Näkökulma: Sisäministeriössä valmistellaan poliisin yksityistämistä?

 

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi Lännen Medialle vuonna 2016, että poliisilta jää noin joka kymmenes tehtävä hoitamatta kiireen takia. Tämän pohjalta hän esitti uudistusta, jonka myötä maallikkoja voitaisiin ottaa virkavallan avuksi esimerkiksi yleisötilaisuuksiin.

Pari vuotta myöhemmin sisäministeriössä alettiin valmistella uutta lainsäädäntöhanketta reservipoliisista, joita voitaisiin hyödyntää tilanteissa, joissa poliisin omat resurssit eivät riitä. Sisäministeriön mukaan tavoitteena on kouluttaa valtakunnallisesti kattava, noin 2 000 reservipoliisista koostuva operatiivinen reservi.

Poliisi ja Puolustusvoimat allekirjoittivat alkuvuodesta sopimuksen reservipoliisin kehittämisestä. Yhteistyön keskeisenä tarkoituksena on hyödyntää puolustusvoimien sijoituksesta vapautuvia reserviläisiä uusissa sisäisen turvallisuuden tehtävissä ja rekrytoida heitä reservipoliisiin.

POLIISIYLIJOHTAJA KOLEHMAINEN muistutti jälleen kuluvan vuoden helmikuussa julkaistussa uutiskirjeessä, että nykyisillä voimavaroilla poliisilla ei ole jatkossa enää käytännön edellytyksiä hoitaa kaikkia sille kuuluvia tehtäviä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Poliisiylijohtaja vaati nopeasti poliittisen tason ratkaisuja.

Samassa yhteydessä hän ehdotti, että Poliisihallitus ja sisäministeriö määrittelisivät yhdessä poliisin tehtävien priorisoinnin edellyttämät linjaukset ja lainsäädäntötoimenpiteet sekä pohtisi osaltaan sitä, mitkä poliisin ydintehtäviin kuulumattomat tehtävät voitaisiin siirtää muille toimijoille.

– Poliisin tehtävien priorisointi edellyttää poliittisen tason ratkaisuja esimerkiksi valtion kehyspäätöksiä tai talousarvioita laadittaessa. Lisäksi priorisointi edellyttää lainsäädännöllisiä toimenpiteitä: voimassaoleva lainsäädäntö ei pääsääntöisesti mahdollista sitä, että jokin poliisille lain mukaan kuuluva tehtävä jätettäisiin kokonaan hoitamatta, Kolehmainen toteaa.

Olisi kuitenkin typerää luottaa siihen, että uudistukset koskisivat vain reservipoliiseja. Lakiuudistus ei avaa ovia pelkästään leikkipoliiseille, vaan samalla avauksella mukaan hyppäävät yksityisiä turvapalveluita tarjoavat yritykset, kuten esimerkiksi aggressiivisesti laajentanut, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) turvallisuudestakin vastaava Avarn Security Oy.

AVARN SECURITYN TOIMINTA Suomessa käynnistyi kesäkuussa 2016, kun norjalainen Sector Alarm Group osti Turvatiimi Oy:n ja G4S Suomen ja yhdisti ne osaksi omaa liiketoimintaansa. Tästä alkoi markkinoiden valloitus, joka on jatkunut aivan viime päiviin asti. Kasvava yhtiö joutui taannoin Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) hampaisiin, kun se sopi yhdistymisestä niin ikään myös turva-alan palveluita tarjoavan Prevent 360 Oy:n kanssa.

KKV arvioi viime maaliskuussa antamassaan alustavassa tarkastelussa, että yrityskauppa saattaa aiheuttaa haitallisia kilpailuvaikutuksia erityisesti vartiointi- ja turvallisuuspalvelujen markkinoilla. Viraston mukaan on mahdollista, että yrityskaupan seurauksena vartiointi- ja turvallisuuspalveluiden markkinoilla kilpailu vähenee erityisesti valtakunnallista palvelua tarjoavien yritysten välillä. Syntyy eräänlainen turvallisuusmonopoli.

Tämä tuskin tuli yllätyksenä. Nopeasti laajentuneella Avarn Securityllä on selvästikin varauduttu sisäministeriössä valmisteilla olevaan lakimuutokseen. Yhtiön johtoryhmän sisältä löytyy runsaasti kokemusta julkisten palveluiden yksityistämisestä, joka pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.

Esimerkiksi johtoryhmässä istuva teknologia- ja tietohallintojohtaja Pauli Hirvonen on aiemmin työskennellyt kansainvälisessä turvallisuus- ja vartiointialalla toimivassa G4S Europe -konsernissa, joka oli yksi keskeisistä liikekumppaneista, kun Iso-Britannian poliisivoimien tehtäviä alettiin ulkoistamaan yksityisille turvallisuusalan yrityksille.

YHTIÖN TOIMITUSJOHTAJA Juha Murtopuro puolestaan on toiminut mm. graffitimaalareille tutun Turvatiimi Oy:n johdossa, joka vastasi aikoinaan Helsingissä järjestetyn Stop Töhryille -hankkeen vartiointi- ja asiantuntijatoiminnasta. Myös yhtiön henkilöstö- ja hallintopäällikkö Juha Mustosen juuret löytyvät Turvatiimin entisestä johtoportaasta.

Noin miljoona euroa vuodessa maksaneen Stop Töhryille -hankkeen tarkoituksena oli poistaa kaikki graffitit, tarrat, tägit, julisteet ja muu niin kutsuttu katutaide kokonaan Helsingin katukuvasta. Hanke noudatti niin sanottua nollatoleranssilinjaa, jossa sotketut seinät puhdistettiin heti graffitien ilmestymisen jälkeen.

Julkisuudessa pohdittiin tuolloin kovaan ääneen sitä, minkälaiset siteet yrityksellä oli Helsingin kaupungin päättävään hallintoelimeen. Kukaan ei syyttänyt suoraan kaupunkia korruptiosta, mutta monet antoivat ymmärtää, että koko katutaiteen kriminalisointi keksittiin muutaman yksityisen firman taskujen täyttämiseksi. Kysymyksiä herättivät varsinkin epäselvät ja tulkinnanvaraiset tarjouspyynnöt.

Tarjouspyynnöissä hinnan kanssa tasavertaiseksi kilpailutuskriteeriksi nousivat mm. ”kokemus töhrinnän vartioinnista”, ”kokemus töhrintään liittyvästä rikosvahinkojen analysoinnista”, ”yrityksen tuntemus Helsinkiä töhrivistä paikallisista tekijöistä” ja ”yrityksen tekemien, eri oikeusasteissa hyväksyttyjen käsiala-analyysien määrä”, mitä ikinä se sitten tarkoittaakin.

LIEKÖ TUO SITTEN pelkkää sattumaa, että nykyinen hallitus on leikannut poliisin määrärahoista hurjat 38 miljoonaa euroa parin viime vuoden aikana. Tai että turvallisuusalan ammattilaiset perustivat massiivisen, kilpailuviranomaisenkin kiinnostuksen herättäneen, markkinoita dominoivan turvallisuus- ja vartiointialan yrityksen lähes samaan aikaan, kun poliisiylijohtaja alkoi valittamaan resurssien puutteesta sekä käymään julkisuudessa avointa keskustelua vähäpätöisempien poliisitoimien ulkoistamisesta. En osaa sanoa.

Joka tapauksessa on selvää, että yksityinen turvallisuusala on kasvanut Suomessa hurjaa vauhtia. Ja että sisäministeriössä valmistellaan lainsäädännöllisiä uudistuksia, joiden nojalla poliisin tehtäviä voidaan tulevaisuudessa ulkoistaa muiden hoidettavaksi – myös yritysten. Britannian tietähän tässä on muutenkin kuljettu sote-palveluiden ja muiden saralla. Kaikki eivät välttämättä myöskään ole huomanneet, mutta turvallisuus-, vartiointi- ja etsivä­palveluita tarjoavien yritysten liikevaihto ylitti vuonna 2016 ensimmäistä kertaa poliisien määrärahat.

Syynä on sekä poliisien nettomäärärahan lasku että turvallisuuspalveluyritysten liikevaihdon kasvu.

Pahalta näyttää.

masik
Sitoutumaton Helsinki

Kolarista ponnistanut puuhamies. Mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne edusta organisaatioita, joissa toimin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu