*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kuusamo

Kolmas kuristusisku Ouluntien–Kitkantien liike-elämälle

Ouluntien–Kitkantien vireillä oleva liikennesuunnitelma kuohuttaa – ehkä jotakuta ilahduttaakin – jälleen. Aikaisempia Ouluntien–Kitkantien ”liikennejärjestelyjä” valtuustokäsittelyissä seuraaneena ja niitä selostaneena saanen palauttaa mieliin muutamia historiallisia pääkysymyksiä.

Kuusamon historia- ja kulttuurikeskus Porkkatörmälle

”Porkkatörmä kaipaa valistunutta omistajaa – historiakeskukselle on parempi paikka”, otsikoi Koillissanomat 3.3.2017 pääkirjoituksensa. Lehden mielestä Kuusamon historia- ja kulttuuritila sopii parhaiten Torankiin Karhuntassun yhteyteen, jossa Kuusamon historiaa voidaan esitellä uutta tekniikkaa käyttäen. Mikäli Porkkatörmä kunnostetaan, korjaustyö lehden mukaan maksaa 1 miljoona euroa ja käyttökuluja tulisi 200.000 euroa vuodessa.

Brändi vähällä tuhoutua

Pohjanhovi. Sana sykähdyttää kuin Kekkonen. Nämä kaksi liittyvätkin toisiinsa, sillä Kekkonen vietti aikaansa Rovaniemellä Pohjanhovissa. Sanomattakin selvää, että Pohjanhovilla tarkoitetaan Ounasjoen rannalla vuosikymmeniä seisonutta hotellia.

Pohjanhovi on kautta maan tunnettu. Se on ollut kirjojen aiheena, se on ollut elokuvissa. Se merkittävä osa Lapin kultahistoriaa, Lapin sotahistoriaa, Lapin matkauiluhistoriaa ja Lapin historiaa.

Matkailumafia masinoi maisematyölupamaksut

 

Kuusamon kaava-asioiden käsittelyissä maisematyölupamaksuilla rahastus on noussut päärooliin. Tätä on ollut ajamassa erityisesti yksisilmäinen matkailumafia täysin estoitta ja vain omaksi edukseen. Keppihevoseksi on otettu maisema-asiat ja vaatimuksia perustellaan jollakin kuvitellulla mökinrakentajan sijoitusturvalla.

PS pelastaa - kepu kurjistaa

 

Maamme poliittinen kuntavärikartta ja talousaluekartta ovat keskenään yhteneväiset. Yhden puolueen kepu-valta on tuonut kehitysaluekurjistumisen käänteen kuntatasolle kaikkialle maassamme. Kun poliittisella kuntakartalla väri on vihreä, on se talousaluekartalla lähes poikkeuksetta silloin taantumuksen punainen.

Tämä osoittaa sen, että kepu ja kurjuus kulkevat käsi kädessä. Etten sanoisi jopa: missä kepu, siellä kurjuus!

Koillissanomien ex-päätoimittaja taas PS -ihmisjahdissa

 

Kuusamossa on totuttu jo vuosikaudet siihen, että kepu-hädän ollessa suurin, saapuu puoluekahlitun ”paikallislehden” ex-päätoimittaja Seppo Salminen pelastajana palstoille kuin ratsuväki nuoruusvuosieni aikaisissa lännenelokuvissa.

Niin tapahtui myös nyt, kun muuan Kortesalmi oli aloitellut kuntavaalikampanjaansa – siis vasta vetäissyt pieniä piirtoja pähkäiltäviksi. Tämä paikallissovellutus YYA -sopimuksesta toimii näköjään yhtä takuuvarmasti kuin junan vessa.

Katson Kuntivaaran laelta itään

Helteisenä heinäkuun 11. päivänä 2016 seisoin ystävineni lapsuuteni kotipihaltani avautuvan maiseman itäisimmässä kohteessa Kuntivaaran (481 m) korkeimmalla huipulla ja katselin maisemia itään. Sää oli huikean kirkas, upea maisema avautui laajana vuoden 1920 rajan itäisimpien tunturien Nuorunen (577 m), Ukonvaara (495 m) ym. huippuihin. Kaikki tässä näkyvä on entistä Suomea, nyt Venäjän hallinnan alla olevaa maata ja vettä. Vasemmalla, suoraan pohjoisessa, vaarojen välissä piilossa lepää yli 20 km pitkä Paanajärvi. Uusi raja kulkee jalkaimme alla tunturin juurella.

Uskonto- ja puoluepolitiikasta seurakunnassa

Mielenkiinnolla olen seurannut keskustelua Kuusamon kirkon ristin punaisesta väristä. Alkuaan Mika Flöjtin (vihr) aloitteen pohjalta virinnyt keskustelu on laajentunut keskusteluksi syntien anteeksiantamisesta ja siten vallankäyttöön liittyväksi asiaksi. Seppo Ervastin kirjoitus (KS 17.6.16) vei asian Kuusamon seurakunnan vallankäytön ytimeen eli siihen kenellä/millä liikkeellä ovat syntien anteeksiantamisen ja taivaaseen pääsyn avaimet.

Ruka on jo vieroitusiässä

Ruka on jo vieroitusiässä

 

Veronmaksajien varojen lappaminen Rukalle ei tunne vieläkään mitään määrää. Nyt mätetään hyppyrimäkeen taas lähes miljoona kaupungin kassasta, vaikka pelkkä mäkimonttu on jo syönyt kuusamolaisten veronmaksajien varoja vuosien mittaan yli 4 miljoonaa euroa.

Jyvän pitkä tie liipan luo Kuusamoon

Kuusamon Varisjoen Saunakosken uuden myllyn avajaisia vietettäessä omasta puolestani onnittelen sairaanhoitaja Seija Pitkästä synnyinkylänsä Lehdon teollisuuslaitoksen historian kirjoituttamisesta (2002) ja uuden, järjestyksessään ainakin jo neljännen myllyn rakentamisesta (2014). Vaikka myllynkivet eivät enää jauha jauhoja, Saunakosken kohina siivittää meidät menneeseen, myllyn, sahan, liippatehtaan, pärehöylän ja Isolehdon suurtalon uutteraan elämään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä