Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Kukapa olisi arvannut

  • kuva: wikimedia commons / eric pouhier
    kuva: wikimedia commons / eric pouhier

Kukapa olisi arvannut.

Reilu kymmenen vuotta sitten Suomi päätti, että jokainen suomalainen ansaitsee oman kodin. Tästä innostuneena silloinen asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) asetti ”neljä viisasta miestä” ratkomaan pitkäaikaisasunnottomuutta.

Koolle kutsuttiin Piispa Eero Huovinen, Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, Y-säätiön silloinen toimitusjohtaja Hannu Puttonen ja kansalaisaktivisti Ilkka Taipale. Ryhmän sihteerinä toimi Juha Kaakinen.

Tulokset olivat murskaavia.

Suomi teki sen, missä muu maailma ei ole vielä onnistunut, ja tarjosi jopa 3 500 kodittomalle asunnon.

Tänä päivänä Suomen mallin pitkäaikaisasunnottomuuteen kerrotaan kiinnostavan joka mantereella.

Kukapa olisi arvannut, että kodittomuus vähenee, kun tarjoaa kodittomalle asunnon.

Ylen haastattelema Y-säätiön nykyinen toimitusjohtaja Juha Kaakinen kertoo Asunto ensin -ajatuksen olevan yksinkertaisuudessaan timanttinen. Ensin hankitaan koti. Vasta sen jälkeen ryhdytään korjaamaan ongelmia, joita asunnottomuus on tuonut.

– Asuntoja piti olla riittävästi. Koteja ostettiin yksityisiltä markkinoilta ja niitä rakennettiin lisää. Asunnoista tehtiin koteja, joissa asutaan pysyvästi, totea Kaakinen Ylellä.

Y-säätiön omistamien asuntojen kunnostuksen ja rakentamisen kustannukset jaettiin valtion ja kuntien kesken tasan. Hanketta tukivat muun muassa asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, raha-automaattiyhdistys RAY sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Kokonaiskustannukset olivat noin 270 miljoonaa euroa, josta pääosa kohdistui asuntojen rakentamiseen ja hankintaan. Eli yhden kodittoman asuttaminen maksoi noin 77 142,85 euroa. Tämän lisäksi kunnat joutuvat edelleen maksamaan vuokraa entisten asunnottomien asumisesta.

Tietysti se on upeaa, että ihmisille löytyy katto pään päälle, mutta eikö oikeasti halvempia asuntoja olisi tarjolla? Miksi kunta ei suoraan hankkinut kyseisiä asuntoja itselleen ja tehnyt niistä sosiaalisen asumisen halpoja kämppiä? En tiedä.

Kannattaa aina pitää se mielessä, että vaikka valtio ja kunnat hoitavatkin asuntojen rahoituksen, niin kiinteistöt jäävät siltikin säätiölle.

 

 

 

Lähde: Yle Uutiset - Suomi teki sen, missä muu maailma ei ole vielä onnistunut – Toni Tiittanen ja 3 500 muuta asunnotonta saivat kodin 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuossapa linkki Y-säätiön vuoden 2017 tilinpäätökseen, jos jotakuta kiinnostaa lukea: https://ysaatio.fi/assets/files/2018/04/Tilinp%C3%...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Melkoisia lukaaleja! Täytyykin muuttaa sillan alle ja soittaa piispalle!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ylen uutisissa sanotaan, että asunnottomien asuinjärjestelyt säästävät 15 tonnia, mutta siinä ei mainita lainkaan millä aikavälillä tämä tapahtuu ja millä tavoin. Tietysti se lasketaan pidemmälle aikavälille, koska kämpät kuitenkin kestävät oman aikansa.

Henkilökohtaisesti minua vistottaa nämä nykyjärjestelyt, joissa julkisista varoista maksetaan jotain yleishyvää, joka annetaan yksityisen säätiön hallittavaksi ja omistuksiin. Suomessa säätiöitä koskevat lait ovat niin pirun leväperäiset. Miksei kunta hankkinut asuntoja itselleen ja tehnyt niistä sosiaalisen asumisen halpoja kämppiä? En tiedä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yleisesti ottaen VATT on kritisoinut jopa enemmän näitä "kohtuuhintaisia kunnan kämppiä" kuin asumistukia. Edelliset kun ovat piilotukea jonka myöntämisperusteet ovat hämäriä ja joita ei myönnetä tasapuolisesti kaikille samassa tilanteessa oleville. Jo nykyisellään kunnan lotossa voittajalle (itsekin kuulun heihin) vuokrataso tulee alaspäin eikä tuo etu edes näy sosiaalitukena missään. Jotenkin pitäisi huolehtia siitä että systeemistä ei tule liian suurta. Piilosubventoituja kämppiä ei pitäisi järjestää kuin korkeintaan aivan tarkkaan rajatuille erityisryhmille. Selvästi asunnottomat ovat tälläinen ryhmä, mutta mikä takaa että tälläisiä asuntoja ei ruveta tarjoamaan yleisemmin? Ja missä vaiheessa asunnottomasta tulee ei-asunnoton?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #8

Minä heiluin aikoinaan Helsingin kuntalotossa vuosikausia, mutta numerot eivät osuneet kohdalle. Lopulta unohdin koko homman. Olisi mukava tietää, millä tavoin noita Y-säätiön tarjoamien kämppien vuokrauksia valvotaan. Ylen jutussa sanottiin, että henkilön historia ei vaikuta kämpän saamiseen ja kaikki lähtevät samalta viivalta. Tämä suorastaan huutaa väärinkäyttämään järjestelmää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Yksityiseen vuokrakämppään oli tulossa pitkä remppa ja vaimo raskaana. Hakemuksen jättämisestä meni muistaakseni kaksi päivää siihen että Hekalta tuli asuntotarjous. Sossun todistus siitä että elämä on juotu pilalle tai muutto suoraan vastaanottokeskuksesta kaupunkiin ajavat ilmeisesti suunnilleen saman asian. Ymmärrän kyllä miksi meille tarjottiin kämppää niin pian mutta sitä en ymmärrä, miksi kämppiä jaetaan alta markkinavuokran.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #12

Tuo raskaus sinun hakemustasi varmasti vauhditti. Ja miksipä ei vauhdittaisi. Minusta nuoria perheitä kuuluukin tukea. Maksan mielelläni vähän korkeampaa vuokraa, jos nuori perhe pääsee vähän halvemmalla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Tarkoitan vain sitä että jos pitää valita piilosubventoiduista kämpistä ja asumisen tuista, jälkimmäinen on parempi siitä syystä että tiedetään kuka saa mitäkin tukia ja lisäksi niitä tukia voidaan vähentää sitä mukaa kun tulotaso paranee. Ja tietysti se että kaksi samassa tilanteessa olevaa henkilöä saavat tukien kautta samat edut. Kaupungin kämppien tapauksessa toinen voi saada massiiviset edut ja toinen jäädä nuolemaan näppejään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #14

Y-säätiön asuntoja välitti yksityinen vuokranvälitysfirma Realia Management.

"Toimittajan tekemän pistokokeen tulos: Y-säätiön asunnottomuusohjelman rahoilla ostetuissa asunnoissa asuu ihan tavallisia vuokralaisia. Yksi on jopa realian oma työntekijä, joka sanoo puhelimessa, että eihän näihin asuntoihin liity mitään ehtoja ellei aivan mahdottoman rikkaalle anna."

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/10/30/hyvien-ih...

Jouko Suvanto

Pieni pilkkuvirhe laskemissasi! Oikea luku on 77 143 € / asunnoton. Pohja kirjoituksellesi onkin heti jo heikompi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Käytännössä ei ole, koska jutun kärki oli "neljä viisasta miestä", jotka hoksasivat, että kun tarjoaa kodittomalle asunnon, niin hän ei ole enää koditon. Huomasin myös itse kyseisen virheen Jouko ja korjasin sen. Tai muokkasin.

Täytyy muistaa, että tuon lisäksi kodittomat (tässä tapauksessa kunnat) joutuvat edelleen maksamaan vuokraa asumisestaan. Miksi kuntien ei kannata itse omistaa asuntoja ja tehdä niistä sosiaalisen asumisen halvempia kämppiä?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Miksi kuntien ei kannata itse omistaa asuntoja ja tehdä niistä sosiaalisen asumisen halvempia kämppiä?"

Ei voi, se olisi poissa kaverien tai pahimmassa tapauksessa omista bisneksistä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #6

Tarvitaan välikäsiä. Työllistävä vaikutus. Minusta on tärkeää, että Suomi pyrkii tarjoamaan asunnon kaikille ja pidän kotia ihmisoikeutena, mutta tämä tapa, millä homma hoidetaan, on lähtökohtaisesti väärä. Minä uskon julkiseen sektoriin erilaisten säätiöiden sijaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

Luulen sen liittyvän tuohon että kunnan pitää kohdella ihmisiä yhdenvertaisesti, kun taas tiettyä tarkoitusta varten toimiva säätiö voi 'syrjiä' vapaammin. Olisi esimerkiksi aika vaikea vaatia muilta puhtaita luottotietoja jos annetaan yhdelle ryhmälle oikeus kämppään vaikka luottotiedot näyttäisivät kreikkalaisilta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #10

Tuo on tietysti ihan hyvä pointti, mutta kyllähän kuntakin voi perustaa ja hallita säätiötä. Tällä tavoin se on aika näppärä kiertää.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Eiköhän siellä rahanahneet välikädet olleet asialla ja siksi loppusumma on niin kallis? Jos olisi vain yksi välikäsi, niin olisi ehkä päästy halvemmalla.

Minä aikanaan tarvitsin kunnalta asuntoa ja sellainen järjestyi heti. Muutettuani sinne, niin kyllä se huoneisto tarvitsi pintaremontointia ja korjausta.

Kysyin kunnalta ensin lupaa, että tekisin tämmöiset suunnitelmat ja tietenkin edullisesti.

Lopulta kutsuin kunnan asuntoasioista päättävän henkilön kotiin kahville ja näytin huoneistoa, että mitä siinä oli ollut ongelmia ja miten ne sitten korjattiin.

Hän oli tyytyväinen kokonaisuuteen. Seuraava asemapaikkani oli toinen kaupunki ja siinä oleva puheenjohtajuus yhdistyksessä ja pakko oli muuttaa, niin se asuntoni annettiin jo heti seuraavalle tarvitsijalle vaikka samassa rapussa oli toinen samanlainen huoneisto karmean tyylisenä tyhjänä jo pitkään mutta se ei kelvannut mutta minun pintaremontoitu huoneistoni kelpasi välittömästi.

Kunnalle kustannuksia ehkä alle 2000 euroa kaikista tekemästäni sekä tietysti isännöintitoimiston henkilöstön ammattiavut korjauksissa ja neuvoista.

Ei ole mitään syytä, että miksi pitäisi kalliilla hankinnoilla tehdä kun parempaa saa halvemmalla ja voi varmasti tehdä itse eikä ammattilaisilla?

EDIT: Eikö me muka olla kuultu tai luettu monista asioista, missä on aina ylitetty budjetit useaan kertaan ja pitääkö tässä ihmetellä, että miksi nykyään on niin kallista? Suomen järjestelmä kaipaisi korjaamista ja yksinkertaistamista.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Kunnilla on ollut 100 vuotta aikaa poistaa asunnottomuus.

Käyttäjän SariLaine kuva
Sari Laine

Asunnottomien ongelmassa olisi hyvä kääntyä niiden tahojen puoleen, jotka pystyneet järjestämään noin 40 000:lle hädänalaiselle maahanmuuttajalle katon pään päälle ja nopeasti.

Hädässä ja avun tarpeessa oleville ihmisille asuntojen järjestämisen ammattitaitoa ja osaamista näyttää löytyvän parhaimmillaan em maahanmuuttajien vastaanottajatahoilta, joiden osaamista kannattaa hyödyntää myös näiden noin 7 500 asunnottoman maamiesten/-naisten/-lapsien auttamiseksi.

Käyttäjän SariLaine kuva
Sari Laine

Vuonna 2017 asunnottomia 7 112, joista yksineläviä 6615 ja perheellisiä 497.

"ARA julkaisi 5.3.2018 selvityksen viime vuoden asunnottomuustilanteesta Suomessa. Vuotuisessa selvityksessä kerätään asunnottomuustietoja kunnilta poikkileikaushetkeltä 15. marraskuuta.

Asunnottomia oli 7112, joka on 331 vähemmän kuin vuonna 2016. Yksineläviä oli 6615 ja perheellisiä 497. Asunnottomien kokonaismäärä on laskenut vuodesta 2012, ja pitkäaikaisasunnomuus on laskenut kymmenen vuoden ajan."

http://asuntoensin.fi/asunnottomuus-vaheni-suomess...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset