Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kielitaito

Erkki Tuomiojan uran arviointini suppeasti

Erkki Tuomiojassa on kolme aikakautta ja kolme erilaista Erkki Tuomiojaa. Ensimmäinen oli se radikaali, kaiken osaava ja tietävä näsäviisas, ylemmän sosiaaliluokan varakas ja nenäkäs poju, vailla mitään kosketusta duunareihin.

Toinen on se jo eduskunnassa istunut tohtorismies, jolla laajat ulkomaan kontaktit yllättävän korkeisiin ihmisiin ja vaikutusvaltaisiin tahoihin. Tämän Erkki Tuomiojan opin 1980 -luvulla tuntemaan. Yhä hänessä oli se duunarin hienhajun pelko, lisäksi piti hieman tyhminä kaikkia, joilla ei ollut tohtoriväitöstä.

Omko syntyperäinen suomalainen työntekijä on maahanmuuttajaa huonompi? (on).

Helsingin Sanomat uutisoi 7.7 taksikuskista joka oli liimannut autonsa takalasiin tarran ”onneksi on suomalainen taksikuski”. Jutusta nousi tietämäni mukaan paljon keskustelua.

Suomalainen työntekijä on luonnollisesti huonompi (lue: kalliinpi) silloin kun vertaillaan välittömiä kustannuksia.

Eurooppalainen Suomi tarvitsee lisää kansainvälisyyttä kouluihin

Euroopassa juhlittiin kuluvalla viikolla Eurooppa-päivää. Kun EU:n perusta valettiin Roomassa 60 vuotta sitten, Eurooppa oli jaettu muurein ja piikkilangoin. Ajatus hiilen ja teräksen rauhanomaisesta jakamisesta oli terve tuulahdus. Idea kasvoi visioksi Euroopasta, jolla on yhteiset arvot. Tavoitteena oli myös rauha ja kansojen hyvinvointi. Näissä EU on onnistunut.

Helsinki hyväksyy lääkäreitä ilman ruotsin taitoa

Kielitaitolaissa (Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta) on kohta:

IS herkistyi ruotsin kielelle - se sivistää meidät

Arvaan, että suomenruotsalainen raha herkisti IS:n pääkirjoittajan ymmärtämään ruotsin kielitaidon sivistävää vaikutusta. Soininvaara oli kritisoinut pakkoruotsia ja kritiikki katsottiin kirjoituksessa ilmeisesti sivistymättömäksi.

 

Mutta ei. Ei kielitaito ole sivistystä laisinkaan - ainakaan minulle. Mukailen tähän Raamattua ehkä hiukan sarkastisesti:

Sohvasurffauksella suvakiksi

Sohvasurffaus on pääosin nuorten suosima tapa löytää ilmainen yösija reppureissuillaan. Vaikka et ehkä itse haluaisi matkustella tällä tavalla, niin mieti kannattaisiko joskus tarjota kulkijoille yösija. Se on erinomainen tapa tavata aktiivisia ja kielitaitoisia ihmisiä joka puolelta maailmaa. Kun saat kotiisi vieraaksi vaikka pariksi päiväksi jonkun tai joitakin ihmisiä, niin heidän kulttuureihinsa ehtii keskustellen syventyä jopa paremmin kuin satunnaisella turistimatkalla.

Monipuolinen kielitaito, suomalaisten kilpailuetu

Monipuolinen kielitaito, suomalaisten kilpailuetu

Suomalainen koulu on maailman paras ja koulutuksen kivijalka ovat osaavat opettajat. Tällä hetkellä suomalainen opettajankoulutus on maailman huippua ja opettajan ammatin yhteiskunnallinen arvostus näkyy suoraan opettajankoulutuksen suurena vetovoimana. Tulevaisuuden Suomi on yhä kansainvälisempi. Kansainvälistymisen myötä työelämän kielitaitotarpeet kasvavat.

Monikulttuurisuus Suomessa

Kuinka kauan puhumme maahanmuuttajista. Moni tänne tullut on synnyttänyt uuden tai uusia sukupolviakin  täällä, asunut pienestä pitäen kuten me muutkin. Miksi me nimittäisimme heitä ikuisesti maahanmuuttajiksi? He ovat suomalaisia, joilla on kaksi tai useampikin kulttuuritausta, sinänsä jo rikkaus sekin.

 

Ruotsista laajaan sivistykseen

Kehitetään koulujen ruotsinkielen opetusta käytännön läheisemmäksi. Kieliopin tankkaamisen sijaan keskityttäisiin käytännön kielitaidon opettamiseen; vaikkapa hyvän huomenen toivotukset, ruokalistojen ymmärtäminen, numerot ja hotellihuoneen varaukset kuuluisivat opetussuunnitelmaan. Keskityttäisiin siis sellaiseen ruotsinkielen taitoon, josta käytännön elämässä itse kullekin olisi hyötyä. Tai joita tarvitaan palveltaessa ruotsinkielisiä matkailijoita Suomessa.

Kielisuudelmia

Jatkan siitä, mihin Sampo Terho omassa blogissan jäi eli ruotsin kielen asemaan peruskoulussamme. Asustelen täällä kaksikielisyyden kehdossa, Turun kupeessa. Olen suorittanut A-ruotsin hyvin arvosanoin ja läpäissyt korkeakoulussa virkamiesruotsin. En ole päässyt käyttämään ruotsia kertaakaan sitten ruotsin opintojen vuonna 2000 ja käytännön kielitaitoni on myös sillä tasolla. Olen työskennellyt ruotsalaisomisteisessa ja vahvasti suomenruotsalaisessa yrityksissä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä