Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Kaikki blogit puheenaiheesta Yliopistot

Vähemmän ja parempaa ylioppilaskuntaa

Olen aiemmin ottanut kantaa ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumisen puolesta. Jäsenyysmuodon lisäksi ylioppilaskuntien toiminnassa on paljon muutakin korjattavaa. Tässä ensimmäiset viisi:

 

Suomi on puolustamisen arvoinen kieli

Fennomaanien työlle on edelleen tarvetta.

Jo kansallisfilosofimme J.V. Snellman korosti, että koko kansakunnan ajattelu on sisäänrakennettuna sen yhteiseen kieleen. Suomen rakentaminen sivistyskieleksi, johon Snellman merkittävästi vaikutti, on nyt vakavasti uhattuna.

Korkeakouluissa ja tutkimuksessa suomen kielen asema on erityisen haastava, kuten hiljattain Suomen kielen lautakunta varoitti. Suomen kieli heikkenee siis juuri siellä, jossa suomalaisen sivistyksen pitäisi vahvistua.

Miten pilataan Suomen korkeakoulujärjestelmä?

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) asettama työryhmä jätti äskettäin toimeksiantajalleen ehdotuksen, jolla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus yritetään sitoa entistäkin tiukemmin suoritettujen tutkintojen määrään.

’Oikea’ yliopisto tarpeen, siis fundamentalistinen?

Dosentti Erkki Tuomioja toivoo teologiaa pois tieteellisistä yliopistoista. Hyvä ajatus. Äärioikeisto ja usalaisuus tarvitsevat oman yliopiston. Suomen opinahjot on nyt ”osoitettu” vihervassarilaisiksi.

 

Korkeakoulututkintojen laadunvarmistus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) vertaili suomalaisten yliopistojen lääketieteen perusopetusta. Selvityksessä ilmeni, ettei ole yhteistä ymmärrystä siitä, mitä suomalaisen lääkärin pitäisi valmistuessaan osata.

Siksi Laura

On tullut selväksi, että yliopistoissa ei ole annettu tarpeellista ohjausta gradujen tekoon, ja että Laura Huhtasaaren gradussa huomatut puutteet eivät ole ainutlaatuisia, vaan jäävuoren huippu.  Nykyisin tilanne on toinen, koska ohjauksen perillemenoa ja gradun laatua  voidaan tehokkaasti valvoa. Voiko nämä kaikki gradut tutkia, vai pitäisikö? Ei voi, ei pidä eikä tarvitse -Mutta siksi kysymys kuuluukin: miksi tämä asia on nostettu median ykköskysymykseksi, miksi se on kaikista tärkeintä?  

Yliopistot elävät vielä romanttista aikaansa painokoneen ruksuttaessa

Yksi epäilyksenalainen gradu pääsi juuri kääntämään valtakunnan nurin. Rakkaasta "lapsesta" varmaankin on kysymys, kun se aiheuttaa näin paljon maniaa ja hysteriaa sekä tuomitsemisen halua kuten uskonnollisessa yhteisössä ainakin. Kuka heittäisi viimeisen kiven gradun tekijän niskaan?

Ministerin arvovalta tarvittaisiin peliin!

Kohu on niin suurta, että se ylittää väliin soten kriisinkin. Siksi on syytä vaatia valtakunnan korkeinta päättäjää astumaan esiin, koska eihän joku Jyväskylän yliopiston lakimies enää riitä selvittämään mistä on kysymys.

Antisemitismi, inkvisitio ja ryöstö Euroopan ytimenä

Eurooppa on utopia, jota ei propagoidun kaltaisena ole olemassa. Se on tarua – myytti ajatuksenvapaudesta, suurista ajattelijoista ja persoonista. Myytti siitä, että ihminen on arvokas sinänsä, ei vain aikaansaannostensa nojalla.

Koulutuspolitiikka – Panostuksia oikeisiin asioihin

Koulutuspolitiikka on laaja alue varhaiskasvatuksesta yliopisto-opetukseen ja tutkijakoulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti vuodelle 2018 on noin 6500 milj. €, joka on noin 12 % valtion koko budjetista. Tästä varhaiskasvatus ja yleissivistävä koulutus saa 940 milj. €, ammatillinen koulutus 800 milj. €, yliopistot 1800 milj. € ja ammattikorkeakoulut 830 milj.€. Lisäksi koulutukseen voidaan laskea opintotuki 590 milj. €.

Soveltavan suunnitteluosaamisen alavire

Yliopistojen rahoitusta ja tulospistejärjestelmiä on muokattu siihen, suuntaan, että päästäisiin kansainväliselle tiedehuipulle. Samalla kun tieteen tekemisen rahoitusta kiristetään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä