Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Kaikki blogit puheenaiheesta Tiedepolitiikka

Tiedepolitiikka?

Onko olemassa mitään yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä, joiden perusteella voidaan päättää, miten tutkimusrahoitus eri tutkimusalueille pitää allokoida?

 

Miten pilataan Suomen korkeakoulujärjestelmä?

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) asettama työryhmä jätti äskettäin toimeksiantajalleen ehdotuksen, jolla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus yritetään sitoa entistäkin tiukemmin suoritettujen tutkintojen määrään.

Yliopistot elävät vielä romanttista aikaansa painokoneen ruksuttaessa

Yksi epäilyksenalainen gradu pääsi juuri kääntämään valtakunnan nurin. Rakkaasta "lapsesta" varmaankin on kysymys, kun se aiheuttaa näin paljon maniaa ja hysteriaa sekä tuomitsemisen halua kuten uskonnollisessa yhteisössä ainakin. Kuka heittäisi viimeisen kiven gradun tekijän niskaan?

Ministerin arvovalta tarvittaisiin peliin!

Kohu on niin suurta, että se ylittää väliin soten kriisinkin. Siksi on syytä vaatia valtakunnan korkeinta päättäjää astumaan esiin, koska eihän joku Jyväskylän yliopiston lakimies enää riitä selvittämään mistä on kysymys.

Tuhoaako sote-uudistus mahdollisuudet lääketieteen Nobeliin

Nobelin palkinto on maailman arvostetuin tiedepalkinto. Vaikka palkinnot jaetaan joka vuosi, on tuon palkinnon voittajia paljon vähemmän kuin olympiavoittajia. Suomalaisia tiedenobelisteja on 100-vuotisen itsenäisyytemme aikana tullut tasan kaksi: A.I Virtanen sai kemian Nobelin vuonna 1945 ja Bengt Holmström taloustieteen palkinnon vuonna 2016.

5 toimenpidettä parempaan tiedepolitiikkaan

Esittäessäni julkista kritiikkiä nykyisestä yliopisto -ja tiedepolitiikasta (esim. , minulta on usein kysytty, että mitä sitten tekisin toisin, jos saisin päättää. Vastauksena näihin kysymyksiin esitän tässä listan toimenpiteistä joilla parhaan käsitykseni mukaan olisi merkittävä vaikutus tieteen toimintaedellytyksiin Suomessa, ja sitä kautta yhteiskunnan osaamistasoon ja kilpailukykyyn. Suurin osa ehdotuksistani ei perustu merkittävään rahoituksen lisäämiseen, vaan pyrkivät ennen kaikkea edustamaan hyvää tiedepolitiikkaa. 

 

Yliopistojen ruotsinkieliset turhakkeet

Tänään ruotsalaisuuden päivänä on jälleen hyvä nostaa esiin muutamia kaksikielisyyteen liittyviä omintakeisuuksia. Kulttuurisesti melko pitkälle Suomea vastaavissa maissa, kuten Sveitsissä ja Kanadassa, ei ole moninkertaista yliopistojärjestelmää, jossa kielierot määräisivät tekemään saman työn useaan kertaan.

Yliopistot muutosten kourissa: Mitä pitäisi tehdä? – Riviprofessorin näkemys

Olen kommentoinut blogissani Suomen tiedepolittiikka. Siihen liittyen kirjoitin tekstin, joka käsittelee viimeaikaisia muutoksia Suomen yliopistolaitoksessa: tulosohjausjärjestelmäuudistus 1994, kokonaistyöaikauudistus 1998, virkanimikeuudistus 1998, palkkausjärjestelmäuudistus 2006 ja suuri yliopistouudistus 2010.

Mitä tiede tuottaa ?

Matkalla kotiin Amerikan syöpäjärjestöjen (AACR) kokouksesta, jossa 21 000 alan asiantuntijaa kokousti viiden päivän ajan, tulin miettineeksi että mitä tämä kaikki tuottaa ? Osaltaan vastaus on selvä: kokouksessakin esiteltiin lukemattomia uusia hoitotuloksia jotka perustuvat vain ja ainoastaan perustutkimuksen kautta hankittuun tietoon syövän molekylaarisista mekanismeista. Mutta 21 000 tutkijan tietotaitojen törmäyttämisestä, sekä tieteestä yleisestikin, saadaan myös mittaamaton määrä hyötyjä joiden mittaaminen ei ole niin yksiselkoista.

Maahanmuuttopolitikointia yliopistolla

Rajavalvontaongelmien vuoksi tuskaileva ”Globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat” (GLASE) -hanke järjesti tiistaina maahanmuuttoa oikeuttamaan pyrkivän tilaisuuden Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tiloissa.

Toimittajat tuhattaitureina, professorit propagandaministereinä

Toimittaja ei ole tiedon valmistaja vaan jakelija ja usein myös vääristelijä. Toimittajan tehtävänä on toimittaa eli välittää tietoa yleisölle, aivan kuten nimikin viittaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä