Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Ministeri Lintilä: Valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa Nestettä

  • kuva: valtioneuvoston kanslia
    kuva: valtioneuvoston kanslia

Suomen valtio on päättänyt luopua osasta Neste Oyj:n omistuksiaan.

Tämä oli nähtävissä jo joulukuussa 2017, kun hyvää tarkoittavat hölmöt päättivät vähentää valtion osuuden alle puolen, jotta valtio menettäisi täyden päätäntävallan yhtiön päätöksissä.

Tuolloin valtio päätti lahjoittaa noin 50 miljoonan euron edestä osakkeita lasten ja nuorten asiaa ajavalle Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiölle, josta kukaan ei ollut juuri edes kuullut ennen tuota.

Lahjoituksen myötä valtion omistusosuus osakkeiden äänimäristä laski 50,1 prosentista 49,7 prosenttiin. Samalla Finnairista ja Fortumista tuli ainoat pörssiyhtiöt, joissa valtiolla on edelleen täysi päätäntävalta.

Valtion julkistamassa osakemyynnissä se tarjoaa myyntiin 12,8 miljoonaa Nesteen osaketta. Tarkoituksena on tarjota osakkeita suomalaisille ja kansainvälisille sijoittajille nopeutetussa tarjousmenettelyssä, että mahdollisimman harva ehtisi reagoimaan.

Osakemyynnin toteutuessa valtion omistus alenee 44,7 prosenttiin.

− Nesteen pitkään jatkuneen hyvän kurssikehityksen ansiosta yhtiön osuus valtion suoran pörssisalkun arvosta on jo lähes puolet. Samalla energiatoimialan painotus salkussa on kasvanut voimakkaasti, sanoo omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä tiedotteessaan.

Lintilä painottaa valtion jäävän edelleen yhtiön merkittäväksi omistajaksi, mutta hänen mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa yhtiön osakkeita nykyistä määrää ja nyt olisi sopiva hetki keventää salkkua.

Toisin sanoen Nestettä myydään pelkästä myymisen ilosta. Terveenä pysynyt lehmä kannetaan teuraalle, vaikka sille ei ole mitään tarvetta. Suomalaisten poliitikkojen bisnesvainu on edelleen pettämätön.

Nesteen viime vuosi oli erittäin menestyksekäs, sillä yhtiö takoi ennätystuloksen. Tilinpäätöksen mukaan vertailukelpoinen liikevoitto oli tilinpäätöksen mukaan 1 101 milj. euroa ja liikevoitto hurjat 1 171 mill. euroa. Tästä syystä osinkoakin ehdotettiin nostettavaksi yli 30 %:lla eli yhteensä 435 miljoonaan euroon. Suomen valtion kassaan tästä päätyi sievä 216 miljoonan euron potti.

Lintilän mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa Nestettä, mutta mielestäni valtiolla on kuitenkin tarpeeksi hyvät syyt jatkuvan tuoton turvaamiseen.

Eipä tähän paljoa muuta voi todeta kuin..

Kuinka te kehtaatte? Ja kyllähän te kehtaatte.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (110 kommenttia)

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Valtion osakeomistamisen vastustamisessa ideana on ajatus siitä, että "yhteisillä rahoilla" ei pitäisi ottaa riskejä. Omistamalla osakkeita valtio pakottaa kaikki kansalaiset sijoittajiksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

"Digita, Fortum, Sonera, Neste, Kemira, you name it, they sell it."

Nesteestä saatavat rahat menevät suorinta reittiä pääministerin ja hallituksen omaan budjettiin eli Vake Oy:lle, josta niitä voi sitten hallituksen päätöksillä jaella minne ikinä tykkääkään. Esimerkiksi soten pilottikokeiluihin tai vaikka Katera Steelille. Eduskunnalta ei tarvitse kysyä mitään.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Eduskunnan budjettivallan ohittaminen voitaisiin sivistysvaltioissa katsoa (minimissään talouspoliittiseksi) vallankaappaukseksi - ja niissä toimia sen mukaan, palauttaa tuo valta sinne, minne se kuuluukin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Toisaalta nuo osakkeet on hommattu niin kauan sitten (Neste perustettu vuonna 1948), että en oikeasti usko kenelläkään olevan niissä enää penniäkään kiinni. Neste on pelkästään tuottava yhtiö. Tämä on vain sitä Lintilän alkiolaisuutta. Soten pilottihomma, josta on muuten epäselvyyksiä että mihin lakiin nojaten se edes tehdään, tarvitsee 100 miljoonaa euroa lisää ja jostainhan se on otettava.

Käytännössä tämä on täysin aatteellista osakekauppaa, jossa halutaan myydä kaikki valtion omistukset. Pian sitten ihmetellään, kun verokirstun koko pienenee ja erilaisista sosiaalituista joudutaan taas leikkaamaan - niin ja sitten ihmetellään, kun liian ahtaalle ajetut ihmiset heittelevät polttopulloja varakkaiden asuinalueille.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Kulupuoleen puuttuminen oikeasti vähentäsi myymiskiimaa, Pian kun ei ole enää mitään myytävää.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Johan tässä on leikattu aivan penteleesti koko hallituskausi. Kevyesti elämisen sijaan rahat tosin on korvamerkattu jonnekin muualle. Säästetty ei ole penniäkään.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Ja taas myydään valtion omaisuutta pilkkahintaan ja muutaman vuoden päästä selitellään huonoja kauppoja taas väärillä arvioilla.

Ei muuta kansalaiset kuin leipomaan lisää näitä kakkuja, jotta ne voidaan myydä pilkkahintaan poliitikkojen etupiireille. Koska eihän kansalaisten tule nauttia työnsä hedelmistä, vaan ne hedelmät tulee varastaa parempiin taskuihin.

Varastamistahan tämä on, on ollut jo 90-luvun lamasta lähtien ja nimenomaan kansalaisten omaisuuden varastamista. Voi kumpa joku tutkiva journalisti selvittäisi, kuinka paljon nämä meidän edunvalvojamme ovatkaan myyneet valtion tuottavaa omaisuutta ja luonnonvaroja pilkkahinnalla 90-luvun laman jälkeen? Ja vielä selvittäisi, kuinka suuren osan poliitikkomme ovat saaneet veroparatiiseihin, kun kerran ovat sallineet nimettömän omistamisen?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jos tiedät hinnan olevan liian alhaisen, niin osta ihmeessä pois. Ethän voi kuin voittaa!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Saksalaisten osavaltioiden ja kaupunkien diesel-kiellot tulevat luonnollisestikin horjuttamaan Neste Oyj:n arvoa, mutta kuljetuksissa käytettävä raskaskalusto on edelleen täysin riippuvainen siitä.

Nesteen myymistä voisi perustella Saksan kehityssuunnan kautta, jos siitä saatavat rahat käytettäisiin jotenkin järkevästi, mutta todennäköisesti Lintilä ostaa osalla niistä Nokiaa ja laittaa loput soten pilottihankkeeseen. Tai niin ainakin aikaisemmin on tehty. Nokiaa..

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Ahaa Max, minun tulisi siis osallistua valtion omaisuuden putsaamiseen, kun Ali Baba ja 200 rosvoa ryöstävät valtiota.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #24

Niin. Eikös se olisi parempi, että valtion myymät Nesteen omistajat olisivat suomalaisia kuin, että osakkeet myytäisiin ulkomaille? Ja jos omatunto oikein kovasti soimaa, niin voit toki jatkossakin tilittää osakkeillesi maksettavat osingot takaisin valtiolle.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Asia on juuri näin. Valtionkonttori ottaa mielellään vastaan verottajalle vapaaehtoisesti maksetut suoritukset.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #28

Jani ja Maxi, miksi minun pitäisi ahneena ostaa osakkeita joita jo omistan valtion kautta? Minä mieluummin pitäisin osakkeet valtion hallussa, tuottamassa meille jokaiselle tuloja, kuin ahnehtisin niitä itselleni.

Mutta onpas taas ollut ongelmia tässä vastaamisessa. Ensimmäisen kommentin sain tehtyä aamulla, mutta kun yritin vastata Maxille edellisen viestin, ei tietokone suostunut menemään tälle blogisivustolle ja vastasin puhelimen kautta, kunnes sekin alkoi reistailemaan vastaavasti kuin tietokonekin. Nyt tulin kirjaston koneelle kirjoittamaan ja yllättäen kone toimii ja kirjastontätikin sanoi, ettei heidän koneissaan mitään vikaa ole ollut koko päivänä. Täytyy varmaan muuttaa kirjastoon asumaan?

Kummallista on, että facebook ja monet muut sivut toimivat omillakin laitteilla aivan normaalisti, ja mietinkin, että virkavaltako se taas siellä tötöilee ja estää kirjoittamisen?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #90

Tämän keskustelun lähtökohtahan on, että valtio myi noita osakkeita. Jos kerran pidät hyväksyttävänä ajatusta, että valtio väkivallan uhalla kerää veroa sijoittaakseen rahat osinkoja saadakseen, ei tunnu kohtuuttomalta että haluaisit kantaa kortesi kekoon vapaaehtoisestikin. Jokaisen osuus noista myydyistä osakkeista on reitut 2 kpl. Siitä vain ostoksille ja keväällä tilittämään osingot verottajalle. Muista toki jättää 30% itsellesi seuraavan vuoden syksynä maksuun lankeavaan pääomaveroon. Mitään pakkoa ei tietenkään ole, mutta mahdollisuus on olemassa, sitä vain sanoimme.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #94

"valtio väkivallan uhalla kerää veroa sijoittaakseen rahat osinkoja saadakseen"

Valtio tietenkin kerää veroja kattaakseen menonsa, siis nämä Talvivaarat ja Kreikan lainat Suomen yhteiskunnan käyttömenojen lisäksi. Suomen valtio ei ole toimissaan onnistunut eikä tulovirran hävittäminen sen paremmalta näytä.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen Vastaus kommenttiin #94

Max, ymmärrän toki näkökantanne, joka perustuu yksilönahneuteen. Eli sen sijaan, että myytävät osakkeet tuottaisivat koko kansalle hyvin vointia osinkoina, te haluattekin putsata osingot itsellenne ja saada niistä hyötyä vain itsellenne.

Minä taas ajattelen koko kansan ja valtion etua, enemmän kuin lyhytnäköisesti omaa etua. Tässä meidän ajattelumme erot, pääosin. Ja hienoa, että asia tuli näinkin selkeästi esille.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Katso huviksesi paljonko Nesteen osake maksaa. Kaikkea muuta kuin pilkkahinta.

Toki kaupan järkevyys riippuu sitten siitä mitä rahoilla tehdään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pekka on aivan oikeassa.

Nesteen kurssi on ollut huimassa nousussa. Mutta mitään järkevää rahoilla tuskin tehdään.

Ei ole tehty aikaisemminkaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #14

Huimankehityksen vieläkin huimempi alkunykäys tuli siitä, kun valtio luopui enemmistöstä...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #16
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #17

Saatan hyvinkin olla, olen usein väärässä, mutta nyt en näe miksi? Auttaisi huomattavasti jos kertoisit kikä tuossa kurssikehityksessä todistaa teesini vääräksi. Miten selität radikaalin kurssinousun 11/2017?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #18

Puhut alkunykäyksestä.

Kurssi oli jo yli 50 euron, kun valtio luopui omistuksistaan lahjoituksena.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #19

Ai, sinun maailmassa markkina reagoi ”after the fact”. Asia selvä, ei lähdetä osakemarkkina 101 kurssia tässä tarpomaan.

Et muuten vastannut kysymykseeni. Miksi radikaali pomppaus 35 tasolta 50+ tasolle?

p.s. Miten luopuminen voi olla lahjoitus, jos luopumispäätös tehdään tietäen 35 € markkina-arvo ja saadaankin yli 50 €? Mitä tapahtuu lahjoitusväitteellesi, jos omani luopumisen markkinavaikutuksesta on edes hitusen oikea?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #21

Ainoa selitys sille on, että joku on vislaillut valtionkansliasta eteenpäin, että enemmistöomistajuudesta luovutaan. Tuossa juuri luin Shareville.fi:n ketjuja tuolta ajalta ja siellä ihmeteltiin, että mitä tämä hulluus on, koska kukaan ei löytänyt uutisia, joka olisi nostanut Nesteen kurssia. Asiasta tiedotettiin kai vasta joulukuussa. Myöhemmin Nesteen johtajat paukuttelivat tyytyväisinä henkseleitään, sillä Länsiväylän mukaan jopa kuusi johtoryhmän jäsentä olisi myynyt osakkeitaan - yhteensä jopa 700 000 euron edestä. Tosin nyt he saisivat tietysti vielä paremman hinnan.

Pointti kuitenkin on se, että käytännössä Lintilä sanoo tässä suoraan, ettei valtiolla ole mitään erityistä syytä omistaa Nestettä, koska rahat voi kerätä verottamalla enemmän ansiotuloja ja nostamalla arvonlisäveroa. Eipä tästä paljoa muuta voi päätellä. Se, mikä on pois yhteisestä potista, otetaan yleensä jostain muualta, koska byrokratian määrä ei vähene koskaan. Sipilä ei ole vähentänyt "kymmeniä tuhansia virkamiehiä", vaikka hän niin vielä vaalipuheissaan lupaili. Ei tietenkään ole, koska virkamiehillä on tarkoitus ja nyt Sipiläkin tietää sen.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #27

Mistä johtuu kirjoituksissasi esiintyä ristiriita eli, että kun Nesteen johtajat myyvät osakkeitaan he "paukuttelevat tyytyväisinä henkseleitään", mutta kun valtio myy osakkeitaan, niin "terveenä pysynyt lehmä kannetaan teuraalle"?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #32

Koska Nesteen johtajat todennäköisesti sijoittavat saamansa rahat eteenpäin. Valtio puolestaan käyttää rahat Vake Oy:n kautta johonkin "kehittämishankkeeseen", joka tässä tapauksessa tarkoittaa epäilemättä soten pilottihanketta, joka ei tuota yhtään mitään. Olen mielestäni tuonut sen esiin jo kahdessa eri kommentissa ennen tätä, mutta kolmas kerta toden sanoo.

Siinäpä se pähkinäkuoressa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #33

Okei, eli ongelma ei ole osakkeiden myynti vaan se, mitä valtio niillä rahoilla tekee. Tuosta olen täysin samaa mieltä, mutta sehän ei tosiaan liity mitenkään siihen, mistä ne rahat tulivat, vaan pätee yhtälailla vaikkapa verottamalla saatuihin rahoihin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #35

Itse olen sitä mieltä, ettei valtiolla pitäisi olla pitkäaikaisia, yli 5 v finanssisijoituksia lainkaan. Vain pysyvät strategiset omistukset ovat perusteltavissa. Verovelvollinen voi joka arkipäivä ostaa verottamatta jätetyillä rahoillaan pörssiosakkeita niin halutessaan. Ei siihen kaivata valtiota väliin, verottakoon sitten noiden tuottoja taas vuorostaan, jos on pakko kerätä ne rahat.

Onko jollain esittää perustetta, josta voisimme päätellä valtion olevan keskimääräistä etevämpi sijoittaja?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #38

Eli kannatat pääomaveron nostamista ja valtion omistuksista luopumista?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #39

En. Valtion ei-strategisista sijoituksista luopumista kannatan toki lämpimästi. Minulla ei ole mitään syytä olettaa etteikö valtio saisi samaa tulovirtaa realisointivoittojen ja osinkojen verotuksen kautta kuin suorista osinkotuotoistakin. Tyypillisestihön osakkeet tuottavat arvonnousuna enemmän kuin osinkona, mutta valtion passiivinen osta ja pidä -strategia ei hyödynnä ikinä arvonnousua. Tai hyödyntää toki, mutta aikajänteellä ikuisuus, mikä ei minua juurikaan lämmitä veropäätöstä lukiessa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #27

Ensin väität analyysiäni toistuvasti virheelliseksi, ja nyt ainoaksi mahdolliseksi selitykseksi. Päättäisit kummin päin asian haluat. Kiitos kuitenkin myöntymisest, toivottavasti tämä näkemys pysyy pidempään kuin edellinen.

Sillä aikaa kun olemme yhtä mieltä kurssihypähdyksen ja valtion osaketransaktion syy-yhteydestä, voisimme katsoa mitä rytäkässä tapahtui valtion omistukselle. Lahjoittamalla osakkeita noin 50 M € arvosta, omistuksen arvo nousi lähes 1,9 mrd €. Ei huonosti, mutta toki aika odotettua. Ei ehkä juuri tuolta suuruudeltaan, mutta periaatteen olisi kuka tahansa sijoittaja kertonut etukäteenkin. Haluaisitko yhteisen omistuksemme arvon olevan pari mrd enemmän, vai vähemmän?

Mitä tuohon Lintilän periaatteeseen tulee, niin olen iloinen että kokoomuksen kaltaisessa demaripuolueessa sentään ymmärretään, että verovelvollisen verotaakkaa on syytä keventää vaikka omaisuutta myymällä, jotta verovelvollinen voi itse päättää miten haluaa nuo varat sijoittaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #34

Se riippuu täysin siitä mitä yhteisellä omistuksella tehdään ja kuinka paljon yritys tosiasiallisesti tahkoaa voittoa. Lintilän mukaan valtiolla ei ole erityistä syytä omistaa Nestettä, mutta mielestäni valtiolla on kuitenkin tarpeeksi hyvät syyt jatkuvan tuoton turvaamiseen.

Jos Nesteestä nyt saatavat rahat sijoitettaisiin järkevästi, niin minä pitäisin leipäläpeni kiinni ja nyökkäisin hyväksyvästi. En kuitenkaan näe sellaista skenaariota, koska viime vuosien sijoitukset ovat olleet jotain ihan muuta kuin järkeviä.

Tämän lisäksi hallitus tarvitsee lisää rahaa soten pilottihankkeeseen. Hallitus on varannut valinnanvapauspilottien järjestämiseen tämän vuoden budjettiin 100 miljoonaa euroa ja esitti siihen 100 miljoonan lisäystä tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä.

Mistä tämä 100 miljoonaa tulee? Sitä ei ole ilmoitettu, mutta merkkejä on kovasti ilmassa. Uusi Suomi kirjoitti huhtikuussa seuraavaa: "Hallitus valmistautuu myymään valtion omaisuutta – valinnanvapauden pilotit vaativat 100 miljoonaa lisää".

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246119-hallitus-v...

Oletko oikeasti Max sitä mieltä, että hallituksen kannattaa myydä hyvin tuottavaa Nestettä pilottikokeilujen vuoksi? Siis että se on kansantaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna hyvä ratkaisu?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #36

En ole. Olen sitä mieltä että valtion kannattaa myydä hyvin tuottavaa Nestettä kansantaloudellisista syistä nyt kun kurssi on historiallisen korkealla ja lisää jos vielä nousee, täysin riippumatta piloottikokeiluista. Mitä esittämääsi rahankäytön kritiikkiin tulee, olen täysin samoilla linjoilla kanssasi, mutta ei valtiovarainministeriön kirstussa ole korvamerkittyjä rahoja. Kritiikki on siis riippumaton varainhankinnan muodosta, kute Korhonen oikein jo totesikin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #41

Mutta jos rahankäyttö on päätöntä, niin silloinhan myynti on itse asiassa negatiivinen, kun luovutaan varmasta, jatkuvasta tulonlähteestä typerän kokeilun vuoksi? Tietysti on sinulla tuossa pointtikin, koska se 100 miljoonaa todennäköisesti otetaan joka tapauksessa jostain. Tavalla tai toisella. Neste on ennätyskorkealla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #43

Meinasin jo kysyä ekan virkkeen jälkeen, että uskotko todella...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

Kuten yllä totesin, olen usein väärässä. Tässä olin huonosti informoitu, että luopuminen tapahtui osakelahjoituksena, eikä myyntinä. Jotenkin olentin, että 50 miljoonan lahjoitus oli 50 M €, eikä arvocosuuksia noin 50 M € markkina-arvosta, lahjoituspäivän kurssin mukaan. Minun moka, pahoittelen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #30

Ei se mitään. Lupaat vain sitten, että olet ymmärtäväinen ensi kerralla, kun minä mokaan kommenttiosiossa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #31
Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Myöskin Stora-Enson painoarvoa valtion sijoitussalkussa on päätetty keventää.

https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/solidium-...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sata miljoonaa on jostain revittävä, että soten pilottihanke voi jatkua.

Sen verran rahaa on luvattu, niin jostain se pitää myös kaivaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Eiköhän näillekin rahoille löydetä näin vaalikauden lopun kunniaksi parempaa käyttöä. Talvivaarasta voi vaikka ottaa mallia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mistä tiedät, että ”hyvää tarkoittavat hölmöt päättivät vähentää valtion osuuden alle puolen, jotta valtio menettäisi täyden päätäntävallan yhtiön päätöksissäl? Kieltämättä tuo olisi uusi raikas tuulahdus, mutta en ole kuuttut kenelläkään poliitikolla olleen riittävästi selkärankaa tuollaisen moraalisesti arvokkaan korjausliikkeen tekemiseksi periaatesyistä. Mielestäni valtion ei kuulu omistaa enemmistöä mistään yhtiöstä. Jos valtio haluaa pitää ehdottoman vallan, ei yhtiötä pitäisi viedä pörssiin ensinkään. Mielestäni pörssi voisi säännöissään sulkea listalta yhtiöt joissa yksi omistaja kontrolloi ehdotonta enemmistöä, omistajasta riippumatta. Valtio kun ei näytä tuon haitallisuutta ymmärtävän.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Minkä vuoksi valtiolla ei saisi olla enemmistöomistusta mistään yhtiöstä?

Se mihin perustan käsitykseni "hyvää tarkoittavista hölmöistä" on tuo lahjoitus itsessään. Marginaalinen 50 miljoonan euron lahjoitus, jossa samalla menetetään päätäntävalta. Eduskunnalle ja kansalle tämä myytiin hyväntekeväisyytenä lasten ja nuorten säätiölle: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248639-hyvaa-tarkoittavat-holmot-ulkoistavat-neste-oyjn¨

Tiedettävästi ulkomaiset sijoitusrahastot ovat himoinneet jo pitkään osuuksia Nesteestä. Arvopaperikeskus Euroclear Finland Oy:n vuoden 2016 syyskuussa julkaistujen tilastojen mukaan yhtiön ulkomaalaisomistus nousi muutamassa vuodessa reilusta 16 prosentista 29,3 prosenttiin.

Taloussanomat puolestaan kirjoitti viime vuonna kiinnostuksen lisääntyneen entisestään, kun yhtiön osakkeiden arvo on pompannut rakettimaiseen nousuun.

Nesteen osakkeiden arvo nousi pelkästään vuonna 2016 noin 34 eurosta yli 53 euroon ja siitä nykyiseen reiluun 69 euroon. Ei siis ole mikään ihmekään, että sijoittajilla pyörivät sukat jaloissa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ensinnäkin valtioenemmistöisissä yhtiöissä on yleensä hintaa rasittava disconttaus, toki syystäkin. Toiseksi tuo lähtökohtainen periaatteeni, että yhtiöt joissa yksi isäntä määrää eivät varsinaisesti kuulu pörssiin, ei tee poikkeusta valtiolle.

Et vastannut kysymykseni oleelliseen osaan. Mistä päättelit myynnin tehdyn jotta enemmistöasema menetettiin? Jos niin oli, pidän päätöstä loistavana, mutta en ole kuullut kenenkään ottaneen loistavasta päätöksestä kunniaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #20

Minkä vuoksi hallitus olisi kaavaillut nimellisen 50 miljoonan euron lahjoituksen säätiölle, josta kukaan ei ollut ennen tuota edes kuullut. Tuollainen valtioenemmistöisyyden menettäminen Neste Oyj:n kokoisesta yhtiöstä on kuitenkin aika iso paukku.

Valtiohan ei siis myynyt yhtään mitään silloin kun enemmistöasema menetettiin, vaan valtio lahjoitti 50 miljoonan euron edestä osakkeita säätiölle.

Nyt et ole selvästikään ollenkaan kartalla?

En ole tottunut siihen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #23

Sorry, en tarkistanut, että osakkeet lahjoitettiin, eikä myyntituottoa. Se ei kuitenkaan muuta periaatetta yhtään mihinkään. Päätös näyttää olleen yhtiön arvostuksen kannalta loistava (odotetusti). Päätös on markkinan toimivuuden kannalta periaatteellisesti oikea. Päätös on moraalisesti arvostettava. Jostain syystä kukaan ei ole kuitenkaan pokannut siitä kunniaa, joten olin utelias mistä päättelit että todellisuudessa oli kyse juuri enemmistöstä luopumisesta. Miksi et halua valottaa asiaa?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #25

Koska kirjoitin siitä blogin joulukuussa ja tammikuussa, jotka ovat molemmat upotettuna hyperlinkkeinä tähän uusimpaan bloggaukseen. Tuolla noin tekstin seassa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #29

Luin nyt sen, joka oli upotettuna lainaamaani lauseeseen. En löytänyt ensimmäistäkään perustelua johtopäätöstäsi tukemaan. Kirjoittamasi selittyy yhtä hyvin samalla selityksellä kuin miksi koira nuolee pallejaan - koska se voi. Päätös enemmistöstä luopumisesta oli tavallaan jo tehty ja hyvää kauppatavaraa 1,5-2 mrd € arvosta poliitikoiden nenän edessä.

Toivon että tuo tehtiin tietoisesti, mutta pelkään että se oli vain onnekas sattuma, kun kukaan ei ole kerännyt siitä kunniaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #46

Aivan varmasti oli tietoinen valinta. Siitä ei pitäisi olla epäilystäkään.

Tuo on outoa, miten pidät enemmistöomistusta erittäin huonona asiana, mutta samaan aikaan esität, että sillä ei ole mitään merkitystä ja siitä luovuttiin ihan sattumalta tai vahingossa. Päätä nyt hyvä mies.

Tässä muuten Itlan sivut: http://itla.fi/

"Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus varautui Nesteen pilkkomiseen jo toukokuussa 2016, kun se ilmoitti uudesta omistajaohjauslinjauksestaan. Tuolloin lyötiin lukkoon Neste Oyj:n uudet omistusrajoitukset, joissa valtion omistusten alaraja laski 50,1 prosentista 33,4 prosenttiin.

Rajan ylittävä osuus eli 16,7 prosenttia osakkeista siirrettiin hallituksen aikaisemmin lanseeraamalle Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:lle. Kehitysyhtiön tehtäväksi ilmoitettiin valtionyhtiöiden pääoman kierron nopeuttaminen, mutta toisin kuin valtion omistama sijoitusyhtiö Solidium, se on kokonaan hallituksen poliittisessa ohjauksessa - eduskunnan päätösten ulottumattomissa."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #47

Niin, siis taloudelliselta kannalta tuo enemmistöomistus on negatiivinen asia. Onhan sillä omistuksella merkitystä, eli se mahdollistaa päätökset, jotka ovat taloudellisesti epä-edullisia.

Juurihan kirjoitin, että varsinainen päätös oli jo tehty. Tuo 1,5-2 mrd potti taas on 16,7 % arvo noina aikoina. En ymmärrä missä näet ristiriidan?

En esitä että luovuttiin sattumalta. Sanoin että asia voi esittämiesi tapahtumien valossa yhtä hyvin olla niin. Edelleen kiinnostaa mistä päättelit, että juuri se oli tavoite, vaikka kukaan ei ole pokannut kunniaa loistavasta vedosta? Tarjjolla olisi kuitenkin ollut sijoittajien ja talousliberaalien kunnioitus itselle ja ehkä vähän puolueellensakin... Kuka tuhlasi valtavan määrän poliittisia pisteitä?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #49

Mutta juurihan minä blogissani sanoin, että Neste teki viime vuonna ennätystuloksensa, jonka myötä osinkojakin pystyttiin nostamaan 30%:lla. Eikö tämä puhu sen puolesta, että päätökset ovat olleet nimenomaan taloudellisesti kannattavia?

Eiköhän politiikkaa seuraavat sijoittajat ja talousliberaalit ole tästä päätöksestä tavalla tai toisella tietoisia ja ihmisistä sen takana. Juhlapäätöksen eduskunnassa valmisteli Suomi 100 -juhlatoimikunta, jota johti puhemies Maria Lohela (sin.): ”rikkinäiset sukat on helppo korjata, rikkinäistä elämää ei”. Tuo oli kaikin puolin todella hienosti rakennettu homma.

Eihän nyt kukaan voi tuollaista ehdotusta vastaan eduskunnassa äänestää, kun saman tien kuuluisi jostain "Think of the children!" -huutoja?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #52

Kyllä kertoo hyvistä päätöksistä. Valtio ei siis ole väärinkäyttänyt asemaansa. En tosin ole väittänyt niin koskaan tapahtuneen. Totesin vain sijoittajien aliarvostavan sellaisia yhtiöitä, joissa on tuollaiseen mahdollisuus.

Ei niin, mutta ihmettelen kuka äänestäisi vastaan myöskään sillä perusteella, että jos luovumme muutaman kymmenen miljoonan omistuksesta, nousee omistuksemme kokonaisarvo pari miljardia. Poltettakoon nuo sitten vaikka roviolla. Kuten sanoin, käyttötarkoitus on erikseen arvioitava asia.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ymmärrän Maxin teorian valtion yhtiöiden omistusosuuksista siinä, ettei niiden tarvitse olla yli 50 prossaa. Hallitus Sipilän johdolla kaavaili valtion omistusosuuden riittävän, kun se on n. 34 prossaa (muistaakseni noin selitettiin). Tuo osuus siis käytännössä riittää yleensä yhtiökokouksissa päätösenemmistöön.

Eri asia on sitten miten tuottavasti nyt myydyistä osakkeista varat käytetään. Tuota varten mielestäni hallitus eduskunnan suostumuksella perusti valtion kehitysyhtiö Vaken. Sipilän tarkoittamaa "tase töihin" perustettu erillinen yhtiö. Aikanaan annetun selityksen mukaan tuon uuden yhtiön kautta panostetaan uusien yhtiöiden kautta uudelleen tuloksen aikaansaamista ja siten hyötyä valtion talouteen. Tuo on ollut käsittääkseni hallituksen tarkoitus ja tuohon yhtiöön nyt sitten kaiketi sijoitetaan myyntituotot käytettävksi hallituksen johonkin parempaan tulolähteeseen. Toivottavasti. Aika näyttää kuinka tase on tehnyt suunniteltua tehtävää.

https://yle.fi/uutiset/3-9685989

Lisäys; Vaken toimiala;
Yhtiön toimialana on perustaa, omistaa, hallinnoida ja kehittää toisia osakeyhtiöitä sekä luovuttaa tai hankkia niiden osakkeita. Yhtiö voi lisäksi hankkia, omistaa, vuokrata ja hallita toimintansa edellyttämiä kiinteistöjä ja oikeuksia sekä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeita, arvopapereita, osuuksia, rakennuksia, rakenteita ja laitteita, sekä käydä kauppaa osakkeilla ja muilla arvopapereilla sekä kiinteistöillä.
http://vnk.fi/vake-oy

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Talvivaara sai juuri 49 miljoonaa ja varmaan tarvii paljon lisää jatkossakin. Ei näy järkeä valtion omistajaohjauksessa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Valtio uskoo tuulivoimaan, ja tietysti sijoittaa rahansa siihen kun euron sijoitus tuottaa takaisin jopa yli kymmenen euroa:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014040818197987_u...
Te vakuutitte Satakunnan Kansan haastattelussa, että yhden euron tuki tuulivoimalle tuo kymmenen euroa tuloina takaisin yhteiskunnalle. Millaiseen laskelmaan tämä perustuu?

(Suomisen lähettämä laskelma:) Esimerkkejä Suomen 2020 tuulivoimatavoitteen 2500 MW:n elinkaaren aikaisista vaikutuksista (20 vuotta): 1) arvioidut hanke-, tuotekehitys-, investointi- ja huoltokustannukset 4-5 mrd. euroa, 2) arvioidut palkkakustannukset 12 mrd euroa, 3) laskee Suomen tuontienergialaskua 7 mrd euroa , 4) kansantalouden sähköenergialasku pienenee noin 5 mrd euroa.

Vanha totuus on: "mikä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ei todellakaan ole totta."
"TUULIVOIMASTA voi tulla ongelma myös poliittisesti. Poriin suunniteltu suuri Ahlaisten puisto sai Ylen mukaan niukan enemmistön sosiaalidemokraateista taakseen vasta, kun puolueen puheenjohtaja Antti Rinne otti yhteyttä ryhmäjohtoon. Rinteen mielestä demareiden pitää tukea tuulivoimaa, koska siitä on puoluekokouksen päätös."

"Nykyisen 700 voimalan rakentamiseen on investoitu noin viisi miljardia euroa. Siitä kiertyy tuotantotukina takaisin yhtiöille noin kolme miljardia, eli yli puolet."

https://www.hs.fi/talous/art-2000005717278.html

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Norja pystyy omistuksiensa tuotoilla vähentämään verotusta ja antamaan parempia palveluja, tämä kai ei sovi Suomen valtion suunnitelmiin koska verotusta voidaan lisätä ja palveluja vähentää. Mietin vain kumpi maa näistä on se hyvinvointivaltio.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Jos ihan totta puhutaan, niin strategiselta kannalta katsoen Suomen kannattaisi ehdottomasti julistaa sota Norjaa vastaan, juosta rytiänällä Osloon ennen kuin maa ehtii reagoimaan ja luovuttaa kuninkaan edessä. Suomesta tulisi osa Norjaa. Se lienee ainoa keino säilyttää hyvinvointivaltion status. Tuossa juuri pari päivää sitten Ylellä uutisoitiin, että hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän.

Katsoin otsikon ja mietin, että mitä ne kokoomusnuoret nyt taas. Mutta sehän olikin kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth, joka siellä mölisi kovaan ääneen. Valtion työllistämä mies, joka on itse nauttinut täysin rinnoin hyvinvointiyhteiskunnan hedelmistä - ihan koko elämänsä.

Hänen mukaan "sosialistiseen tulontasaukseen nojaavan hyvinvointimallin korjaaminen yksilönvastuuseen ohjaavaksi hyvintoimintamalliksi saa anarkistiset parasiittiunelmat romahtamaan, jonka myötä jokaisen yksilön velvollisuuksien rima nousee ja koko kulttuuri pääsee kehittymään korkeammalle eettiselle tasolle". Kulttuurin korkeampi eettinen taso tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että heikommista ei pidetä enää huolta ja sosiaalidarwinismi rehottaa.

Saksassa oli 1940-luvulla valloilla vähän saman kaltaiset aatteet. Sielläkin ajateltiin eettisen tason nousevan, kun kaikki vain tekevät velvollisuutensa ja heikoin aines (lue: "anarkistiset parasiitit") karsiutuu elon tieltä. Täytyy sanoa, että hetken aikaa piti silmiä hieroa, kun tajusin että tällaista ajattelumallia voidaan tuosta noin vain julkaista julkisrahoitteisessa mediassa ja naamioida se dosentin varteenotettavaksi, älylliseksi argumentiksi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Martti, samaa mieltä kanssasi, että hallituksen toiminta johtaa juuri tuohon suuntaan. Jospa se onkin tavoitteena? Sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth toi ilmoille mitä tuleman pitää. Onhan jo tekeillä uusi sosiaaliturvaan tähtäävä prosessi, jonka anti saattaa olla monille ylläri. Negatiivinen sellainen.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Veronmaksajien kansallisomaisuutta valtion osinkotulolähteenä on tuhottu kertarahastuksilla jo kauan, ja tuhotyö jatkuu omaksi tappioksi pitkällä linjalla.

Räikempiä ovat valtion omistuksien myyminen kokonaan.
Digitan ulkomaiset omistajat ovat hankkineet ylös nostamillaan verkkomaksuilla jo moninkertaisesti sen, mitä valtio sai koko yhtiön myyynnistä.
Kuluttajat saavat kärsiä Kemiran lannoiteteollisuuden myynnistä ruoan hintoina, sillä myynti nosti lannoiteiden hinnat pilviin.
Valtion omistajaohjaus ei näe nenäänsä pidemmälle.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mitä eroa on sillä, saadaanko osinkoa ikuisesti, vai saadaanko tuon osinkosumman diskontattu nykyarvo kerralla?

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Poliitikoilla on tapana tärvätä diskontattu nykyarvo kerralla ja jatkuvuus osinkotuloina on mennyt.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #63

Hetkinen. Haluatko siis uskoa yhteistä omaisuutta hoidettavaksi poliitikoille, joilla on tapana tärvätä kaikki liikenevät varat? Mistä moinen luotto heidän kykyyn hallinnoida varallisuutta. Luulisi että argumenttisi olisi vahva peruste purkaa valtion omistus, niin että tärvättävä olisi erikseen verotuksella kerättävä, eikä ”ilmaista rahaa” tulisi edes osinkoina.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Nyt on varaa taas soteilla ja paukutella henkseleitä, kun ei tarvi ottaa niin paljoa velkaa. Kyllä se on elämä reteää. Lopuilla voi ostaa vaikka Nokiaa, kuten viimeksi tehtiin.

Niin sitä rahaa vain rapsahtelee.

"Valtio tienasi 861 miljoonaa euroa tänään toteutetussa Nesteen osakkeiden myynnissä suomalaisille ja kansainvälisille instituutiosijoittajille.

Nopeutetussa tarjousmenettelyssä myytiin 5 % Nesteen osakkeista eli 12,8 miljoonaa osaketta. Osakkeiden kappalehinta oli 67,27 euroa."

Valtio myi Neste-omistuksia – Tilille rapsahti 861 miljoonaa: https://yle.fi/uutiset/3-10251721?utm_source=faceb...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jos odottaa osinkojen nousevan vähemmän kuin mitä luotilainasta maksaa korkoa, kannattaa myydä. Jos arvio jossain vaiheessa muuttuu, voi nostaa luotilainan ja ostaa osakkeita takaisin. Edellyttäen siis että näkee osakesijoittamisen olevan ensinkään valtion tehtävä.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Pääministeri kehotti suhtautumaan "bolsevistisella rauhallisuudella" kritiikkiin, jota kansalaiset esittävät hallituksen toimista, sote ym. järjettömiin valtion omaisuuden myynnistä esim. VR:n pääkonttorin kalusteet ovat nyt huutokaupassa, Saarisen suunnittelema kokonaisuus pilkotaan ja myydään.
Kerma kuoritaan päältä ja loput roskat jää veronmaksajien harteille. Isänmaan partureilta neljässä vuodessa tehokasta tuhotyötä.

Kritiikistä ei välitetä, ja kaikki viedään pakko menettelyllä läpi "bolsevistisella rauhallisuudella"..

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Monetarismin (sittemmin uusliberalismin) argumentein perusteltuna tämä yhteisen merkittävän ja tuottavan omaisuuden siirto eliitille, todistaa vain sen että ko. "talousteoria" on todellisuudessa vain talousliberalismin kaapuun puettu rosvokapitalismi :-(

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kun sinulla näyttää olevan tuo asia selkeästi hallussa, osannet kertoa mitä talodellista eroa on sillä, saadaanko osinkoa ikuisesti, vai saadaanko tuon osinkosumman diskontattu nykyarvo kerralla?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kyse ei ole pelkästään diskonttauksesta. Tämä on melko lailla tilanteeseen sidottu kauppa. Käytännössä ainoastaan sillä on merkitystä, mitä valtio tuolla rahalla tekee. Suomi sai osakkeista nykyarvon mukaisen hinnan, joka on poikkeuksellisen hyvän ja voi olla huomattavasti vähemmän esimerkiksi ensi syksynä, eli siinä mielessä kauppa oli kannattava, mutta todellinen kannattavuus mitataan vasta sitten, kun tiedämme mihin tuo yli 800 miljoonaa euroa menee.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #71

Hinta on määritelmällisesti tulevien osinkojen nykyarvo. Käyttökohteella ei ole mitään merlitystä. Mistä tiedät menivätkö juuri nuo 800 M lainanlyhennyksiin, terveydenhuoltokustannuksiin vai uusiin investointeihin, mikäli ne tuloutetaan valtionkonttorille?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #84

Saattaapa helposti upota sotedigi-kehitysyhtiön kustannuksiin. Tuota kehitysyhtiön toimintaa rahoitetaan ensin perustetun Vake Oy:n kautta, joten eiköhän nuo 800 M uppoa ensin Vakeen ja sitä kautta digitaalisiin kustannuksiin soten ympärillä, vaikka sotea ei ole edes hyväksytty koko maata kattavaksi.

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/valtio-perustaa...

Ja ilmeisesti ei kahta ilman kolmatta kehitysyhtiön perustamista. Näitä uusia Vaken rahoittamia kehitysyhtiöitä näytetään perustettavan melkein kuin sieniä sateella.

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/valtio-perustaa...

Mitenkäs näihin kehitysyhtiöihin siveltuu "tase töihin" Sipilän mietelause ja hurskas toivomus tulojen lisääntymisestä valtion kassaan? Eikös näihin uppoa valtavasti rahaa jo ennen kuin mitään on saatu aikaiseksi eli toimintakuntoon?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Kyse on merkittävän varallisuuden hallinnasta. Yhteisön tehtävä on huolehtia ei vain nykyisien vaan tulevien kansalaisien hyvinvoinnista ja selvitymisestä. Omistaminen on valtaa. Yhteisöllisellä omistamisella voi olla muitakin tavoitteita kuin voiton maksimointi.

Toki voimme kysyä onko Neste ja sen toiminnot yhteisön vakauden ja selviytymisen kannalta tärkeä yhtiö, mutta yleisellä tasolla ideologinen yhteisöllisen omistamisen karttaminen on puhdasta naiviutta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #73

Miksi on parempi asia että valtiolla on 100 miljoonaa osaketta, kuin että jokaisella suomalaisella on 20 osaketta?

Mikä antaa Suomen valtiolle moraalisen oikeuden viedä osan tuloistani väkivallan uhalla, vaikka sillä on realisoitavaa sijoitusvarallisuutta? Valtion tehtävä ei ole toimia kansalaisten holding-yhtiönä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ajatus tuossa on, että valtion tehtävä ei ole omistaa yrityksiä vaan verottaa niitä. Perusteluna on se, että yksityisomistus on yleensä tehokkaampaa -- omaansa hoitaa paremmin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ajatus tuossa on, että valtion tehtävä ei ole omistaa yrityksiä vaan verottaa niitä."

Ainakin Norja on onnistunut tekemään öljystä hyvinvointia kansalaisilleen, kun taas Suomi on myynyt omistuksiaan joita se ei edes halua verottaa. Kummalla maalla mielestäsi menee paremmin?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #69

Niin, siis pääosin verottamalla. Valtava rahasto-omaisuus on vain ymmärrys siitä, ettei tuota verotuslähdettä tule olemaan ikuisesti. Rahaston tarkoitus oli historiikin mukaan tasata valtionbudjettia tuotoillaan, mutta pääoma tuli säästää tulevaisuutta varten kun öljysektorin katoaminen muuttaa talouden dynamiikan.

Oljefondet skulle være en buffer for statsfinansene. Overskudd på statsbudsjettet ble overført til fondet, mens underskudd ble dekket ved å trekke på fondet.

Fondet skulle også være et redskap for å håndtere de statsfinansielle utfordringene knyttet til økte pensjonsutbetalinger og avtakende petroleumsinntekter. Fondet skulle derfor investeres langsiktig, men slik at det var mulig å ta det i bruk ved nødvendighet.

Millä lailla öljyrahaston toiminta on mielestäsi analogista enemmistöosuuksiin kotimaisissa pörssiyhtiöissä? Ironista kyllä asia joka nimenomaisesti Norjan öljyrahastolta erikseen kielletty, jotta ei aiheutettaisi sen kaltaisia markkinavääristymiä kuin meillä nähdään.

https://www.nbim.no/no/fondet/oljefondets-historie/

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #75

"Valtava rahasto-omaisuus on vain ymmärrys siitä, ettei tuota verotuslähdettä tule olemaan ikuisesti."

Mitä ihmettä höpiset, Norja on tietenkin sijoittanut öljyteollisuudesta saamansa tulot tuottavasti ja periaatteessa ikuisestikin jos osaa hyvin jatkossakin sijoittaa. Siinä missä nyky-Suomi sijoittaa Kreikan valtionlainoihin ja Talvivaaraan ei kannata väheksyä näitä ennen nykypoliitikkoja tehtyjä järkeviä investointeja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #80

Statoil perustettiin ”olosuhteiden pakosta” muuntamaan veroina saatu osuus raakaöljystä paremmaksi kauppatavaraksi. Toki jalostusarvoa haluttiin varmasti pitää myös Norjassa. Sittemminhän Statoilia on yksityistetty oikein urakalla. Keväällä häivyttivät nimestään jo viittauksen valtioonkin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Käsittääkseni yritysten verotusta vastustetaan henkeen ja vereen, koska silloin yritykset eivät enää tule Suomeen. Meidän pitää olla kilpailukykyinen ja houkutteleva kohde. Mutta samaan aikaan valtio ei saisi myöskään omistaa mitään, vaan sen pitäisi verottaa ronskimmin yrityksiä. Olemmeko me ajautuneet pattitilanteeseen, vai mitä ihmettä sinä nyt oikein meinaat?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #72

Pitäisi verottaa yrityksen ulos maksamia tuottoja. Itse kannatan tässä asiassa lähdeveroa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #77

Tuolla toisaalla tosiaan jo todettiinkin, että kun myydään kotimaisille ja ulkomaisille, institutionaalisille sijoittajille, niin on olemassa suuri mahdollisuus siitä, etteivät kyseiset tahot maksa osinkoveroa lainkaan Suomeen. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiön ja muut sellaiset on vapautettu ja ulkomaiset puolestaan maksavat usein kotimaissaan. Siinä mielessä valtion tulovirta hupenee jo aika merkittävästi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Minä olen elämäni aikana kuullut miljoona kertaa tuon lauseen, että yksityisomistus ja -urakointi on niin paljon tehokkaampaa. Harva on kuitenkaan esittänyt minulle mitään konkreettisia, murskaavia todisteita siitä. Tuossahan juuri Neste paukutti viime vuonna historiansa parhaimman tuloksen.

Niin ja löytyyhän näitä esimerkkejä mönkään menneistä jutuista. Esimerkiksi Yhdysvaltain terveydenhuolto? Länsimaiden kalleinta ja huonointa. Britannian junaliikenteen yksityistäminen? Inflaatiota monta kertaa suurempia hinnankorotuksia ja palvelut heikentyneet.

Metronetin tekemät kunnostukset Lontoossa? Noin 30 miljoonan punnan sopimuksen lopullinen hinta taisi olla veronmaksajille 400 - 500 miljoonan punnan välillä. Eduskuntatalon 125 miljoonan euron remontti? Kokonaishinta nousi tietääkseni 272 miljoonaan euroon.

Tuo on täyttä huttua, että yksityinen sektori olisi aina tuottavampi ja kustannustehokkaampi kuin julkinen. Kaikki on kiinni siitä, miten hyvin asioida hoidetaan, ja sama pätee myös omistukseen, joka on tasan niin hyvää kuin siitä tehdään. Se on ihmisistä ja tekijöistä kiinni.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Tuo riipouu puhtaasti toiminnoista. Yhteisön kannalta tärkeät alat täytyy olla joko tiukassa kontrollissa tai yhteisöllisessä omistuksessa. Toissijaisilla aloilla omistamisella ei ole sinänsä väliä.

Omistamisen ja sitä kautta saatavan tuoton ja verotuksen yhteensovittaminen on suurempi kokonaisuus aloilla, joilla verotuksella on selvä ohjaava vaikutus. Nesteen tuotteet sisältävät merkittävästi veroja ja koko ala on hyvin oligopolistinen. Yhteisöllisellä omistuksella voidaan silloin olla vaikuttamassa myös markkinoiden epäterveisiin piirteisiin. Yksityisomistuksessa merkittävät tuotannonalat, kuten energia, ajautuvat väkisin oligopoliseen tilanteeseen, jolloin todellinen lypsäminen mahdollistuu.

Jos maassamme harjoitettaisiin keynesiläistä täystyöllisyys politiikkaa, niin sitten hyväksyisin tehokkuus argumentin.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eiköhän NESTeessäkin osata veroparatiisien kierrätyspuuhat.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Tällä hetkellä länsimaissa on enemmän rahaa kuin koskaan suhteessa reaalitalouden tuotantoon (bkt). Yksityistä ja julkista velkaa eli rahaa on enemmän kuin koskaan, ja ekp on pyrkinyt työntämään markkinoille 2500 mrd euroa ylimääräistä. Tuo raha on etsimässä "kotia". Finanssimarkkinoiden epävakaus on "käsinkosketeltava", ja vain se että ekp:n QE työntää rahaa finanssisektorille estää paniikin.

Kaikki tuottava ja merkityksellinen eli tärkeä omaisuus käy nyt kaupaksi hyvään hintaan. Kaikki suuret omistavat instituutiot ja suurkorporaatiot finanssisektorilla pelkäävät "mustaapekkaa", joka on koko rahajärjestelmän romahtaminen, kun liikkeellä on valtavasti enemmän rahaa kuin järkevää ostettavaa.

Tietenkin politiikkaa lobataan, koska järkevä "vanhanrahan" omistaja ymmärtää sen, että lopulta vain omistamisen tuomalla vallalla on merkitystä. Kun omistat jotain yhteisön toiminnalle olennaista, olet "ajajan" paikalla.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala

Valtion omistaja-ohjaus on pettämättömällä pohjalla edelleen. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että vähänkin tuottava myydään ulkomaisille pääomapiireille pilkkahintaan. Esimerkkejä erittäin huonosta toiminnasta on tänne jo mainittukin....tai eihän se huonoa toimintaa ole kuin valtion eli veronmaksajien kannalta. Tämähän on juuri sitä markkinaliberalismia, mitä kokoomus varsinkin toteutta ja on toteuttanut jo pitkään; varat omitaan ja velat sosialisoidaan. Tunnetusti rahapiirit eivät tunne valtion rajoja, vain kansalaiset tuntevat ja tunnustavat ne. Miettikää ketä aikuistenoikeasti äänestänette...nykyhallitus-puolueita ??

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mikä oli mielestäsi Neste-osakkeen oikea arvo kaupan toteutumishetkellä, ellei se ollut 66,27 € ja miksi?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuossahan minä aamulla sanoin myyntihinnan olevan 66,90 euroa, eli aika lähelle osutaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #70

Sanoitko aamulla niin? Klo 12:57 lainasit Ylen artikkelia, jossa hinnaksi kerrottiin tuo 66,27. Luotin sokeasti siihen, kun Asikainen kerran lulkaisi sen. Nyt en enää tiedä mihin uskoisin.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256810-minis...

Tosin varsinainen kysymykseni koski Kujalan näkemystä oikeasta hinnasta, koska tiesi toteutuneen hinnan olevan pilkkahinta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #79

Eikun jaa, enpäs sanonutkaan.

Minä vain muistelin sanoneeni, kun tarkistin osakkeen arvon Kauppalehdestä.

Se jäi näköjään ajatuksen tasolle. Sattuuhan noita.

Nyt myyntihinta oli laskenut jo 66,84 euroon.

https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssi...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vaikea ymmärtää näitä jotka puolustavat hallituksen tuhlailevaa politiikkaa. Toisessa keskustelussa samat tyypit kehuvat kuinka hyvin Ruotsilla menee ja väittävät sen siirtolaisten ansioksi huomaamatta että Ruotsi on aina ajanut järkevää ja itsekästä talouspolitiikkaa josta päinvastainen esimerkki Suomi on.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ruotsi ei suinkaan ole aina ajanut järkevää talouspolitiikkaa. Esimerkiksi nyt pannaan työterveyshuolto verotettavaksi palkkaeduksi. Siis sitä, että joku maksaa valtion lakisääteisen velvollisuuden tarjota terveydenhuolto, halutaan kustannussäästön lisäksi verottaa. Selitys ei voi olla kuin halu tasapäistää, tai kateus. Oli miten oli, niin asia lankeaa omaan nilkkaan, kun moni terve työntekijä luopunee edustaan ja kuormittaa järjestelmää entisestään ja lisää julkisia menoja.

Tuo nyt on tietysti blogin aiheesta pitkällä, joten siitä lisää toisessa keskustelussa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ruotsi ei suinkaan ole aina ajanut järkevää talouspolitiikkaa."

Ruotsi on ajanut kansantaloudellisesti järkevää talouspolitikkaa jo vuosisatojen ajan, näin voisi sanoa Suomestakin 80-luvun loppuun asti, sitten politiikka muuttui.

Jouko Helenius

Toivottavasti valtio ei ole niin tyhmä, että Lukoil/Teboil pääsee toteuttamaan jo vanhaa unelmaansa.

Käyttäjän HeikkiRosti kuva
Heikki Rosti

Hohoijaa!Makkonen ja Asikainen siivilöivät hyttystä ja yrittävät niellä kamelia.Kun Norjan öljysheikeillä kapitaalia niinpaljon ,jotta pystyisivät rahoittamaan hoivavaltion menot 12 vuoden ajan ,vaikka kirstun pohjalla ei olisi kruunuakaan.Meidän maailman onnellisin kansa kirstuaan rahoittaa kohta 80% velkarahalla.Eroja siis on.Kreikan sosialistinen utopia tuntuu viehättävän.Antaa kapitalistin lapioida mrd eurojaan valtion kassaan.Määräysvalta duunarilta ja hänen edustajiltaan meni,mutta duunari saa oman pottinsa ja leipää ja sirkushuveja ainakin kohtuullisesti ja Kreikassahan aurinkoa ja sinistä vettä riittävästi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Äläpä keksi lukuja omasta päästäsi, Heikki.

Se on ihan pirun typerää ja luulisi aikuisen miehen sen tietävän.

Suomen velka on 61,4 prosenttia BKT:sta.

Velalla pelottelu on muutenkin yksi maailman vanhimmista virsistä. Sitä on käytetty muuallakin työkaluna. Eurooppalaisista valtioista Suomi on BKT:seen suhteutettuna sijalla 19. Ja jos lasketaan vain Euroopan unionin maat, niin me olemme viidentenätoista. Heti Saksan jälkeen.

Euroopan unionin vähiten velkaantuneita maita puolestaan ovat vanhat satelliittivaltiot, jotka elävät EU:ssa vauraampien valtioiden rahoilla. Puhun siis nettosaajista, jotka ovat köyhiä kuin kirkon rotat.

https://tradingeconomics.com/country-list/governme...

"Suomalaisia pelotellaan taas valtion velan kasvulla – se pakottaa leikkauksiin ja veronkorotuksiin. On kuitenkin väärinkäsitys, että valtion pitäisi maksaa velkansa takaisin, sanoo Palkansaajien Tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander. Väärinkäsitys perustuu hänen mukaansa suomalaiseen kulttuuriperintöön."

Taloussanomat: "Velkaa ei tarvitse maksaa takaisin"

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001625500....

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Totta ihmeessä velat pitää maksaa takaisin, ehtojen mukaan. Mistä kuvittelet että saamme seuraavana eräpäivänä enää velkaa lainanmaksuun, lisävelasta puhumattakaan, jos emme hoida vastuitamme? Velkaa suurempi ongelma ovat korot, sitten kun niitä taas peritään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #96

Nykyinen talousjärjestelmämme perustuu hallituun velkaantumiseen.

Käytännössä homma pyörii sillä tavoin, että kaikki raha on jonkun toisen velkaa, ja jos velkaa kuoletetaan, niin samalla siinä katoaa yhtä paljon rahaa. Meillä on vielä melko paljon matkaa siihen 1990-luvun tilanteeseen, kun valtion velka pyöri 80 prosentin hujakoissa.

Loppujen lopuksi velalla pyritään aina vaikuttamaan suhdannevaihteluihin. Suurikin valtionvelka on mahdollista pitää hallinnassa, jos se vain tekee oikein. Mieti nyt esimerkiksi vaikka jotain Japania, jolla on ihan schimanskisti velkaa. Myös sillä on valtavasti merkitystä, että missä valuutassa kukakin velkaantuu. Jos maa velkaantuu omassa valuutassa ja/tai omalle keskuspankille, niin se ei ole vielä huoli eikä mikään. Suomella tähän ei ole enää mahdollisuutta, mutta esimerkiksi Norjalla ei ole lainkaan ulkomaanvelkaa.

Huomattavan kokoisen talouden oma valuutta on myös tyypillisesti kansainvälinen reservivaluutta, joka mahdollistaa melko huolettomankin rahanluonnin ja velkaantumisen, kuten esimerkiks Yhdysvaltain keskuspankki FED:n kohdalla.

Suomessa ei ole oikein koskaan ymmärretty suhdanteiden vaihteluiden päälle. Nyt lähti taas nousukausi käyntiin ja silloin sitä rahaakin rupeaa virtaamaan ihan eri tavoin. Takana on kymmenen vuoden taantuma tai lama. Laman aikana tyypillisesti velkaannutaan ja nousukaudella maksellaan sitten velkoja pois - niin se homma toimii. Balanssi säilyy. Se on kuin säätöventtiili, joka pitää suhdannevaihteluita tasaisempana.

Niin ja ei, velkoja ei ole koskaan tarkoituskaan maksaa takaisin. Talouskasvu on täysin riippuvainen talouden velkamäärän kasvusta, koska velka on aina rahaa. Tietysti liian nopea velkaantuminen ei myöskään ole hyvä asia, koska talous ei välttämättä aina kasva toivotulla tavalla. Tämä puolestaan johtaa velkakriisiin sekä luottoluokitusten heikentymiseen. Tätä myöten valtio joutuu maksamaan veloistaan enemmän korkoa, joka taas vaikuttaa suoraan valtion toimintakykyyn.

Romania on muuten loistava esimerkki siitä, kuinka käy jos valtaan pääsee diktaattori, joka rupeaa maksamaan velkaa kokonaan pois. Kannattaa joskus tutustua. Niin ja sitten se väittämä, jonka mukaan me emme voi jättää lapsillemme velkaa.

Totuushan on, että velka jää aina lapsille eli jokainen sukupolvi velkaantuu, maksaa velkoja, mutta velkaantuu vielä enemmän ja jokainen sukupolvi on entistä enemmän velkaantunut, ellei sitten löydetä jotain Norjan öljyn kaltaista rahasampoa, jolla hoitaa homma kotiin. Suomessa tosin sekin menisi ulkomaisille, koska löytäjä saa pitää.

Yhdysvaltain velka suhteessa BKT:seen on tällä hetkellä 105,4 prosenttia ja Japanissa 253 prosenttia. Sekoitat Max nyt markkinafundamentalismin ja realismin toisiinsa. Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 61,4 prosenttia. Tai oli viime vuonna: https://tradingeconomics.com/finland/government-de...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #99

Pitäisiköhän tähtäin kalibroidai, kun ammun koko ajan yli?

Pointtini oli, että on olemassa monta velkaa, joista jokainen tulee hoitaa säntillisesti, jotta saa uutta velkaa. Uutta velkaa tuppaa valtio tarvitsemaan erääntyvien velkojen maksuun ja aina välillä myös törsättäväksi. Jos velkoija ei makseta, romahtaa luottoluokitus, mikä hankaloittaa velansaantia ja nostaa korkomarginaalia. En ole kuullut että valtioilla olisi ikuisia velkasopimuksia. Kaikki ne maksetaan vuorollaan, usein toki ”velkarahalla”.

Sami Siitojoki

Eivätköhän nämä varat ole kuitenkin menossa Malminjalostus Oy:lle, siellähän valtion pääomitukselle nähdään tarvetta.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Oliko valtion osakeomistuksen vähentäminen Nesteessä juuri nyt järkevää - sen tiedämme vasta vuosien päästä, jos silloinkaan.

Blogissa ja kommenteissa kiistelläänkin enemmän periaatteesta
- pitääkö valtion rooli yhteiskunnassa ja taloudessa maksimoida (vasemmistolainen ajattelu) vai
- tuleeko valtion rajata toimintansa vain välttämättömiin perustehtäviin kuten kansalaisten turvallisuudesta huolehtimiseen (ei-vasemmistolainen ajattelu).

Henkilökohtaisesti päätän mieluummin itse rahojeni käytöstä kuin delegoin sen poliitikoille (valtiolle) - kallistun siis ei-vasemmistolaisen ajattelun puolelle.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuo mitä kutsut järkevyydeksi, on itse asiassa jälkiviisautta. Jälkikäteen saamme toki tietää oliko ajankohta tuottoisin, mutta se taas ei liity järkevyyteen, ellei päätöksentekijällä ole tulevasta varmaa tietoa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kun puhutaan osakesijoittamisesta, on mielestäni myyntitoimeksiannon tuottoisuus aika lailla sama asia kuin sen järkevyys. Toki hiuksia voidaan aina halkoa ...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #100

No, otetaanpa esimerkki. Olen ostanut 10 kpl osaketta A hintaan 5. Myyn 5 kpl hintaan 10. Saamillani varoilla ostan 10 kpl osaketta B hintaan 5. Lopuksi realisoin kaikki osakkeet, A hintaan 12 ja B hintaan 10. Olisiko mielestäsi ollut järkevämpää odotta A:n kurssihuippua, ennen kuin myin mitään? Vai olisiko kenties ollut järkevämpää siirtää koko potti osakkeeseen B? Onko järkevää pistää kaikki munat samaan koriin?

Jos tuo on mielestäsi hiusten halkomista, suosittelen pankin rahastoja.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #102

Jos korvaat vastauksessasi kaikki 'järkevämpää' -sanat sanalla 'tuottoisampaa', huomaat mitä tarkoitan :)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #105

Itse asiassa silloin nimenomaan korostuu se, että tuottoisampi ei ole välttämättä synonyymi järkevämmälle. Suosittelen rahastosijoittamista.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #107

Nyt ollaan menty niin pahasti alkuperäisen asian ohi, että jätän tämän keskustelun suosiolla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Valtio on vain niin perin juurin huono omistaja ja kehittäjä yritystoiminnassa.

OK. Surullisen kuuluisa Yara - GrowHow kauppa. Olisiko vanha valtio-omistus ollut ollut mukava työntekijöiden kannalta yrityksen kehittämiseen ?

Valtio-omisteisena Kemiralta ulosmitattiin voitot suoraan Valtion budjettiin ja yrityksen kehittyminen jätettiin sivuseikaksi.

Siilinjärven kaivokselle ja tehtaille on tehty viime vuosina Yara- omistajuuksin 700 miljoonan euron investoinnit, jotka olisivat entisen omistajan ( Valtio ) taholta jääneet koskaan tekemättä.

Yaran Siilinjärven tehtailla ja kaivoksella on ollut melkoinen pöhinä jo vuosia - työpaikkoja avautuu lisää ja työntekijät kiittävät uutta omistajaa paremmasta toimeentulon jatkuvuudesta.

Käyttäjän HeikkiRosti kuva
Heikki Rosti

Sanoin kyllä kohta 80% BKT bkt sta ei nyt.Sosialismin teorian mukaan 60,4% on erinomaisen hyvä luku .Me näkijät katsomme vähintään 50v eteenpäin ja sosialismin teorian mukaan U.S.A n nykyinen 106% ja Suomen tuleva 50v kuluttua 106% on edelleen hyvä luku.Valitettavasti kansa kotona äänesti väärin ja Trumpin/ Rostin oppeja rytinällä alkoi toteuttaa.Näin muuttuu maailma.Edesmenneessä NLiitossa Max Stenbäck olisi saanut Leninin ansiomitallin sosialismin kehittämisestä ja historiasta tiedämme ei olisi ollut ensimmäinen Suomalainen.Pankkiiri J.K.Paasikivi tosin totesi aikanaan,kun bittiraha ei vielä ollut sekoittanut poliitikkojen päitä todellisuuden tunnustaminen olevan viisauden alku.Nämä todellisuuden tunnustajat pitävät Suomea pystyssä stenbäckiläisillä toisenlainen todellisuus.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Arvostan kunnianosoitusta, vaikka se tuntuu ansiottomalta, kun en kovin suuria paljastuksia tiedä tehneeni. Sitä ihmettelen, miten toteamukset: a) Velat pitää maksaa; ja b) Suomesta tuskin tulee velaton valtio näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, liittyvät sosialismiin? Liittyivät tai eivät, niin aion jatkossa pitää niitä ylpeydellä stenbäckiläisinä talousnäkemyksinä, eikä se ole edes ylimielisyyttä kun nimeämisen on tehnyt kolmas osapuoli, kiitos.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

En sano enkä väitä, että valtio olis parempi sijoittaja tai omistaja mitä yksityiset.

Tarvitseeko sen olla?

Mitä jos valtion rooli tulisikin nähdä laajempana kokonaisuutena mitä pelkkä sijoittaja ja yksittäisen kohteen yksittäisestä tuotosta nauttiva yritys.
Kysymys?

Olisiko strategia ajattelua hieman laajennettava koskemaan valtion yritysten merkitystä valtion kokonaiskehittämisiin? Nyt puhumme Nesteestä.
Neste perustettiin toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan energian oman maan jalostus tarpeeseen.

Nähtiin hiilivetyjen jalostamisen tärkeys Suomen kehittämisessä. Valtio sijoitti tulevaisuuteen.

Erityisesti kyseessä oli liikenne(maantie-,raide- ilma- meri- ja sisävesiliikenteet -kuten EU omassa liikennestrategiassaan , liikenteen osat jakaa) , ja niiden avulla ulkomaankauppamme turvaaminen ja liikenne infran kehittäminen ja liikenteen vaikutusten ja mahdollisien puutekustannusten näkeminen valtion kehittämisessä.

Eli valtio ei tahtonut liiikennepolttoaineiden tuontia eikä ulkolaisia öljy yhtiöitä; vaan tahdottiin varmistaa oman maan jalostus kapasiteetti.
Seuraavaksi hierarkiassa liikenteen kehittämishierarkiassa ja valtion kehittämisessä oli oman rautateollisuuden saaminen merenklusterin (telakkateollisuuden ) käyttöön. Siinä nähtiin yhteistyötä silloisen Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliittoon jonne oli viety laivoja ,nähtiin että sinne voidaan edelleen viedä laivoja….

Tämän kokonaisvaltaisen valtion liikenneklusterin kehityksen purkaminen aloitettiin 80 luvulla, kun haluttiin vähemmän Neuvostoliiton vaikutusta maahamme.

Alkoi valmistelu EU sääntöihin ja sen ohella siirto kokonaisvaltaiseen kapitalismiin, jossa alkoi rahan ja tuotantovälineiden siirto valtiolta yksityiseen omistukseen, jotka nähtiin kaikki ongelmat purkavaksi tavaksi hoitaa talouttamme.

Aloitettiin viennistä.

Enson laivat myytiin ja pitkän ajan seurauksena niin Finnlines kuin Enson rahtiosaston siirtyi pois Suomesta. Nyt viimeisin kehitys on kun Neste luopui suurimmasta osasta laivoistaan , Finnlines (ja enso ) lopettivat ensin rahtilaivojen oston Suomesta(ja Finnlines myytiin Italiaan) niin samalla loppui myös telakkateollisuuden perustuotanto jonka Seurauksena meiltä hävisi omistus omaan telakkatuotantoon-onni onnettomuudessa oli Meyerin saaminen Suomeen. Samoin meiltä hävisi itsenäinen mahdollisuus suomalaisella tietotaidolla kehittää kokonaisvaltaisesti laivoilla hoidettavaa omaa vienti ja tuonti logistiikkaamme. Vesiliikenteen kokemusperäinen päivittäinen, varustamojen omaava rahti ja laivatieto ja volyymit ovat hävinneet maasta Nesteen ja Finnlinesin (joka ensin yhdistettiin FÅAn kanssa)

Nyt liikenne kehittämisen kuumin peruna on VR:n yksityistäminen, mikä pohjustettiin jo 2010 kun kaikki liikenne virastot yhdistettiin yhdeksi liikennevirastoksi, jossa poliittinen tahto voidaan saada poliittisilla päätöksillä ja johtavien virkamiesten valinnoilla koko asiantuntija kaartin eli päällikkötason virkamieskunnan hoidettavaksi ilman normaalisti eri virastoissa syntynyttä ylimmän johdon asiantuntijanäkemystä.

Tästä poliittisesta tahtotilasta, siitä miten liikenneinfraa hoidetaan on esimerkkinä se, että Suomi on poikennut jo lähtökohtaisesti EU liikennekehittämismallista jättämällä sisävesihallinnon pois liikennemoodeista.

Sisävesihallinnon Saimaan osuutta hoidetaan meriliikenne osion alla ,vaikka sisävesien rooli eu:ssa on nähty siten että sillä korvataan maantieliikennettä. Suomessa meriliikenne ja maantieliikenne ovat erottamaton osa liikenteen kehittämisroolia. Sellainen missä ei ole nähty sisävesien mahdollisuutta lainkaan. (www.sisävesi.fi)

Miten edellä mainittu sitten liittyy tulevaisuuden kehittämisiin.

Esimerkki:
Maassa lähes kaikki liikennettä vähänkin seuraavat tietävät, että Suomalainen yritysryhmä Kouvolan kaupungin avustuksella on kyennyt luomaan raideliikenteen Suomen ja Kiinan välille.

Maassamme ei lotkauteta korvaakaan sille, että maahan(vesiliikenteen kehitysmaa ?) on tuotettu 150 belgialaista jotka hoitavat belgialaisen yhtiön lukuun noin 20 sisävesilaivalla öljyteollisuuden infran korjaus ja uudistamislaitteita usean vuoden ajan Kazkhstaniin. Huomatkaa että tämä yritys on havainnut Suomen parhaaksi maaksi hoitaa sisävesiliikenne transitia Suomen kautta IVY maihin. Suomessa sotien jälkeen kuitenkin tuotettiin hirvittävät määrät sisävesialuksia Neuvostoliittoon .

Tämä tietotaito, yhteydet ja business on hävitetty tietoisesti käytännössä valtion suurella myötävaikutuksella ,johon kuuluu Neste OY opäätökset ensin luopua laivojen tilaamisista, laivojen ylläpidosta ja kehittämisistä Suomessa ja nyt osakkeiden myynnillä yksityisille.

Eli Yksinkertaistettuna.

Suuret valtion tuotanto ja teollisuus yksiköt ovat ensisijaisen tärkeitä luomaan perustat, perusvolyymit joita tarvitaan uusien näkemysten , innovaatioiden ja erityisesti liikesuhteiden avulla tuotettuun uuden busineksen luomiseen.

Tulevaisuus näyttää jo nyt sille että valtion toimesta on lähdetty ja toteutettu sen sijoitus ja valtion yritysten myynnissä , täysin valtion kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta täysin päinvastaista suuntaa.

Sellaista millä luodaan ulkolaisen omistuksen, työn tuottavuuden ja uuden kehittämisen edellytyksiä kotimaan työn ja kehittämisen sijaan jo lähes neljäkymmentä vuotta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset