Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Näkökulma: Keskustelu leipäjonoista käy kuumana

  • kuva: wikimedia commons / nillerdk
    kuva: wikimedia commons / nillerdk

Viime päivinä on käyty vilkasta keskustelua vähävaraisille tarkoitetuista leipäjonoista, jotka ovat pahimmillaan venyneet jopa kilometrin mittaisiksi ja tuntien odotteluksi. Jonona helpottaakseen Helsingin kaupunki on päättänyt tehdä asialle jotain. Suunnitelmissa on päästä ruokajonoista eroon viimeistään vuoden 2019 aikana. 

Helsinki aikoo ottaa uudistukseensa mallia Vantaan Yhteinen Pöytä -toiminnasta. Pyrkimyksenä on estää erilaisten ruokatrokareiden ja hyvätuloisten pääsy ilmaisille antimille. Monet ovat pitäneet sitä ongelmallisena, kun ruuan päätymistä sitä tarvitseville ei ole voitu kontrolloida.

Tämän kaltaisiin väitteisiin tulisi aina suhtautua pienellä varauksella. Leipäjonoissa seisominen ja tuntien odottelu räntäsateessa tuskin houkuttelee paikalle kovin montaa hyväosaista, ja työssäkäyvillä ihmisillä tuskin on edes aikaa sellaiseen. Ihmisillä on parempaakin tekemistä. 

Sitä paitsi ruoka-apuun liittyy myös vahva sosiaalinen stigma, jota tuskin otetaan vapaaehtoisesti vastaan. Köyhille kohdennetut avustusjärjestelmät johtavat helposti avunsaajien leimaantumiseen, koska ne poikkeavat vallitsevista sosiaalisista normeista. Viime vuonna ilmestyneen Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan jopa joka kolmas ruoka-avun saaja häpeää ruoan hakemista. Eivät ihmiset siellä hupiaan seisoskele.

Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) totesi jokin aika sitten, että Helsinki tarvitsee uusia tapoja nostaa ihmisiä ylös ruokajonoista ja ennaltaehkäistä ruoka-avun tarvetta, sillä pakkasessa ruoka-avun jonottaminen ei ole ihmisarvon mukaista. Hänen mukaan 1990-luvun alusta lähtien olleet leipäjonot eivät ole auttaneet vähentämään köyhyyttä.

Tämä kaikki pitää paikkansa. Tosin ei sen pitäisi tulla kenellekään minään yllätyksenä, jos taloudellinen epätasa-arvo ja sosiaaliset ongelmat eivät katoa leipää jakamalla, kun samaan aikaan leikataan pienituloisilta.

Helsingin kaavailemaan ruoka-avun uuteen malliin halutaan liittää useita oleellisia muutoksia. Uudistuksen uskotaan olevan entistä inhimillisempi ja tasavertaisempi. Siinä jokainen ruoka-avun saaja haastatellaan, jotta heidän henkilökohtainen elämäntilanteensa voitaisiin kartoittaa. Pitää katsokaas olla varma siitä, että kolme tuntia leipäänsä jonottanut on varmasti sen tarpeessa.

Vaadittujen kriteerien täyttyessä heidät laitetaan ”köyhäin rekisteriin” ja heille annetaan asiakaskortti, jolla ruokaa voi tulevaisuudessa noutaa. Köyhyys katoaa rekistereihin ja kotisohville, eikä kantakaupungissa asuvien tarvitse enää kummastella Hurstin valinnan edessä olevia nälkävuoden pituisia leipäjonoja.

En tietenkään lähde suorilta jaloilta tuomitsemaan Helsingin ehdottamaa uudistusta. Leipäjonossa jonottaminen voi oikeasti olla aika alentavaa, kuten Itä-Suomen yliopiston tekemästä tutkimuksestakin käy ilmi. Pohdin kuitenkin että millä tavoin yli 10 000 leipäjonoissa käyvän ihmisen henkilökohtainen tilanne tullaan kartoittamaan, paljonko siihen kuluu työtunteja, kuinka paljon se tulee maksamaan, kuka sen tulee tekemään ja onko tämä raha pois konkreettisesta ruoka-avusta. Siis siitä rahasta, jolla ostetaan ruokaa.

Pelkään myös hieman sitä kuinka kerättyä tietoa tai rekisteriä tullaan käyttämään, ja miten se tulee vaikuttamaan eri virastojen toimintaan. Minä en pidä sitä ollenkaan mahdottomana ajatuksena, että ruoka-apu katsottaisiin jonkinlaiseksi tuloksi, ja se heikentäisi ruoka-apua hakevan sosiaaliturvaa entisestään.

En ihmettelisi lainkaan, vaikka tässä kävisi vielä niin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Rikas Suomi ja leipäjonot. Köyhä Viro ei leipäjonoja.

Joku tuossa yhtälössä mättää........

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pankit vahtivat, ettei Viro velkaannu. Muuten, vuonna 2016 Viro sai 355 euroa nuppia kohden rahaa Euroopan unionilta. Se on noin yksi kolmasosa keskimääräisestä kuukausiansiosta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Suomi sai Viroa enemmän pelkästään maataloustukea ja Viro vain murusia, jotka sisältyivät tuohon summaan.

Pankit eivät määrää Viron velkaantumista, vaan perustuslaki.

Hieman tarkkuutta, vaikka harmittaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvin valaiseva kirjoitus sinulta, Juhani. Pääsee trokarit varmasti "hyville" tuntipalkoille.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Leipäjonot ovat se ainoa "anti ja hyöty", mitä olemme Eu/eurosta saaneet. Eikä muutosta parempaan tule, jos emme eroa noista molemmista turhakkeista.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Vihreät mielellään juttelevat köyhistä sampanjalasi kourassa. Pilven piirtäjillä ja taivaanrannan maalareilla on hauskoja mielipiteitä. Totuus heistä ei löydy kaurapuurosta vaan valtuustosaleista, joissa vihreät usein menevät kokoomuksen ohi oikealta.

Ruoka-avun tarvetta vihreät ja muut porvarit ennaltaehkäisevät köyhdyttämällä köyhiä ja eriarvoistamalla suomalaisia. Kun köyhän kuolema kerran on pakko, vihreä politiikka on suuri säästö.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Minä en usko Vesikansan olevan huonolla asialla. Hän totesi myös, että on ihmisarvon vastaista jonottaa pakkasella ruokaa, joka on mielestäni aivan totta. Hän ei kuitenkaan välttämättä ymmärrä, mistä tuollaisessa rekisterissä oikein on kyse. Kerroin tekstissä syyt siihen, minkä vuoksi olen hieman skeptinen tämän uudistuksen suhteen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuolla eräässä köyhien ryhmässä todettiin, että jonossa säilytät itsenäisyytesi, mutta jos sinusta tehdään köyhäinkortti, niin se on vain lisänöyryytys.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

". Pohdin kuitenkin, että millä tavoin yli 10 000 leipäjonoissa käyvän ihmisen henkilökohtainen tilanne tullaan kartoittamaan, paljonko siihen kuluu työtunteja, kuinka paljon se tulee maksamaan, kuka sen tulee tekemään ja onko tämä raha pois konkreettisesta ruoka-avusta. Siis siitä rahasta, jolla ostetaan ruokaa."

Tuo on se kysymys! Jos se tehtäisiinkin kunnolla, niin että heitä oikeasti autettaisiin työllistämisessä, ja niissä asioissa jotka ovat vaikeita köyhälle (Siis on olemassa masennusta ynm. Ettei jaksa hakea töitä niin paljoa kuin pitäisi ynm.) Jotkut eivät jaksa paperisotaa Soskun/kelan kanssa, laskut voivat pinoutua sen takia. tälläisissä asioissa pitäisi auttaa.. Mutta veikkaan että tässä ei ole siitä kyse.. Sanotaan vain noin että autetaan ynm. Mutta mitään konkrettista ei tapahdu! Ja runnotaan läpi tämäkin paska!

Onneksi ei viellä Kuopiossa tälläistä ole! :)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Talentia-lehden juttu on pidempi mutta kiinnostavaa myös lukea:

https://www.talentia-lehti.fi/ruokajonot-poistuvat...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos vinkistä, Topi.

Oli kyllä hyvä juttu. Tuo ajatus yhteisruokailusta on hyvä ja huono. Riippuu täysin siitä, miten ihmiset sen kokevat. Monelle syrjäytyneelle voi olla melko iso kynnys lähteä tuollaiseen mukaan.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

"
Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) totesi jokin aika sitten, että Helsinki tarvitsee uusia tapoja nostaa ihmisiä ylös ruokajonoista ja ennaltaehkäistä ruoka-avun tarvetta, sillä pakkasessa ruoka-avun jonottaminen ei ole ihmisarvon mukaista.
"
Helsingillähän on ykköspaikassaan Burger King, joten tuonnehan voisi kaupunki ryhtyä jakamaan ruokakuponkeja nälkäisille ja vähävaraisille. Sekä liikenneyhteydet ruokailuun ovat mitä parhaimmat.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Tuon ruokajakelun tulisi toimia ilman poliitikoiden myöntäviä varoja, niin homma olisi oikein. Siis nyt tuntuu siltä, että poliitikot ja poliitiikkaan pyrkivät ovat kaapanneet ruokajakelun ohjakset itselleen ja ryhtyvät ylimielisesti väittämään, että jonottaminen on jotenkin hankalaa ja ei ihmisarvoista. Sitten pitäisi vielä rekiströityä saadakseen ruoka-apua, niin mitä varten ja ketä varten? Kyllä nämä veijarit tuhoavat kaiken. Venäjällä onkin sanonta, että kaikki mihin valtio koskee, muuttuu paskaksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pääosinhan se on toiminutkin kolmannen sektorin toimesta, mutta tietysti sitä toivoisi, että jotain apua valtiolta tulisi tuonne Hurstinkin suuntaan. Helsingin kaupunki ja valtio molemmat leikkasivat ruoka-avun tukea taannoin.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Näennäisesti hyvätuloinenkin voi joskus tarvita ruoka-apua jos on esim isot ulosottovelat tms. niskassa.
Kuulin myös eräältä henkilöltä että toisinaan hän käy myös jonottamassa heikkojalkaisten vanhusten puolesta. Kumpi siinä sitten rekisteröidään jonottaja vai avunsaaja?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuollainen rekisteri, johon pääsee vain haastattelemalla, voi tosiaan haitata hetkellistä akuuttia tarvetta, joka saattaa yllättää myös näennäisesti hyvätuloisen.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Tampereella on jo pitkään ollut käytäntö, että avunhakija käy ensin diakonin haastattelussa, jossa arvioidaan avuntarve. Jos tarve todetaan, hakija saa kortin, jota vastaan voi käydä Ruoka-nyssessä kahden viikon välein. Kortiin merkitään päivämäärät, jolloin Nyssessä voi käydä. Näitä päiviä merkitään yleensä maksimissaan muutamaksi kuukaudeksi. Tämän jälkeen tarve arvioidaan uudelleen.

Täällä Tampereella homma on saatu luistavaksi. Kaupunki on jaettu piireihin, ja jokainen hakija käy oman piirinsä diakonilla. Lisäksi ruoka jaetaan vanhasta myymäläautosta, joka kiertää ympäri kaupunkia, joten tuollaisia jonoja ei pääse syntymään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pitää tutustua Tampereen systeemiin ennen kuin voin sanoa siitä sanaakaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Nämä tällaiset asiat pitää mielestäni hoitaa hienovaraisesti asiakas edellä ja heittää helvettiin kaikki puheet "vastikkeellisesta ruoka-avusta" ja ties mistä ruokatrokaamisesta, joka vääristää koko diskurssia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ruokajonoilla on hieman sama funktio kuin työttömyydellä: ne toimivat pelotteena ja saavat työläiset alistumaan nöyrästi työnantajan sanelemiin ehtoihin.

Toisaalta ruokajonot palvelevat hieman samaa päämäärää kuin rasismi: se saa tavallisen keskiluokkaisen tuntemaan ylemmyyttä ja paremmuutta ilman, että hänelle tarvitsee maksaa lisää palkkaa.

Leipäjonoja tarvitsevat siis lähinnä ne tahot, jotka tämän yhteiskunnan omistavat ja jotka rikastuvat työläisiä riistämällä.

On surkeaa, että köyhät alistuvat tuollaisen leipäjonosirkuksen näytöseläimiksi. Olen aikanaan elänyt 9 vuotta toimeentulotuella enkä mennyt kertaakaan leipäjonoon. Toimeentulotuki riittää hengissäpysymiseen, mutta ei tietenkään normaalina pidettävän elintason ylläpitoon. Pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa elettäessä on irtauduttava vallitsevasta kulttuurista ja etsittävä omalle elämälle muuta sisältöä kuin kulutuksen maksimoiminen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Eräs ruokakasseja jakanut henkilö totesi Facebookin puolella, että on siellä joskus ollut perheellisiä, jotka ovat autolla tulleet paikalle, koska linja-auto ei kulje ja perhe tarvitsee ajoneuvon. Kuulemma on myös joku hakenut naapurilleen ja antanut naapurinsa yhteystiedot, jotta voidaan tarkistaa asia. Tuosta yhdestä kassista ei kuitenkaan kauheasti trokata. Parin tunnin jonotus, sitten myynti ja toimitus. Huonot ovat liksat parin kympin ruokakassin trokaamisesta. Hän meinasi, että monet köyhät haluavat säilyttää itsenäisyytensä, pukeutua jopa ruokajonoon ja pitää kiinni ihmisarvostaan ja arvokkuudestaan. Vähän samaan tapaan kuin sinäkin tuossa sanot, Janne. Hänen mukaan köyhäinkortti voi romuttaa ihmistä huomattavasti enemmän kuin ruokajono.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Väärinkäsityksen välttämiseksi totean vielä erikseen, että en epäile ruokajonossa olijoita varakkaiksi ja vaikka siellä joku varakas olisikin, niin en minä sen perusteella systeemiä kritisoisi.

Kun sanoin, että ruokajonoja tarvitsevat lähinnä varakkaat, ajoin takaa sitä, että he tarvitsevat ruokajonoja toiseuden luomiseksi. He tarvitsevat muiden olevan ruokajonossa, jotta he itse (ja palkollisensa, jotka elävät palkallaan) voisivat tuntea itsensä paremmaksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Aikoinaan on ajateltu, että toimeentulotuki on se viimeinen oljenkorsi, kun mistään muualta ei enää saa mitään. Siihen liittyy kuitenkn tietty byrokratia ja harkinta eikä raha tule kuin Manulle illallinen. Joten leipäjonot ovat todellisuudessa muodostuneet siksi viimeiseksi oljenkorreksi.

Jos moinen "köyhäinrekisteri" perustetaan, se tarkoittaa vain sitä, että samanlainen harkintabyrokratia ulotetaan tähän tukimuotoon, jolloin osa tarvitsijoista ei saa sitä juuri silloin kun he sitä tarvitsevat, eli silloin kun on nälkä.

On vääjäämätöntä, että tilalle tulee sitten jotain muuta. En kannata uudistusta. Osa kansalaisista on kaiken byrokratian ulkopuolella, heillä ei välttämättä ole edes pankkitiliä, josta voisi todistaa tulojaan. He laahustavat veneen alta likaisissa ryysyissään hakemaan syötävää jostain, eivät istu printtaamassa tiliotteita tuenantajorganisaatiota varten.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset