Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Näkökulma: Minkä ihmeen vuoksi syntyvyyden pitäisi nousta?

  • kuva: tilastokeskus
    kuva: tilastokeskus

Synnytystalkoot nousivat jälleen päivän polttavaan keskiöön, kun Talouselämä haastatteli Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchiä syntyvyyden ja syrjäytymisen johdosta.

Rotkirchin mukaan miehet syrjäytyvät perheellistymisestä.

- Tällä hetkellä 20−29 vuotiaista miehistä melkein 87 prosenttia on vailla lasta. Tämä on todella korkea luku, hän toteaa Talouselämälle.

Rotkirch tosin jättää mainitsematta, että Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 äidiksi tultiin keskimäärin 29,1-vuotiaana ja isäksi 31,2-vuotiaana.

Jos jakauma valitaan keskiarvon alapuolelta, kuten Rotkirch on nähtävästi tehnyt, niin on hyvin todennäköistä, että tulokset ovat sen mukaiset, eikö vain?

Todellisuudessa Suomen luvut ovat vain lähentyneet muiden Pohjoismaiden vastaavia lukuja. Vuonna 2016 keskimääräinen äidiksituloikä oli lähes sama Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.  Islannissa äidiksi tultiin selvästi muita maita nuorempina. Ruotsissa ja Norjassa isäksi tullaan Suomea myöhemmin.

Saman vuoden tilastojen mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ensisynnyttäjistä jo lähes 17 prosenttia oli täyttänyt 35 vuotta. Keskimäärin äidit synnyttävät noin 31-vuotiaina. Sopineekin kysyä, että minkä ihmeen vuoksi miesten pitäisi tulla isäksi tätä aikaisemmin?

Varmasti työmarkkinoiden epävarmuus, työelämän katkonaisuus ja syrjäytyminenkin näyttelevät huomattavaa roolia perheen perustamisen suhteen, mutta samaan aikaan on muistettava, että ihmiset myös arvostavat erilaista elämää kuin ennen. Pieni perhe antaa ihmiselle sellaisia vapauksia, joihin nykyihminen on tottunut ja joita se arvostaa.

Ja minkä vuoksi väkiluvun pitäisi kasvaa?

Eihän siihen ole mitään järkiperäistä selitystä, kun väestönkasvu on jo nyt huomattava ongelma.

Suomi on toisenlainen yhteiskunta kuin ennen. Elinkeinorakenteemme ja kulttuurimme ovat muuttuneet. Suomi ei elä enää agraariyhteiskunnassa ja hyvä niin. Lapsia ei tarvita pelloille tai kyökkiin.

Toisinaan syntyvyyden tarvetta perustellaan myös talouden kasvulla, mutta jos töitä ei muutenkaan ole tarjota kaikille, niin eihän väkiluku silloin kasvata muuta kuin valtion menoja?

Suomesta katoaa muutenkin kaiken aikaa työpaikkoja halpatyömaihin. Erityisen pahalta tilanne näyttää teollisuuden puolella, josta tulevaisuudessa tulee siirtymään jopa neljännes työpaikosta roboteille.

Tässä on nyt toitotettu 80-luvusta lähtien, että kun 68—73-vuotiaat, suuret ikäluokat poistuvat eläkkeelle, niin sitten on kaikille nuorille töitä enemmän kuin he ehtivät tekemäänkään. Silloisten tutkimusten mukaan omat reservit eivät edes riittäisi ylläpitämään yhteiskuntaa. Nyt kun suuret ikäluokat alkavat olemaan 70 vuoden kunnioitettavassa iässä, niin voidaan kai jälkiviisaana jo todeta, että aivan hyvin se reservi riitti. 

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2018 helmikuun lopussa yhteensä 276 200 työtöntä työnhakijaa. Samaan aikaan aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä oli yhteensä 126 200 henkilöä.

Heistä suurin osa odottaa edelleen sitä työvoimapulaa, joka koittaa suurten ikäluokkien eläköityessä.

Odottavan aika on pitkä.

 

.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Kiitos. Tämä kertoo vain nuoren ikäluokan vastuullisuudesta mahdollisina vanhempina ettei lapsia tempaista alulle tuosta vain vaan harkitaan kun talous ja parisuhde-elämä on balanssissa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Se, että esimerkki on otettu keski-iän alapuolelta, on mielestäni tahallista harhaanjohtamista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tehtiinkohan 1800-luvulla sensaatiouutisia siitä, miten 12-16-vuotiaat ensisynnyttajat olivat dramaattisesti vahentyneet?¨

Tässä varmaan pitää julistaa naiset kansallisomaisuudeksi ja sitten jakaa heidät miehien kesken tasapuolisesti. Yksi jokaiselle.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

No itse sain ekan lapseni viittä vaille 18-vuotiaana, mutta mulla olikin ollut jo sitä ennen vakaat duunitulot ja iso rahallinen pesämuna tulevaisuutta varten.
Kuitenkin menin duuniin kun poika täytti 9kk.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Minun esikoinen (ja ainoa) syntyi, kun olin 24-vuotias. Olin jo työelämässä, hän kirjoitti pro graduaan. En sovi muottiin.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama Vastaus kommenttiin #5

Sillain jälkikäteen ajateltuna asiat meni niinkuin piti. En olisi ikinä arvannut tuossa vaiheessa päätyväni työkyvyttömyyseläkkeelle nelikymppisenä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #5

Harvinaisen lahjakas lapsi. Opiskeliko äiti samaa alaa raskauden aikana, vai kävikö yliopistolla vain jotta esikoisesi sai omat opintonsa suoritetuksi?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #25

Ääh, sen äiti kirjoitti pro graduaan. Laitan ajatuskatkoksen Stadin Panimon piikkiin. Tosin pojasta vaikuttaisi myös tulevan ekonomisti. Tai siihen suuntaan on viitteitä. Voi aikoja, voi tapoja!

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Martti Asikainen: - "Tässä varmaan pitää julistaa naiset kansallisomaisuudeksi ja sitten jakaa heidät miehien kesken tasapuolisesti. Yksi jokaiselle."

Ei onnistu ainakaan synnytysikäisten naisten ikäluokassa, sillä heitä ei ole tarpeeksi. Esimerkiksi ikäluokassa 15 - 49 vuotiaat jäisi 62580 miestä ilman naista.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Monen hyvän kirjoituksen jälkeen blogistilta tuli nyt huonompi.

Ensinäkin Suomen eläkejärjestelmä perustuu siihen, että sen hetkisten eläkeläisten eläkkeet tulevat lähinnä sillä hetkellä töissä olevien eläkemaksuista. Vääristynyt ikäpyramidi johtaa aikanaan siihen, että systeemin rahoittajia suhteessa saajiin on yhä vähemmän. Seurauksena eläkkeitä (tulevia tai nykyisiä) pitäisi leikata rajusti ja eläkemaksuja nostaa vielä entisestään (nyt ne ovat n. 25 % palkasta). Kumpikin olisi myrkkyä taloudelle eikä nauttisi toteutuessaan sanottavaa kansansuosiota.

Oikeastaan tätä kaavaa voi soveltaa eläkkeiden lisäksi verotukseen ylipäätään. Maksajien ja saajien epäsuhta ei voi olla liian korkea.

https://www.tyoelake.fi/mika-tyoelake-on/elakkeet-...
https://www.tela.fi/tyoelakkeiden_rahoitus

Toisekseen tämän päivän nuoret ovat paitsi huomispäivän työntekijöitä, myös kuluttajia ja investoijia. Vähenevä väestö tarkoittaisi yrityksille huonompia edellytyksiä pienenevän asiakaskunnan ja työvoimapulan (joka on muuten Suomessa valitettavan ylikäytetty ja väärinymmärretty termi) kautta. Vertaa tilannetta harmaantuviin kuntiin. Ensin pois lähtevät nuoret työn ja koulutuksen perässä, sitten lähtevät työ ja koulutus nuorten perässä.

Mitä tulee tämän hetkiseen työttömyyteen Suomessa, niin onhan tilanne työpaikkojen suhteen paljon huonompi kuin Sipilä&co antavat ymmärtää, mutta vähyyteen vaikuttavat automatisaation ja Kiina-ilmiön lisäksi myös esim. työsopimusten joustamattomuus ja se, että porukkaa on koulutettu väärille aloille. JOILLAIN ALOILLAHAN meillä on nyt työvoimapulaakin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kuinka joustavan työsopimuksen allekirjoittaisit itse?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kävin juuri saman keskustelun tuossa Facebookin puolella. Eläkejärjestelmämme on pyramidihuijaus. Minun mielestä on helpompi muuttaa huonoa ja toimimattomaksi koettua järjestelmää, kun että lähtisi pakottamaan ihmisiä petipuuhiin. Eläkemaksut sen kuin vain nousevat joka vuosi.

Mitä joustavuuteen tulee, niin johan tuossa työttömät tanssivat ripaskaa päivät läpeensä. Väärinkäytöksiäkin on tullut esiin aktiivisuustoimenpiteiden yhteydessä. Puhumattakaan kaiken maailman varamiespalveluista, joiden luvattu maa Suomi on. Joustot johtavat vain siihen, että työkustannukset subventoidaan eri tukimuodoin valtion kassasta.

Ministerien mukaan on kohtaanto-ongelma. 276200+126200 vs 22263 avointa työpaikkaa (TE-toimisto). Jokin mättää ja pahasti?

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

”Eläkejärjestelmämme on pyramidihuijaus. Minun mielestä on helpompi muuttaa huonoa ja toimimattomaksi koettua järjestelmää, kun että lähtisi pakottamaan ihmisiä petipuuhiin. Eläkemaksut sen kuin vain nousevat joka vuosi.”

Ponzi mikä ponzi, mutta miten luulet sen olevan käytännössä muutettavissa? En usko, että eläkeläiset ja eläkeikää lähenevät suostuvat rahastojen purkuun esim. maksuosuuksien perusteella. He ovat valtava äänestäjäryhmä ja lisäksi työeläkkeet kuuluvat omaisuudensuojan piiriin. Vai ajattelitko, että alle tietyn ikäiset. vaikkapa 40 eivät enää maksaisi mitään eläkekassoihin, mutteivat saisikaan niistä mitään ja heille perustettaisiin uudet rahastot? Kuka korvaisi erotuksen heidän ensimmäisten työvuosiensa maksuista?

” Mitä joustavuuteen tulee, niin johan tuossa työttömät tanssivat ripaskaa päivät läpeensä. Väärinkäytöksiäkin on tullut esiin aktiivisuustoimenpiteiden yhteydessä.”

En ymmärrä termistöäsi ripaskasta. Jos viittaat siihen, että aktiivimalli(t) on hyödytön ja työttömät joutuvat osallistumaan täysin turhiin kursseihin, niin olen samaa mieltä. Olen ilmaissut tämän puheenvuorossa useasti mm. linkatuissa keskusteluissa.

http://pekkahetta1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248680...
http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24855...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Jos palkasta pidätettävät eläkemaksut saisi itse sijoittaa eri rahastoihin, niin kukaan tulevaisuuden suomalainen ei kuolisi köyhänä eikä kipeänä.

Kuten Facebookissa tuotiin hyvin esiin, väestö uudistuu keskimäärin kahden lapsen pariskuntien avulla. Orpokaan ei ole ottanut huomioon maahanmuuttoa, joka uudistaa väestöä tarvittaessa nopeastikin. Kun ilmastonmuutos etenee kiihtyvästi ja yhä uusia alueita muuttuu elinkelvottomiksi ei tarvitse kantaa huolta syntyvyydestä, väkimäärä kyllä lisääntyy täälläkin. Ellei ilmastonmuutos sitten esim. Golf-virran ehtymisen myötä tee näitäkin alueita elinkelvottomiksi.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

”Orpokaan ei ole ottanut huomioon maahanmuuttoa, joka uudistaa väestöä tarvittaessa nopeastikin. Kun ilmastonmuutos etenee kiihtyvästi ja yhä uusia alueita muuttuu elinkelvottomiksi ei tarvitse kantaa huolta syntyvyydestä, väkimäärä kyllä lisääntyy täälläkin”

[Huokaus] No se huoltosuhde. Maahanmuutto voi toki olla ratkaisu väestöongelmaamme, mutta sitten on kiinnitettävä huomiota, millaista se saapuva porukka on. Niin Suomeen kuin muuallekin Eurooppaan saapuneilla voi kestää jopa 20 vuotta työllistyä, mikäli heidän koulutuksensa on vähäinen ja status rahaton (niin kuin ilmasto- ja sotapakolaisilla yleensä)*. Toki heitä voidaan kouluttaa täälläkin, mutta kun hehän vanhenevat siinä missä muutkin meistä. Tällöin tehdyt työvuodet voivat jäädä vähäisiksi, jos koulutettava on yli 30. Eläköitymisikä on sekin kuitenkin sama kuin kantaväestöllä.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005139833.html
https://www.etk.fi/julkaisu/maahanmuuttajat-tyomar...
http://www.emn.fi/files/1412/Synteesiraportti_inte...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ja mihin perustuukaan tämä, ilmeisesti Börje Uimosenkin kannattama, näkemys, että näillä main voivat töitä tehdä ja eläkejärjestelmästä huolehtia vain niiden rotupuhtaat jälkeläiset, jotka tulivat tänne viisi vuotta jääkauden päättymisen jälkeen.

Hittoako syntyvyydellä on työvoimalukujen tai kuluttajamäärien kanssa tekemistä.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

"Ja mihin perustuukaan tämä, ilmeisesti Börje Uimosenkin kannattama, näkemys, että näillä main voivat töitä tehdä ja eläkejärjestelmästä huolehtia vain niiden rotupuhtaat jälkeläiset, jotka tulivat tänne viisi vuotta jääkauden päättymisen jälkeen."

Ei mihinkään. Sinä itse keksit tämän tulkinnan. Maahanmuutto parantaa huoltosuhdetta edellyttäen, että tulijat todella työllistyvät suhteellisen nopeasti. Lue kommentti #16.

Mitä tulee talouteen, niin mistähän keksisin artikkelin, jossa tämä selitetään laajasti, mutta ymmärrettävästi?

Lue nyt ainakin nämä (valitettavasti data vanhaa ja näkökulma aluepoliittinen, mutta periaatteet samat) ja esitä halutessasi sitten tarkentavia kysymyksiä. En varmaan kerkiä palata asiaan ainakaan ennen klo 17.

https://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-05-02...
https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-02-21_001....
http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/174/

https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/55cd68... (sivut 23-40)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #32

Luulen kyllä ymmärtäväni huolestujien perusteet, mutta en usko, että ne pitävät paikkansa. Roger Wessmanin artikkeli kertoo, miksi:

https://www.mustread.fi/blogit/grafiikka-nuorten-m...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Hieman hankala aihe. Itse olen 36v enkä ole vielä kerinnyt harkitsemaan edes lapsia näihin kuvioihin. Töissä kuitenkin kokoajan ollut ettei sekään ole se oleellisin ongelma ainakaan.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Toisaalla varoitellaan väestön kasvusta. Toisaalla harmitellaan kasvun hidastumista.
Eikös tuo ole hyvä asia, kun syntyvyys laskee?

Suomihan on vain hyvä esimerkki siitä, mitä tulevaisuudessa pitäisi muidenkin maiden toteuttaa: Vähentää syntyvyyttä!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Juuri näin, Toni.

Vauraiden teollisuusmaiden syntyvyyden laskeminen on pallon ja lajin kannalta tervettä mikroevoluutiota ja kaiken lisäksi vieläpä rationaalista. Miksi sitä tulisi pitää huonona asiana?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Joku on väittänyt, että lasten saaminen ja vastuu perheestä on ainoa asia joka saa nuoren miehen toimimaan taloudellisesti vastuullisella tavalla...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #26

Jotkut myös sanovat, että armeija tekee pojasta miehen ja naisen paikka on keittiössä. Tunnustan toki, että itse muutuin paljon lapseni myötä, mutta tuo jonkun esittämä väite, jonka tuot esiin, on melko raju.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Onhan se, eikä välttämättä johdettavissa takaisin yksilötasolle, mutta uskon siinä yhteisötasolla olevan totuuden siemen. Jo pysyvä parisuhde muuttaa suhtautumista elämään, lapsista nyt puhumattakaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #31

Minusta paras perustelu useamman lapsen hankkimiseen on se, että kenenkään ei tarvitsisi haudata vanhempiaan yksin. Kukaan ei ansaitse sitä.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Meitä on jo nyt rapiat 7 miljardia ihmistä tällää bollilla. Yhden kestävää kehitystä tutkineen kansainvälisen ryhmän tulos oli, että tällä bollilla ei tulisi olla kuin 2 miljardia inehmoa.

Meitä on jo nyt 5 miljardia liikaa.Sodat ja tauditkaan ei tapa ylimääräisiä läjäpäin, ellei WW3. käydä ydinaseilla. Sen jälkeenhän on parempi olla kuollut,kuin jollain hirmu mäihällä elossa, hetken aikaa.

Lisääntyä ei siis tarvitse enää lainkaan.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Kaikenlaista pohdintaa lukiessani, huomioni kiinnittyy erityisesti siihen, miten vähän löytyy perusteluja syntyvyydelle. Eniten perustellaan sitä, miten eläkkeiden maksaminen on tullut ongelmaksi.

Elämän jatkumon edellytys on elämän vietti, joka on meissä kaikissa sisäsyntyisenä.

Elämän jatkumo taas, ei ole hallitusten määrittelyssä, vaan siinä, miten lisääntyminen nähdään kansakunnan vahvuutena.

Murheellisten laulujen maa, jota Suomi, Eppujen sanoin, edustaa, on lisääntymishistoriassaan toteuttanut myös kansamme nousun sodan jälkeen.

Suuret ikäluokat nostivat maamme sodanjälkeisestä ahdingosta. Saimme myös 400.00 karjalaista asutettavaksemme, joiden panos suomalaiseen elämänmenoon on unohdettu.

Vaikka, karjalaisten asuttaminen maksoi, ovat he omalla aktiivisuudellaan tuoneet maahan kasvua, jota ilman emme olisi vaurastuneet.

Käyttäjän vekotin kuva
Kyuu Eturautti

Vastaavanlaista kommenttia laitoin moneen blogaukseen kun tämä kirjoitus.

Koska toimenpiteet syntyvyyden nostamiseksi Suomessa vaatisivat niin perusteellista remppaa joka menisi kolmikannan sektorille, voidaan käytännössä todeta se mahdottomaksi. Ja kuten todettua - miksi ihmeessä?

Joten käännetään tämä voitoksi: optimoidaan yhteiskuntaamme ikärakenteet huomioiden ja tehdään hallitun väestömäärän laskun hallinnasta vientituote. Karrikoidusti "ei määrä vaan laatu" asenteella, eli ei tyydytä jättämään isoa osaa nuoria syrjään ja työttömäksi, etsitään tapoja kehittää tuottavuutta muulla kuin työntekijöiden määrää kasvattamalla, tehostetaan yhteiskunnan rakenteita, automatisoidaan se mitä mielekkäästi voi automatisoida, yms.

Voimme hyväksyä kehityksen joko jalkaa polkien vihaisena tai voimme suhtautua siihen haasteena johon voidaan vastata älykkäästi.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Hallittu väestönmäärän lasku kuulostaa ihmiskunnan, ilmaston ja maapallon ekosysteemin kannalta viisaalta.

Auotmatisaatio ja tuottavammat työtavat ovat yksi tärkeä osa ratkaisua.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pahoittelen Tero Keinäselle. Viestisi sisälsi sellaisia sanoja, jotka eivät sovi julkisen alustan kielenkäyttöön.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Mielestäni syntyvyyden lasku on vain sopeutuma teknologiseen kehitykseen ja kulttuuriseen muutokseen.

Ja tällä uralla mennään sitten kymmeniä (tai satoja?) vuosia kunnes trendi kääntyy vastaavanlaisista syistä ylöspäin.

Talous- ja väestönkasvun tavoittelu on mielestäni aivan kummallista.

Eikö tärkeämpää ole kuitenkin elämänlaatu?

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Nyt on tosiaan aika huveta. Tämä taikina nousi jo yli astian reunojen parikin kertaa (USA -siirtolaisuuden aika, Ruotsin siirtolaisuuden aika). Laskevaa väestökehitystä johtaa Venäjä, Suomi on hopealla ja sitten tulee Saksa:

https://gefira.org/en/2018/04/09/in-2020-german-so...

Saksan populaatiomallissa ei tosin ole otettu huomioon siirtolaisten suurempaa lisääntymistä (joka on vaikeammin ennustettavissa kuin kantaväestön) ja immigranttiluokka kattaa vain ensimmäisen sukupolven. Graafi loppuu juusi siihen, jolloin ensimmäisen ja toisen polven siirtolaiset olisivat enemmistö Saksassa.

Käyttäjän VinHirvel kuva
Väinö Hirvelä

"Eihän siihen ole mitään järkiperäistä selitystä, kun väestönkasvu on jo nyt huomattava ongelma."

Ootko huomannut, että väestönkasvu on ongelma vain länsimaissa. En löytänyt yhtään artikkelia missä puhuttaisiin miten kolmansien maiden väestönkasvu olisi ongelma. Vaikka suomessakin tosiaan laskeva syntyvyys kuten ollaan todettu.

Nimenomaan haittamaahanmuuttoa perustellaan sillä, että väestönkasvu on tärkeää. Kyseessä on bonzi huijaus missä valtionvelkaa kokoaajan kasvatetaan. Ja ahneet vallassa olevat haluavat pitää valot päällä väkisin vielä pari vuotta extraa ennenkuin koko systeemi luhistuu mahdottomuuteensa. Humanitaarien eli haittamaahanmuutto ei kuitenkaan tule ongelmaa ratkaisemaan koska:

Pakolaisperusteella maahan tulleista puolet on töissä kymmenen vuoden maassaolon jälkeen. Irakilaisten ja somalien työllisyysaste on kolmannes kantaväestön vastaavasta vielä 15 vuoden maassaolon jälkeen.

Tällä hetkellä yli 30% Helsingin toimeentulotukiasiakkaista on maahanmuuttajia, kun asukkaista heitä on 13,5%.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Mulla on kolme koulutettua lasta, jotka kaikki saimme alle 32 v 80- luvulla.
Olimme molemmat johtavassa asemassa nk ruuhkavuosina. No probs.mitään ei ole jääty paitsi mutta on kiva kun on iso perheyhteisö. Nyt olen eläkkeellä ja just tulin pojan luota Jenkeistä. Kivaa oli.
Kyllä ehtoo ilman perhettä on pitkä ja ne kaverit menee kuka minnekin. Taas oikein Kehä I Insider ajattelua. Pitää olla jätte kivää koko ajan.
Luin noita selityksiänne ja jotenkin kuullosti tutulta. Lukekaas mm ne eläkespeksit uudelleen. Toki mullakin on oma eläkesäästö ja olen kehoittanut lapsia samaan.

Tietysti on yhä niin ettei koskaan ole ollut niin viisas kuin suoritettuaan sosiologian tms apprån.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Eihän siihen ole mitään järkiperäistä selitystä, kun väestönkasvu on jo nyt huomattava ongelma."

Järkiperäinen selitys on siinä, että väestönkasvu ei ole Suomessa ongelma, vaan tavoiteltava asiaintila. Maailma ei ole samanlainen kaikkialla eivätkä Suomen muutamat miljoonat vaikuta globaalin väestönkasvun aiheuttamiin (potentiaalisiin) oneglmiin sitä eikä tätä. Itse kuitenkin tarvitsemme tänne tyhjään Pohjolan perukan erämaahan lisää ihmisiä, jotta yhteiskunta voi ylipäätään toimia.

"Toisinaan syntyvyyden tarvetta perustellaan myös talouden kasvulla, mutta jos töitä ei muutenkaan ole tarjota kaikille, niin eihän väkiluku silloin kasvata muuta kuin valtion menoja?"

Töitä on tarjolla lineaarisen korrelaation mukaan sitä enemmän mitä enemmän on porukkaa. Saksassa asuu liki 20-kertainen määrä ihmisiä vain hiukan Suomea suuremmalla pinta-alalla eikä työttömyys ainakaan pahempaa ole kuin meillä. Japanissa asuu karuilla saarilla yhteispinta-alaltaan Suomen kokoisella alueella (mutta vain rantakaistaleita asuttaen) 130 miljoonaa ihmistä ja siellä vallitsee käytännössä täystyöllisyys. Joten kaikki puheet siitä, että ihmisiä ei pidä tulla lisää, koska entisillekään ei ole työtä, on TÄYTTÄ puppua.

"Suomesta katoaa muutenkin kaiken aikaa työpaikkoja halpatyömaihin. Erityisen pahalta tilanne näyttää teollisuuden puolella, josta tulevaisuudessa tulee siirtymään jopa neljännes työpaikosta roboteille."

Kehitys kulkee edelleen kohti jälkiteollista yhteiskuntaa ja töiden luonne muuttuu sitä mukaa, niin kuin se on muuttunut historian saatossa tähänkin asti. Mutta mitä vähemmän täällä on asukkaita, sitä varmemmin teollisuus katoaa muualle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset