Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Näkökulma: Sisäministeriössä valmistellaan poliisin yksityistämistä?

  • kuva: wikimedia commons / santeri viinamäki
    kuva: wikimedia commons / santeri viinamäki
  • kuva: palkansaajien tutkimuslaitos
    kuva: palkansaajien tutkimuslaitos
  • Näkökulma: Sisäministeriössä valmistellaan poliisin yksityistämistä?

 

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi Lännen Medialle vuonna 2016, että poliisilta jää noin joka kymmenes tehtävä hoitamatta kiireen takia. Tämän pohjalta hän esitti uudistusta, jonka myötä maallikkoja voitaisiin ottaa virkavallan avuksi esimerkiksi yleisötilaisuuksiin.

Pari vuotta myöhemmin sisäministeriössä alettiin valmistella uutta lainsäädäntöhanketta reservipoliisista, joita voitaisiin hyödyntää tilanteissa, joissa poliisin omat resurssit eivät riitä. Sisäministeriön mukaan tavoitteena on kouluttaa valtakunnallisesti kattava, noin 2 000 reservipoliisista koostuva operatiivinen reservi.

Poliisi ja Puolustusvoimat allekirjoittivat alkuvuodesta sopimuksen reservipoliisin kehittämisestä. Yhteistyön keskeisenä tarkoituksena on hyödyntää puolustusvoimien sijoituksesta vapautuvia reserviläisiä uusissa sisäisen turvallisuuden tehtävissä ja rekrytoida heitä reservipoliisiin.

POLIISIYLIJOHTAJA KOLEHMAINEN muistutti jälleen kuluvan vuoden helmikuussa julkaistussa uutiskirjeessä, että nykyisillä voimavaroilla poliisilla ei ole jatkossa enää käytännön edellytyksiä hoitaa kaikkia sille kuuluvia tehtäviä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Poliisiylijohtaja vaati nopeasti poliittisen tason ratkaisuja.

Samassa yhteydessä hän ehdotti, että Poliisihallitus ja sisäministeriö määrittelisivät yhdessä poliisin tehtävien priorisoinnin edellyttämät linjaukset ja lainsäädäntötoimenpiteet sekä pohtisi osaltaan sitä, mitkä poliisin ydintehtäviin kuulumattomat tehtävät voitaisiin siirtää muille toimijoille.

– Poliisin tehtävien priorisointi edellyttää poliittisen tason ratkaisuja esimerkiksi valtion kehyspäätöksiä tai talousarvioita laadittaessa. Lisäksi priorisointi edellyttää lainsäädännöllisiä toimenpiteitä: voimassaoleva lainsäädäntö ei pääsääntöisesti mahdollista sitä, että jokin poliisille lain mukaan kuuluva tehtävä jätettäisiin kokonaan hoitamatta, Kolehmainen toteaa.

Olisi kuitenkin typerää luottaa siihen, että uudistukset koskisivat vain reservipoliiseja. Lakiuudistus ei avaa ovia pelkästään leikkipoliiseille, vaan samalla avauksella mukaan hyppäävät yksityisiä turvapalveluita tarjoavat yritykset, kuten esimerkiksi aggressiivisesti laajentanut, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) turvallisuudestakin vastaava Avarn Security Oy.

AVARN SECURITYN TOIMINTA Suomessa käynnistyi kesäkuussa 2016, kun norjalainen Sector Alarm Group osti Turvatiimi Oy:n ja G4S Suomen ja yhdisti ne osaksi omaa liiketoimintaansa. Tästä alkoi markkinoiden valloitus, joka on jatkunut aivan viime päiviin asti. Kasvava yhtiö joutui taannoin Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) hampaisiin, kun se sopi yhdistymisestä niin ikään myös turva-alan palveluita tarjoavan Prevent 360 Oy:n kanssa.

KKV arvioi viime maaliskuussa antamassaan alustavassa tarkastelussa, että yrityskauppa saattaa aiheuttaa haitallisia kilpailuvaikutuksia erityisesti vartiointi- ja turvallisuuspalvelujen markkinoilla. Viraston mukaan on mahdollista, että yrityskaupan seurauksena vartiointi- ja turvallisuuspalveluiden markkinoilla kilpailu vähenee erityisesti valtakunnallista palvelua tarjoavien yritysten välillä. Syntyy eräänlainen turvallisuusmonopoli.

Tämä tuskin tuli yllätyksenä. Nopeasti laajentuneella Avarn Securityllä on selvästikin varauduttu sisäministeriössä valmisteilla olevaan lakimuutokseen. Yhtiön johtoryhmän sisältä löytyy runsaasti kokemusta julkisten palveluiden yksityistämisestä, joka pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.

Esimerkiksi johtoryhmässä istuva teknologia- ja tietohallintojohtaja Pauli Hirvonen on aiemmin työskennellyt kansainvälisessä turvallisuus- ja vartiointialalla toimivassa G4S Europe -konsernissa, joka oli yksi keskeisistä liikekumppaneista, kun Iso-Britannian poliisivoimien tehtäviä alettiin ulkoistamaan yksityisille turvallisuusalan yrityksille.

YHTIÖN TOIMITUSJOHTAJA Juha Murtopuro puolestaan on toiminut mm. graffitimaalareille tutun Turvatiimi Oy:n johdossa, joka vastasi aikoinaan Helsingissä järjestetyn Stop Töhryille -hankkeen vartiointi- ja asiantuntijatoiminnasta. Myös yhtiön henkilöstö- ja hallintopäällikkö Juha Mustosen juuret löytyvät Turvatiimin entisestä johtoportaasta.

Noin miljoona euroa vuodessa maksaneen Stop Töhryille -hankkeen tarkoituksena oli poistaa kaikki graffitit, tarrat, tägit, julisteet ja muu niin kutsuttu katutaide kokonaan Helsingin katukuvasta. Hanke noudatti niin sanottua nollatoleranssilinjaa, jossa sotketut seinät puhdistettiin heti graffitien ilmestymisen jälkeen.

Julkisuudessa pohdittiin tuolloin kovaan ääneen sitä, minkälaiset siteet yrityksellä oli Helsingin kaupungin päättävään hallintoelimeen. Kukaan ei syyttänyt suoraan kaupunkia korruptiosta, mutta monet antoivat ymmärtää, että koko katutaiteen kriminalisointi keksittiin muutaman yksityisen firman taskujen täyttämiseksi. Kysymyksiä herättivät varsinkin epäselvät ja tulkinnanvaraiset tarjouspyynnöt.

Tarjouspyynnöissä hinnan kanssa tasavertaiseksi kilpailutuskriteeriksi nousivat mm. ”kokemus töhrinnän vartioinnista”, ”kokemus töhrintään liittyvästä rikosvahinkojen analysoinnista”, ”yrityksen tuntemus Helsinkiä töhrivistä paikallisista tekijöistä” ja ”yrityksen tekemien, eri oikeusasteissa hyväksyttyjen käsiala-analyysien määrä”, mitä ikinä se sitten tarkoittaakin.

LIEKÖ TUO SITTEN pelkkää sattumaa, että nykyinen hallitus on leikannut poliisin määrärahoista hurjat 38 miljoonaa euroa parin viime vuoden aikana. Tai että turvallisuusalan ammattilaiset perustivat massiivisen, kilpailuviranomaisenkin kiinnostuksen herättäneen, markkinoita dominoivan turvallisuus- ja vartiointialan yrityksen lähes samaan aikaan, kun poliisiylijohtaja alkoi valittamaan resurssien puutteesta sekä käymään julkisuudessa avointa keskustelua vähäpätöisempien poliisitoimien ulkoistamisesta. En osaa sanoa.

Joka tapauksessa on selvää, että yksityinen turvallisuusala on kasvanut Suomessa hurjaa vauhtia. Ja että sisäministeriössä valmistellaan lainsäädännöllisiä uudistuksia, joiden nojalla poliisin tehtäviä voidaan tulevaisuudessa ulkoistaa muiden hoidettavaksi - myös yritysten. Britannian tietähän tässä on muutenkin kuljettu sote-palveluiden ja muiden saralla. Kaikki eivät välttämättä myöskään ole huomanneet, mutta turvallisuus-, vartiointi- ja etsivä­palveluita tarjoavien yritysten liikevaihto ylitti vuonna 2016 ensimmäistä kertaa poliisien määrärahat.

Syynä on sekä poliisien nettomäärärahan lasku että turvallisuuspalveluyritysten liikevaihdon kasvu.

Pahalta näyttää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sainpa tämänkin pois työpöydältä. Lojunut tuossa toista kuukautta.

Mitäpä mieltä muut ovat?

Eikö lakiuudistus avaakin ovet myös yksityisille turvapalveluiden tarjoajille?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Pahalta näyttää, mutta varsinaisessa operatiivisessa poliisitoiminnassa on oikeastaan lähinnä kuljetus- ja vartiointitehtäviä sekä rekisteröintitehtäviä, mitä perustuslain mukaan voitaisiin ulkoistaa. Joka tapauksessa niiden ulkoistaminen helpottaisi vähäisten poliisiresurssien käyttöä tärkeämpiin tehtäviin. Olen Kolehmaisen kanssa samaa mieltä, mutta ei taida valitettavasti tämän hallituksen aikana enää toteutua hänen toiveet.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Minun mielestä on aivan käsittämätöntä, että poliisin resursseja on leikattu niin rajusti nykyisen hallituksen aikana. Vuoden 2015 jälkeen on leikattu 38 miljoonaa euroa. Poliisin onneksi rikokset ovat yleisesti ottaen vähentyneet, kuten kolmannessa laittamassani kuvassa näkyy. Kuvan tiedot on kerätty poliisien omista vuositilastoista.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Julkisella sektorilla jää Suomessa AINA tuo 10 % tehtävistä toteuttamatta resurssipulan takia, vaikka resurssit ovat todellisuudessa maailman korkeimmalla tasolla sekä rahllisesti, että henkilöstömäärineenkin.

Jakovaraa koetellaan julkisen sektorin työntekijöiden taholta liki päivittäin.

Suomen julkisen sektorin palkkasumma on n. 6 miljardia euroa suurempi, kuin EU-maissa keskimäärin muihin palkansaajiin suhteutettuna ja tuo 6 miljardin palkanlisäys on ennätyksellisen suuri koko EU:n alueella sitten finanssikriisin - ja Suomessa omituisesti toteutettuna täysin ilman pienintäkään talouskasvua.

Joka kolmas palkkaeuro maksetaan Suomessa siis julkisella sektorilla, kun EU:n alueella julkisen sektorin palkkasummat ovat yleensä n. 23 % kaikista maksetuista palkoista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Täytyy kuitenkin sanoa, että Suomen poliisi on melko kustannustehokas.

Suomessa tuhatta asukasta kohden on 1,3 poliisia, Ruotsissa kaksi. Saksassa kuulemma nousee meteli, jos määrä jollakin alueella on alle 2,3.

https://yle.fi/uutiset/3-9565702

Kyllä poliisille voisi aivan hyvin vähän lisää rahaa antaa. Emmehän me ole lähelläkään naapuriamme noissa kustannuksissa? En muutenkaan ole kovin vakuuttunut siitä, että yksinkertaisempien hommien yksityistäminen tulisi yhtään sen halvemmaksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Toisille lisää rahaa on taas toisilta pois.

Julkiset menot kasvavat leikkauspuheista huolimatta vauhdikkaasti edelleen.

Joku vuosi takaperin tehtiin poliisijohtouudistus tavoitteena säästöt. Kuinkas sitten kävikään ? Maan pienen poliisijohdon menot kasvoivat yli 20 miljoonaa euroa vuositasolla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #6

Siis pelkän poliisijohdon menot? Uskomatonta.

Poliisin toimintakustannuksiahan on vähennetty vuodesta 2016 lähtien.

Onko sulla linkkiä tuohon säästöuutiseen? Tekisi mieli perehtyä paremmin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #7

Pelkkä hyvä ulkomuisti, mutta varmaan löytyy myös googlaamalla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #10

Niin paljoa ei sentään kiinnosta huhujen perässä juosta. Loppuisi päivästä tunnit kesken.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Suomessa poliisin aika kuluu autoilijoiden kyttäämiseen ja sakottamiseen. Vakavampia rikoksia ei tutkita lainkaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tilastot tosin osoittavat, että kyllä niitä tutkitaan.

Ja ratkaistaankin. Tapauksia siis.

Kamerathan noista autoilijoista nykyään pääosin pitää huolen.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Tilastoissa on harha, koska monen vakavan rikoksen kohdalla poliisi toteaa, että ei rikosta ja jättää sen tilastoimatta. Esimerkiksi monet korruptio ja talousrikokset on niin monimutkaisia, että poliisi ei niitä ymmärrä tai ei halua ymmärtää eikä siksi näe rikosta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #15

Poliisin harmaan talouden ja talousrikosten osastoltahan leikattiin silloin aika tuntuvasti, joka oli kieltämättä melko typerää, koska he tuottavat valtiolle enemmän kuin maksavat. Siitä taisi kuitenkin nousta sen verran iso kohu, että lopulta hallituksen oli pakko tehdä täyskäännös leikkauksen suhteen.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/134987-hallitukse...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #17

Pidän hyvin epätodennäköisenä, että rajahyöty olisi positiivinen sen viimeisen talousrikoksn osalta. Onko sinulla jotain katetta väitteellesi?

On sitten ihan oma keskustelunsa, pitääkö kaikki ilmoitetut tapaukset tutkia taloudellisesta hyödystä riippumatta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #26

Epätodennäköistä, mutta totta vuoteen 2015 loppuun saakka. Tietoni eivät olleet ajantasalla, mutta yhtä kaikki koska käsiteltiin leikkausajankohtaa, niin olin siinä tapauksessa oikeassa. Tuolloin poliisi selvitti lähes kaksituhatta harmaaseen talouteen liittyvää rikosta. Valtio ja asianomistajat kuittasivat niistä takaisin saatuna rikoshyötynä noin 30 miljoonaa euroa.

Sisäministeriön osastopäällikkö Kauko Aaltomaa totesi tuolloin, että poliisilla on yli 500 talousrikostutkijaa. Henkilötyövuosia tutkintaan käytettiin viime vuonna reilut 400.

- Yksi talousrikostutkijan henkilötyövuosi maksaa noin 60 000 euroa. Valtio ja asianomistajat saavat siitä vastineeksi keskimäärin yli 100 000 euron tulot henkilötyövuotta kohden, joten yhteiskunnalle ja veronmaksajille toiminta on taloudellisesti voitollista. Ei puolet voitollisempaa, mutta 40-prosennttisesti, hän totesi.

https://www.savonsanomat.fi/talous/Talousrikostutk...

Tuotto tosin puolittui jostain syystä vuonna 2016.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/aamulehti-selvitt...

Mielestäni on kuitenkin huomioitava myös epäsuora vaikutus, jolloin mennnään pitkästi plussan puolelle?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Kysehän ei tietenkään ole kokonaisuuden kannattavuudesta, vaan rajahyödystä. Mitä se viimeisin lisättävä tai poistettava tutkija tuottaisi. Ei tuota tarvitse edes laskea, tappiota luonnollisesti. Kun yksi saattaa tuottaa miljoonan hyödyn, niin yhdeksän muuta eivät tuota mitään, jotta tuo keskiarvo täsmää...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Viranomais-ja ympäristörikoksia ei tutkita vaan niihin riittää aikaa ministeriötä myöten vääristely muutetaan kanteluiksi tai on tutkittu vaikka ei ole.PAATERON palatsiin vakavat rikokset katoaa tutkimatta.

Nytkin tuoretapaus ympäristörikos; räjähteitä käytetään laittomasti asutuksen vieressä tuhansia kiloja, jopa valvontaviranomainen Tukes myöntää" ei ole lupaa haettu". Rikosilmoitus poliisille tehtiin- vaatimus sisäm. Riskolle siirsi sisäministeriöön- siirto poliisihallitukseen ja siellä makaa tukimatta!
AIKA MENEE SIINÄ; kun estetään tutkimukset vakavissa rikoksissa. PALATSISSA ON siihen väkiä!

Lisäksi paljoko palaa rahaa, kun näitä "hyvä veli virkoja "perustettiin?

"Kaikille päälliköille ei riittänyt virkoja, mutta ne järjestettiin Paateron suojissa. Mm. Pirkanmaalle tuli kahdeksan apulaispoliisipäällikköä ja Pohjois-Karjalaan neljä".

http://karirajamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24900...

Entinen sisäministeri toi aivan oikein esille" Kari Rajamäki on sitä mieltä, että poliisihallitus voidaan aivan hyvin sulauttaa ja hävittää".

"Sisäministeriön poliisiosasto pystyy hoitamaan Paateron palatsin tehtävät erittäin hyvin, kansainväliset ja myös maan sisäiset".

https://yle.fi/uutiset/3-6269056

https://yle.fi/uutiset/3-5099775
TÄMÄ ON TÄYTTÄ ASIAA RAJAMÄELTÄ; "Poliisiylijohtaja Paateron palatsi purettava"

"Entinen sisäministeri, kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) arvostelee ankarasti poliisiylijohtaja Mikko Paateron vallankäyttöä. Rajamäen mielestä Paateron johtamat uudistukset ovat turvottaneet hallintoa ja heikentäneet kenttätoimintaa, joten seuraavan rakenneuudistuksen vetäjäksi pitää valita ulkopuolinen selvitysmies".

Ulkopuolinen selvitysmies tarvittaisiin myös törkeitten ympäristörikosten tutkintaan. Tapaustamme ei ole koskaan tutkittu.

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250798-mik...
tutkinta-ei-toimi

JOS TUTKINTA TOIMISI USKALTAISIKO VIRANOMAISET TEHDÄ SEURAAVAA?
Tässä malliesimerkki siitä, mitä oikeusvaltio Suomessa voidaan tehdä vastoin KHO:n päätöstä.

Viranomaiset ovat ryhtyneet kyseenalaistamaan ja arvioimaan lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun perusteita uudelleen, soveltamaan päätöstä haluamallaan tavalla ja jättäneet sen täytäntöön panematta.

KHO ei tehnyt kaupungille myönteistä päätöstä kaavasta ja louhimoa ei hyväksytty kaavaan. Kun eivät saaneet EO-alueeksi (maa-aineksen otto), kaupunki omavaltaisesti vääristeli kaavaan louhosalueen kaavattomaksi

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229985-paa...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Milloin ja missä on edes jollain tavoin näytetty, että yksityistäminen tuo säästöjä?

Minkälaiset valtuudet noille vuokrapoliiseille annettaisiin? Suomen poliisilla on erittäin laajat valtuudet, joita asiallisesti koulutettu poliisi käyttää moderaatisti. En olisi niinkään varma tuollaisesta vartijaliikkeen tyypistä. Nehän ovat wanna-be -poliiseja, jotka eivät ole päässeet poliisikouluun.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Todennäköisesti seurataan hyvin pitkälti Britannian mallia.

Tosiaan kuten tuossa ylempänä totesinkin, niin henkilökohtaisesti en usko vähäpätöisempien töiden ulkoistamisen tuovan säästöjä. Olen nähnyt saman kuvion tarpeeksi monta kertaa elämäni aikana julkisella sektorilla, enkä vielä kertaakaan ole kuullut, että todellisia säästöjä olisi syntynyt. Aika monesti kyse oli pelkästä rahan siirtelystä ja budjettikikkailuista.

En myöskään ole kovin innokas näkemään tilannetta, jossa liipasinherkille, lyhyen koulutuksen käyneille vartijoille annetaan aseet ja valta.

Toivottavasti niin pitkälle ei sentään mennä. Minä olen tosiaan matkustanut yli 40 eri maassa ja nähnyt ties minkälaista poliisivoimaa, asunutkin useammassa maassa, ja aina pitänyt Suomen poliisia maailman parhaana ja reiluimpana lainvalvojana. Toivottavasti se pysyy sellaisena myös tulevaisuudessa.

Mielikuvat ja todellisuus.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"En myöskään ole kovin innokas näkemään tilannetta, jossa liipasinherkille, lyhyen koulutuksen käyneille vartijoille annetaan aseet ja valta."

Ne vartijat ja poliisilaitoksilla työskentelevät ns. poliisivartijat, jotka työssään kantavat tai voivat tarvittaessa kantaa asetta, saavat nykyisin saman tai saman tasoisen koulutuksen ampuma-aseen kantamiseen kuin liipasinherkät poliisitkin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kaupallinen poliisi olisi erittäin tervetullut, koska siltä voi ostaa palveluja joita Suomen poliisi ei halua tehdä. Olisi mielenkiintoista mitä kaupallinen poliisi löytäisi, jos se tekisi esitutkintoja Suomen poliisin toimista.

Oikeudenkäyntikulujen perusteella meillä näyttäisi olevan kaupallinen oikeudenkäynti. Tarvitsemme myös ei kaupallisen, eli maksuttoman oikeudenkäynnin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kaupallinen poliisi. Hauska termi. Suoraan painajaisista ja dystopioista.

Mitä tarkoitat tuolla kaupallisella oikeudenkäynnillä?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Mitä tarkoitat tuolla kaupallisella oikeudenkäynnillä?"

Asiakas maksaa omat ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Eli ilman maksukykyä oikeutta ei voi hakea. Vertailun vuoksi superkaupallisessa USA:ssa kukin vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja köyhälläkin on varaa hakea oikeutta, kuten amerikkalaisista elokuvista olemme oppineet.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #20

Minä olen aina vähän skeptinen niiden telkkariohjelmien suhteen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tuossa katselin vanhoja uutisia sivustoilta. Näkyi olevan jo tuo edellinen hallitus, joka leikkasi poliisien määrärahoja varsin kovin ottein. Mitään muuta se ei sitten aikanaan tainnutkaan leikata.

Poliisien määrää on korvattu viimeisen vuosikymmenen ajan jalkaantuneilla vartioilla kaduilla ja liikekeskuksissa, kuin myös säilöönotoissakin. Poliisilaitoksillakaan ei kaikkien työntekijöiden ja virkailijoiden tarvitse olla enää tänä päivänä lyhyen poliisitutkinnon suorittaneita poliiseja.

Leikkaukset ovat sinänsä väärä sana, sillä viimeiseen yli kahteen vuosikymmeneen mikään hallitus ei ole vähentänyt leikaten menoja pennillä tai sentilläkään, vaan menoja on kohdistettu budjetin sisäisesti menomomenteilta toisille päättäjien tärkeysjärjestyksien mukaan.

Sipilänkin hallitus on todellisuudessa lisännyt aikanaan runsaasti kokonaismenoja.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sisäministeriön ja poliisin omien vuosiraporttien mukaan vuonna 2013 toimintabudjetti pieneni noin 2 milj. eurolla. Vuosina 2014 - 2015 nostettiin taas reippaasti, kunnes sitten napattiin isolla kädellä vuonna 2016 ja 2017.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Joopa joo.. isolla kädellä.

https://kouvolansanomat.fi/mielipide/lukijalta/140...

Tänä aamuna oli YLE:n uutisissa karvasta kalkkia opposition marisijoille.

Työllisyys lisääntyy nyt Suomessa enemmän kuin koskaan ja jopa yli 55-vuotiaat ovat alkaneet työllistyä huomattavasti entistä paremmin. Uusia työpaikkoja syntyy siis nyt vauhdikkaasti ja yritykset ovat alkaneet investoida voimakkaasti.

Hallituksen lupaama 72 % työllisyystavoite saavutetaan jo tänä vuonna.

Tuoltakaan ei löydy perustaa väitteellesi. Poliisien määrä tehtyihin rikoksiin nähden on pysynyt vakiona ja poliisien määrääkään ei ole vähennetty radikaalisti.

http://www.labour.fi/?wpfb_dl=4483

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen Vastaus kommenttiin #24

"Poliisien määrä tehtyihin rikoksiin nähden on pysynyt vakiona ja poliisien määrääkään ei ole vähennetty radikaalisti."

Tuohan on ihan silkkaa roskaa.

Poliisien määrää ei ole kirjaimellisesti vähennetty ts. ketään ei ole viraltaan irtisanottu. Kuitenkin PORA I:n (poliisin hallinnollisen rakenteen kehittämishanke) alkaessa kabineteissa päätettiin, että poliisien määrän annetaan säästöjen kerryttämiseksi laskea luonnollista kautta alle 7000 HTV:n. Tähän ollaan jo likimain päästy.

Itse asiassa jos otetaan huomioon pitkäaikaisella sairauslomalla olijat ja virkavapaapoistumat, niin rivissä ei ole tuota virallista lukumäärää poliiseja, joka nyt vahvuudeksi ilmoitetaan.

Poliisiammattikorkeakoulun mukaan poliisien määrän oletettu kehitys, jos leikkaukset jatkuvat samaan tahtiin kuin nyt on vahvasti negatiivinen.

Poliisien määrä vuonna 2010 oli 7876, 2014 määrä on vähentynyt 7483:ään, jos poliiseja vähennetään samassa suhteessa, vuonna 2019 poliiseja on enää rivissä noin 7000. Tarkkaa lukumäärää on mahdotonta arvioida, koska siihen vaikuttavat eläköitymiset, eläkeiän ylittävät virkasuhteet, irtisanoutumiset, virasta erottamiset jne.

Tilanne on kuitenkin se, että nykyisten koulutettavien määrä ei riitä kattamaan eroavien määrää saatikka että poliiseja riittäisi uusiin avattaviin virkoihin. Korjausliikkeen tekeminen kestää sen 2.5 vuotta, jonka poliisiksi kouluttautuminen kestää.

Poliisin rakenneuudistuksen alkaessa elettiin täysin toisenlaisessa maailmassa kuin nykyisin. Säästöjen jälkeen olemme saaneet mm. kansainvaellukset ja maahanmuuton, rajat ylittävän rikollisuuden, terrorismin, kyber- ja nettirikollisuuden, trollit ja vihapuheen.

Entisellä poliisien määrällä näistä ehkä olisi selvitty.

Nyt tingitään vähäisemmäksi katsottavista rikoksista, joita ei enää edes yritetä selvittää, jos ei ole pakko.

Ilman radikaaleja lakimuutoksia poliisin toiminteita ei juurikaan voi yksityistää. Yhteiskuntarauhan sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, esitutkinnan suorittaminen sekä pakkokeinojen käyttäminen ovat laissa määrättyjä esitutkintaviranomaisille, joita ovat poliisi, tulli ja rajavartiolaitos sekä rajatusti sotilasviranomaiset.

Yksityistää voitaisiin PR-luonteiset tehtävät, joita ovat esim. lähetystöjen vartiointi ja soittokuntatehtävät. Edelleen yksityiset voisivat hoitaa päihtyneiden kuljetukset ja näiden jatkokäsittelyn, koska päihtymys ei Suomen lain mukaan ole rikos. Myös vankien siirrot ja kuljetukset voisivat olla yksityistettävissä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #27

Poliisit ovat vähentyneet luonnollisten poistumien kautta. Työttömien poliisien ongelma katosi vuonna 2015, jolloin heitä oli vielä 200. Parina viime vuotena Risikon mukaan "muutamia". Olet muuten aivan oikeassa tuossa, että nykyään ei kouluteta enää niin paljoa kuin täällä oikeasti tarvittaisiin.

Tulevasta poliisipulasta tosin on puhuttu jo vuosien ajan, se ei ole uusi asia, joten ihan hyvin tähän olisi voitu varautua lisäämällä koulutuspaikkoja, mutta näin ei kuitenkaan tehty. Sen sijaan koulutuspaikkoja vähennettiin reippaasti vuonna 2014, koska jopa kolmannes silloin valmistuneista poliiseista päätyi kortistoon. Tällaista työmarkkinoiden muutoksiin liittyvää joustavuutta toivoisi kyllä monelle alalle, mutta nyt se toteutettiin juuri väärällä.

"Kun aiemmin koulutuspaikkoja on ollut yli 300, viime vuosina koulutukseen on otettu 100-200 opiskelijaa. Tänä vuonna koulusta valmistuu vielä noin 70 poliisia."

https://yle.fi/uutiset/3-7070142

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #24

Poliisin budjetilla ei ole mitään tekemistä poliisien määrän kanssa, ja ylempänä puhuttiin nimenomaan poliisin toiminnallisista määrärahoista. Etkö sinä hyvä mies osaa käyttää sisäministeriön tilastoja ja poliisin omia vuosiraportteja? Sieltä ne toteutuneet budjetit löytyvät. Aina tiedon lähteelle, jos se suinkin vain on mahdollista. Kyseinen lasku näkyy myös Palkansaajien tutkimuskeskuksen graafissa sekä tekemässäni excel-taulukossa. Tuolta esimerkiksi löytyy vuosikertomukset vuodesta 2005 lähtien: https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/vuosikert...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen Vastaus kommenttiin #30

#30

Korjataan sen verran edellä mainittua, että poliisin budjetista leijonanosa, eli noin 71% on henkilöstökuluja. Budjetin kokonaissumman pienentyessä alkaa säästäminen, koska virkamiehiä ei käytännössä eroteta tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Osana säästötoimenpiteitä määräaikaisuuksia ei jatketa ja avoimia virkoja ei täytetä. Varojen supistessa myös poliisien määrä hiljalleen laskee, koska käyttömenoista on vaikeampaa tinkiä.

Timo Soilamaa

Parhaimmillaan ulkoistamalla saadaan mukavasti liikkumavaraa, jolla saadaan vähennettyä resurssien tyhjäkäyntiä. Yleisesti otten monesti kuitenkin päädytään tilanteeseen, jossa sama työ tehdään vaan vähän kalliimmalla kun väliin lisätään tarvittava lisäbyrokratia ja laskutukseen hallinnolliset kulut & liikevoittomarginaali. Edelleen olen sitä mieltä, että valtion ei kannattaisi ulkoistaa kaikkea mahdollista markkinatalouden ehdoille oli sitten kyse Digitasta, Carunasta tai vaikka poliisista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset