Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Minne asumistuet valuvat? - "Kasvua vuoden 2010 jälkeen 64,9 %"

  • Minne asumistuet valuvat? - "Kasvua vuoden 2010 jälkeen 64,9 %"
  • kuvat: martti asikainen
    kuvat: martti asikainen

Sipilän hallitus ilmoitti viime vuoden puolivälitarkastelun tuloksena tekevänsä muutoksia asumistukeen.

Hallituksen ministerit valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) etunenässä perustelivat asumistuen heikentämistä sillä, että asumistuen korotukset menevät suoraan vuokriin ja että asumistuen leikkaaminen olisi täten tehokas keino hillitä vuokrien nousua. 

Pian päätöksen jälkeen Valtio taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkaisi aikaisempien tulosten kanssa ristiriidassa olleen tutkimuksen, jonka mukaan asumistuki ei nostaisi vuokria. 

Tutkimusjohtaja Essi Eerolan ja erikoistutkija Teemu Lyytikäisen mukaan uudet tulokset viittasivat siihen, että tietyille ryhmille maksettava avokätisempi tuki ei valu vuokranantajille vaan kohdentuu suoraan tuensaajille.

Myöskään Kelan viime vuotinen tutkimusblogi ei tukenut näkemystä asumistuen yksiselitteisestä vuokria nostavasta vaikutuksesta. Kelan mukaan vuonna 2015 tehty lakiuudistus yksinkertaisti asumistukea, väljensi sen ehtoja eräiltä osin  ja toi sen piiriin uusia henkilöitä erityisesti työtulojen suojaosan ansiosta.

Heikennyksen saamasta runsaasta kritiikistä huolimatta konsti näyttäisi toimineen. Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2017 keskimäärin 1,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Vertailun vuoksi todettakoon, että vuden 2016 aikana vuokrat nousivat koko maassa yhteensä 2,2 prosenttia ja tätä edeltävinä vuosina ne ovat nousseet keskimäärin yli 3 prosenttia vuodessa.

Aikaisemmin asumistuki oli sidottuna vuokraindeksiin, eli kun vuokrat nousivat, myös asumistuki nousi, joka näkyy selvänä korrelaationa tiettyyn pisteeseen asti. Vuokrankorotukset eivät kuitenkaan yksin selitä asumistuen tarpeen lisääntymistä. 

Siinä missä asuntojen hinnat ovat nousseet vuosien 2010 - 2017 välisenä aikana yhteensä 6,12 prosenttia, ovat vuokrat kasvaneet tänä aikana 22,60 prosenttia. Maksetun asumistuen kokonaismäärä sen sijaan on noussut kyseisellä aikavälillä 1,2 miljardista eurosta reiluun 2 miljardiin euroon.

Tässä valossa tarkasteltuna asumistuen lisääntynyttä tarvetta ei voida selittää yksinomaan vuokrankorotuksilla, vaikka selvästi myös vuokrankorotukset ovat juoksuttaneet tuen määrää. 

Tuenmäärän tarve ei selity myöskään pienituloisuuden tai työttömyyden kautta. Suomessa oli vuonna 2010 noin 706 000 pienituloista henkilöä, kun taas vuonna 2016 heitä oli 637 000.  

Työttömiä puolestaan oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2010 tammikuussa 250 000 henkilöä, kun taas vuoden 2017 tammikuussa heitä oli enää 242 000.

Minne valtion maksamat asumistuet siis valuvat?

Mikä tilasto valehtelee?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Vuonna 2016 maksetun asumistuen kokonaismäärä kasvoi hurjalla 9,21 prosentilla, kun viime vuonna kasvua oli enää 4,34 prosenttia.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Asuntojen hinnoilla ei näyttäisi olevan vaikutusta asumistukien koavaan määrään. Sen sijaan ainakin maahanmuuttoon liittyen taitaa olla kasvattava vaikutus, kuten luonnollisesti myös työttömyyden kasvulla.

Laskeskelin yksistään myönnettyjen turvapaikkahakemusten perusteella oleskeluluvan saaneiden asumistukien määrän vuosina 2016 ja 2017 (yksin. as.tuki 270e/kk molempina vuosina) olleen n. 31 milj.euroa vuositasolla. Toki tuo sisältää virheolettamaa siksi että tiedossa ei ole mikä osuus hyväksytyistä on perheitä ja mikä yksinäisiä. Laskelmani perustuu yksinäisiin tuen saajiin ja siihen että kaikki ovat työttöminä.
http://tilastot.migri.fi/#decisions/23330/49?start...

Työttömyys nostaa todennäköisesti huomattavasti enemmän asumistuen kohonnutta määrää vuositasolla.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Eläkeyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama Kojamo (ent. VVO) myy kasan vuokra-asuntoja amerikkalaiselle sijoitusyhtiölle. Niiden osalta asumistuki alkaa pian valumaan sitten ulkomaille.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

On tutkimatta selvää, että kaikki lisäraha sossutukien, palkankorotusten ja halpojen lainojen kautta nostaa mm asuntojen hintoja.

Nämä rahat menevät rakentajien ja vuokraajien taskuihin. Kyllä tässä on kyse sijoittajien rikastuttamisesta verovaroilla.

Valtion asuinrakentamisella tulisi pyrkiä laskemaan asumisen kustannuksia tuntuvasti. Rakennustuotannon tulisi olla voittoa tuottamatonta ja rakennusmaan käytön kunnassa asuvalle ilmaista. Pääkaupunkiseudulla on täysin mahdollista laskea uusien asuntojen hintoja 30-40% nykyisestä tasosta.

Asumiskulujen korkeus estää kulutusta ja talouden hyvää kehitystä eli on kansantaloudellisesti myrkkyä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos nykyisistä asunnoista puolet on veroa ja ilmaa tuo 30-40%, aika vähän jää itse rakennukselle arvoa...

Ainakin jos tuosta Skanskan tai YIT:n liikevoittoprosentteja katsoo, ne ovat 3% ja 7%. Sanoisinpa että aika maltillisia. Toki vuokraajat ovat sitten asia erikseen. Rakennusliikkeiden bisnes kun on äärimmäisen kilpailtua kun taas vuokraloordit pääsevät myymään niukkuutta pihiseville markkinoille.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Mihin tutkimukseen perustat tämän 30 - 40 %:n lasken? Varmasti joku sen on laskenut, jos se kerran täysin mahdollista on?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuota VATTin paperia on tulkittu hiukan väärin. Kuten tutkijat itsekin sanovat:

"Tulokset eivät kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä, nostaako asumistukijärjestelmä sinänsä yleistä vuokratasoa."

Tämähän se olennainen kysymys nimenomaan on ja aiemmat tutkimukset ovat esittäneet että asumisen tukeminen nostaa yleistä vuokratasoa. Esim VATT arvioi itse aiemmin että yhden euron asumisen tuki nostaa vuokratasoa yli 50 senttiä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Joka kieltämättä kuulostaa loogiselta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Varmasti kaupungistuminenkin näyttelee tässä osaa. Pienituloiset tai työttömät muuttavat kaupunkeihin, joissa asuinkustannukset ovat korkeampia. Esimerkiksi Helsingissä yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2016 yleistä asumistukea saavia ruokakuntia oli yhteensä 42 000. Kelan arvioiden mukaan yhteiskunta maksoi vuonna 2017 yhteensä 12 600 helsinkiläisen kotitalouden asumiskulut. Uudellamaalla ruokakuntakohtainen tuki oli vuonna 2017 yhteensä 384 euroa muiden maakuntien tuen vaihdellessa 283 ja 314 euron välillä.

Vuodesta 2010 lähtien vuokrat ovat suhteellisesti nousseet pääkaupunkiseudulla vain hieman enemmän kuin koko maassa tai pienillä paikkakunnilla. Absoluuttisesti vuokrat ovat toki nousseet pääkaupunkiseudulla enemmän. Se ei siis selitä kokonaismuutosta. Nopealla vilkaisulla pk-seudun vuokrat nousi 2010-2015 yhteensä 18,5 prosenttia. Kokonaisinflaatio oli 8 prosenttia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Varmasti kaupungistuminenkin näyttelee tässä osaa."

Ja tämä kaupungistuminen on hallituksen kärkitavoitteita, kaikki vaan muuttamaan maalta kaupunkiin koska maaseutua ei haluta tukea. Nyt kelvollisetkin asunnot ovat monissa maaseutukunnissa tyhjillään ja kaupungeissa huutava pula asunnoista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Vuonna 2015 otettiin käyttöön 300 euron ansiotulovähennys: tuen laskennassa vähennetään ansiotulosta 300 euroa (ns. suojaosuus). Tämä todennäköisesti selittää vuoden 2016 piikin.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Kuinka iso osuus vuokrista maksetaan asumistuista ja kuinka vuokralla-asujien määrä on muuttunut? Minulla ei ole vastauksia.

Itse lähtisin niiden lisäksi katsastamaan miten porukka on jäänyt entistä useammin viivan alle indeksijäädytysten ja asumistukimuutosten myötä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Varmasti Suomeen rantautunut nollatuntisopimus ja pätkätyökulttuurikin nostavat tuen tarvetta. Asiaa ei auta yhtään se, että kuntapäättäjillä on sijoitusasuntoja ja asuntolainoja. Jos asuntojen määrä lisääntyy, niin niiden arvot laskevat, ja tätä myöten he ovat itse lirissä. Heidän ei näin ikään kannata ajaa julkisrahoitteisia, halpoja asuntoja kasvukeskuksiin. Syntyy selkeä intressiristiriita.

Käyttäjän PetriKokko11 kuva
Petri Kokko

En väitä että vastikketon maahanmuutto on ainoana syynä siihen että asumistuet ovat nousseet ja karkaamassa käsistä, mutta varmasti silläkin omat vaikutuksensa ovat. Eivätkä enää ihan pienet.
Menkää huvikseen vaikka tutustumaan pääkaupunkiin ja itä-helsinkiin ja siihen paljonko sinne on kerätty maahanmuuttajia. Helsnkiin missä on jatkuva pula edullisista asunnoista.
Mihin nämä nämä usein sosiaalihuollon asiakkaat sitten on majoitettu? Aivan oikein, mm. kovan rahan vuokrakämppiin joihin maksetaan isoja määriä vuokratukia.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Älä katso tilastokeskuksen työttömyyslukuja vaan vilkaise TEM:in työllisyyskatsausta ja putsaa sieltä koulutukset ja työkuntoutukset yms. ja näin saat todellisen työttömyysmäärän.

Miksi aina pitää katsella tilastokeskuksen työttömyyslukuja kun ne eivät pidä paikkaansa?!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Täässäpä yksi uusi asuntosijoittaja vuodelta 2016:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005016666.html

Itse kysymykseen miksi asumistukien määrä on noussut nopeasti yli kahden miljardin euron tasolle: Köyhien määrä on vain lisääntynyt.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Tekee mieleni myös kysyä, että minne valuvat remonttia tekevän kerrotalon vanhusten kasvavat yhtiövastikkeet. Aikoinaan kun he ovat maksaneet velkansa asunnostaan ja sitten iskikin päälle uusi aika, että esim. putkiremontti tulee maksamaan n. 1000 € per asunnon lattiapinta-alan neliömetri. Aika rankka maksuohjelma taas koittaa jo kerran nuoruudessaan (40-50 vuotiaina velattomaksi) asuntovelkansa maksaneille, että nyt eläkkeellä pitäisi säästöistään maksaa remontteja, joita eivät vanhuudeltaan osanneet odottaa. Kuka ja ketkä tämän eläkkeellä olevien, jo asuntonsa maksaneiden kerrostaloasujien kohdalle keksivät?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset