Eduskunta päättää sopeutumiseläkkeestä – luvassa reilusti uusia etuuksia?
Eduskunnassa päätetään tänään, kuinka kansanedustajien parjattujen sopeutumiseläkkeiden oikein käy. Puolueiden johtajat kokoontuvat eduskunnan puhemies Paula Risikon (kok.) johdolla keskustelemaan sopeutumiseläkkeiden muutoksista.
Ilta-Sanomien saamien ennakkotietojen mukaan esityksessä ei ole lainkaan kyse siitä, mistä alun perin puhuttiin, joka on herättänyt tyytymättömyyttä puolueiden johtajien keskuudessa.
Kansanedustajille esitetään niin ikään uusia etuja sekä useiden satojen eurojen korotuksia ensimmäisen ja toisen kauden kansanedustajien palkkioihin.
Lisäksi entisille, yli 15 vuoden takaisille ministereille tulisi mahdolliseksi hakea harkinnanvaraista ylimääräistä eläkettä, jotta kokoomuksen entinen kulttuuriministeri Suvi Lindén ei jäisi täysin puille paljaille konsulttifirmojensa kanssa.
Kansanedustajat ylimitoittavat ongelmansa – "Ei tämä ole sen vaikeampaa"
Eduskunnassa käsiteltiin kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden poistamista vaativaa kansalaisaloitetta ensimmäisen kerran viime maaliskuussa. Suurinta osaa kansanedustajista ei kuitenkaan kiinnostanut jäädä keskustelemaan omien etujensa leikkaamisesta. Sali tyhjeni lähes heti kyselytunnin jälkeen.
Paikalle jääneistä kansanedustajista selkeä enemmistö vastusti nykyistä sopeutumiseläkemallia, mutta myös kannatusta löytyi. Puheenvuoroja käyttäneet kansanedustajat toivoivat kuitenkin puoluerajoja katsomatta, että törkeimpiin väärinkäytöksiin puututtaisiin ja mallia uudistettaisiin vastaamaan nykypäivää.
Keskustelussa kuultiin myös jonkin verran muunneltua totuutta, kun keskustan edustaja Hannu Hoskonen (kesk.) kertoi kansanedustajan putoavan tyhjän päälle, mikäli sopeutumiseläke ja nykyinen sopeutumisraha poistetaan.
Hoskosen mukaan kansanedustaja ei pääse koskaan ansiosidonnaiselle eläkkeelle eikä työmarkkinatuelle, jos hän jää eläkkeelle tai tipahtaa muuten pois eduskunnasta.
Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kansanedustajilla on aivan samalainen oikeus ansiosidonnaiseen työeläkkeeseen ja työmarkkinatukeen kuin jokaisella muullakin suomalaisella. Hoskonen on silti oikeassa siinä, että maksussa olevat eläkkeet nauttivat perustuslain suojaa. Tämä tosin ei tarkoita sitä, etteikö eläkettä voisi silti leikata. Samalla tavoinhan meille tavallisille, nuoremmille kansalaisillekin on tehty.
Eduskunta ja kansanedustajat voidaan myös asettaa maksamaan työttömyysvakuutus- ja työeläkevakuutusmaksua, jolloin määräaikaisen työn päätyttyä kansanedustaja pääsee normaalin ansiosidonnaisen piiriin. Tai kun eläkeikä täyttyy, niin he saavat normaalia työeläkettä, kuten kaikki muutkin suomalaiset. Ei tämä ole sen vaikeampaa.
Sosialidemokraattien kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä taas pohti alustavassa istunnossa sitä, miten varsinkin pitkän kansanedustajakauden jälkeen voi olla vaikea palata vanhaan ammattiin, sillä oma ammattitaito ei välttämättä vastaa enää työelämän vaatimuksia.
Tosin voisi helposti kuvitella, että kansanedustajana myös oppii jotain, jolla voi olla arvoa työmarkkinoilla. Kyse on kuitenkin äärimmäisen rajatusta ja arvostetusta ammattikunnasta.
En näe sille mitään estettä, miksi yhteiskunta ei voisi tarjota entisille kansanedustajille ammatillista täydennyskoulutusta ja tarvittaessa myös työkokeiluja, mikäli heidän ammatilliset valmiutensa ovat heikentyneet dramaattisesti edustuskauden aikana. Kuntouttavan työtoiminnankaan ei pitäisi olla pakkokeinojen ulottumattomissa, sillä ihmisiä ei tulisi koskaan asettaa eriarvoiseen asemaan.
Kokoomuksen Vartiainen: "Sopeutumiseläkkeillä vaikutusta politiikan vastuullisuuteen"
Kokoomuksen Juhana Vartiainen otti maaliskuussa muiden tavoin kantaa kansanedustajien sopeutumisetuihin, vaikka hän ei osallistunutkaan eduskunnassa käytyyn keskusteluun.
Twitterissä kommentoineen Vartiaisen mukaan sopeutumiseduilla voi olla vaikutusta politiikan vastuullisuuteen. Hän katsoo etujen vaikuttavan edustajien kannustimiin tehdä pitkäjänteistä politiikkaa ja kantaa vastuuta.
– Minulle on useampi kuin yksi edustajakollega sanonut, että jos ne poistetaan, on pakko ajatella enemmän uudelleenvalintaa ja on sitä vaikeampi ajaa pitkäjänteisiä ja kokonaisvastuullisia asioita, Vartiainen twiittasi.
Hän ei kuitenkaan lähtenyt erittelemään sitä, millä tavoin sopeutumisetujen vaikutus vastuullisempaan politiikkaan realisoituu ja näkyy ihmisten arkipäivässä. Kokoomuksella ainakin on vakuuttavat näytöt siitä, mitä vastuullisempi ja pitkäjänteisempi politiikka ei ainakaan ole. Tai mistäpä minä tietäisin.
Moni varmasti muistaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana ja varakansanedustajan sijalta suoraan sosiaali- ja terveysministeriksi loikanneen Laura Rätyn uranvaihdon yksityisiä terveyspalveluja tarjoavan Terveystalon liiketoimintajohtajaksi.
Rädyn pitkäaikainen siipimies ja ex-kansanedustaja Lasse Männistö puolestaan otti varaslähdön jo ennen häntä, ja siirtyi terveydenhuoltopalveluja tuottavan Mehiläinen -konsernin palvelukseen. Entinen kulttuuriministeri Suvi Lindén puolestaan junaili valtionavustusta oululaiselle golf-seuralle, jossa hän oli sukulaistensa kanssa itse osakkaana.
Silloisen oikeuskanslerin mielestä valtionavun myöntäminen vaaransi Lindénin puolueettomuuden. Lindénin ei kuitenkaan havaittu menetelleen puolueellisesti hänen päättäessään "pitkäjänteisesti ja kokonaisvastuullisesti" osittain omistamansa golfkentän rahallisesta avustuksesta. Jos poliittinen vastuullisuus tarkoittaa kerran tätä, niin miltä se vastuuttomuus silloin näyttää?
Sopeutumisen hinnassa on kyse periaatteista
Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet sotivat kansan oikeustajua vastaan. Suomalaisten on vaikea käsittää sitä, miten esimerkiksi entinen kansanedustaja Päivi Lipposen (sd.) voi edelleen nostaa sopeutumiseläkettä, vaikka hän toimii samaan aikaan ex-pääministeri Paavo Lipposen omistaman konsulttiyhtiö Cosmopoliksen toimitusjohtajana.
Sopeutumiseläkejärjestelmän piirissä ovat kaikki ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat, jotka ovat toimineen kansanedustajana vähintään seitsemän vuotta. Uudet kansanedustajat eivät saa enää sopeutumiseläkettä, sillä se muutettiin eduskunnan entisen puhemiehen ja Suomen tasavallan nykyisen presidentti Sauli Niinistön (kok.) aloitteesta määräaikaiseksi sopeutumisrahaksi vuonna 2011.
Sopeutumisrahaa maksetaan eduskunnasta tippuneille kansanedustajille 1 – 3 vuotta. Joidenkin mielestä sekin on liikaa. Järjestelmässä on selvästi puutteita, eivätkä ne katoa puhaltelemalla pussiin.
Tiedän toki, ettei kyse ole mistään valtavista summista, mutta periaatetasolla etujen symbolinen merkitys on sitäkin huomattavampi. Kansanedustajan sopeutumiseläke on historiallinen jäänne, josta tulisi päästä välittömästi eroon.
Jos kaikki muutkin joutuvat sopeutumaan notkean moderneille ja epävarmoille työmarkkinoille, niin minkä vuoksi kansanedustajien pitäisi saada joitain erityisoikeuksia työllistymisen suhteen? Eikö asian käsittely ja päätösvalta kannattaisi muutenkin siirtää eduskunnan ulkopuolelle?
Eiväthän työntekijätkään saa päättää itse omista palkoistaan.
Mielenkiintoista nähdä, kuinka kansanedustajien etuudet tulevat muuttumaan, vai tulevatko muuttumaan niin yhtään.
Ilmoita asiaton viesti
Pirun hyvän päätöksen tekivät.
”Sopeutumisrahajärjestelmää on tarkoitus korjata niin, että ensimmäisen ja toisen kauden edustajien sopeutumisraha tarkistetaan lähemmäs ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa ja oikeus sopeutumisrahaan syntyy, kun on ollut vuoden kansanedustajana. Sopeutumisrahaa maksettaessa otetaan huomioon ansio- ja yrittäjätulojen ja myös pääomatulot.”
https://yle.fi/uutiset/3-10212180
Ilmoita asiaton viesti