</p><p>ja osallistuisivat oto eduskuntatyöhön. Äänivalta heillä olisi laissa määritellyissä kysymyksissä, ja eduskunnan erikseen tapauskohtaisesti päättämissä ratkaisuissa!</p><p>​Niin ja äänioikeus kaikille, nollasta äärettömään; Äänioikeutetut 17 v. täyttäneet ja sitä vanhemmat (lapsilisiä ei enää tule) voivat siis äänestää itse.</p><p>Alle 17-vuotiaiden huoltajille jakosysteemin mukaisesti aläikäisten äänivalta.</p><p>​Nii</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ​Politiikan korjaussarja.

Avoin tarjous nopeille.

Todetaksemme tämän selviön vielä kerran: Politiikan pihvi on kateissa. Se ei ole lautasella, eikä hasrukassa, vaan jossain jaloissa, tomuttunut.

Miten löytää pihvi ja nostaa kunniaan?

Tässä joitain huomioita.

Politiikan korjaussarja ja kalupakki. Näin Vapun sateessa mietittyä:

Massiiviset vaalikaudenmittaiset hallitusohjelmaan hirttäytyvät ylileveät mutta mykät hallitukset pellolle. Niiden aika on ohi. 1983 - 2019, RIP.

Elämä on, paitsi liian nopea näille massamonstereille, myöskin liian multidiversiteettinen. Neljä vuotta mitä tahansa aivokuollutta poliittista jähme-massaa on liikaa.

Vähemmistöhallitukset tilalle. On pakko edes jututtaa takarivin taaveja enemmän kuin 2 minuuttia per politiikan olympiadi ( vert. Orpo <>Hjallis).

Vaalikaudet lyhennettävä 4 v. > 3 v.

Hallitukset tekevät työnsä nykyisin kahdessa vuodessa; Suomi ei kestä politiikan 2-vuotisia sapattivapaita. Joten: 2 vuotta työtä ja 1 v vaalivalmistelua = 3 v.

Puolueista selkeämmin vaaliorganisaatioita/

kansanliikkeitä, joihin kannattajaksi rekisteröityminen tuo vanhaa puoluejäsenyyttä vastaavan statuksen. Kannattajuusstatuksen voi hankkia tai siitä luopua yhtä helposti kuin täyttäisi liity kirkkoon/ eroa kirkosta - ilmoituksen.

Eduskuntaan valittavien kansanedustajien kokonaismäärä riippuvaiseksi äänestysprosentista;

tulosvastuuta puolueille ja ehdokkaille!

Esim.: 70 %:n äänestysvilkkaudella Arkadianmäelle jaettaisiin valtakirjat vain 140: lle senaattorille. Panis vähän vipinää politiikan puntsikoille, ei enää 200 jakarandatuolia jaossa automatic!

Sitten varsinainen mansikka:

Kansanedustajien vaaleissa valittaisiin kuitenkin kaikkiaan 556 kansan valtuuttamaa.

Siis yksi valtuutettu jokaista 10.000 kansalaista kohden. Vauvasta vaariin. Mutta Parlamentissa istuisivat vain ne noin 140 äänestysprosentin mukaan "riman ylittäneet" (dHont).

Ja loput, mitä heitä jäisikään, rapiat 400 olisivat kansanvallan reservissä,

ja osallistuisivat oto eduskuntatyöhön. Äänivalta heillä olisi laissa määritellyissä kysymyksissä, ja eduskunnan erikseen tapauskohtaisesti päättämissä ratkaisuissa!

​Niin ja äänioikeus kaikille, nollasta äärettömään; Äänioikeutetut 17 v. täyttäneet ja sitä vanhemmat (lapsilisiä ei enää tule) voivat siis äänestää itse.

Alle 17-vuotiaiden huoltajille jakosysteemin mukaisesti aläikäisten äänivalta.

​Nii

]]>
4 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254693-politiikan-korjaussarja-tarjous-josta-ei-voi-kieltaytya#comments Demokratia hallitus Politiikan korjaussarja Politiikka on rikki Puoluekannatukset Eduskuntavaalit 2019 Tue, 01 May 2018 11:19:54 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254693-politiikan-korjaussarja-tarjous-josta-ei-voi-kieltaytya
Tää on niin tätä http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254692-taa-on-niin-tata <p>&rdquo;Politiikka on rikki&rdquo;, &rdquo;Päätökset tehdään pienessä piirissä&rdquo;&hellip;Tutun kuuloista.</p><p>Ajattelin, että avaan hieman ja niin suoraan kuin nyt kehtaan, sitä millaista päätöksentekoprosessi oikein on. Jotta asia aukeaisi ja se jättäisi mahdollisimman vähän tilaa tulkinnoille(joita ilman muuta tulee) käytän esimerkkiä elävästä elämästä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kutsutaan tätä&nbsp;esimerkkiä&nbsp;vaikka nimellä: &rdquo;case paikallinen sopiminen&rdquo;. Wau, miten nokkelaa!</p><p>Hallitusohjelmassa lukee:&nbsp;<em>&rdquo;Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan. Hallitus kannustaa työelämän osapuolia luomaan paikallisen sopimisen toimintatapoja työpaikoille ja huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistumisesta lainsäädäntöhankkein.&nbsp;T</em><em>avoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista,&nbsp;työ-ajoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä, työaikapankin käytöstä, sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä. Hallitus käynnistää tarvittavat työaikalainsäädännön ja muun työlainsäädännön uudistukset, jotka tukevat paikallisen sopimisen edistämistä, mahdollistavat työnantajille yhdenvertaisen aseman poikkeamistilanteissa sekä vahvistavat henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa. Hallitus asettaa selvitysmiehen, joka laatii ehdotuksen paikallisen sopimisen kehittämisestä 15.10.2015 mennessä.</em><em>&rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Selvitysmies Harri Hietala antoi oman&nbsp;<a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75060/TEMrap_62_2015_web_15102015indd.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">selvityksensä</a>&nbsp;15.10 2015.&nbsp;Keskeisin sisältö ja esitys oli mennä joko vapaaehtoisuuden, siis&nbsp;TES:ien&nbsp;kautta tai sitten&nbsp;lakiteitse, pakottamalla. Olennaista oli myös kirjaus osapuolten saattamisesta yhdenvertaiseen asemaan. Ei siis enempää eikä vähempää. Tämä kirjaus ja sen tulkinta osoittautui myöhemmin merkittäväksi.&nbsp;Yhdessä päädyttiin siihen, että katsotaan liittokierros ja odotetaan sitä, kuinka paljon paikallisen sopimisen mahdollisuudet paranevat teksteissä.&nbsp;</p><p>Seuraavaksi avaan eri toimijoiden näkemyksiä&nbsp;siitä&nbsp;miten ne näkevät paikallisen sopimisen etenemisen ja erityisesti keskityn työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjien vahvaan näkemyseroon asiassa.&nbsp;</p><p><a href="https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailukykysopimus">Kiky-sopimus</a>&nbsp;solmittiin 29.2 2016.&nbsp;Työmarkkinoiden keskusjärjestöt&nbsp;tiedottivat, että&nbsp;<strong>vain&nbsp;</strong>seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset tehdään:</p><p>•<em>Järjestäytymättömille yrityksille samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisten sopimusten osalta kuin järjestäytyneillä eli työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä.&nbsp;(Suomen Yrittäjien vastustuksen vuoksi tätä lakimuutosta ei viedä eteenpäin)</em></p><p><em>•&nbsp;Myös järjestäytymättömien yritysten tekemiä paikallisia sopimuksia koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa.&nbsp;(Suomen Yrittäjien vastustuksen vuoksi tätä lakimuutosta ei viedä eteenpäin)</em></p><p><em>•Työntekijän työttömyys- ja palkkaturvan taso turvataan niin, että se määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän palkan mukaan.</em></p><p><em>•Laajennetaan&nbsp;yt-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.</em></p><p>Kilpailukykysopimuksen mukaisesti hallitus valitsi siis pääasialliseksi etenemistavaksi paikallisen sopimisen osalta Hietalan selvityksen TES vaihtoehdon. <strong>Voidaan jälkikäteen toki kritisoida oliko tämä järkevä päätös vai ei, mutta selvää on että sellainen päätös tuolloin tehtiin.</strong></p><p><a href="https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajien-edunvalvonta/suomen-yrittajien-kannanotot/muut-kannanotot-0">Suomen Yrittäjien</a>&nbsp;tulkinta oli seuraavanlainen:</p><p><em>Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto vastustavat tätä tulkintaa, sillä se rajoittaa työntekijöiden ja yrittäjien yhdistymisvapautta ja tuhoaa tärkeän tavoitteen työpaikkasopimisen lisäämisestä ja sitä kautta työllisyyden parantamisesta.</em></p><p><em>Työmarkkinajärjestöjen tulkinnan mukaan paikallinen sopimus syntyisi työnantajan ja ammattiliiton kesken, ei työpaikan osapuolten välille.&nbsp;</em></p><p><em>Jos työmarkkinajärjestöjen tulkinta hyväksytään, työntekijöistä osan olisi siis pakko kuulua työntekijäliittoon, jos työntekijät ja työnantaja haluaisivat käyttää hyväkseen mahdollisuutta sopia työehtosopimuksesta poiketen. Myös työnantajan olisi järjestäydyttävä tai sovittava ammattiliiton kanssa siitä, että sitoutuu noudattamaan luottamusmiesjärjestelmää. Ilman järjestäytymistä työpaikan osapuolet menettäisivät nykyisetkin kapeat oikeudet sopia työpaikalla esimerkiksi säännöllisestä työajasta työaikalain mukaan.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Eteenpäin ei&nbsp;siis&nbsp;päästy Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla. Jos hallitus olisi kuitenkin edennyt tuohon suuntaan, mitä olisi tapahtunut? Työmarkkinaosapuolet olisivat tulkinneet sen&nbsp;kiky-sopimuksen rikkomiseksi ja&hellip;ennen kehysriihtä SAK totesi näin: <em>&rdquo;&nbsp;Hallitus ei voi laajentaa paikallista sopimista&nbsp;<strong>ohi&nbsp;</strong>työehtosopimusten ilman, että sillä olisi&nbsp;<strong>vakavia&nbsp;</strong>seurauksia työmarkkinarauhalle&rdquo;.</em></p><p>Samansisältöistä viestiä tuli myös STTK:lta ja Akavalta.&nbsp;</p><p>Tästä tullaan lopulta politiikkaan ja päätöksen tekemisen prosessiin. Valta varsin monissa asioissa on annettu eduskunnalle. Se&nbsp;päättää&nbsp;sillä mandaatilla joka sille on vaaleissa annettu. Miksei hallitus ja sen myötä eduskunnan enemmistö sitten halua tai uskalla viedä asioita eteenpäin? Onhan se tehnyt sitä rohkeasti tämän hallituksen toimesta aiemminkin.&nbsp;</p><p>1.&nbsp;kolmikantaisesti valmistellut asiat ovat toisinaan erimielisiä. Silti tämä hallitus on erimielisiäkin asioita vienyt eteenpäin eli ottanut&nbsp;ns.kuskin&nbsp;paikan. Siitä ei ole pidetty joissain piireissä.</p><p>2.&nbsp;ihmiset ovat vastustaneet monia hallituksen esityksiä ja osoittaneet mieltään hallitusta ja sen politiikkaa vastaan. Se kuuluu demokratiaan ja on aivan ok.</p><p>3.&nbsp;hallitus on tiennyt jo etukäteen, että ay-liike vastustaa joitain esityksiä, mutta ei niistä ole kuitenkaan lähdetty mihinkään jättimäisiin mielenilmauksiin saatikka työtaistelutoimiin. Toki &quot;torilla on tavattu&quot;.</p><p>Tässä case paikallinen sopiminen- tapauksessa kyse oli ja on kuitenkin isommasta asiasta, periaatteesta. Tämä on ollut minun käsitykseni alusta asti. Silloin kun&nbsp;puhutaan&nbsp;<strong>työehtosopimusten ohittamisesta</strong>&nbsp;mennään&nbsp;aivan fundamenttiin asiaan. Ay-liikkeelle pyhään voisin jopa sanoa. Ja siksi, tämä asia oli luonteeltaan erilainen kuin vaikkapa sinänsä iso asia- kilpailukykysopimus.&nbsp;</p><p>Ja kyse ei ole siitä, miten vaikkapa Kokoomus&nbsp;tai &nbsp;yksittäiset&nbsp;kansanedustajat tulkitsevat&nbsp;kiky-sopimusta. Se ei ole tässä olennaista. Olennaista on se, miten työmarkkinaosapuolet sen tulkitsevat ja siitä ei jäänyt mitään epäselvää.</p><p><strong>Minä kannatan paikallisen sopimisen edistämistä.</strong> Tehdään se nyt aivan selväksi.</p><p>Mutta&nbsp;yhtälailla&nbsp;haluan tehdä selväksi sen, että Suomella ei ole varaa massiivisiin&nbsp;työmarkkinarauhaongelmiin.&nbsp;Enkä muutenkaan usko, että paikallisen sopimisen edistäminen tapahtuu pitkällä tähtäimellä parhaiten konfliktissa ay-liikkeen kanssa vaan yhteistyössä. Kyse on kuitenkin sopimisesta ja siihen ei voi eduskunnasta käsinkään voi työntekijöitä ja työnantajia pakottaa, vaikka osalla kansanedustajia näyttää sellaisia kuvitelmia olevan.</p><p>Kysymys siis kuului:&nbsp;<strong>Haluammeko edistää paikallista sopimista kuten SY esitti ja jota hallituskumppani Kokoomus halusi vai mennä Sinisten ajamalla tavalla ja kunnioittaa&nbsp;sitä mitä KiKyssä sovittiin?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Sinisten ajama kanta voitti. Mutta eihän tämä tapahtunut suinkaan &rdquo;ilmaiseksi&rdquo;. Sille oli hintalappu kuten niin usein on. Kehysriihessä päätettiin siksi, että: <em>hallitus helpottaa nuorten työttömien työllistämistä valmistelemalla työsopimuslain muutoksen. Sen myötä työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä.</em></p><p><em>Hallitus valmistelee&nbsp;myös&nbsp;työsopimuslain muutoksen, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä. Muutoksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä.&nbsp;</em></p><p>Näin muuten Kokoomuksen ked.Juhana Vartiainen tänään 1.5 klo 11.29 Twitterissä: (&rdquo; Ajatelkaa tätä. Näillä pienillä työpaikoilla saa tällä hetkellä sopia itse kaikkein vähiten. Ja tämän tilanteen muuttamista edes pieneltä osin @AkavaRy @STTKMikonkatu ja @duunarit + @lindstrom_jari vastustivat niin raivokkaasti, että irtisanomissuojan heikentäminenkin nieltiin&rdquo;.).</p><p>Joten tämä kirjoitus on myös vastaukseni niihin lukuisiin ulostuloihin, joita hallituskauden aikana on tullut liittyen paikallisen sopimisen kysymyksiin. Myönnän, minäkin provosoidun kun tarpeeksi provosoidaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdessä päätetään ja yhdessä kannetaan vastuu. Vaikkei esityksistä ollakaan aina suloisesti samaa mieltä.</p><p>Kyllä, minä ja Siniset vastustimme, &nbsp;kuten Juhana Vartiainen tuossa Twiitissään väkevästi todistaa. Ja mitä sillä vastustamisella saatiin lopulta aikaiseksi?&nbsp; Kiukku ja välikysymys.</p><p>Kannattaisiko pohtia edes hetken sitä, mitä vastustamisella estettiin? Iso riita. Vai eikö sillä olisi ollutkaan mitään väliä? Mielestäni todellakin oli! Jos siis estämme potentiaalisesti suuren työmarkkinariidan ja&nbsp; siitä ei puhuta halaistua sanaakaan, mutta sen sijaan siitä muusta kyllä. Jep. Tää on niin tätä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun päätöksiä tehdään, lopputulokseen vaikuttaa&nbsp;moni asia. Jopa sellaisetkin&nbsp;joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä itse&nbsp;pääasian kanssa. Päätöksenteko kun on joskus kaupankäyntiä, kompromissien tekoa ja jopa uhkailua siitä, että jos te teette noin, me teemme näin. Tästä kaikesta syntyy&nbsp;aika ajoin ikävä&nbsp;kuva siitä mitä politiikka&nbsp;pahimmillaan&nbsp;on.</p><p>En pidä siitä, että ns.ulkoparlamentaariset voimat voivat vaikuttaa&nbsp;näin vahvasti&nbsp;päätöksiin. Enkä pidä siitä, että näistä asioista ei voisi muka puhua ja avata sitä, kuinka päättäjät ovat usein todella puun ja kuoren välissä. Mutta hei, sen kanssa mennään tai sitten politiikkaa ja sen tekemisen tapaa pitää muuttaa. Ja sepä ei olekaan helppoa kun aina joku suuttuu. Aina. Tästäkin kirjoituksesta.</p><p>Yritystuista &nbsp;tässä &nbsp;yhteydessä mainitsen vain sen, että seison sen takana mitä olen siitä aiemmin kirjoittanut. Eikä sekään prosessi&nbsp;ole ollut kaunis. &rdquo;Jos te teette noin, me teemme näin&rdquo;. &hellip;</p><p>Lopuksi. Kun kaikki puolueet ilmoittavat, että Suomella pitää olla kunnianhimoinen työllisyystavoite eli +75%, niin minä olen kysynyt että jos näin on, kertokaa miten se onnistuu? Riittää kun minä mainitsen sanan yleissitovuus, niin jo kimpussani ovat sellaisetkin tahot jotka eivät itsekään tunnu tietävän kannattavatko sitä vai ei?</p><p>Jos keskustelukin kielletään tai vedetään herne sieraimeen, niin kuinkahan vaikeaa mahtaa olla uudistaa Suomea sitten kun talous ryhtyy sakkaamaan? Kaikesta pitää voida ja uskaltaa puhua ilman että laitetaan sanoja toisten suuhun ja ymmärretään jopa tahallaan väärin.&nbsp; Ja hei! Minä puolustan yleissitovuutta koska hyvää vaihtoehtoa sille en ole kuullut. Keskustelua siitäkään ja sen&nbsp; sisällöstä ei pidä kuitenkaan ohittaa. Mikä olisi vaihtoehto? Minimipalkkalakiko?</p><p>PS. Tämänkään kirjoituksen aikana en syyllistänyt yhtäkään työtöntä työttömyydestä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> ”Politiikka on rikki”, ”Päätökset tehdään pienessä piirissä”…Tutun kuuloista.

Ajattelin, että avaan hieman ja niin suoraan kuin nyt kehtaan, sitä millaista päätöksentekoprosessi oikein on. Jotta asia aukeaisi ja se jättäisi mahdollisimman vähän tilaa tulkinnoille(joita ilman muuta tulee) käytän esimerkkiä elävästä elämästä.

 

Kutsutaan tätä esimerkkiä vaikka nimellä: ”case paikallinen sopiminen”. Wau, miten nokkelaa!

Hallitusohjelmassa lukee: ”Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan. Hallitus kannustaa työelämän osapuolia luomaan paikallisen sopimisen toimintatapoja työpaikoille ja huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistumisesta lainsäädäntöhankkein. Tavoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista, työ-ajoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä, työaikapankin käytöstä, sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä. Hallitus käynnistää tarvittavat työaikalainsäädännön ja muun työlainsäädännön uudistukset, jotka tukevat paikallisen sopimisen edistämistä, mahdollistavat työnantajille yhdenvertaisen aseman poikkeamistilanteissa sekä vahvistavat henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa. Hallitus asettaa selvitysmiehen, joka laatii ehdotuksen paikallisen sopimisen kehittämisestä 15.10.2015 mennessä.

 

Selvitysmies Harri Hietala antoi oman selvityksensä 15.10 2015. Keskeisin sisältö ja esitys oli mennä joko vapaaehtoisuuden, siis TES:ien kautta tai sitten lakiteitse, pakottamalla. Olennaista oli myös kirjaus osapuolten saattamisesta yhdenvertaiseen asemaan. Ei siis enempää eikä vähempää. Tämä kirjaus ja sen tulkinta osoittautui myöhemmin merkittäväksi. Yhdessä päädyttiin siihen, että katsotaan liittokierros ja odotetaan sitä, kuinka paljon paikallisen sopimisen mahdollisuudet paranevat teksteissä. 

Seuraavaksi avaan eri toimijoiden näkemyksiä siitä miten ne näkevät paikallisen sopimisen etenemisen ja erityisesti keskityn työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjien vahvaan näkemyseroon asiassa. 

Kiky-sopimus solmittiin 29.2 2016. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt tiedottivat, että vain seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset tehdään:

•Järjestäytymättömille yrityksille samat oikeudet ja velvollisuudet paikallisten sopimusten osalta kuin järjestäytyneillä eli työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä. (Suomen Yrittäjien vastustuksen vuoksi tätä lakimuutosta ei viedä eteenpäin)

• Myös järjestäytymättömien yritysten tekemiä paikallisia sopimuksia koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa. (Suomen Yrittäjien vastustuksen vuoksi tätä lakimuutosta ei viedä eteenpäin)

•Työntekijän työttömyys- ja palkkaturvan taso turvataan niin, että se määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän palkan mukaan.

•Laajennetaan yt-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti hallitus valitsi siis pääasialliseksi etenemistavaksi paikallisen sopimisen osalta Hietalan selvityksen TES vaihtoehdon. Voidaan jälkikäteen toki kritisoida oliko tämä järkevä päätös vai ei, mutta selvää on että sellainen päätös tuolloin tehtiin.

Suomen Yrittäjien tulkinta oli seuraavanlainen:

Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto vastustavat tätä tulkintaa, sillä se rajoittaa työntekijöiden ja yrittäjien yhdistymisvapautta ja tuhoaa tärkeän tavoitteen työpaikkasopimisen lisäämisestä ja sitä kautta työllisyyden parantamisesta.

Työmarkkinajärjestöjen tulkinnan mukaan paikallinen sopimus syntyisi työnantajan ja ammattiliiton kesken, ei työpaikan osapuolten välille. 

Jos työmarkkinajärjestöjen tulkinta hyväksytään, työntekijöistä osan olisi siis pakko kuulua työntekijäliittoon, jos työntekijät ja työnantaja haluaisivat käyttää hyväkseen mahdollisuutta sopia työehtosopimuksesta poiketen. Myös työnantajan olisi järjestäydyttävä tai sovittava ammattiliiton kanssa siitä, että sitoutuu noudattamaan luottamusmiesjärjestelmää. Ilman järjestäytymistä työpaikan osapuolet menettäisivät nykyisetkin kapeat oikeudet sopia työpaikalla esimerkiksi säännöllisestä työajasta työaikalain mukaan.

 

Eteenpäin ei siis päästy Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla. Jos hallitus olisi kuitenkin edennyt tuohon suuntaan, mitä olisi tapahtunut? Työmarkkinaosapuolet olisivat tulkinneet sen kiky-sopimuksen rikkomiseksi ja…ennen kehysriihtä SAK totesi näin: ” Hallitus ei voi laajentaa paikallista sopimista ohi työehtosopimusten ilman, että sillä olisi vakavia seurauksia työmarkkinarauhalle”.

Samansisältöistä viestiä tuli myös STTK:lta ja Akavalta. 

Tästä tullaan lopulta politiikkaan ja päätöksen tekemisen prosessiin. Valta varsin monissa asioissa on annettu eduskunnalle. Se päättää sillä mandaatilla joka sille on vaaleissa annettu. Miksei hallitus ja sen myötä eduskunnan enemmistö sitten halua tai uskalla viedä asioita eteenpäin? Onhan se tehnyt sitä rohkeasti tämän hallituksen toimesta aiemminkin. 

1. kolmikantaisesti valmistellut asiat ovat toisinaan erimielisiä. Silti tämä hallitus on erimielisiäkin asioita vienyt eteenpäin eli ottanut ns.kuskin paikan. Siitä ei ole pidetty joissain piireissä.

2. ihmiset ovat vastustaneet monia hallituksen esityksiä ja osoittaneet mieltään hallitusta ja sen politiikkaa vastaan. Se kuuluu demokratiaan ja on aivan ok.

3. hallitus on tiennyt jo etukäteen, että ay-liike vastustaa joitain esityksiä, mutta ei niistä ole kuitenkaan lähdetty mihinkään jättimäisiin mielenilmauksiin saatikka työtaistelutoimiin. Toki "torilla on tavattu".

Tässä case paikallinen sopiminen- tapauksessa kyse oli ja on kuitenkin isommasta asiasta, periaatteesta. Tämä on ollut minun käsitykseni alusta asti. Silloin kun puhutaan työehtosopimusten ohittamisesta mennään aivan fundamenttiin asiaan. Ay-liikkeelle pyhään voisin jopa sanoa. Ja siksi, tämä asia oli luonteeltaan erilainen kuin vaikkapa sinänsä iso asia- kilpailukykysopimus. 

Ja kyse ei ole siitä, miten vaikkapa Kokoomus tai  yksittäiset kansanedustajat tulkitsevat kiky-sopimusta. Se ei ole tässä olennaista. Olennaista on se, miten työmarkkinaosapuolet sen tulkitsevat ja siitä ei jäänyt mitään epäselvää.

Minä kannatan paikallisen sopimisen edistämistä. Tehdään se nyt aivan selväksi.

Mutta yhtälailla haluan tehdä selväksi sen, että Suomella ei ole varaa massiivisiin työmarkkinarauhaongelmiin. Enkä muutenkaan usko, että paikallisen sopimisen edistäminen tapahtuu pitkällä tähtäimellä parhaiten konfliktissa ay-liikkeen kanssa vaan yhteistyössä. Kyse on kuitenkin sopimisesta ja siihen ei voi eduskunnasta käsinkään voi työntekijöitä ja työnantajia pakottaa, vaikka osalla kansanedustajia näyttää sellaisia kuvitelmia olevan.

Kysymys siis kuului: Haluammeko edistää paikallista sopimista kuten SY esitti ja jota hallituskumppani Kokoomus halusi vai mennä Sinisten ajamalla tavalla ja kunnioittaa sitä mitä KiKyssä sovittiin?

 

Sinisten ajama kanta voitti. Mutta eihän tämä tapahtunut suinkaan ”ilmaiseksi”. Sille oli hintalappu kuten niin usein on. Kehysriihessä päätettiin siksi, että: hallitus helpottaa nuorten työttömien työllistämistä valmistelemalla työsopimuslain muutoksen. Sen myötä työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen, alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä.

Hallitus valmistelee myös työsopimuslain muutoksen, jonka tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä. Muutoksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä. 

Näin muuten Kokoomuksen ked.Juhana Vartiainen tänään 1.5 klo 11.29 Twitterissä: (” Ajatelkaa tätä. Näillä pienillä työpaikoilla saa tällä hetkellä sopia itse kaikkein vähiten. Ja tämän tilanteen muuttamista edes pieneltä osin @AkavaRy @STTKMikonkatu ja @duunarit + @lindstrom_jari vastustivat niin raivokkaasti, että irtisanomissuojan heikentäminenkin nieltiin”.).

Joten tämä kirjoitus on myös vastaukseni niihin lukuisiin ulostuloihin, joita hallituskauden aikana on tullut liittyen paikallisen sopimisen kysymyksiin. Myönnän, minäkin provosoidun kun tarpeeksi provosoidaan.

 

Yhdessä päätetään ja yhdessä kannetaan vastuu. Vaikkei esityksistä ollakaan aina suloisesti samaa mieltä.

Kyllä, minä ja Siniset vastustimme,  kuten Juhana Vartiainen tuossa Twiitissään väkevästi todistaa. Ja mitä sillä vastustamisella saatiin lopulta aikaiseksi?  Kiukku ja välikysymys.

Kannattaisiko pohtia edes hetken sitä, mitä vastustamisella estettiin? Iso riita. Vai eikö sillä olisi ollutkaan mitään väliä? Mielestäni todellakin oli! Jos siis estämme potentiaalisesti suuren työmarkkinariidan ja  siitä ei puhuta halaistua sanaakaan, mutta sen sijaan siitä muusta kyllä. Jep. Tää on niin tätä.

 

Kun päätöksiä tehdään, lopputulokseen vaikuttaa moni asia. Jopa sellaisetkin joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä itse pääasian kanssa. Päätöksenteko kun on joskus kaupankäyntiä, kompromissien tekoa ja jopa uhkailua siitä, että jos te teette noin, me teemme näin. Tästä kaikesta syntyy aika ajoin ikävä kuva siitä mitä politiikka pahimmillaan on.

En pidä siitä, että ns.ulkoparlamentaariset voimat voivat vaikuttaa näin vahvasti päätöksiin. Enkä pidä siitä, että näistä asioista ei voisi muka puhua ja avata sitä, kuinka päättäjät ovat usein todella puun ja kuoren välissä. Mutta hei, sen kanssa mennään tai sitten politiikkaa ja sen tekemisen tapaa pitää muuttaa. Ja sepä ei olekaan helppoa kun aina joku suuttuu. Aina. Tästäkin kirjoituksesta.

Yritystuista  tässä  yhteydessä mainitsen vain sen, että seison sen takana mitä olen siitä aiemmin kirjoittanut. Eikä sekään prosessi ole ollut kaunis. ”Jos te teette noin, me teemme näin”. …

Lopuksi. Kun kaikki puolueet ilmoittavat, että Suomella pitää olla kunnianhimoinen työllisyystavoite eli +75%, niin minä olen kysynyt että jos näin on, kertokaa miten se onnistuu? Riittää kun minä mainitsen sanan yleissitovuus, niin jo kimpussani ovat sellaisetkin tahot jotka eivät itsekään tunnu tietävän kannattavatko sitä vai ei?

Jos keskustelukin kielletään tai vedetään herne sieraimeen, niin kuinkahan vaikeaa mahtaa olla uudistaa Suomea sitten kun talous ryhtyy sakkaamaan? Kaikesta pitää voida ja uskaltaa puhua ilman että laitetaan sanoja toisten suuhun ja ymmärretään jopa tahallaan väärin.  Ja hei! Minä puolustan yleissitovuutta koska hyvää vaihtoehtoa sille en ole kuullut. Keskustelua siitäkään ja sen  sisällöstä ei pidä kuitenkaan ohittaa. Mikä olisi vaihtoehto? Minimipalkkalakiko?

PS. Tämänkään kirjoituksen aikana en syyllistänyt yhtäkään työtöntä työttömyydestä.

 

 

 

 

 

]]>
76 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254692-taa-on-niin-tata#comments Kotimaa hallitus Oppositio Päätöksenteko Työmarkkinajärjestöt Tue, 01 May 2018 10:42:56 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254692-taa-on-niin-tata
Huojuva talo http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254115-huojuva-talo <p>Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on monella mittarilla arvioituna huippuluokkaa. Alalla toimivien koulutus ja osaaminen on korkealla tasolla, teknologiaa hyödynnetään laajasti, tieteellinen tutkimus on läheisessä yhteydessä käytännön toimintaan, järjestelmä on kustannustehokas ja organisaatioiden rahoitus ja hallinto on asianmukaista. Mutta puutteitakin on.</p><p>Suomi jää kauas kärjestä kun puhutaan kansalaisten yhdenvertaisuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erot sairastavuudessa maan sisällä eri alueiden välillä ovat suuret. Pääsyssä palveluihin ja palvelujen käytössä eri sosioekonomisissa ryhmissä on isoja eroja. Konkreettisimmin nämä näkyvät eroissa eliniän odotteen välillä.</p><p>Toistakymmentä vuotta vireillä ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on tähdännyt juuri eriarvoisuuden vähentämiseen. Uudistusta yritettiin viime vaalikaudella, mutta ei aivan päästy maaliin. Hallituspuolueiden sitoutumista uudistuksen täsmälliseen sisältöön ja ratkaisuihin ei ollut varmistettu riittävän hyvin. Ratkaisua ei syntynyt, vaikka sitä lopulta yritettiin kaikkien eduskuntapuolueitten yhteisyrityksellä.</p><p>Juha Sipilän hallitukselle tarjoutui aiemman työn pohjalta kolme vaihtoehtoista tietä soteratkaisun tekemiseen. Soten siirtäminen kokonaan valtion järjestämis- ja rahoitusvastuulle, soten siirtäminen kuntia suurempien alueiden, esimerkiksi maakuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulle tai soten siirtäminen yksitasoisten kuntayhtymien vastuulle. Hallitus ei valinnut mitään näistä, vaan päätti siirtää rahoitusvastuun valtiolle ja järjestämisvastuun maakunnille. Tähän malliin sisältyvät ongelmat ovat lakiesityksen käsittelyssä tulleet toistuvasti esiin.</p><p>Sipilän hallitusohjelmassa lähdettiin siitä, että ensin perustetaan maakunnat ja mukaan otetaan myöhemmin asiakkaan valinnan vapauden kehittäminen. Tämä näytti järkevältä. Loppusyksyllä 2015 keskusta ja kokoomus kuitenkin sopivat, että valinnanvapaus otetaan uudistuksen mukaan heti alusta lähtien. Tällä ratkaisulla, joka syntyi Sipilän uhatessa hallituksen eronpyynnöllä, päädyttiin hyvin kauas alkuperäisistä polunpäistä ihan uudenlaisiin maisemiin. Asiat alkoivat mennä solmuun tämän jälkeen. Ikävää suomalaisten kannalta.</p><p>Maakuntien perustaminen soteratkaisun pohjaksi on hallituskaudella muuttunut mittakaavaltaan moninkertaiseksi aluehallinnon kokonaisuudistukseksi. Sotea koskevien ongelmien ratkaiseminen on vaarassa jäädä muun kehittämistyön varjoon. Uusia lakiesityksiä on kertynyt huikea määrä. Eduskunta työskentelee useiden tuhansien sivujen parissa saadakseen varmuuden siitä, että kokonaisuus on tarkoituksenmukainen ja kansalaisten perusoikeuksia vahvistava eikä heikentävä. Lisää epävarmuutta aiheuttaa lainsäädännön kielen uudistus, jossa new public management-tyyppinen konsultti- ja visiointikieli on tullut perinteisen, täsmällisen, oikeusturvaa ja velvollisuuksia kuvaavan kielen sijaan.</p><p>Nyt ollaan kuin kerrostalon rakennustyömaalla, jossa piirustuksista ei ihan saa selvää, eikä rakennuksesta ole olemassa mitään kokonaiskuvaa. Viikko toisensa jälkeen tulee tieto uuden kerroksen lisäämisestä taloon. Kun perustuksia rakennetaan ja seiniä aletaan pystyttää, pitäisi samaan aikaan suostua jo tekemään sisustustöitä. Riskinä on, että WC viemäri sijoitetaan olohuoneeksi tarkoitettuun tilaan ja olohuone rakennuksen keskelle sijoittuvaan ikkunattomaan tilaan. Jos ja kun talo joskus valmistuu, vasta silloin tiedämme miltä se näyttää.</p><p>Talo saataneen pystyyn, jos rakentamiseen käytetään riittävästi aikaa ja rakentaminen tehdään oikeassa järjestyksessä. Jos tässä hosutaan, saadaan aikaan huojuva talo, johon ei kenenkään ole turvallista muuttaa. Ei ole kohtuullista panna lokakuussa pystyyn vaaleja, joissa valitaan maakuntiin henkilöt tätä huojuvaa kerrostaloa hoitamaan. Ajatus maakuntavaalien siirtämisestä eduskuntavaalien yhteyteen on perusteltu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on monella mittarilla arvioituna huippuluokkaa. Alalla toimivien koulutus ja osaaminen on korkealla tasolla, teknologiaa hyödynnetään laajasti, tieteellinen tutkimus on läheisessä yhteydessä käytännön toimintaan, järjestelmä on kustannustehokas ja organisaatioiden rahoitus ja hallinto on asianmukaista. Mutta puutteitakin on.

Suomi jää kauas kärjestä kun puhutaan kansalaisten yhdenvertaisuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Erot sairastavuudessa maan sisällä eri alueiden välillä ovat suuret. Pääsyssä palveluihin ja palvelujen käytössä eri sosioekonomisissa ryhmissä on isoja eroja. Konkreettisimmin nämä näkyvät eroissa eliniän odotteen välillä.

Toistakymmentä vuotta vireillä ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on tähdännyt juuri eriarvoisuuden vähentämiseen. Uudistusta yritettiin viime vaalikaudella, mutta ei aivan päästy maaliin. Hallituspuolueiden sitoutumista uudistuksen täsmälliseen sisältöön ja ratkaisuihin ei ollut varmistettu riittävän hyvin. Ratkaisua ei syntynyt, vaikka sitä lopulta yritettiin kaikkien eduskuntapuolueitten yhteisyrityksellä.

Juha Sipilän hallitukselle tarjoutui aiemman työn pohjalta kolme vaihtoehtoista tietä soteratkaisun tekemiseen. Soten siirtäminen kokonaan valtion järjestämis- ja rahoitusvastuulle, soten siirtäminen kuntia suurempien alueiden, esimerkiksi maakuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulle tai soten siirtäminen yksitasoisten kuntayhtymien vastuulle. Hallitus ei valinnut mitään näistä, vaan päätti siirtää rahoitusvastuun valtiolle ja järjestämisvastuun maakunnille. Tähän malliin sisältyvät ongelmat ovat lakiesityksen käsittelyssä tulleet toistuvasti esiin.

Sipilän hallitusohjelmassa lähdettiin siitä, että ensin perustetaan maakunnat ja mukaan otetaan myöhemmin asiakkaan valinnan vapauden kehittäminen. Tämä näytti järkevältä. Loppusyksyllä 2015 keskusta ja kokoomus kuitenkin sopivat, että valinnanvapaus otetaan uudistuksen mukaan heti alusta lähtien. Tällä ratkaisulla, joka syntyi Sipilän uhatessa hallituksen eronpyynnöllä, päädyttiin hyvin kauas alkuperäisistä polunpäistä ihan uudenlaisiin maisemiin. Asiat alkoivat mennä solmuun tämän jälkeen. Ikävää suomalaisten kannalta.

Maakuntien perustaminen soteratkaisun pohjaksi on hallituskaudella muuttunut mittakaavaltaan moninkertaiseksi aluehallinnon kokonaisuudistukseksi. Sotea koskevien ongelmien ratkaiseminen on vaarassa jäädä muun kehittämistyön varjoon. Uusia lakiesityksiä on kertynyt huikea määrä. Eduskunta työskentelee useiden tuhansien sivujen parissa saadakseen varmuuden siitä, että kokonaisuus on tarkoituksenmukainen ja kansalaisten perusoikeuksia vahvistava eikä heikentävä. Lisää epävarmuutta aiheuttaa lainsäädännön kielen uudistus, jossa new public management-tyyppinen konsultti- ja visiointikieli on tullut perinteisen, täsmällisen, oikeusturvaa ja velvollisuuksia kuvaavan kielen sijaan.

Nyt ollaan kuin kerrostalon rakennustyömaalla, jossa piirustuksista ei ihan saa selvää, eikä rakennuksesta ole olemassa mitään kokonaiskuvaa. Viikko toisensa jälkeen tulee tieto uuden kerroksen lisäämisestä taloon. Kun perustuksia rakennetaan ja seiniä aletaan pystyttää, pitäisi samaan aikaan suostua jo tekemään sisustustöitä. Riskinä on, että WC viemäri sijoitetaan olohuoneeksi tarkoitettuun tilaan ja olohuone rakennuksen keskelle sijoittuvaan ikkunattomaan tilaan. Jos ja kun talo joskus valmistuu, vasta silloin tiedämme miltä se näyttää.

Talo saataneen pystyyn, jos rakentamiseen käytetään riittävästi aikaa ja rakentaminen tehdään oikeassa järjestyksessä. Jos tässä hosutaan, saadaan aikaan huojuva talo, johon ei kenenkään ole turvallista muuttaa. Ei ole kohtuullista panna lokakuussa pystyyn vaaleja, joissa valitaan maakuntiin henkilöt tätä huojuvaa kerrostaloa hoitamaan. Ajatus maakuntavaalien siirtämisestä eduskuntavaalien yhteyteen on perusteltu.

]]>
0 http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254115-huojuva-talo#comments Eduskunta hallitus Maakuntauudistus Sote Valinnanvapaus Fri, 20 Apr 2018 11:33:25 +0000 Ilkka Kantola http://ilkkatapani.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254115-huojuva-talo
Oppositio on demokratian kulmakivi http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254092-oppositio-on-demokratian-kulmakivi <p>Suomalaisessa demokratiassa on ihmeellinen narratiivi jossa pyritään vähättelemään opposition merkitystä. Hallitukseen pitää pyrkiä, vain hallituksesta voi vaikuttaa on monen toimittajankin lähtökohta. Oppositiolla ei kuulemma ole merkitystä tai painoarvoa.</p><p>Terveen demokratian kulmakivi on oppositio. Ei ole sattumaa että kaikissa diktatuureissa oppositio pyritään ensimmäiseksi minimoimaan ja vaientamaan uhkailulla, väkivallalla tai epäterveellä lainsäädännöllä.&nbsp;Enemmän demokraattisissa maissa oppositio pyritään hiljentämään hienostuneemmin; vähätellään aktiivisesti sen merkitystä. </p><p>Oppositio on erityisen tarpeellinen siksi, että vallankäyttäjän oman tekemisen erinomaisuus ja päätösten näennäinen välttämättömyys sokeuttaa ja ilman oppositiota huonoista päätöksistä tai vaihtoehtoisista tavoista tehdä ei muistuta kukaan. Oppositio on perustavanlaatuinen vastavoima vallankäyttäjälle. Demokratian kaventaminen alkaa opposition merkityksen nakertamisella.</p><p>Eurooppalaisia valtioita jos katsoo laajemmin, niin erityisesti viime vuosina opposition merkitys on monessa maassa ollut valtava. Jossain oppositio on suoraan noussut vaalien kautta valtaan, tai valtapuolue on ominut opposition teesit tai vähintäänkin opposition pelossa on korjannut kurssiaan, tai sitten on tehty kuten Tanskassa jossa vähemmistöhallitus kuuntelee herkällä korvalla oppositiota päätöksiä tehdessään.</p><p>Suomalaisessa järjestelmässä oppositio ei voi säätää maahan lakia hallintarekisteristä tai aktiivimallista, mutta ilman oppositiota säädettyjen lakien epäkohdista ja virheistä ei muistuta kukaan, eikä painetta korjaamiseen ole.</p><p>Mielestäni suomalaisessa demokratiassa olisi korjattavaa erityisesti opposition merkityksen kasvattamisen myötä ja täällä oikeasti voitaisiin kokeilla joskus vähemmistöhallitusta. Vähemmistöhallitus todistetusti toimii jos halutaan että se toimii, mutta se vaatii vallan jakamista ja vuoropuhelun lisäämistä.</p><p>Ensimmäinen paikka kokeilla vähemmistöhallitusta on syksyllä, jos sote kaadetaan ja Sipilä pitää lupauksensa ja kaataa hallituksensa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisessa demokratiassa on ihmeellinen narratiivi jossa pyritään vähättelemään opposition merkitystä. Hallitukseen pitää pyrkiä, vain hallituksesta voi vaikuttaa on monen toimittajankin lähtökohta. Oppositiolla ei kuulemma ole merkitystä tai painoarvoa.

Terveen demokratian kulmakivi on oppositio. Ei ole sattumaa että kaikissa diktatuureissa oppositio pyritään ensimmäiseksi minimoimaan ja vaientamaan uhkailulla, väkivallalla tai epäterveellä lainsäädännöllä. Enemmän demokraattisissa maissa oppositio pyritään hiljentämään hienostuneemmin; vähätellään aktiivisesti sen merkitystä.

Oppositio on erityisen tarpeellinen siksi, että vallankäyttäjän oman tekemisen erinomaisuus ja päätösten näennäinen välttämättömyys sokeuttaa ja ilman oppositiota huonoista päätöksistä tai vaihtoehtoisista tavoista tehdä ei muistuta kukaan. Oppositio on perustavanlaatuinen vastavoima vallankäyttäjälle. Demokratian kaventaminen alkaa opposition merkityksen nakertamisella.

Eurooppalaisia valtioita jos katsoo laajemmin, niin erityisesti viime vuosina opposition merkitys on monessa maassa ollut valtava. Jossain oppositio on suoraan noussut vaalien kautta valtaan, tai valtapuolue on ominut opposition teesit tai vähintäänkin opposition pelossa on korjannut kurssiaan, tai sitten on tehty kuten Tanskassa jossa vähemmistöhallitus kuuntelee herkällä korvalla oppositiota päätöksiä tehdessään.

Suomalaisessa järjestelmässä oppositio ei voi säätää maahan lakia hallintarekisteristä tai aktiivimallista, mutta ilman oppositiota säädettyjen lakien epäkohdista ja virheistä ei muistuta kukaan, eikä painetta korjaamiseen ole.

Mielestäni suomalaisessa demokratiassa olisi korjattavaa erityisesti opposition merkityksen kasvattamisen myötä ja täällä oikeasti voitaisiin kokeilla joskus vähemmistöhallitusta. Vähemmistöhallitus todistetusti toimii jos halutaan että se toimii, mutta se vaatii vallan jakamista ja vuoropuhelun lisäämistä.

Ensimmäinen paikka kokeilla vähemmistöhallitusta on syksyllä, jos sote kaadetaan ja Sipilä pitää lupauksensa ja kaataa hallituksensa.

]]>
0 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254092-oppositio-on-demokratian-kulmakivi#comments hallitus Oppositio Fri, 20 Apr 2018 06:24:56 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254092-oppositio-on-demokratian-kulmakivi
Kehysriihessä panostuksia osaamiseen, työllisyyteen ja välittämiseen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253774-kehysriihessa-panostuksia-osaamiseen-tyollisyyteen-ja-valittamiseen <p>Hallitusohjelmaneuvotteluissa kolme vuotta sitten sovittiin viisi tavoitetta talouden näkökulmasta. Takana oli silloin jo monta velkaantumisen vuotta ja Suomi oli käytännössä ns. Kreikan tiellä. Vaikka muun maailman ja Euroopankin talous jo kasvoi, niin meillä talous junnasi paikallaan ja työttömyys paheni.</p><p>Suomen kuntoon laittamiseksi päätettiin, että velkaantuminen taitetaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, velanotto täytyy saada loppumaan, työllisyysaste nousemaan 72%, maahamme 110 työllistä lisää ja kokonaisveroaste ei saa nousta. Nämä tavoitteet olivat kovia ja osan mielestä jopa mahdottomia.</p><p>Nyt kolme vuotta myöhemmin voidaan todeta, että näihin tavoitteisiin olemme pääsemässä. Kaikki viisi kestävän talouden tavoite ollaan saavuttamassa sovitussa aikataulussa. Tähän pääseminen on vaatinut kipeitäkin, kaikkiin suomalaisiin kohdistuneita säästöjä, mutta nyt talous kasvaa, työllisyys paranee ja työttömyys vähenee.</p><p>Maaliskuussa työllisyysaste nousi jo 71,1 prosenttiin. Se on muuten maamme paras työllisyysasteluku 27 vuoteen. Tällaisiin lukuihin ei siis päästy edes Nokian menestysnosteessa. Mutta rehellistä on todeta sekin, että ei edes tuo meidän asettama 72% työllisyysaste vielä riitä maallemme, vaan 2030-luvulta selvitäksemme on rima nostettava pohjoismaiselle tasolle 75 prosenttiin.</p><p>Tämän hallituskauden kolme ensimmäistä vuotta ovat alleviivanneet myös sitä tosiasiaa mitä kevään 2015 eduskuntavaalien alla puhuimme. Sellaista talouskasvua ei tule eikä ole myöskään tullut mikä korjaisi maamme talouden haasteet. Nyt keskellä erittäinkin vahvaa talouden kasvukautta maamme velkaantuu edelleen. Siksi kehysriihessä täytyi pitää kiinni tiukasta talouspolitiikasta, jotta velaksi eläminen saadaan loppumaan.</p><p>Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johdolla kehysriihessä tehtiinkin joukko tarkasti suunniteltuja ja kohdennettuja täsmätoimia. Panostuksia päätettiin laittaa sinne missä niitä eniten tarvitaan. Kaikista pienituloisimmille eläkeläisille kohdennettiin jo kolmas takuueläkkeen korotus. Päiväkoteihin ohjataan lisää rahaa. Tällä varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla haluamme taata jokaiselle lapselle asuinpaikasta riippumatta hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen. Toisenasteen opiskelijoille kohdennetaan opintotuen erityinen materiaalikorotus, niin ettei yhdenkään nuoren opiskelu ammattikoulussa ja lukiossa jäisi ainakaan rahasta kiinni. Ja pienimpiä päivärahoja korotetaan peräti 80 euroa kuukaudessa. Opposition vaatima indeksijäädytysten poisto olisi jättänyt tämän korotuksen vain 8 euroon. Ja myös lääkekattoa lasketaan. Ja paljon muuta.</p><p>Oman haasteensa muodostaa myös se, että samaan aikaan kun maassamme on edelleen noin 250&nbsp;000 työtöntä niin useampaan kymmeneen tuhanteen avoimeen työpaikkaan ei löydy tekijöitä. Tätä helpottamaan suunnataan nyt merkittävästi lisäpanostuksia muuntokoulutukseen, lisäkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Nuorten työllistymismahdollisuuksia myös helpotetaan ja rohkaistaan yrittäjiä palkkaamaan lisää työntekijöitä.</p><p>Vastuullinen talouspolitiikka siis piti ja lopultahan kunnossa oleva ja vahva valtiontalous on myös köyhän paras ystävä. Silloin hyvinvointiyhteiskunta pysyy kunnossa ja pystyy huolehtimaan jokaisesta suomalaisesta.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusohjelmaneuvotteluissa kolme vuotta sitten sovittiin viisi tavoitetta talouden näkökulmasta. Takana oli silloin jo monta velkaantumisen vuotta ja Suomi oli käytännössä ns. Kreikan tiellä. Vaikka muun maailman ja Euroopankin talous jo kasvoi, niin meillä talous junnasi paikallaan ja työttömyys paheni.

Suomen kuntoon laittamiseksi päätettiin, että velkaantuminen taitetaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, velanotto täytyy saada loppumaan, työllisyysaste nousemaan 72%, maahamme 110 työllistä lisää ja kokonaisveroaste ei saa nousta. Nämä tavoitteet olivat kovia ja osan mielestä jopa mahdottomia.

Nyt kolme vuotta myöhemmin voidaan todeta, että näihin tavoitteisiin olemme pääsemässä. Kaikki viisi kestävän talouden tavoite ollaan saavuttamassa sovitussa aikataulussa. Tähän pääseminen on vaatinut kipeitäkin, kaikkiin suomalaisiin kohdistuneita säästöjä, mutta nyt talous kasvaa, työllisyys paranee ja työttömyys vähenee.

Maaliskuussa työllisyysaste nousi jo 71,1 prosenttiin. Se on muuten maamme paras työllisyysasteluku 27 vuoteen. Tällaisiin lukuihin ei siis päästy edes Nokian menestysnosteessa. Mutta rehellistä on todeta sekin, että ei edes tuo meidän asettama 72% työllisyysaste vielä riitä maallemme, vaan 2030-luvulta selvitäksemme on rima nostettava pohjoismaiselle tasolle 75 prosenttiin.

Tämän hallituskauden kolme ensimmäistä vuotta ovat alleviivanneet myös sitä tosiasiaa mitä kevään 2015 eduskuntavaalien alla puhuimme. Sellaista talouskasvua ei tule eikä ole myöskään tullut mikä korjaisi maamme talouden haasteet. Nyt keskellä erittäinkin vahvaa talouden kasvukautta maamme velkaantuu edelleen. Siksi kehysriihessä täytyi pitää kiinni tiukasta talouspolitiikasta, jotta velaksi eläminen saadaan loppumaan.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) johdolla kehysriihessä tehtiinkin joukko tarkasti suunniteltuja ja kohdennettuja täsmätoimia. Panostuksia päätettiin laittaa sinne missä niitä eniten tarvitaan. Kaikista pienituloisimmille eläkeläisille kohdennettiin jo kolmas takuueläkkeen korotus. Päiväkoteihin ohjataan lisää rahaa. Tällä varhaiskasvatuksen tasa-arvorahalla haluamme taata jokaiselle lapselle asuinpaikasta riippumatta hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen. Toisenasteen opiskelijoille kohdennetaan opintotuen erityinen materiaalikorotus, niin ettei yhdenkään nuoren opiskelu ammattikoulussa ja lukiossa jäisi ainakaan rahasta kiinni. Ja pienimpiä päivärahoja korotetaan peräti 80 euroa kuukaudessa. Opposition vaatima indeksijäädytysten poisto olisi jättänyt tämän korotuksen vain 8 euroon. Ja myös lääkekattoa lasketaan. Ja paljon muuta.

Oman haasteensa muodostaa myös se, että samaan aikaan kun maassamme on edelleen noin 250 000 työtöntä niin useampaan kymmeneen tuhanteen avoimeen työpaikkaan ei löydy tekijöitä. Tätä helpottamaan suunnataan nyt merkittävästi lisäpanostuksia muuntokoulutukseen, lisäkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen. Nuorten työllistymismahdollisuuksia myös helpotetaan ja rohkaistaan yrittäjiä palkkaamaan lisää työntekijöitä.

Vastuullinen talouspolitiikka siis piti ja lopultahan kunnossa oleva ja vahva valtiontalous on myös köyhän paras ystävä. Silloin hyvinvointiyhteiskunta pysyy kunnossa ja pystyy huolehtimaan jokaisesta suomalaisesta.
 

]]>
0 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253774-kehysriihessa-panostuksia-osaamiseen-tyollisyyteen-ja-valittamiseen#comments hallitus Kehysriihi Kokoomus Talouspoliittikka Työllisyys Fri, 13 Apr 2018 10:38:21 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253774-kehysriihessa-panostuksia-osaamiseen-tyollisyyteen-ja-valittamiseen
Hallitukselta veronmaksajille yli 3 miljardin lasku http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253694-hallitukselta-veronmaksajille-yli-3-miljardin-lasku <p>Helsingin Sanomien mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on neuvotellut kehysriihessä noin 1,5 miljardin euron yllätyspotista valtiolle. Asian on vahvistanut kaksi keskusteluja tuntevaa lähdettä.</p><p>1,5 miljardin euron kertaluonteinen tulo olisi hallitukselle toivottu liikkumavara, jolla se voisi esimerkiksi lyhentää edelleen valtionvelkaa, tehdä verouudistuksia tai muita panostuksia.&nbsp; Uutinen vielä tässä kohti kuullostaa hyvältä, kuten yleensäkin kaikki hallituksen käyttämien medioiden uutiset, mutta:</p><p>HS:n mukaan yllätyspotissa on kyse siitä, että valtion omistama rahoitusyhtiö Finnvera maksaisi yhtenä könttäsummana takaisin valtiolta saamansa lainat.</p><p>Tämän ilouutisen jälkeen voimme sitten palata totuuteen. Mikäli näin maallikkona yhtään ymmärrän, niin miten tämä yhtälö voi olla totta?</p><p>Finnveralla oli valtiolta takaisin maksamatta olevaa pääomaa syyskuun loppuun 2016 mennessä yhteensä 4,6 miljardia euroa. 2016- tähän päivään mennessä finnvera ei ole lyhentänyt tuota pääomaa ollenkaan. Nyt uutisoidaan, että valtion omistama rahoitusyhtiö Finnvera maksaisi yhtenä könttäsummana takaisin valtiolta saamansa lainat (1,5 miljardia).&nbsp; Käsittääkseni tässä yhtälössä katoaa 3,1 miljardia jonnekkin.&nbsp; HS&nbsp; kuitenkin muistaa myös mainita, että valtio lainasi Finnveralle globaalin finanssikriisin jälkeisinä vuosina noin kolme miljardia euroa lisää, jotta sen tytäryhtiö Suomen Vientiluotto voisi tukea suomalaisyritysten vientiä.</p><p>Mikäli näin on, niin Sipilän hallitus on neuvotellut melkoisen huonosti veronmaksajien puolesta ja minne nämä 3,1 miljardia katosivat?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomien mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on neuvotellut kehysriihessä noin 1,5 miljardin euron yllätyspotista valtiolle. Asian on vahvistanut kaksi keskusteluja tuntevaa lähdettä.

1,5 miljardin euron kertaluonteinen tulo olisi hallitukselle toivottu liikkumavara, jolla se voisi esimerkiksi lyhentää edelleen valtionvelkaa, tehdä verouudistuksia tai muita panostuksia.  Uutinen vielä tässä kohti kuullostaa hyvältä, kuten yleensäkin kaikki hallituksen käyttämien medioiden uutiset, mutta:

HS:n mukaan yllätyspotissa on kyse siitä, että valtion omistama rahoitusyhtiö Finnvera maksaisi yhtenä könttäsummana takaisin valtiolta saamansa lainat.

Tämän ilouutisen jälkeen voimme sitten palata totuuteen. Mikäli näin maallikkona yhtään ymmärrän, niin miten tämä yhtälö voi olla totta?

Finnveralla oli valtiolta takaisin maksamatta olevaa pääomaa syyskuun loppuun 2016 mennessä yhteensä 4,6 miljardia euroa. 2016- tähän päivään mennessä finnvera ei ole lyhentänyt tuota pääomaa ollenkaan. Nyt uutisoidaan, että valtion omistama rahoitusyhtiö Finnvera maksaisi yhtenä könttäsummana takaisin valtiolta saamansa lainat (1,5 miljardia).  Käsittääkseni tässä yhtälössä katoaa 3,1 miljardia jonnekkin.  HS  kuitenkin muistaa myös mainita, että valtio lainasi Finnveralle globaalin finanssikriisin jälkeisinä vuosina noin kolme miljardia euroa lisää, jotta sen tytäryhtiö Suomen Vientiluotto voisi tukea suomalaisyritysten vientiä.

Mikäli näin on, niin Sipilän hallitus on neuvotellut melkoisen huonosti veronmaksajien puolesta ja minne nämä 3,1 miljardia katosivat?

 

 

]]>
10 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253694-hallitukselta-veronmaksajille-yli-3-miljardin-lasku#comments Finnvera hallitus Wed, 11 Apr 2018 20:33:49 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253694-hallitukselta-veronmaksajille-yli-3-miljardin-lasku
Hallitus pääkallonmetsästäjänä? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253640-hallitus-paakallonmetsastajana <p>Keisarillisen Venäjän aateliset omistivat maaorjia (крепостной крестьянин) aina vuoteen 1861 saakka.</p><p>Lain mukaan tilanherralla ei ollut oikeutta tappaa maaorjaa. Näistä &rdquo;sieluja&rdquo; oli oikeus ainoastaan ruoskia, myydä, ostaa, käyttää seksuaalisesti hyväksi (jota ei tietysti tehty julkisesti), menettää korttipelissä tai vaikkapa lähettää asepalvelukseen 25 vuodeksi. Maaorjia oli periaatteessa kiellettyä myydä ilman maata mutta tätä kieltoa kierrettiin helposti.</p><p>Yleisessä tietoisuudessa maaorjat olivat &rdquo;sieluja&rdquo;. Tämä ajatus kiersi oivalluksen siitä, että he olisivat ihmisiä. Nimitykset säästivät ihmisten omiatuntoja. Ja jos omatunto kolkutti, niin maaorjuus oli mahdollista todeta Jumalan säätämykseksi. Maaorjuus (corvée) Euroopassa perustui yleensäkin ajatukseen siitä, että jokaisella on paikkansa ja että Jumala oli tarkoittanut jotkut raatamaan.</p><p>Nimitykset olivat erilaisia mutta ajatus oli sama: <em>villanus, cottar, torpare, crofte, torppari, orja</em> &ndash; kaikki nämä oli pakotettu työhön ilman ihmisarvoa. Heillä oli ainoastaan työarvo ja kuten antiikin Roomassa numero ilmaisemassa identiteettiä. &nbsp;</p><p><strong>Sipilä &ndash; tuo armoton venäläinen tilanherra?</strong></p><p>Nykyinen hallituksemme aikoo venäläisen tilanherran armottomuudella ja feodaali-isännän kylmäsydämisyydellä antaa meille kaikille numeron. Kapitaatiossa ihmisten päitä lasketaan pääkallometsästäjän innokkuudella.</p><p>Sote uudistukseen liittyy ajatus rekisteristä, jossa on lukuja kansalaisten nykyisistä terveystiedoista ja tärkeistä numeroista. Hallitus haluaa tietää kuinka paljon se on valmis investoimaan ko. ihmisen tulevaisuuteen. Kyse on vakuutusmatemaattisesta taloudellisesta arviosta henkilön tulevaisuuden terveydentilan aiheuttamista kustannuksista.</p><p>Sote ei toimi ilman tätä kapitaatiota.</p><p>Oletko sydänvaivainen, onko sinulla syöpä, poltatko, käytätkö viinaa, etkö urheile, oletko vähän ylipainoinen, onko sinulla huonoja geenejä.</p><p>Toisinsanoen: mikä on sinun arvosi?</p><p>Lyhyesti: Juha Sipilän ja Petteri Orpon äärioikeistolainen hallitus laskee meidän päitämme (capita) kuin karjaa. Kylmä kalkyyli määrittelee sinun arvosi.</p><p>Ei perustuslaki - joka vanhanaikaisesti toteaa että...</p><p><a href="http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search[type]=pika&amp;search[pika]=perustuslaki#a731-1999" id="P6" title="Linkki voimaantulosäännökseen">&quot;6 &sect;</a></p><p>Yhdenvertaisuus</p><p>Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.</p><p>Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, <u>terveydentilan</u>, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella...&quot; (alleviivaus kirjoittajan).</p><p><strong>Ihmisten karjamarkkinat</strong></p><p>Ja sitten on luvut on saatu, niitä voi myydä, ostaa, vuokrata, lainata, levitellä ja perustaa varsinaiset karjamarkkinat. Sote-kapitaatio on yhtä kuin kapitulaatio markkinoiden edessä.</p><p>Sen jälkeen valtiolta tukea saavat kaverikapitalisti-yhtiöt arvioivat meitä ja rankkaavat meitä: kannattaako tuota vanhaa kurjaa enää hoitaa? Olisiko tälle syöpäsairaalle hyvä vain syöttää kipulääkkeitä? Ovatko nämä lapset vain lisääntyjiä ja luusereita?</p><p>Tässä kohtaa haluaisin kysyä: oletteko te arvoisat hallitusherrat halukkaita arvioimaan omia henkilökohtaisia lukujanne? Paljonko olette saaneet yhteiskunnalta ja paljonko antaneet?</p><p><strong>Kansanedustajien piiskaus käynnissä</strong></p><p>Sote-uudistuksen armottomat piirteet paljastuvat vähitellen ennen äänestystä.</p><p>Nyt on kiire ja siksi kepun ja kokoomuksen johtoklikit piiskaavat joukkojaan tottelevaisuuteen.</p><p>Kepu tietää, että se taistelee nyt tulevaisuudestaan. Tämä on sen &quot;viimeinen taisto&quot; ja siksi maalaisemäntä- terheät kepu-naiset saarnaavat korkealla äänellä televisiossa.</p><p>Silmät palavat ja ääni vapisee. Nyt mennään eteenpäin! Hallituksen etenee &rdquo;pääkallonmetsästäjä&rdquo; politiikan tiellä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keisarillisen Venäjän aateliset omistivat maaorjia (крепостной крестьянин) aina vuoteen 1861 saakka.

Lain mukaan tilanherralla ei ollut oikeutta tappaa maaorjaa. Näistä ”sieluja” oli oikeus ainoastaan ruoskia, myydä, ostaa, käyttää seksuaalisesti hyväksi (jota ei tietysti tehty julkisesti), menettää korttipelissä tai vaikkapa lähettää asepalvelukseen 25 vuodeksi. Maaorjia oli periaatteessa kiellettyä myydä ilman maata mutta tätä kieltoa kierrettiin helposti.

Yleisessä tietoisuudessa maaorjat olivat ”sieluja”. Tämä ajatus kiersi oivalluksen siitä, että he olisivat ihmisiä. Nimitykset säästivät ihmisten omiatuntoja. Ja jos omatunto kolkutti, niin maaorjuus oli mahdollista todeta Jumalan säätämykseksi. Maaorjuus (corvée) Euroopassa perustui yleensäkin ajatukseen siitä, että jokaisella on paikkansa ja että Jumala oli tarkoittanut jotkut raatamaan.

Nimitykset olivat erilaisia mutta ajatus oli sama: villanus, cottar, torpare, crofte, torppari, orja – kaikki nämä oli pakotettu työhön ilman ihmisarvoa. Heillä oli ainoastaan työarvo ja kuten antiikin Roomassa numero ilmaisemassa identiteettiä.  

Sipilä – tuo armoton venäläinen tilanherra?

Nykyinen hallituksemme aikoo venäläisen tilanherran armottomuudella ja feodaali-isännän kylmäsydämisyydellä antaa meille kaikille numeron. Kapitaatiossa ihmisten päitä lasketaan pääkallometsästäjän innokkuudella.

Sote uudistukseen liittyy ajatus rekisteristä, jossa on lukuja kansalaisten nykyisistä terveystiedoista ja tärkeistä numeroista. Hallitus haluaa tietää kuinka paljon se on valmis investoimaan ko. ihmisen tulevaisuuteen. Kyse on vakuutusmatemaattisesta taloudellisesta arviosta henkilön tulevaisuuden terveydentilan aiheuttamista kustannuksista.

Sote ei toimi ilman tätä kapitaatiota.

Oletko sydänvaivainen, onko sinulla syöpä, poltatko, käytätkö viinaa, etkö urheile, oletko vähän ylipainoinen, onko sinulla huonoja geenejä.

Toisinsanoen: mikä on sinun arvosi?

Lyhyesti: Juha Sipilän ja Petteri Orpon äärioikeistolainen hallitus laskee meidän päitämme (capita) kuin karjaa. Kylmä kalkyyli määrittelee sinun arvosi.

Ei perustuslaki - joka vanhanaikaisesti toteaa että...

"6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella..." (alleviivaus kirjoittajan).

Ihmisten karjamarkkinat

Ja sitten on luvut on saatu, niitä voi myydä, ostaa, vuokrata, lainata, levitellä ja perustaa varsinaiset karjamarkkinat. Sote-kapitaatio on yhtä kuin kapitulaatio markkinoiden edessä.

Sen jälkeen valtiolta tukea saavat kaverikapitalisti-yhtiöt arvioivat meitä ja rankkaavat meitä: kannattaako tuota vanhaa kurjaa enää hoitaa? Olisiko tälle syöpäsairaalle hyvä vain syöttää kipulääkkeitä? Ovatko nämä lapset vain lisääntyjiä ja luusereita?

Tässä kohtaa haluaisin kysyä: oletteko te arvoisat hallitusherrat halukkaita arvioimaan omia henkilökohtaisia lukujanne? Paljonko olette saaneet yhteiskunnalta ja paljonko antaneet?

Kansanedustajien piiskaus käynnissä

Sote-uudistuksen armottomat piirteet paljastuvat vähitellen ennen äänestystä.

Nyt on kiire ja siksi kepun ja kokoomuksen johtoklikit piiskaavat joukkojaan tottelevaisuuteen.

Kepu tietää, että se taistelee nyt tulevaisuudestaan. Tämä on sen "viimeinen taisto" ja siksi maalaisemäntä- terheät kepu-naiset saarnaavat korkealla äänellä televisiossa.

Silmät palavat ja ääni vapisee. Nyt mennään eteenpäin! Hallituksen etenee ”pääkallonmetsästäjä” politiikan tiellä.

]]>
14 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253640-hallitus-paakallonmetsastajana#comments hallitus Kapitaatio Kunta ja sote-uudistus Wed, 11 Apr 2018 06:30:24 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253640-hallitus-paakallonmetsastajana
Hymyile olet valokeilassa Juha. http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253548-hymyile-olet-valokeilassa-juha <p>Pääministeri Juha Sipilä hymyilee jälleen, jos korvia ei olisi keksitty varmaan hänen naama halkeaisi puoliksi, niin leveä on hymy. Viennin arvo on noussut ja vienti vetää 11 prosenttia paremmin kuin viime vuonna. Syytä leveään hymyyn siis on ja Sipilä peräänkuuluttaakin nyt äänestäjien luottamuksen osoitusta seuraavissa vaaleissa.</p><p>Tarkastellaan hieman tilannetta äänestäjän kannalta. Viennin arvo on noussut noin 4,8 miljardiin, mutta samalla myös tuonnin arvo on noussut ja alijäämää valitettavasti vielä on. Tuonnin arvo on 5,1 miljardia, eli helmikuussa alijäämä oli 285 miljoonaa euroa. Eipä noilla luvuilla vielä valtion velkaa lyhennetä.</p><p>Alijäämään on tullut kuitenkin selkeää kevennystä, mutta vielä on matkaa tasapainoon ja ylijäämään, ei paljoa, mutta riittävästi naaman perusluvuilla pitämiseksi.</p><p>Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan valtio syytää rahaa runsaasti energiaa käyttäville yrityksille, eli helmikuun alijäämän verran vuodessa. Näihin tukiin ei kuitenkaan työryhmä saanut yhtään muutosta, kuten ei mihinkään muihinkaan yritystukiin, eli massiivisen työryhmän tulos oli pyöreä nolla. Samaan aikaan toisaalla oli rakenteilla suhteellisen muheva tuki, jonka uutisointi jäi hieman katveeseen yritystukiryhmän närkästyksen alle.</p><p>Jokainen meistä tietää, että yritystuet eivät kuulu markkinatalouteen, eihän voittoa tekevää yritystä pidä mennä tukemaan, sillä silloin siitä tulee laiska. Kiinnostus markkinoihin katoaa, kun aika menee tukianomuksia täytellessä.</p><p>Tuet vääristävät kilpailua, mutta poliitikot rakastavat tukien antamista, koska se varmistaa heidän jatkonsa. Muistellaanpa vaan Jan Vapaavuoren suosion nousua telakkatukien myötä.</p><p>Tuet on myös rakennettu vaikeasti katkaistaviksi, eli kerran myönnettyä tukea on vaikea lopettaa. Vaikka tuki on juuri siihen hetkeen räätälöity tulee siitä helposti ikuinen. Yritystukien poistamisen myötä sanotaan menetettävän työpaikkoja, mutta tukia saavat yritykset kyykyttävät lomautuksillaan tuista huolimatta.</p><p>Juha Sipilän hallitustunnusteluissa asia jo lukittiin eli hallitusohjelmaan kirjattiin, että teollisuuden kustannuksia ei lisätä. Tuen eliminointi olisi kustannusten lisäystä, joten yritystukien poisto pitäisi korvata jollain muulla rahalla, jota ei katsottaisi tueksi. Kun sellaista yhtälöä ei ole keksitty niin tehtiin nollapäätös.</p><p>Miksi sitten sellainen työryhmä asetettiin, jonka tuloksen ainakin entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen jo osasi tuoreeltaan ennustaa asian hautaamiseksi kuuden metrin syvyyteen?</p><p>Valtiovarainministeri Petteri Orpon puheita tulkitsemalla yritystuet on betonoitu osaksi yritysten kustannusrakennetta. Minä olen ymmärtänyt, että yrityksellä on oma kustannusrakenne, kaikilla omanlaisensa. Jos joku yritys saa tukea se on hyvä asia sen kohdalla, mutta muiden kustannusrakenteeseen se ei vaikuta. Tuen poistamien ei tarkoita kustannusrakenteen lisääntymistä, vaan tulopuolen heikentymistä. Tuen poisto ei lisää kustannusrakenneta vaikka heikottaa yrityksen kannattavuutta, kustannukset pysyvät vakiona jos niitä ei muilla keinolla karsita. Ja miksi karsittaisiin, koska valtio kuitenkin tukee?</p><p>Juha Sipilä siis ottaa viennin noususta kunniaa hallitukselle, vaikka oikeasti hallitus ei ole saanut viennin vetoa vieläkään riittävälle tasolle. Meillä on edelleen velkavipu ja edelleen alijäämä jne&hellip;</p><p>Jos kiky olisi se syy miksi vienti luo parempia tulevaisuukuvia, niin miksi ei pidennetty työaikaa 16 minuuttia 8 minuutin sijaan, sillä keinoin samoilla ponistuksilla nyt olisimme jo ylijäämän puolella?</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilä hymyilee jälleen, jos korvia ei olisi keksitty varmaan hänen naama halkeaisi puoliksi, niin leveä on hymy. Viennin arvo on noussut ja vienti vetää 11 prosenttia paremmin kuin viime vuonna. Syytä leveään hymyyn siis on ja Sipilä peräänkuuluttaakin nyt äänestäjien luottamuksen osoitusta seuraavissa vaaleissa.

Tarkastellaan hieman tilannetta äänestäjän kannalta. Viennin arvo on noussut noin 4,8 miljardiin, mutta samalla myös tuonnin arvo on noussut ja alijäämää valitettavasti vielä on. Tuonnin arvo on 5,1 miljardia, eli helmikuussa alijäämä oli 285 miljoonaa euroa. Eipä noilla luvuilla vielä valtion velkaa lyhennetä.

Alijäämään on tullut kuitenkin selkeää kevennystä, mutta vielä on matkaa tasapainoon ja ylijäämään, ei paljoa, mutta riittävästi naaman perusluvuilla pitämiseksi.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan valtio syytää rahaa runsaasti energiaa käyttäville yrityksille, eli helmikuun alijäämän verran vuodessa. Näihin tukiin ei kuitenkaan työryhmä saanut yhtään muutosta, kuten ei mihinkään muihinkaan yritystukiin, eli massiivisen työryhmän tulos oli pyöreä nolla. Samaan aikaan toisaalla oli rakenteilla suhteellisen muheva tuki, jonka uutisointi jäi hieman katveeseen yritystukiryhmän närkästyksen alle.

Jokainen meistä tietää, että yritystuet eivät kuulu markkinatalouteen, eihän voittoa tekevää yritystä pidä mennä tukemaan, sillä silloin siitä tulee laiska. Kiinnostus markkinoihin katoaa, kun aika menee tukianomuksia täytellessä.

Tuet vääristävät kilpailua, mutta poliitikot rakastavat tukien antamista, koska se varmistaa heidän jatkonsa. Muistellaanpa vaan Jan Vapaavuoren suosion nousua telakkatukien myötä.

Tuet on myös rakennettu vaikeasti katkaistaviksi, eli kerran myönnettyä tukea on vaikea lopettaa. Vaikka tuki on juuri siihen hetkeen räätälöity tulee siitä helposti ikuinen. Yritystukien poistamisen myötä sanotaan menetettävän työpaikkoja, mutta tukia saavat yritykset kyykyttävät lomautuksillaan tuista huolimatta.

Juha Sipilän hallitustunnusteluissa asia jo lukittiin eli hallitusohjelmaan kirjattiin, että teollisuuden kustannuksia ei lisätä. Tuen eliminointi olisi kustannusten lisäystä, joten yritystukien poisto pitäisi korvata jollain muulla rahalla, jota ei katsottaisi tueksi. Kun sellaista yhtälöä ei ole keksitty niin tehtiin nollapäätös.

Miksi sitten sellainen työryhmä asetettiin, jonka tuloksen ainakin entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen jo osasi tuoreeltaan ennustaa asian hautaamiseksi kuuden metrin syvyyteen?

Valtiovarainministeri Petteri Orpon puheita tulkitsemalla yritystuet on betonoitu osaksi yritysten kustannusrakennetta. Minä olen ymmärtänyt, että yrityksellä on oma kustannusrakenne, kaikilla omanlaisensa. Jos joku yritys saa tukea se on hyvä asia sen kohdalla, mutta muiden kustannusrakenteeseen se ei vaikuta. Tuen poistamien ei tarkoita kustannusrakenteen lisääntymistä, vaan tulopuolen heikentymistä. Tuen poisto ei lisää kustannusrakenneta vaikka heikottaa yrityksen kannattavuutta, kustannukset pysyvät vakiona jos niitä ei muilla keinolla karsita. Ja miksi karsittaisiin, koska valtio kuitenkin tukee?

Juha Sipilä siis ottaa viennin noususta kunniaa hallitukselle, vaikka oikeasti hallitus ei ole saanut viennin vetoa vieläkään riittävälle tasolle. Meillä on edelleen velkavipu ja edelleen alijäämä jne…

Jos kiky olisi se syy miksi vienti luo parempia tulevaisuukuvia, niin miksi ei pidennetty työaikaa 16 minuuttia 8 minuutin sijaan, sillä keinoin samoilla ponistuksilla nyt olisimme jo ylijäämän puolella?


 

]]>
62 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253548-hymyile-olet-valokeilassa-juha#comments hallitus Mon, 09 Apr 2018 09:54:11 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253548-hymyile-olet-valokeilassa-juha