Näkökulma: Trumpille jäi hyvin vähän vaihtoehtoja Syyrian suhteen

Pari päivää sitten ulkopolitiikassa alkoi kuohua, kun Yhdysvallat ilmoitti täysin varoittamatta, ettei se pyri enää Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallinnon kaatamiseen. Samalla se kuitenkin varoitti, ettei aio tukea Syyrian jälleenrakennusta, jos maan hallinnossa ei nähdä perustavanlaatuista muutosta.

Presidentti Donald Trumpin päätös vetää joukot Syyriasta sai aikaan valtavan hämmennyksen Yhdysvalloissa. Hässäkkä onnistui jopa rikkomaan perinteiset puoluerajat.  Trumpin päätökselle ei löydy juurikaan tukea Yhdysvaltain politiikassa. Syynä tähän lienee se, että maa on investoinut ihan valtavasti Syyrian sisällissotaan. Yhdysvallat on myös maailman suurin aseiden myyjä, jonka vuoksi sodilla on suora impakti maan kansantalouteen. 

Arvostelijoiden mukaan Yhdysvaltain vetäytyminen on suuri voitto Isisille. Vetäytymisen pelätään näyttävän myös vihreää valoa Turkille, joka on aikaisemmin uhkaillut hyökkäyksellä Koillis-Syyriaan. Demokraattiedustaja Jack Reedin mukaan joukkojen vetäytyminen on petos Yhdysvaltain liittolaisia kurdeja kohtaan ja jälleen uusi lisätodiste Trumpin kyvyttömyydestä toimia johtajana maailman näyttämöllä. Erityisesti närää on herättänyt se, että päätös tehtiin kongressia ja Pentagonia konsultoimatta. Diplomaattilähteiden mukaan myöskään Yhdysvaltain liittolaisia alueella ei konsultoitu päätöksestä.

Todennäköisesti Trump tietää, että hänen vaihtoehtonsa ovat huonot, tekipä hän niin tai näin, jonka vuoksi presidentti päätyi mahdollisimman rauhanomaiseen ratkaisuun. Syyrian verisen sisällissodan tukeminen siinä pelossa, että NATO:n jäsenmaa Turkki pyrkii laittamaan paikalliset kurdit lihoiksi, kuulostaa minunkin korvaani järjettömältä. Tai että sotaa jatkettaisiin sillä verukkeella, että maa voi ajautua Venäjän ja Iranin vaikutuspiiriin, jossa se tosiasiallisesti on tälläkin hetkellä. Realistisesti puhuen Yhdysvaltain viime aikojen pyrkimykset heikentää Iranin asemaa ovat johtaneet täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Esimerkiksi Syyriassa aseellisen kumouksen tukeminen on saanut al-Assadin hallinnon suorastaan takertumaan Iraniin ja Venäjään, vaikka se tuskin oli tarkoitus.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta totesikin Facebook-seinällään, että Yhdysvaltain Syyria-politiikka koostuu niin monesta keskenään ristiriitaisesta osasta, että on mahdotonta nähdä mitä maa olisi hyötynyt jäämisestä Syyriaan. Alarannan mukaan Yhdysvaltain on mahdotonta olla Pohjois-Syyriassa sekä Kurdistanin työväenpuolue PKK:n sekä Turkin kaveri, koska se ei yksinkertaisesti vain ole mahdollista. Myös terrorisminvastainen taistelu on hänen mukaansa melko ongelmallista, koska Yhdysvaltain valitsema linja aseistaa Syyrian sunnikumousta on vain vahvistanut sen eturintamassa toimivia al-Qaedan ryhmiä. Sama on tapahtunut myös Libyassa, vaikka tällainen politiikka tuottaa hyvin harvoin kestäviä tuloksia.

Lyödäänpäs ihan oikeasti luvut pöytään. Syyrian sisällissodassa on YK:n laskelmien mukaan kuollut viimeisen seitsemän vuoden aikana noin 400 000 ihmistä ja yli 5 miljoonaa on joutunut pakenemaan kotimaastaan. Syyriasta on tullut siviileille maanpäällinen helvetti, eikä kyse ole enää pelkästä oppositiopolitiikasta, vaan maassa riehuvat sadat eri kapinallisryhmät taistelevat myös toisiaan vastaan. Todennäköisesti kaikista humaanein ratkaisu olisi sellainen, jossa Yhdysvallat pysyisi Syyriassa, mutta taistelemisen sijaan se pyrkisi rakentamaan siltaa Bashar al-Assadin ja kurdijoukkojen välille sekä tekemään yhteistyötä maan hallinnon kanssa, jotta järjestys ja rauha saataisiin palautettua. 

Tietystikään Trump ei voi tehdä tätä, koska päätöksestä seuraisi lukemattomat syytökset diktaattorien kanssa veljeilemisestä sekä yhteistyöstä Venäjän kanssa. Myöskään Yhdysvaltain alueelliset liittolaiset Israelista ja Jemenissä mellastavasta Saudi-Arabiasta eivät olisi tällaisesta päätöksestä kovin innoissaan. Lähi-itä palaa edelleen, eikä sille näy loppua. Mitä muuta Yhdysvallat olisi voinut tehdä? Eikö maa toteuta nyt sitä samaa sotilaspolitiikkaa, millä presidentti Barack Obama markkinoi itseään, kun hän nappasi Nobelin rauhanpalkinnon, mutta jota hän ei kuitenkaan koskaan vienyt loppuun saakka. Eipä tässä kai paljoa muuta voi sanoa näin seitsemän vuotta sodan alkamisen jälkeen kuin että helvetin huonosti sammutettu. 

masik
Sitoutumaton Helsinki

Kolarista ponnistanut puuhamies. Mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne edusta organisaatioita, joissa toimin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu