Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Näkökulma: Vain kuolleen ruumiini ylitse, eikä silloinkaan

  • kuva: wikimedia commons / 401(k) 2012
    kuva: wikimedia commons / 401(k) 2012

Perintö- ja lahjaveron poistamista vaativa kansalaisaloite rikkoi maanantaina 50 000 allekirjoittajan rajan, jonka myötä se jatkaa matkaansa eduskunnan käsiteltäväksi.

Kansalaisaloitteen taustalla on vaasalainen kauppatieteiden opiskelija ja RKP:n aktiivi Christian Pundars. Hän pitää perintö- ja lahjaveroa moraalittomana" ja haitallisena verona, jonka kautta valtio rankaisee lähiomaisensa menettänyttä henkilöä vaatimalla veroa tämän jättämästä perinnöstä. 

Pundars ei kuitenkaan ole ainoa, joka kokee 20 000 euron kokoisista tai sitä suuremmista ja sukulaissuhteeseen sidotuista perinnöistä maksettavan veron epäoikeudenmukaiseksi.

Perheyritysten liitto on käynyt aktiivista keskustelua veron poistamisen puolesta jo vuosien ajan, koska sen uskotaan vaikeuttavan yritysten sukupolvenvaihdoksia ja tätä kautta myös Suomen talouskasvua.

Talousasiantuntijat tosin ovat asiasta täysin eri mieltä.

PERINTÖ- JA LAHJAVERO on tiedettävästi yksi maailman vanhimmista ja vihatuimmista verotusmuodoista. Jo muinaiset roomalaiset olivat raivoissaan keisari Augustuksen asettamasta viiden prosentin perintöverosta. Samaan aikaan perintöveroa voidaan kuitenkin huoletta kutsua yhdeksi reiluimmista verotuksen muodoista, koska se koskee pääsääntöisesti pelkkiä ansiottomia tuottoja. 

Perillinen harvoin osallistunut saamansa varallisuuden kerryttämiseen, tai tehnyt mitään muutakaan perintönsä eteen. He vain sattuivat pompsahtamaan ulos oikeasta kohdusta, ja ennen kaikkea oikean siittiön siittämänä, sillä kaikkihan teistä tietävät, että murskaava enemmistö maailman varakkaimmista ihmisistä on miehiä. Todella vanhoja miehiä.

Tyypillisesti kapitalistinen logiikka nojaa ajatukseen, jonka mukaan ihmisen tulotaso ja hänen yhteiskuntaluokkansa määräytyy henkilökohtaisen työpanoksen kautta, mutta millä ihmeen ajatuskaarella tästä päästään siihen lopputulemaan, jossa oikeaan perheeseen syntyminen on sinun omaa ansiotasi? Kysehän on puhtaasta sattumasta, josta saatava hyöty heijastuu koko elinkaareen. 

Ulkomaiset yliopistot, yksityiskoulut, tuhansien eurojen preppauskurssit, mukava kasvuympäristö, vanhempien sosiaaliset verkostot, heidän maksama tai takaama asunto, autokortti, isän järjestämä työpaikka ja rapujuhlat, eikö tässä muka ole tarpeeksi etumatkaa ihmiseen nähden joka on syntynyt neljän lapsen yksinhuoltajaperheeseen? 

Onko 7 - 33 prosentin perintöverostakin pakko vääntää vielä erikseen kättä?

KANSAINVÄLISTÄ TALOUTTA tutkivan Peterson-instituutin mukaan lähes puolet Länsi-Euroopan miljardööreistä on perinyt heidän omaisuutensa ja määrä on ollut kaiken aikaa kasvussa. Instituutin muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että yli 20 prosenttia Euroopan perityistä rikkauksista on vähintään neljä sukupolvea vanhaa. Yleisintä miljardiomaisuuksien periminen oli Saksassa, jossa jopa 65 prosenttia maan varakkaimmista ihmisistä oli perinyt omaisuutensa. 

Italian keskuspankin vuonna 2016 tekemä tutkimus tukee Peterson-instituutin käsitystä. Keskuspankin tutkimuksesta kävi ilmi, että Firenzen vauraimmat perheet olivat säilyttäneet asemansa perimällä omaisuutta yli 600 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän vaurautensa on lähtöisin noin 21 sukupolven päästä. Samassa tutkimuksessa kävi myös ilmi, että yhteensä noin kolmasosa Italian varakkaimmista ihmisistä oli perinyt omaisuutensa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD puolestaan kertoi vuoden 2014 raportissaan, että tuloerojen kasvu ei ole pulma pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi, vaan myös talouskasvun kannalta. Tuloerojen kasvu hidastaa OECD:n mukaan talouskasvua. 

Talouskasvun heikentävä vaikutus johtuu järjestön mielestä siitä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tiedot ja taidot heikkenevät tuloerojen kasvaessa, kun taas vastaavasti paremmassa asemassa olevien ihmisten tietoihin ja taitoihin tulee vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta. Tätä myöten yhteiskunta jättää huomattavan osan jäsentensä potentiaalia hyödyntämättä ja menettää tätä kautta talouskasvuaan.

OECD:n näkemys on voimakkaasti ristiriidassa usein toistetun väitteen kanssa, jonka mukaan tuloerojen kasvun pitäisi nimenomaan vahvistaa talouskasvua. Tuloerojen kasvu on raportin mukaan ollut kovinta Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa. OECD laskee tuloerojen kasvun leikanneen jopa 9 prosenttiyksikkö Suomen talouskasvusta 1980-luvun jälkeen. 

Perinnön verottaminen on myös suomalaisten talousasiantuntijoiden mukaan vähiten haitallinen vero talouskasvulle, jos yleisenä mittapuuna pidetään verotuksen talouskasvulle aiheuttamia haittoja. Tämä selvisi Ekonomistikone-sivuston järjestämästä kyselystä, johon oli kutsuttu akateemisten meriittien perusteella 90 johtavaa suomalaista taloustieteilijää. 

PERINTÖ- JA LAHJAVERO ON TUOTTANUT viime vuosina noin puolesta miljardista vajaaseen miljardiin euroon verotuloja. Viime vuonna summa oli runsaat 900 miljoonaa euroa, joka oli poikkeuksellisen paljon. Edellä mainittujen tutkimusten ja kyselyjen valossa on täysin perusteltua olettaa, että jos perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin, se kiristäisi ennen kaikkea työn verotusta. Todennäköisesti myös myyntivoitoista kerättävää veroa jouduttaisiin nostamaan, jotta puntit saataisiin tasan.

Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi näin ikään vain kaikista rikkainta väestönosaa, koska heidän kohdallaan omaisuus seuraa perässä läpi sukupolvien ja vuosisatojen. Tavallisten ihmiset tapauksessa, joiden kohdalla perittävä varallisuus koostuu pääasiassa omistusasunnosta, vanhasta autosta ja pienestä tilkusta viljelymaata, he joutuisivat maksamaan senkin edestä veroa perintöä myydessään.  Puhumattakaan siitä, miten menetetyt verotulot revittäisiin suoraan palkansaajien selkänahasta, koska hyvinvointiyhteiskunnan verokirstuun jäisi 500 - 900 miljoonan euron vaje.

Onko tämä jonkun mielestä kannatettava ehdotus? 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (220 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Yhdysvaltain edesmennyt presidentti Theodore Roosevelt olisi varmasti kauhuissaan, jos hän näkisi kuinka kauas ihmiskunta on puusta pudonnut. Roosevelt varoitti jo omana aikanaan siitä, miten valtavien omaisuuksien luovuttaminen sukupolvien ylitse tulisi aiheuttamaan suurta haittaa koko kansakunnalle.

http://www.nytimes.com/1999/08/09/opinion/teddy-ro...

"Roosevelt, the Oyster Bay patrician who used his inheritance to lead a life of public service rather than a life of leisure, always believed that the transmission of enormous wealth to young men ''does not do them any real service and is of great and genuine detriment to the community at large."

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hauska nippelitieto. Ruotsalainen miljardööri Erik Selin omistaa tämän hetkisten arvioiden mukaan noin 4 000 vuokra-asuntoa Helsingin seudulta. Yhdysvaltalaisen talouslehti Forbesin mukaan hänen omaisuutensa arvo on noin 1,7 miljardia euroa.

Kun viisikymppisen Selinin kellot joskus soivat, niin hänen omaisuutensa siirtyy sellaisenaan lähiomaisille. Ruotsissa perillisten ei tarvitse maksaa veroa perinnön saamisen yhteydessä. Veroja maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun nämä pyrkivät realisoimaan omaisuutta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Vuokrabisnes on hieno, koska valtio tunkee asumistukena koko ajan kasvavia summia rahaa asunnon omistajien taskuihin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Se on paras bisnes. Suoraa tulonsiirtoa ja tasaista vauhtia kasvava tuotto.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #13

Plus että prekariaatti tekee kaiken paperityön, jotta nämä omistajat saisivat rahaa.

Henry

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Ongelma on siinä, ettei varakas kaipaa mitään hyvinvointiyhteiskuntaa vaan päinvastoin. Koska omaisuuden suoja on yleensä kaikkialla suurempi kuin muut yhteiskunnan tarjoamat suojat, ei mikään muutu ilman varakkaiden omaa halua.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Varakkaan omaisuus syntyy kuitenkin yhteiskunnan myötävaikutuksella, ja myös varakas hyötyy koulutetusta ja tehokkaasta työvoimasta, jota hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa. Kysymys on myös moraalista, ennen kaikkea moraalista.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Yhtä moraalia ei ole olemassakaan. Rikkaan moraalin mukaan on väärin, että häneltä viedään ja köyhän moraalin mukaan on väärin, ettei rikkaalta oteta enemmän.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #16

Joo ja ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille, kuten Laura Huhtasaari viisaasti totesi. Jos kuljetaan normatiivisen etiikan rajoissa, niin yleisesti ottaen yhteiskunnilla on melko yhtenevät moraalikäsitykset. Mikäli niillä ei olisi, niin yhteiskunta ei toimisi laisinkaan. Tässä mielessä on aiheellista olettaa, että tiedät mitä tarkoitan minun puhuessa moraalista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Koko perintöveron poistamisen sijaan tulisi pohtia sitä, miten yleisimpiin ongelmiin pystyttäisiin vaikuttamaan. Todennäköisesti riittäisi pelkkä lainsäädännön muuttaminen siten, että perintöveron maksuaikaa ja -ehtoja muutettaisiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Esittämäsi argumentit kuitenkin tukevat lähinnä perinnön/perintöoikeuden lakkauttamista. Jos kerran perintö haittaa talouskasvua ja tuo kasvu otetaan tavoitteeksi, perinnön lakkauttamisen on oltava kasvulle edullista, eikö vain?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #38

Uskon perinnön verotukseen, en lakkauttamiseen. Esimerkiksi yritysten siirtyminen seuraavalle sukupolvelle on tärkeää, jotta rattaat jatkaisivat pyörimistä ja työpaikat säilyisivät entisellään. Surullisen usein suuret rahastot ostavat entiset perheyritykset pois kuljeksimasta, koska siltä suunnalta löytyy sitä pääomaa millä rynniä apajille.

Käytän talouskasvua esimerkkinä lähinnä sen vuoksi, että perintöveron lakkauttamista kannattavat tahot ovat usein puhumassa kovaan ääneen talouskasvusta ja maamme nihkeästä talousennusteesta, joka johtuu liian suurista palkoista (vrt. Björn Wahlroos).

Perintöjen vaikutuksista puhuessa on kuitenkin havaittavissa selkeä sokea piste, jonka olemassaoloa tuskin halutaan edes tunnustaa, vaikka jopa arvostettu talouteen ja kansainvälisiin asioihin keskittyvä Economist on kirjoittanut aiheesta muutamia kertoja. Kyseinen käytös on kuitenkin täysin inhimillistä, sillä kukapa meistä ei toivoisi lapsille tai lapsenlapsille parempaa ja vauraampaa elämää kuin meillä itsellämme on ollut.

Käyttäjän markkukoivisto39 kuva
Markku Koivisto Vastaus kommenttiin #38

"Perintövero on vähiten haitallinen vero". Mutta haitallinen siis. Kaikki veroko on siten haitallista? Nämä korkean tason lausunnot ovat välillä hämmentäviä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #173

Kysymys on kysymyksen muotoilusta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #173

Talouden näkökulmasta kaikki verot ovat haitallisia. Pääoman kuppaaminen talousjärjestelmästä ei määritelmällisesti voi kasvattaa taloutta. Vai osaisitko osoittaa jonkun veron itsessään olevan talouden kannalta hyödyllinen? Selvennyksenä vielä varmuuden vuoksi, että en tarkoita verovarojen käyttökohteita, vaan pelkkää veronkantoa.

Käyttäjän KaustiRantalainen kuva
Kausti Rantalainen Vastaus kommenttiin #176

Talouden kannalta ihmiset ovat haitallisia.

Vai osaisitko osoittaa jonkun veron itsessään olevan talouden kannalta hyödyllinen?

Onko talous itseisarvo, lähtökohta tai päämäärä? Miten olisi toimiva yhteiskunta? Sitä toteutetaan veroilla. Yhteiskunta tekee talouden. Yhteiskunta tarvitsee veroja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #180

Keskustelu lähti blogistin esittämästä väitteestä koskien taloutta. Voimme yhtä hyvin keskustella omenoiden hyödyllisyydestä yhteiskunnalle. Sekään ei liity verojen hyödyllisyyteen talouskasvun kannalta, yhtään sen vähempää kuin ehdottamasi näkökulma.

Käyttäjän markkukoivisto39 kuva
Markku Koivisto Vastaus kommenttiin #184

Keskustelkaamme siis siitä, onko perintövero YHTEISKUNNAN kannalta vähiten hyödyllinen vero. Talouden kannalta se on siis vähiten haitallinen, selvä. Itse olen sitä mieltä, että panemalla tuo vero-osuuskin talouden kiertoon, se tuottaa joskin vähitellen veroa yhteiseen kassaan ja saattaapa matkan varrella saada aikaan muutakin hyvää, kuten vaikkapa investointeja ja työtilaisuuksia. Siitä olen varma, ettei se hyödyttömänä joudu jonnekin patjan alle piiloon.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #198

Minä en pidä perintöveroa taloudelle vähiten haitallisena, tuon arvion saat kyllä pistää blogistin piikkiin.

Yhteiskunnan kannalta vähemmän hyödyllinen lienee ainakin koiravero, joten ei ole vähiten hyödyllinen. Veron hyödyllisyyden arvioimiseksi yhteiskunnan kannalta pitäisi ensin löytää jonkinlainen konsensus siitä, mikä on yhteiskunnan kannalta hyödyllistä. Muuten on aika turhaa ruveta rankkaamaan veroja.

Mielestäni vähiten haitallinen vero on sellainen, jonka vaikutus taloudelliseen kasvuun on mahdollisimman pieni, kohtelee veronmaksajia yhdenmukaisesti, edellyttää mahdollisimman pienen panoksen toteutuakseen ja tuottaa merkittävän verokertymän (jota ei olisi muita suurempia veromuotoja soveltaen saatavissa). Perintövero on ristiriidassa noiden kaikkien kriteerien kanssa, joten en osaa pitää sitä hyödyllisenä yhteiskunnan kannalta.

Yhteiskunnan kannalta vähiten hyödyllisen veron pohtiminen lienee kuitenkin jo ihan oman blogin aihe. Ei sotketa sillä tätä keskustelua perintöverosta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #206

Eipä, vaan Ekonomistikoneen tekemän paneelitutkimuksen piikkiin, jossa pyydettiin muistaakseni 90 akateemisilla meriiteillä valittua, johtavaa talousasiantuntijaa laittamaan eri verot haitallisuuden mukaiseen järjestykseen. Älkää ampuko sanansaattaajaa, minä olen vain kuolevainen viestinviejä, joka uskoo itseään viisaampia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #207

Mitä tahansa ei kannata niellä pureksimatta, eikä varsinkaan saarnata eteenpäin... Äkkinäisempi saattaa päätellä sinun olevan samaa mieltä.

Saattaahan tuo taloudellisesti kuulua vähemmän haitallisiin, mutta moraalisesti kestämättömänä ja turhaa komplikaatiota ja byrokratiaa luovana se on yhteiskunnallisesti erittäin haitallinen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #211

Tottakai luin vastaukset ja katsoin myöhemmin kommentit. Mielestäni ihan järkeenkäypiä perusteluita, vaikka onhan tässä aina se Tom Berglundin mainitsema avoimen talouden riski, että varallisuus siirtyy maihin jossa perintöveroa ei ole. Täältä voit lukea vastaukset kysymykseen: http://www.ekonomistikone.fi/kysymys-perinto/

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #212

Olen yleensä Markus Jäntin kanssa asiasta kuin asiasta eri mieltä. Tulihan se päivä kun voin todeta hänen vastanneen fiksusti. Itse kallistun nobelistimme kannalle, olen epävarma. Todennäköisesti koiravero on talouskasvun kannalta vähiten haitallinen veromme.

Huomasithan, että useampi pyörsi kommentissa kantansa ja piti kiinteistöveroa vähemmän haitallisena talouskasvun kannalta.

Berglund on aivan oikeassa, vaikka kaikki eivät ehkä siirräkään kirjojaan Tukholmaan ja konttoriaan Helsinkiin verojen perusteella...

Lisäys: Mielenkiintoisinta tuossa on kysymyksen muotoilu, jossa itsestäänselvästi todetaan kaikkien verojen haittaavan talouskasvua jossain määrin. ;)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Pennut oli näläissään, kun lainoja makseltiin. Kaikki vapaa-ajat meni isän firmassa ilman palkkaa.

Ansiotontahan se silloin on.

Punaisten ahneus ylittää kaiken moraalin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ahneus? Puhut punaisten ahneudesta? Katso nyt miten maailman varallisuus on jakautunut: https://www.oxfam.org/en/pressroom/pressreleases/2...

Ovatko ekonomistitkin ahneita? Italian keskuspankki? Taloutta tutkiva Peterson-instituutti? OECD? Puhut höpöjä.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kyllä ne ovat höpöjuttuja.

Pääosa perinnöistä on pienia eivätkä ne mene joillekin miljardööreille, joita on promillen murto-osa väestöstä.

Perintö voi tulla monessa muodossa. Se voi olla osuus yhtiöstä, arvopapereita, käteistä, tilirahaa, immateriaalioikeus, kiinteistö, asunto-osake, lomaosake, muu arvo-osuus, rahakokoelma, taidetta tai kulkuneuvo.

Peritystä rahasta on helppo irrottaa vero maksuun, mutta on kohtuutonta joutua myymään jotain saadakseen perintöveron maksettua. Erityisen ikävä on tilanne, jossa peritty kohde on omassa käytössä kuten asuntona.

Ei ole oikein, että perivä lapsi joutuu ottamaan lainaa voidakseen maksaa kotinsa perintöverot. Hänen perintönsä arvo on sen käyttöarvo itselle eikä verotusarvo. Asunto on ns hänen persaaksiensa alla hautaan asti kenties.

Lukuisissa tapauksissa on perintökiinteistö ollut myös lasten työn tulosta. He ovat rakentaneet perheen kodin ja mökit itse isänsä kanssa. Kuulun itse näihin. En näe, että muilla olisi mitään oikeutta taloon, jota olen ollut aamusta yöhön joskus rakentamassa. Sama koskee maa-ja metsätiloja ja muita perheyrityksiä. Ne on suurin osa tehty perheen työvoimalla ja sen ottamilla riskeillä.

On myös runsaasti perinnön saajia, jotka ovat vuosia hoitaneet perimiään vanhuksia palkatta. Perintö on heille usein perittävän harkitsema palkkio tehdystä hoitotyöstä. Se palkkio ei todella ole se tyypillinen 400€ omaishoitajan saama raha. Itselläni se olisi vastannut 1/30 osaa kiinteästä palkastani.

On myös perittäviä, joiden lapset tai sukulaiset tarvitsevat taloudellista tukea sairauden, työttömyyden tai velkojen takia.

Siten on heikosti perusteltua väittää, että perinnöt ovat tulleet itsestään kaikille hyvällä tuurilla, kun ovat syntyneet oikeasta pepusta maailmaan.

On paremmin perusteltua kysyä, miksi länsimaisissa vapaissa olosuhteissa on niin paljon ihmisiä, jotka ovat olleet työkykyisiä, eivätkä ole saaneet edes omaa elantoaan aikaan vaan heidät on elätettävä. Onko sellainen tilanne muiden vika ja heidän säästämänsä omaisuuden syytä. En usko, että edes itse tämän uskot, jollet ole merkantilisti, joka luulee maailmassa jaettavan varallisuuden olevan vakio.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #26

Rikkain prosentti tykitti itselleen 82 prosenttia viime vuonna syntyneestä vauraudesta: https://www.oxfam.org/en/pressroom/pressreleases/2...

Tai tästä, 42 ihmistä omistaa saman verran kuin 3,7 miljardia köyhintä: https://www.theguardian.com/inequality/2018/jan/22...

Määrällisesti pääosa perinnöistä on pieniä, mutta suurimpia perintöjä keräävät tahot ajavat nyt läpi tätä uutta kansalaisaloitetta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Maailman köyhimmän ihmisen nettovarallisuus on noin kaksi kertaa enemmän pakkasella, kuin Suomen rikkaimman plussalla. Mitä me näistä triviatiedoista hyödymme?

http://www.cityam.com/blog/1400490226/world-s-poor...

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #28

Joo, näin siis maailmalla. Suomessa ongelmana, suurena ongelmana lienee paremminkin se, että meillä ei ole vauraita.

Nuo usein tänne siteeratut tilastot eivät vain sovellu Suomeen, tai siis soveltuvat heikosti.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#8
Eikös plogi ollut suomalaisten pienien perintöjen takavarikosta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #33

Tutkimustieto perintöveron hyödyllisyydestä sekä tuloerojen kasvusta kuitenkin ovat melko universaaleja. Tuo OECD:n raportti sekä Ekonomistikoneen paneeli taas koskevat ennen kaikkea Suomea.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #36

Anteeksi, missä tutkimuksessa perintövero on todettu hyödylliseksi?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #37

IMF:n mukaan varakkaiden korkeampi verotus vähentää taloudellista eriarvoisuutta, OECD:n mukaan taloudellinen eriarvoisuus ja tuloerot heikentävät talouskasvua, useiden professorien mukaan (ihan Hiilamoa ja Pikettyä myöten) perintövero tasaa tuloeroja. Do the math, Max. I know you can do it.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #56

#56
Suomesta laukkaa jo nyt väkeä pois korkean verotuksen takia.

Yleensä ihmiset tekevät töitä saadakseen toimeentulon itselleen ja perheelleen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #57

Suomessa on ihmisiä, joille kaikki verotus on liikaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #58

#58
Eikös me Martti lähdetty myös? Minä halusin hiestäni enemmän itselleni.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #56

Kirjoitit blogauksessa rehellisesti vähemmän haitallisesta verosta, mutta nyt heittäydyit populistiksi. En ole tietoinen, että joku vakavasti otettava tutkimus esittäisi verojen olevan taloudelle hyödyllisiä. Vai Piketty, kas kun et kaivanut esiin Marxia. Mutta ei Pikettykään käsittääkseni pidä veroja taloutta hyödyttävinä, vai pitäätö?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #61

Totta, mutta yhteiskunnan toimivuuden kannalta on täysi välttämättömyys, että veroja kerätään. Muuten tämä touhu menee siihen, että syntyy aidattuja asuinalueita, joissa on yksityisten turvallisuusyritysten aseistetut vartijat kiertämässä. Se sopii melko huonosti suomalaiseen katukuvaan. Niin ja pitäähän meidän nyt se hallituksen lupaama 400 euron tuki sähköpyöriinkin jollain maksaa. Pikettyhän on monta kertaa palkittu taloustieteilijä, kirjailija ja YK:ssakin tuttu puhuja. Ei hänen saavutuksiaan nyt kovin hevillä voi vähätellä.

Lainasin muuten aikaisemmin Marxia yhdessä kommentissa. En nyt ihan sanasta sanaan, mutta lainasin kuitenkin ("varakkaan omaisuus syntyy kuitenkin yhteiskunnan myötävaikutuksella"). Se jäi teidän valveutuneilta katseiltanne kokonaan huomioimatta. Todennäköisesti sen vuoksi, että harva täällä on lukenut vanhaa partasuuta. Kiteen korpikommunisti kyllä huomasi lainauksen välittömästi, mikä ei varsinaisesti yllättänyt minua lainkaan. Minä itse en muuten ole marxilaisia, vaan uuskeynesiläisiä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #64

#64
Verojen keruuta tärkeäpää on verojen käyttö.

Suomessa se ei toimi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #78

Tästä olemme tismalleen samaa mieltä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #64

Luulin että olimme jo yksimielisiä, että veroja joudutaan kantamaan. Mitä yrität sanoa?

Juuri tuollaiset sähköpyörähömpätykset ovat ihan vihonviimeisiä veronkäyttökohteita. Valtakunnanoikeuteen sietäisi raahata moiset verivarojen hukkaajat. Mikä siinä on, että heti kun on isompi tai penempi sähkömoottori jossain vempaimessa, pitäisi valtion olla tukemassa?

Ja Pikettyähän ei voi kyllin vähätellä. Onhan hänellä tieteellisiäkin saavutuksia, mutta ei se tee hänen ideologisesta paatoksestaan sen validimpaa. Transaktioverossa hän oli kuitenkin jonkin suuren jäljillä. Kompastui vain ideologiaansa ja jäi tuijottamaan arvopaperimarkkinoita. Transaktiovero ainoana veromuotona olisi varsin pätevä verotuksen muoto. Siis kaikkia transaktioita koskevana.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #84

Sitä, että veroja pitää kerätä, mutta niitä tehokkaammin kanavoimalla voisi säästää pitkän pennin. Aivan kuten tuolla alhaalla toit hienosti esiin, niin esimerkiksi tuulivoimassa on huomattava, Pekkarisen mentävä leikkauskohde.

Tuo hallituksen esitys 400 euron tuesta sähköpyöriin kuulosti mielestäni tosi kummalliselta. Miksi tavallisia pyöriä ei tueta? Eikö niiden käyttö ole sähköpyörää ympäristöystävällisempää ja terveysvaikutuksiakin löytyy enemmän. Tuohan on vähän samanlaista näpertelyä kuin parkkikiekon väri ja muoto, mutta tulee pirusti kalliimmaksi.

Saatan olla pessimisti ja kyynikko, mutta minulla ainakin tuli heti ensimmäisenä mieleen "vihreänä tekona" esitetty epäsuora yritystuki, jonka vuoksi aloin selvittämään kuka ministereiden kavereista on sijoittanut sähköpyöriin. En tosin päässyt puusta pidemmälle, kun tuli käännettäviä artikkeleita työpyötä täyteen.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #85

Pekkarointi ja maan tapa saivat minut muuttamaan.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #86

Joo, en minäkään verojen vuoksi lähtenyt, vaikka pitkäaikaistyöttömältä otetaankin suhteellisesti suurimmat verot (20%). Jos olet päivänkin töissä, niin vero putoaa hieman suuremmallakin tulotasolla muutamaan prosenttiin.

Lähdin, koska:
- Äänestäjät äänestävät täysin idioottibroilereita valtaan
- Suomalaisten kyvyttömyys organisoida yhtään mitään kansainvaltaista.
- Oikeisto kasvattaa byrokratiaa ja senkin maksaa vähävarainen
- Byrokratiaa ei leikata esim. puoleen.
- Oikeus ei toimi köyhän osalta.
- Minä, minun, minulle-ajattelu on hiottu huippuunsa.
- Lammaskansa (n.90% kansasta) luulee, ettei Suomi ole korruptoitunut maa.
- Media toimii vain vallanpitäjien ja ulkomaiden käsikassarana. Tästä syystä politikot eivät uskalla puhua totta, koska tietävät, että kansa seuraa ketä vain huulenheittäjää.
- Euro ja synkät vientinäkymät.
__________________________

Nuorempana tykkäsin kyllä juhannuksesta (erään julkkisnaisen sanoin): "Pillu, pullo ja polkupyörä, siinä on juhannus."

Henry

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #56

Tulojen tasaamisen ideaali ei tietenkään ole kaikkien varallisuuden tasaaminen samansuuruisiksi vaikka et sitä esitäkään. Jossain vaiheessa tuloerojen väheneminen siis saavuttaa pisteen, jossa se ei enää lisääkään talouskasvua.

Tuloerojen kasvu saattaa lisäksi indikoida aivan jotain muuta kuin mitä korrelaatiosta voisi päätellä. Esim. varallisuuden kasvua perustuen spekulaatioon, kuten ennustettuihin tulevaisuuden näkymiin erilaisten omaisuusluokkien arvostuksissa markkinoilla.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #37

#37
Anteeksi, missä tutkimuksessa perintövero on todettu hyödylliseksi?
.............

Mitä hyödyllisyydellä tässä tapauksessa tarkoitetaan?

Minä ajattelen asiaa näin. Hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan veroilla. Ilman veroja ei ole hyvinvointiyhteiskuntaa. Jos perintöjä ei veroteta hyvinvointiyhteiskunnan veropohja vähenee ja ja ihmisten hyvinvointi yleisesti laskee.

Koska hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen vaatii verotuloja sen tarvitsee verottaa kansalaisiaan. Mielestäni verotuksen täytyy olla mahdollisimman oikeudenmukaista.

Verotus on mielestäni mahdollisimmman oikeudenmukaista silloin kun verotetaan ennen kaikkea sellaista tuloa minkä eteen ihminen itse ei ole tehnyt mitään verrattuna sellaisen ihmisen verotukseen joka on tehnyt verotettavaa tuloa niska hiessä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #90

Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen mukaan useat tutkimukset osoittavat perintöveron poistamisen lisäävän epötasa-arvoa, IMF:n mukaan varakkaiden korkeampi verotus vähentää taloudellista eriarvoisuutta, OECD:n mukaan taloudellinen eriarvoisuus ja tuloerot heikentävät talouskasvua, useiden professorien mukaan perintövero tasaa tuloeroja. Do the math, Juha. I know you can do it.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #91

#91
Tasa-arvo koskee vain julkista sektoria.

Muut ovat hyvin epätasa-arvoisia ja elävät kädestä suuhun korkeiden verojen takia.

Neuvostoliitto kaatui suurimmalta osin perinnöttömyyteen.

Vanhempia motivoi tehdä töitä lastensa parhaaksi ja perintö on juuri sitä.

Punainen tuuli tappaa kaiken elävän ja maan matosetkin.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #101

#101
Muut ovat hyvin epätasa-arvoisia ja elävät kädestä suuhun korkeiden verojen takia.
..............

Ne ihmiset joilla on korkea veroaste tuskin elävät kädestä suuhun.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #102

#102
Osoittaa suunnatonta tietämättömyyttä ja halveksuntaa.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #107

#102
Suomen progressivisen verotuksen takia mitä korkeampi veroaste, sitä suuremmat tulot, eli sitä enemmän jää käteen verojen jälkeen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #109

Syy- ja seuraussuhde on tuossa käännetty yhtä päälaelleen kuin blogikuvasi.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #110

#110
Noteeraan vain perustellut mielipiteet. Muut voit pitää omanasi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #111

OK, korkeasta tuloveroprosentista ei seuraa korkeat tulot, vaan korkeista tuloista seuraa korkea tuloveroprosentti. Oliko riittävä perustelu?

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #112

#112
Perustelut olivat riittävät.

Sanoin tosiaan asian vähän nurin kurin vaikka se ei itse lopputulokseen vaikutakaan.

Eli viisaammin sanottuna.

Suomen progressiivisen verotuksen takia, mitä enemmän tuloja, sitä korkeammat verot, sitä enemmän jää käteen rahaa kuin vähemmän ansaitsevalle.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #113

Tuo on totta vain jos katsot pelkästään ansiotuloja. Jos mukaan otetaan yhteiskunnan progressiiviset maksut ja regressiiviset tuet, ei ole lainkaan mahdotonta, että lisääntyneet tulot johtavat vähentyneisiin käytettävissä oleviin varoihin. Kuvasi järjestelmästämme on kovin ruusuinen, varsinkin alempia tulotasoja koskien.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #119

#119
Tuo on totta vain jos katsot pelkästään ansiotuloja. Jos mukaan otetaan yhteiskunnan progressiiviset maksut ja regressiiviset tuet, ei ole lainkaan mahdotonta, että lisääntyneet tulot johtavat vähentyneisiin käytettävissä oleviin varoihin.
............

Silkasta mielenkiinnosta haluaisin kuulla jonkun tosi elämän tapauksen missä suuremmat tulot, tuli ne sitten mistä lähteestä tahansa, johtavat siihen, että itselle jäävä osuus verotuksen jälkeen jää pinemmäksi, kuin jos tulot olisivat pienemmät?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #125

Kun opiskeluiden jälkeisessä ensimmäisessä työkaikassani sain ensimmäisen palkankorotukseni, jouduimme suraavaan tuloluokkaan kunnallisen päivähoidon määräytymisen osalta. Niinpä perheellemme jäi vähemmän käytettävissä olevia varoja korkeammista tuloista yhteiskunnan progressiivisen verotuksen ja progressiivisten maksujen jälkeen. Tuo ei liene kovinkaan yleistä, mutta halusit elävän elämän esimerkin. Silloin ymmärsin ettei Astrid Lindgrenin Pomperipossa ollutkaan satu, vaan kuvaus byrokratiahirviöstä.

Toimeentulo- ja asuntotuista voit laskea paljonkin tilanteita, joissa suuremmat tulot johtavat pienempiin käyttövaroihin.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #145

Toihan olisi helppo korjata laill:
"Jos yksilön vero ja yhteiskunnalliset maksut kasvaa siten, että hän maksaessaan suurempia veroja saa vähemmän tuloja, on verotus tältä osin peruttava."
Ei kait tässä byrokratia kasvaisi, jos idiootti-yhteiskunta käyttää tietokonetta?

Muutenkin olisi helpompaa kaikki jos kansalaiset syöttäisivät koneelle tiedot tuloista ja maksuista ja tietsikka sitten laskisi mihin on oikeutettu, mitä pitää maksaa jne.
Annettaisiin potkut n. xx.000:lle byrokraatille, muutamille sadoille annttaisiin jatkokoulutus ja he sitten valvoisivat kaikenlaiset erikoistilanteet, väärinkäytökset jne.

Esimerkki:
Diabetes kakkosta sairastavan on pakko hakea toimeentulotukea joka vuoden ekoina kuukausina, koska ensin pitää maksaa lääkkeet johonkin määrättyyn summaan saaka, mutta kun se on maksettu alkaa KELA maksamaan korvauksia.
Mitä niitä anomaan, jos vain joka kuukausi pakolliset ja lääkärin määräämät menot olisi koneella tiedossa?

Tai Maxin kertomassa esimerkissä kaikki summat olisi todennettavissa koneelta ja siten koneen oikaistettavissa.

Negatiivinen asia tässä olisi tietenkin se, että näkyisi heti, ettei lainsäätämme itse osaa:
- lakeja
- laskea
- kysyä kansalta

mutta osaa:
- luoda veljenpojan serkulle, jolla on puoluekirja, ensin määräaikainen virka, joka myöhemmin vakinaistetaan.

Henry

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #145

#145
Varmaankin se joissain tapauksissa on näin. Mutta yleensä menetetty summa on aika vähäinen ja vaikuttaa vain köyhimmissä ryhmissä missä pienikin raha on iso raha.

Mutta vähänkään rikkaammille mikä tahansa rahan lisäys on aina lisää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #160

Minulle on hyvin vierasta ajatella, että pienituloisimpien reaaliverotus saa olla hypähtelevää, epäloogista ja kannustamatonta, kunhan suurituloisten verotus toimii loogisesti. Jos jotakin, asia on vakava juuri siksi että ongelma kohdentuu pienituloisiin. Eihän pointti edes ole se että käytettävissä olevat varat laskevat, kyllä 100% reaaliveroastekin on suuri ongelma!

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #162

#162
En minä tästä asiasta ole kanssasi eri mieltä.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #91

Vasemmistolaisten märkä päiväuni; taloudellisen eriarvoisuuden poistuminen.

Tiedoksi aivan faktana. Sitä ei koskaan saada poistumaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #222

Tuo on aivan totta, mutta sitä voidaan pienentää, jotta yhteiskuntarauha säilyy. En usko, että kukaan vasemmistolainen oikeasti edes haluaa poistaa sitä kokonaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #90

Teet virheen pohdinnassasi, katsoessasi verojen käyttökohdetta pohtiessasi onko vero hyvä. Rahoja ei korvamerkitä, joten käyttäkohde on irrelevantti asia.

Hyödyllisyys liittyy siis itse kerättyyn veroon. Kun Huomioimme Martin taloudellisen argumentoinnin, pitäisi siis veron (ei varojen käytön) kasvattaa taloutta. Sitä se ei tee, minkä Martti fiksuna miehenä jo myönsikin.

Veroissa on kyse pienimmän pahan löytämisessä, mutta ne ovat itsessään taloudelle aina haitallisisia.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #98

#98
Teet virheen pohdinnassasi, katsoessasi verojen käyttökohdetta pohtiessasi onko vero hyvä. Rahoja ei korvamerkitä, joten käyttäkohde on irrelevantti asia.

Hyödyllisyys liittyy siis itse kerättyyn veroon.
..............

Minä ajattelen asiaa mahdollisimman triviaalisti näin.

1. Jos henkilö X saa perintöä 1 miljoonan ja hän ei maksa perintöveroa lainkaan niin yhteiskunnan kassavaranto mistä kustannetaan hyvinvointivaltion menot ei kasva lainkaan.

2. Jos henkilö X maksaa perintöveroa 1/2 miljoonaa, yhteiskunnan kassavaranto kasvaa 1/2 miljoonalla ja tämä voidaan vaikka vähentää työn verotuksesta jolloin työ tulee kannatettavammaksi.

Voisitko tämmöisellä triviaalilla todistaa väitteesi niin tyhmäkin ymmärtäisi ajatuksen kulkusi?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #99

Jos ensimmäisessä veroluokassa oleva perii miljoonan menee perintöveroa 150 000. Oletetaan tuosta summasta puolet piileväksi myyntivoitoksi. Nyt saaja voi realisoida voiton ilman veroseuraamuksia. Jos taas tuotto verotettaisiin myyntivoittona, veroa menisi noin 160 000. Ei siis muuta vaikutusta, kuin veronmaksun ajankohta ja se, että saaja mahdollisesti joutuu realisoimaan kiinteän omaisuuden saadakseen veron maksettua.

Kohdassa 2. olet taas perustelemassa veroa "käyttökohteella". Se että yhden veron olemassaolo mahdollistaa toisen laskemisen saman verotuoton saavuttamiseksi, ei tee kummastakaan verosta hyödyllistä. Veroissa joudutaan Aina talouden kannalta tyytymään vähimpään pahaan. Verot vain eivät ole talouden kannalta hyödyllisiä.

Kyllä todistustaakka veron taloudellisesta hyödyllisyydestä on väitteen esittäjällä, eikä sen kyseenalaistajalla.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #128

#128
Kohdassa 2. olet taas perustelemassa veroa "käyttökohteella"
............

Sehän tässä nimenomaan on se olennainen tekijä.

Meneekö perintö hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksiin vai meneekö perillinen ryyppäämään sen Bahamalle.

Eikö se sinua liikuta?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #159

Mistä ihmeestä tiedät sen menevän hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksiin, eikä silmäätekevien konjakkeihin? Taidat nyt selektiivisesti valita kohteen niin että se kuulostaa hyvältä. Kannettu veroeuro ei ole korvamerkitty.

Miten ihmeessä se perillinen maksaa Bahamanmatkansa realisoimatta perintöään?

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #163

#163

Tässä ei ole kysymys mistään selektiivisestä valinnasta vaan verojen KOKONAISMÄÄRÄSTÄ josta siis kustannetaan MYÖS hyvinvointiyhteiskunnan menot.

Kai sinä nyt sen ymmärrät, että mitä enemmän valtiolla on rahaa laittaa ihmisten hyvinvointiin, esimerkiksi terveydenhoidon kustannuksiin, sitä paremmin ihmiset voivat?

Ja puhuin perinnöstä yleisellä tasolla pelkkänä rahana jotta asia pysyisi selkeänä.

Siispä kysyn sinulta edelleen, kumpi sinusta on parempi. Perinnöstä otetaan vero ja se käytetään ihmisten terveysmenoihin vai perillinen menee ryyppäämääm kaikki perintörahat Bahamalle.

Ja unohda se selektiivisyys ja ajattele asiaa kokonaisuutena.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #167

#167
Sinä et päätä mistään ja ei ne verot sinulle tule.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #167

Yritin vakavissani miettiä voisiko tuohon kysymykseen vastaaminen mitenkään edistää keskustelua. En näe tuollaisen kysymyksenaettelun järkevyyttää millään tasolla, joten jätän vastaamatta. Ellet sitten osaa perustella miten se perintöveroeuro tuli korvamerkityksi juuri terveysmenoihin. Silloin voimme jatkaa keskustelua.

Yleisellä tasolla voin kuitenkin kommentoida, että pidän parempana että ihminen saa päättää rahojensa käytöstä itse, vaikka sitten menisi Bahamalle ryyppäämään. Joihinkin toimintoihin on järkevää kerätä rahaa yhteiseen pottiin, mutta lähtökohtaisesti mitä vähemmän sen parempi.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #189

#189
Ellet sitten osaa perustella miten se perintöveroeuro tuli korvamerkityksi juuri terveysmenoihin. Silloin voimme jatkaa keskustelua.
.............

En minä väittänytkään, että se menisi juuri terveysmenoihin. Otin sen vaan Bahaman ryyppäämisen vaihtoehdoksi esimerkkina, ikään kuin moraalisena pohdintana. Perintövero voidaan halutessa ohjata terveysmenoihin tai muuhun yhteiseen hyvään Bahaman ryyppäämisen sijaan.

Minähän nimenomaan pyysin ajattelemaan verotuottoa KOKONAISUUTENA. Eihän mitään muutakaan veroa ole korvamerkitty yhtään mihinkään. Miksi sinun täytyy tämä perintövero välttämättä korvamerkitä ennen kuin voit ottaa siihen kantaa kun mitään muutakaan veroa ei ole korvamerkitty.

Mutta jos et voi veroista puhua yleisellä ja moraalisella tasolla ollenkaan vaan ainoastaan korvamerkittynä niin emme tietenkään voi keskustelua jatkaa.

Minä taas en ymmärrä tätä korvamerkittyä veroa ollenkaan. Onko semmoisia olemassa missään ja miten se juuri tähän perintöveroon kuuluu, mutta ei muihin veroihin?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #199

Sinä toit keskusteluun kannetun veron käyttökohteen. Minä vain pyrin osoittamaan että se on täysin irrelevantti tarkastelutapa. Veroa tarkasteltaessa ei kerättyjen varojen käytöllä ole mitään merkitystä juuri siksi ettei niitä voida korvamerkitä. Verotuksen oikeutuksena voidaan käyttää käyttökohteita, mutta ei koskaan yksittäisen verolajin oikeutuksena.

Olen jo esittänyt selkeän esimerkin perintöveron moraalisesta kestämättömyydestä kommentissa #35. Millä sinä perustelet juuri perintöveron oikeutusta verrattuna siihen että perittyyn omaisuuteen sovellettaisiin pääomaveroa?

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #208

#28
Sinä toit keskusteluun kannetun veron käyttökohteen. Minä vain pyrin osoittamaan että se on täysin irrelevantti tarkastelutapa.
........

Kerron sen mikä tässä on mielestäni OLENNAISTA, koska muusta ei tarvitse välittää. Numeroin argumenttini ja haluan, että jos olet eri mieltä, vastaa aina numeroituun argumenttiin suoraan. Käytän vielä ISOJA KIRJAIMIA osoittamaan mihin haluan nimen omaan kiinnitää huomiosi.

1. Tarkastelemme tässä sitä MILLÄ TAVALLA yhteiskunnan verokertymää kartutetaan KOKONAISUUDESSAAN.

2. Minun mielestäni verokertymää pitää kerätä mahdollisimmän OIKEUDENMUKAISESTI

3. Unohdetaan kokonaan mihin verot menevät.

Eli kysymys on siis VAIN siitä kuinka OIKEUDENMUKAISESTI veroja kerätään.

Ja minun mielestäni oikeudenmukainen verotus tarkoittaa sitä, että verotetaan mieluummin sellaisia tuloja joiden eteen ihminen itse ei ole tehnyt mitään työtä, kuin selllaisia tuloja joiden eteen ihminen on raatanut niska hiessä.

Ja edelleen. Keskustelemme asiasta VAIN MORAALISELLA TASOLLA, joten unohdetaan pääomaverot sun muut ja käsitellään asia abstraktina asiana ja puhutaan vain rahasta.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #167

Juhalla näyttää olevan kovasti idealisoiva käsitys yhteiskunnan kyvystä käyttää verovaroja yhteiskunnan yhteiseksi hyväksi. Kuulostaa kovin dualistiselta ajatus yhteiskunnan jakamisesta kahteen ryhmään, jossa rikas käyttää varallisuuttaan yhteiskunnan vahingoksi ja taas julkinen valta ikään kuin annettuna kansan hyväksi.

Miten onkaan päädytty siihen, että kaikki yhteiskunnalle hyödylliset ja hyvät ihmiset ovat ajautuneet valtiokoneistoon? Raha suorastaan kukoistaa heidän käsissään. Kokonaisuus näyttää tällaisen kuvan.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #225

#225
Kuulostaa kovin dualistiselta ajatus yhteiskunnan jakamisesta kahteen ryhmään, jossa rikas käyttää varallisuuttaan yhteiskunnan vahingoksi ja taas julkinen valta ikään kuin annettuna kansan hyväksi.
..............

Rikas ihminen käyttää rahansa niin kuin itse haluaa. Julkinen valta käyttää yhteisesti kerättyjä rahoja demokraattisessa valtiossa, jollainen Suomi on, niin kuin kansa haluaa.

Olennaista tässä on keneellä on varallisuuden määräysvalta.

En oikein jaksa uskoa, että rikkkaat ajattelevat yleisesti, että tuhlaampas rahani mieluummin kansan kuin itseni parhaaksi :)

Kansanedustajien rahankäyttöön kansalla on ainakin vaikutusvaltaa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #159

#159
Sitten sen ryyppää poliitikkoryhmä Bahamalla.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #98

#98
Yksikään vero ei lisää nettotyöpaikkoja.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #104

Väärin. Moni yritystoiminnan tukemiseen tai tuotekehittelyyn suunnattu veroista maksettava tuki lisää työpaikkoja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #114

Niin lisäisi, vaikka varat tulisivat muualta kuin veroistakin. Ei vero muutu hyödylliseksi sillä että rahat mahdollisesti käytetään hyödyllisesti. Veron vaikutuksen pitäisi olla taloutta hyödyttävä itsessään.

Voidaan myös kysyä olisiko vaikutus vielä suurempi jos ei kannettaisi noita vastaavaa verosummaa yrityksiltä, sen sijaan että perinnönsaajilta siirretään rahaa yritystukiin?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #121

Suomessa on maksettu ennätysosinkoja vuosi toisensa perään, taantumankin aikana, mutta siltikään työpaikkoja ei ole tarpeeksi. Kauppalehti uutisoi ja otsikoi tuossa jokin aika sitten, että ennätysosingot eivät ole pelkästään hyvä signaali. Tätä samaa pirun signaaliahan on tullut vuodesta toiseen, mutta silti ollaan oltu ahtaalla. Nopealla googlauksella selvisi, että ennätysosinkoja on jaettu ainakin vuosina 2006, 2008, 2010, 2011, 2014, 2015, 2016, 2017 ja nyt vuonna 2018.

Rahoituksen professori Vesa Puttos Aalto-yliopistosta totesi tuossa viime kuussa sen olevan ongelma, jos osinkojen määrä nousee yritysten ykköstavoitteeksi. Osakkeenomistajille maksetut osingot ovat aina pois yrityksen käytöstä. Missä ne työpaikat ja hyvät signaalit oikein viipyvät? Tämän vuoksi taloustiedettä ei pidetä eksaktina tieteenä. Liekö tuo tiedettä lainkaan?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #161

Niin, eikö se ole merkki siitä, että omistajat haluavat jostain syystä siirtää pääomaa pois kyseisistä yhtiöistä? Voisiko yksi syy mahdollisesti olla verotus...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #164

Kehitysmaiden kanssa on vaikea kilpailla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #169

Voihan sitä halutessaan heittää pyhkeen kehään. Minä ehdottaisin kuitenkin mallia, joka tekee maan houkuttelevaksi. Vielä vähemmän kuin kilpaileminen, onnistuu pakottaminen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #174

Ei tietenkään näin voi tehdä, eikä Suomi voi sulkea talouttaan, vaikka monet tämän alustan perussuom.. keskustelijoista näin sanovatkin. Nyt ollaan oikealla tiellä työn kustannusten suhteen, mutta vielä tässä kirittävää riittää. Pääosin ongelma lepää EU:ssa, joka ei ole puheista huolimatta saanut veroasioitaan kuntoon. Kyllä siellä touhutaan Brysselissä muka innokkaana raportteja veroparatiiseista, mutta suljetaan kokonaan silmät omien rajojen sisällä rehottavilta paratiiseilta. Siinä mielessä tuo tämän hetkinen liittovaltiokehitys ei välttämättä ole kaikista pahin mahdollinen vaihtoehto, jos se saa EU-alueen sisäiset veroasiat järkevämmälle tolalle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #174

Suomi on muistaakseni ollut houkuttelevin kohde investoinneille pohjoismaista viisi vuotta peräkkäin. Suomesta on tullut tytäryhtiötalous ja useimmiten ostajana on ollut ruotsalainen. Se että kotimaisilla sijoittajilla ei ole riskinottokykyä ja pitkäjänteistä kehittämishalua ei ole pelkästään olosuhdekysymys. Jos tarjotaan vaikkpapa riskitöntä tuettua tuulivoimaa ja tuettua valmistavaa teollisuutta, niin kenties ei tarvi keksiä uutta. Tai sitten sijoitetaan terveydenhuoltoon, josta ei synny vaikkpa käytännössä ollenkaan vientiä ja rahat tulee jatkossa yhä enemmän valtiolta.

Eniten Suomessa ostoksilla on siis käynyt rakas naapurimaamme Ruotsi, jonka sijoituskulttuuri on Suomea pitkänjänteisempi katsoen yli kvartaalitalouden.”Ehkä siellä on toisentyyppistä tuntumaa siihen, mistä kannattaa pitää kiinni ja mitä kannattaa hankkia”, sanoo professori Markku Kuisma MOT:lle.

Mikä yhdistää seuraavia yrityksiä: Artek, MTV, Partioaitta, Sato, Rautaruukki, Sonera (kykyinen Telia), WSOY sekä Musti ja Mirri? Kaikki ovat ruotsalaisomistuksessa.

Hannu Krogerus toteaa: ”Jos puhutaan skandinaavisista fuusioista, niin kyllähän niiden pääpaikat ovat yksi kerrallaan valuneet Ruotsiin. Suomen rooli on hiipunut kaikissa niissä."

Lisäksi hän kertoo: "Me olemme hukanneet hirvittävän määrän potentiaalisia työpaikkoja tästä maasta. Eihän ne kaikki siemenrahoitus- ja innovaatiorahoituksen hedelmät onnistu, mutta meillä on sadoittain yhtiöitä, jotka on myyty ulos viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Kyllähän se on ihan hirveätä."

Kenties pääoman keskittyminen samoihin käsiin ja niiden tahojen kyvyttömyys löytää uusia kasvualueita on suurempi ongelma kuin olosuhteet, kun ruotsalaisille vaikuttaisi kelpaavan? Ehkä Ehnrooteilla, von Rettigeillä ja Fazereilla on jo tarpeeksi?

Maksuista Varustelekan menestynyt perustaja totesi taannoin: "Jos ei pysty selviämään kaikista niistä lukuisista maksuista, mitä yrittämiseen kuuluu, bisnesidea on vain yksinkertaisesti huono. Silloin kannattaa joko alkaa myymään jotain muuta tai mennä palkkatöihin." Tyly kommentti, jossa lienee kuitenkin mukana totuuden siemen.

Koko ajan olosuhteissa ja jossain muualla on vikaa, ei ollenkaan yrityksissä.

nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239655-suomen-muutos-tytaryhtiotaloudeksi-ruotsalaiset-ostoksilla

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #217

Suomen ongelma ei ole yrittäjissä vaan yrityskulttuurissamme. Siihen on suhtauduttu negatiivisesti, menneisyydessä enemmän. Elinkeinoelämä on lomittunut poliittisen toiminnan kanssa epäterveellä tavalla. Siitä on syntynyt tehottmuutta, riskinkarttamista, varmistelua, hyvävelirakenteita, haluttomuutta tuotekehitykseen, investointeihin jne.

Tuulivoima ja terveysala ovat mainioita esimerkkejä. Tuulivoima yritystoimintana perustuu Suomessa harjoitettuun tukipolitiikkaan. Terveysalalla julkisen terveystuotannon tehottomuus on johtanut muiden toimijoiden tulemisen markkinoille.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #228

Olen muuten täysin samaa mieltä. En vain tiedä ratkaisua tämän muuttamiseksi. Pitäisi saada nuo vanhat ukot himputtiin eduskunnasta ja rakentaa nuorten aikuisten Suomi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #217

#217
Siitä pitää kertoa kaikille, kun yrittäjien määrä laskee koko ajan.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #164

Niin, ja yritykset katsovat esim. toimintaympäristön tai poliittisen päätöksenteon ennustettavuuden Suomessa niin heikoksi, että investoida ei kannata. Yrityksen tuotto jaetaan mieluummin omistajille.

Tämä silmälläpitäen, onko yhteiskuntamme kokonaisetu verotuksen maksimoinnissa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #226

Mistä ihmeen hatusta sinä näitä höpöjuttujasi vetelet? Suomihan on ollut stabiliteetin mittareilla kärjessä useiden vuosien ajan, ja viime vuonnakin me olimme aivan omassa luokassa, jos muihin valtioihin vertaa.

Finland is in a class by itself in the latest stability ranking: http://nordic.businessinsider.com/finland-and-sout...

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #227

Stabiliteetilla voi tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että Suomessa ei ole vielä ryhdytty tarpeellisiin rakenteellisiin uudistuksiin, ja tämä nyt esimerkiksi voidaan nähdä stabilitettina. Kitkutamme tasaisesti huonoon suuntaan.

Yhtiöiden tasolla stabiliteetin arvioivat yhtiöiden päättävät elimet, ja omistajat. Ei tutkijoiden tai ekonomistien arviot heidän näkemystään muuta yhtään mihinkään. Ei tule kuvitellakaan, että joku muu taho heitä paremmin tietäisi, mitä varoilla kannattaa tehdä ja mitä ei.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #229

Paitsi että ei voi, koska FSI (lue. Fragile State Index) käyttää selviä indikaattoreita, joita se mittaa. Eihän me nyt herranen aikana voida alkaa omasta päästä keksimään asioita, ja esittää muille keskustelijoille totena, koska se tekee debatin käymisestä mahdotonta.

Mitä noihin yhtiöihin tulee, niin mm. samainen Business Insider, jonka linkkasin tuossa aikaisemmin, tuottaa suoraan analyysia ja dataa myytäväksi yhtiöille.

Myös monet konsultit tekevät sitä. Hekin katsovat aivan samoja asioita ja indeksejä, mitä mekin täällä keskusteluissa olemme katsoneet. Tunnen muutamia konsultteja aivan McKinseyltä lähtien.

Lisää aiheesta löydät täältä: http://fundforpeace.org/fsi/indicators/

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #230

OK. Jostain syystä stabiliteetti ei ole riittävä syy tehdä investointeja, tai se ei ole hyvä syy laisinkaan. Yritysten reaktio stabiliteettiin on mielestäni relevantti. Jos se indikoisi positiivisia näkymiä, se näkyisi taloudellisessa aktiivisuudessa.

Itse olen näkeväni kaikesta mainitsemastasi huolimatta stabiliteetissa negatiivisia piirteitä. Talouden dynaamisuus sisältää näet luovaa tuhoa, epästabiiliutta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #230

Mehän emme tiedä miksi, mutta monen suomalaisyhtiön omistajat ovat arvioineet löytävänsä yhtiön likvideille varoille parempia investointikohteita, kuin kyseiset yhtiöt. Siitä voinemme olla yhtä mieltä?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #226

#226
Juurikin noin. Suomen päätökset poukkoilee kuin kalat sumpussa.

Yritykset haluavat stabiiliin ympäristöön.

Virossa yrityslait eivät ole muuttuneet 27 -vuoteen.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #121

#121
Ei plogisti ymmärrä tuota. Hänellä ei ole yritysjohtajana kokemusta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #177

Niin noh, onneksi sinulla on valtavasti kokemusta (yhden tai kahden hengen) yritysten toimitusjohtamisesta (Oy Trade-Invest Iiskonmäki & Kallionpää Ltd, RKL. Valubetoni, Kaivopuiston Erbau Oy), niin saadaan Suomi nousuun. Todellinen kansainvälisen kaupan asiantuntija ja multiosaaja. Kolme saman alan yritystä Heinola-Lahti -akselilla? Keskenäänkö nämä kilpailivat, vai tuliko mutkia matkaan?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #201

#201
Eikä tuossa vielä kaikki. Katso EU ja Aasia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #202
Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #98

Toisaalta yhteiskunta luo osittain myös talouden raamit, koska talous perustuu ihmisten ja instituutioiden väliseen kanssakäymiseen, ja veroilla tuetaan ja järjestetään yrityksille elintärkeitä resursseja, kuten aineetonta pääomaa.

Avoimessa ja globaalissa taloudessa yhteiskunnan rooli tietystikin pienenee ja vaikeutuu, mutta yhtä kaikki se on edelleen läsnä. Talous ei ole ihmiskunnan ulkopuolinen entiteetti tai olio, joka toimii täysin meidän kontrollimme ulottumattomissa, vaan se on täsmälleen sitä mitä me haluamme sen olevan ja millaisen markkinajärjestelmän me luomme. Suomi ei yksin tähän voi vaikuttaa, mutta ihmiskunta pystyy.

Kaikki taloustutkijat eivät myöskään ole yhtä mieltä siitä, että verojen laskulla olisi taloutta kiihdyttävä vaikutus. Pari vuotta sitten tulleen amerikkalaistutkimuksen mukaan väitteellä ei ole kovin pitävää todellisuuspohjaa. Ajatushautomo Brookings tarkasteli tutkimuksessaan veroasteen ja talouskasvun suhdetta Yhdysvalloissa 1900-luvulla. Vastoin kuin voisi olettaa, tutkimus ei havainnut mitään yhteyttä tuloveroasteen ja pääomaveroasteen sekä talouskasvutrendin välillä.

Tutkijat muun muassa kiinnittävät huomiota siihen, että vaikka veroasteita kasvatettiin voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, sillä ei ollut mitään vaikutusta kansantalouden kasvutrendiin. Tutkimuksen mukaan veroasteella suhteessa kansantalouteen ei näytä yleisemminkään olevan mitään merkityksellistä vaikutusta kansantalouden kasvuvauhtiin.

Tätä tutkimusta ei kuitenkaan kannata niellä sellaisenaan, sillä ainahan maailmaan tutkimuksia mahtuu, mutta haluan nyt vain painottaa sitä, että tuosta verojen haitallisuudesta ei ole olemassa konsensusta, jonka vuoksi sen pitäminen itsestäänselvyytenä on virheellinen lähestymistapa.

Talouselämän juttu kyseisestä tutkimuksesta: https://www.talouselama.fi/uutiset/kaikki-toistele...

Ja koska Talouselämän hyperlinkki ei toimi, niin linkki itse tutkimukseen: https://www.brookings.edu/wp-content/uploads/2016/...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #168

Tuossa tutkimuksessahan ei suinkaan tutkittu verojen hyödyllisyyttä tai haitallisuutta, vaan tuloveroasteen ja talouskasvuun mahdollista korrelaatiota... Tutkimustulokseen siis vaikutti verojen käyttö siinä missä veronkantokin. Yleisesti siis veroina kannettua tuloveroa on osattu käyttää tavoilla, joilla on kompensoitu veronkannon haittavaikutusta.

Erojahan tuntuu kuitenkin olevan:
Reforms that improve incentives, reduce existing subsidies, avoid windfall gains, and avoid deficit financing will have more auspicious effects on the long-term size of the economy, but may also create trade-offs between equity and efficiency.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #179

Toisin sanoen tulovero ei ole ollut haitallista, vaan lähempänä +/- nollaa, ja kun ottaa huomioon verojen kautta tapahtuvan tulonjaon, hyvinvoinnin, infrastruktuurin rakentamisen ja aineettoman pääoman kerryttämisen, niin jäädään reippaasti plussan puolelle. Tuloerojen tasaus kasvattaa myös yhteiskunnan stabiliteettia ja stabiliteetti puolestaan kasvattaa taloudellista houkuttelevuutta. Summa summarum verot eivät välttämättä ole haitallisia taloudelle, vaan se riippuu täysin siitä miten niitä käytetään.

BOMBSHELL: New Study Destroys Theory That Tax Cuts Spur Growth: http://www.businessinsider.com/study-tax-cuts-dont...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #183

Edelleenkään tuossa ei eristetä verotuksen vaikutusta. Ennemminkin kysymyksenasettelu näyttäisi olevan miten julkinen (verorahoitteinen) rahankäyttö vaikuttaa talouteen. Verojen hyödyllisyyttä voisi testata vaikka nostamalla veroja Suomessa kautta linjan niin, että budjetista tulee 10 mrd ylijäämäinen. Kymmenessä vuodessa valtionvelka olisi maksettu ja voisimme katsoa, onko talous lähtenyt hillittömään kasvuun...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #190

Toisaalta voidaan testata lopettamalla verotus kokonaan ja poistaa kaikki yhteiskunnan palvelut ja tulonsiirtovaikutukset - ja katsoa johtaako se massiiviseen talouskasvuun vai sotaan. ;-) Take a wild guess.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #218

Vahvimman laki ja winner takes it all.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #218

Ei kai se mihinkään sotaan johda. Isäntä vain vaihtuu talossa ja rupeaa vuorostaan verottamaan väkivallan uhalla.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #218

#218
Suomi menee aina ääripäästä toiseen.

Keskitietä ei löydy, kuten Niko ansiokkaasti totesi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ruotsissa on myös epäilty, että verojen maksaminen myyntivaiheessa on yksi tekijä joka jähmettää maan asuntomarkkinoita ja nostaa asuntojen hintoja. Tämä voi helposti johtaa asuntomarkkinoiden kupliintumiseen, kuten siellä suunnalla on jo pitkään pelättykin.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Ruotsissa voikin epäillä kun kaikista asuntokaupoista maksetaan veroa osto ja myyntihinnan erosta, inflation verotetaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Varakkaan omaisuus syntyy kuitenkin yhteiskunnan myötävaikutuksella.''

Yhteiskunnasta huolimatta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Esitätkö yhdenkin tutkimuksen tämän väitteesi tueksi.

Minä esitin jo useita.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Perintöveron oikeutus ei perustu tutkimuksiin vaan siihen, että veroja otetaan mistä niitä saadaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #17

Tuolla argumentilla voi käytännössä vastustaa ihan mitä tahansa veroa. Ei minuakaaan huvittaisi maksaa edeltävän duunarisukupolven 1600 - 3000 euron eläkkeitä, koska minun mielestä tuo koko eläkejärjestelmä on yksi hiton iso pyramidihuijaus, mutta siltikin joudun tekemään niin. Pitäisikö kaikkien verojen olla vapaaehtoisia?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #20

En tulisi toimeen 3000€ eläkkeellä. En varsinkaan, jos se olisi verotettavaa tuloa. Minä olen eläkkeeni tienannut ja monen muunkin. Kyllä kannattaa ihan keskittyä itse kunkin työhön ja tienata mitä tarvitsee.

Tulonsiirrot kuuluvat työkyvyttömille ja vanhuksille. Toisten työn tuloksia on liian moni innokas jakamaan. Se ei ole hyvinvointivaltion perusta kuten moni arvelee tietävänsä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #181

#181
Eikä tuolla palkalla vaimoa ja lapsiaan elättäisi.

Sellaista ladakituuttamista.

Punaisten käyttövoima on kateus, laiskuus ja ahneus.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #193

Ja Iiskonmäen käyttövoima on tahallinen provosoiminen, yleistäminen ja urpoilu. Toisaalta syytönhän Pekka tuohon ylimieliseen ja rahvaaseen käytökseensä on, jos vanha äitimuori ei koskaan opettanut häntä käyttäytymään tai keskustelemaan sivistyneesti. Keskinkertaisilla ulosanneilla varustetut vanhat koirat eivät opi uusia temppuja.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #196

#196
Emmeet loppui ja henkilöön joutui menemään.

Siinä sai huutia plogistille tuntematon äitinikin.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#7
''Varakkaan omaisuus syntyy kuitenkin yhteiskunnan myötävaikutuksella.''

Yhteiskunnasta huolimatta.
..............

Mene autiolle saarelle tekemään omaisuutta niin näet onnistuuko se ilman muiden ihmisten apua?

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Monia meistä motivoi omissa ponnisteluissamme aika tavallakin enemmän se, että moisesta voivat aikanaan hyötyä ne meille läheiset ihmiset. Perintöveroa vastustavat haluavat nimenomaan parantaa läheistensä asemaa, paskat minäkään valtiosta välitän rakkaisiini verrattuna.

Maksan eläessäni veroni, joita nytkin pidän kohtuuttomina. Jos verottaja tunkee kuoltuani osingoille, niin teen varmasti etukäteen kaikkeni, että sen havittelemat tuotot minimoituvat.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tottakai se noinkin on, mutta noin 99 prosenttia meistä ei tule koskaan tienaamaan niin paljon, että sillä perintöverolla olisi oikeasti suurtakaan merkitystä. Siis että lapsenlapsenlapsi vetelisi vielä sadan vuoden päästä kokaiinia lasvegasilaisen luksus-escortin paljailta pakaroilta, koska vanha Iisakki tienasi joskus niin hiton paljon.

Eikä tässä kukaan ole ehdottanut, että perinnöt sosialisoitaisiin kokonaan valtiolle ja lapset sekä lapsenlapset jätettäisiin nuolemaan näppejään. Kysymys on siitä, tulisiko perintövero poistaa, vai jättää entiselleen.

Kuten ylempänä jo esitinkin, ja mitä eräs kokoomuslainenkin toi joskus esiin, jos perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin, se kiristäisi ennen kaikkea työn verotusta. Todennäköisesti myös myyntivoitoista kerättävää veroa jouduttaisiin nostamaan, jotta puntit saataisiin tasan.

Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi näin ikään vain kaikista rikkainta väestönosaa, koska heidän kohdallaan omaisuus seuraa perässä läpi sukupolvien ja vuosisatojen. Tavallisten ihmiset tapauksessa, joiden kohdalla perittävä varallisuus koostuu pääasiassa omistusasunnosta, vanhasta autosta ja pienestä tilkusta viljelymaata, he joutuisivat maksamaan senkin edestä veroa perintöä myydessään.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Ei tässä mistään miljoonaperinnöistä tarvitse puhua, jotta ongelma näkyisi. Jo asunnon ja kesämökin periminen voi olla perijöille veroseuraamuksiltaan yllättävän suuri.

Perintövero on poliittinen valinta, ja vastenmielinen, työmotivaatiota ja veronmaksuhaluja laskeva sellainen - ei mikään subjektiivinen oikeus tai itsestäänselvyys.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tähän aiheeseen liittyy myös selkeä kognitiivinen dissonanssi. Ne samat tahot, jotka ehdottavat kaikista kiivaimmin perintöveron poistamista, ovat myös myös sitä mieltä, että jokainen on oman onnensa seppä. He vain haluavat saada isän sepänpajan ja asiakkaat ilmaiseksi kaupan päälle eräänlaisena syntymäriittinä.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Yleistävä letkautuksesi ei tietenkään liity minuun. Tiedän oikein hyvin, että kaikki eivät ole lähtökohdiltaan samoissa asemissa. Pidän silti oikeana, että perintöverosta luovutaan kokonaisuudessaan, tarvittaessa (ja valtiohan aina tarvitsee...) perittäköön sama summa mieluummin vaikka pääomaveroina.

Mullekin tulee mieleen hieman toisenlainen kognitiivinen dissonanssi liittyen perintöveron kannattajiin, mutta jääköön sanomatta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #22

Mielestäni parempi olisi korottaa verottomien perintöjen arvoa johonkin 30 000 - 40 000 euron tienoille ja tehdä yritysten perimiseen kunnon reilut ehdot, eikä hoputtaa niiden verojen maksamisen kanssa. Tuo perintöverohan on progressiivinen, joten tuskin siinä kukaan takkiin ottaa, jos isäpaappansa perii.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen Vastaus kommenttiin #25

"Tuskin siinä kukaan takkiinsa ottaa kun isäpaappansa perii"

Niin, voihan sitä perinnöstä aina vaikka kieltäytyä. Kommunistisen manifestin vaatima perintöoikeuden lakkauttaminen olisi jälleen askelta lähempänä melkein huomaamatta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #30

Yleensä perintö on jonkin arvoinenkin. Jos siitä joutuu pelkästään maksamaan, niin mikä perintö se sellainen on? Faktoja tiskiin lyödäkseni totean, että suomalaisten nettovarallisuuden mediaani oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 noin 110 000 euroa. Tästä puoliso maksaisi 100 euroa veroa. Mikäli perintö siirtyy täysi-ikäiselle lapselle, lapsenlapselle tai vanhemmille, niin veroa kertyy 10 000 euroa. Tuo RKP:n aktiivin argumentti surevista puolisoista ei todellakaan kestä päivänvaloa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Eiköhän se ole ennemminkin niin, että heidän mielestään sepän pitäisi itse saada päättää mihin varallisuutensa ohjaa, jos on mynttiä onnistunut takomaan verottajan ikeessä.

Miten moraalista se on, että jos pariskunnan vähemmän tienaava puoliso kuolee ensin, enemmän tienaava puoliso joutuu maksamaan perintöveroa itse kerryttämästään omaisuudesta?

Esimerkki: Pariskunta tienaa 2 000 ja 6 000 € kuukaudessa verojen jälkeen. Palkka maksetaan yhteiselle tilille, koska vastaavat solidaarisesti perheen menoista. Tililtä maksetaan kulut 4 000 kuukaudessa ja yli jäävällä summalla ostetaan rahasto-osuuksia 2 000 € edestä kummallekin. 40 vuoden jälkeen molemmilla on säästöjä nimissään 960 000 € (ilman tuottoa/kuluja), joista jokainen euro on tullut enemmän ansainneen tuloista. Jos vähemmän ansaitseva kuolee ensin, joutuu enemmän ansaitseva maksamaan itse kerryttämistään säästöistä 129 000 € veroa. Minusta ei ole reilua, onko sinusta?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #35

Tuo on muuten todella hyvä esimerkki ja eipä se oikeastaan reilua tuossa tapauksessa olisi. Tuo on melko hurja summa maksella, kun ottaa huomioon, että leski voi vähentää kuolleen puolisonsa jättämästä perinnöstä 90 000 euron suuruisen puolisovähennyksen.

Tosin jos tilastoja katselee, niin tuossa vaiheessa he ovat asuneet jo hyvän aikaa Espanjassa ja muuttaneet sieltä Portugaliin verouudistusta pakoon. Tuota lakia voisi tietysti muuttaa siten, että puolison osuutta pienennettäisiin entisestään, ja vasta seuraava sukupolvi saa pommin. Mainitsemassasi esimerkkitapauksessahan täysi-ikäisen lapsen ja lesken erotus ei ole kuin 10 000 euron luokkaa.

Suomessa tosin on vain noin 45 000 ihmistä, joiden omaisuuden arvo nousee miljoonan euron maagiseen pisteeseen, eli puhumme melko harvinaisesta ongelmasta.

Tuossa uusliberaaliksi usein tunnustautuva Sampo Syyreni sanoi minulle Facebookissa tismälleen samaa kyseisestä seppä-heitosta, joten toistan sinulle kaiken, mitä minä aikaisemminkin totesin:

"Tuolla samalla periaatteella minun pitäisi saada itse päättää, maksanko minä vanhemman ikäpolven itselleen järjestämää eläketurvaa, joka vaikuttaa yhdeltä valtavan isolta pyramidihuijaukselta, jossa minun ikäpolveani vedetään kuivalla kakkoseen, vai laitanko minä ennemmin rahaa rahastoon. Tällä hetkellä minultakin kerätään veroa, jolla maksetaan vanhempien ihmisten eläkkeet.

Poliitikot haluavat toistuvasti esittää tuon veron oman tulevaisuuden varalle säästämisenä, mutta se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että valtaosaa maksamistani euroista ei käytetä minun eläkkeeseen, vaan suurten ikäluokkien eläkkeisiin.

He loivat ehdot ja järjestelmän, joka oli erityisen antelias ikänsä tehtaalla töitä painaneille duunareille ja erittäin huono naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla työskennelleille naisille sekä tuleville sukupolville.

Eräskin entinen kollegani tienasi eläkkeellä paremmin kuin minä töissä, vaikka siinä vaiheessa minun palkkani oli saavuttanut uuden sukupolven huippunsa. Miksikö sitten puhun tästä? Siksi, koska verojen kohdalla kaikki on verannollista. Niitä joko kerätään, tai sitten niitä ei kerätä.

Tätä samaista periaatetta voi muutenkin jatkaa loputtomiin ja hyödyntää käytännössä ihan mihin tahansa verotukseen. Tästä päästään ikuisuuskysymykseen siitä, tulisiko kaikkien verojen olla vapaaehtoisia? Minkä vuoksi veroja maksetaan? Ja onko verojen kerääminen reilua?"

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #39

Ei suinkaan samalla periaatteella, koska nimenomaan sanoin sepän maksaneen veronsa.

Verotusoikeudesta olet kuitenkin asian ytimessä. Jos hetkeksi unohdetaan nykyisen eläkejärjestelmän vastuiden purkamisen haasteet, en näe miksi asia ei voisi olla täysin omassa valinnassa. Itse näen tuon parhaiten toteutuvan siten, että eläkejärjestelmä muokataan kokonaan rahastoivaksi ja sitten puretaan.

Mitä muihin veronkäyttökohteisiin tulee, on mielestäni hyvä happotesti kysyä itseltään 'olisinko henkilökohtaisesti valmis aseella (väkivallalla) uhaten pakottamaan toisen osallistumaan tämän asian rahoittamiseen'.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #41

Millaisen uskot yhteiskunnan olevan, jos veroja ei kerätä lainkaan, tai jos jokainen saisi maksaa niitä pelkästään omien tarpeidensa mukaan? Monelle kävisi kalpaten. Se ei edusta ainakaan omaa utopiaani.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #42

En minä vastusta veroja kategorisesti. Vastustan niiden keräämistä tarkoituksiin, joiden toteutumiseksi en itse olisi valmis väkivalloin pakottamaan sinua osallistumaan rahoitukseen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #48

Puhutaanko me nyt Talvivaarasta vai sähköpyörille luvatusta epäsuorasta yritystuesta, joka sai mm. Verkkokaupan nostamaan saman tien sähköpyöriensä hintoja?

No ei vaiskaan, vaan ymmärrän kyllä pointtisi.

Suomessa on melko paljon veroja, jotka jättäisin mieluummin maksamatta, mutta samaan aikaan on myös veroja, joita mielelläni maksan.

Hallitus ja eduskuntahan näistä asioista päättää, ja sen vuoksi onkin samperin tärkeää, että jokainen äänestäisi, että saadaan kaikkien ääni kuuluviin.

Jos jättää äänestämättä, niin silloin joutaa olla hiljaa seurakunnassa.

Käyttäjän aesalli kuva
Arto Salli

Perintö voi olla säästetty esim. parantumattomasti sairaan lapsen tai puolison hoitokuluihin.

Perintövero on kiinteistöveron ohella yksi törkeimmistä verotusmuodoista mitä on keksitty.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minä epäilen, että säästäminen ylipäätään vähenisi keskiluokaltakin ja se kaikkein rikkain kansanosa häipyisi kokonaan pois Suomesta. Onhan niitä maita muitakin kuin Ruotsi, jossa perintöveroa ei enää ole.
Näkihän sen jo siitäkin, että rikkaat hyvätuloiset eläkeläisetkin häipyvät etelään, kun ei edes eläkkeistä tarvitse maksaa veroja. Ihminen on niin ahne pirulainen, ettei siinä lasketa, mitä on mahdollisesti vielä "velkaa" omalle maalleen.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Luin joskus jostain, että yleisin asia mistä miljonäärit kiittävät rikastumistaan on perheen apu ja tuki. Tämän perusteella puoliso ja jälkikasvu on perintönsä ansainnut.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Samaa tahoa kiittävät usein myös jääkiekkoilijat, ilmakitaran MM-kisan voittajat ja Alexander Stubb. Ei tuo varsinaisesti kerro vielä yhtään mitään. Eikä tässä nyt edelleenkään kukaan ole sanonut, että koko omaisuus sosialisoitaisiin. Perintövero on progressiivisesti 7 - 33 prosenttia. Surkeinta tässä on, että käytännössä rikkain väestönosa pystyy halutessaan järjestelemään itsensä irti perintöverosta, jonka vuoksi sitä maksaa lähinnä keskiluokka. Tämän vuoksi EU-maat tarvitsisivat pikaisesti yhteisen verostrategian.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Jos veroja on pakko korottaa, niin kannattaisiko kysyä rikkailta, haluavatko he lisää progressiota vai perintöveroa ?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #32

Tuo on muuten ihan hyvä pointti. Meillähän tosin on hallitus heidän edunvalvojia puolillaan. Entinen Perheyritysten liiton hallituksen jäsenkin siellä ministerinä. He varmasti tietävät, mitä varakkaat eniten haluavat.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Itse ainakin tulen maksamaan mielelläni verot tulevista perinnöistä, koska se on ainakin minulle ansiotonta tuloa (kotihommien teko kotona asuessa ja puiden istutusapu ym ei minusta ollut niin arvokasta). Jos keksivät pöljyyksissään lopettaa perintöveron, niin kalkuloin sitten mitä olisi ollut minusta oikea prosentti ja kiikutan vaikka jakamaan sen verran ruokajonon asiakkaiden kasseihin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Nimenomaan. Tätä perintöveron poistamista voi perustella puolison näkökulmasta, kuten Max tuossa ylempänä taitavasti teki, mutta lapsilla kyse on ennen kaikkea ansiottomasta tulosta. Tosin melko näppärähän tuo on kiertääkin, jos vain on tarpeeksi pelimerkkejä joilla pelata. Siihen pystyy vähän yksinkertaisempikin kaveri.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Perintövero on yhteiskuntaa tasa-arvoistava veromuoto ja mikäli tästä luovutaan on verot kerättävä muualta kuten kulutusveroista, joka tasaverona on taas yhteiskuntaa eriarvoistava.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi se on kerättävä muualta? Voihan sen jättää käyttämättä, tai kerätä perityn omaisuuden realisointivoitosta?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Käytännössä tämä(kään) hallitus ei ole pystynyt tekemään sellaisia rakenteellisia uudistuksia, että julkinen kulutus laskisi. Se on epäonnistunut tavoitteissaan finanssipolitiikassa, mutta parantunut taloustilanne on auttanut.

Joten ellei löydy keinoja muuttaa nykyistä tilannetta, niin vaihtoehtona on saman summan kerääminen muualta tai ottaa velkaa. Jos taas halutaan luopua 900 miljoonasta on sitten syytä tuoda se oikeudenmukaisempi vaihtoehto pöydälle.

Mitä muuten tarkoitat tässä realisointivoitolla ja kuinka se käytännössä laskettaisiin?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #67

Realisointivoitolla tarkoitan hankinta- ja myyntihinnan eroa. Käytännössä omaisuuserän vastikkeeksi siis luovutetaan rahaa tai rahanarvoista omaisuutta määritellystä arvosta. Jos tuo arvo on myydessä suurempi kuin ostaessa, on erotus voittoa. En taida olla edes yksin näkemykseni kanssa. Esimerkiksi veronmaksajat määrittelevät näin:

Luovutusvoittoa eli myyntivoittoa syntyy, jos kiinteistö, arvopaperit, kuten asunto-osakkeet ja pörssiosakkeet, tai muun irtain omaisuus myydään tai vaihdetaan korkeammalla hinnalla kuin millä se on aikoinaan hankittu. Myynnissä tai vaihdossa voidaan käyttää rahan ohella myös jotain muuta vastiketta.

https://www.veronmaksajat.fi/Sijoittaminen/Myyntiv...

Voitto (tai tappio) voidaan laskea vähän eri tavoin omaisuuslajista riippuen. Joskus voidaan käyttää hankintahintaolettamaa. Minä laskisin tuon ihan riippumatta siitä, montako saantia lahjoituksen tai perinnön kautta on ollut hankinnan ja realisoinnin välillä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #73

Lähinnä haen sitä kuinka toteutat tämän vaikkapa jo isojaossa suvulle tulleen viidensadan hehtaarin metsäomaisuuden suhteen sen siirtyessä perintönä seuraavalle. Mikä on sen hankintahinta, jota aiot laskelmissa käyttää?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #79

Tuskin se isojaon perusteella saannin saanut on enää elossa. Hankintahinta on sama kuin nytkin, edellisen perinnön/lahjan verotusarvo. Eihän tässä ole tarkoitus taannehtivasti muuttaa mitään. Jos kyse tosiaan on alkuperäisen isännän perinnöstä, lienee hankintameno nolla. Laskennan jätän verottajalle, joka laskee näin:

Luovutusvoiton ja – tappion määrä lasketaan siten, että omaisuuden luovutushinnasta (eli saadusta vastikkeesta) vähennetään omaisuuden poistamatta oleva hankintameno ja voiton hankkimisesta olleet menot.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #67

Tuo 900 taitaa olla poikkeuksellisen suuri luku...

Omat "low hanging fruit", kun minut on huudettu yksinvaltiaaksi, ovat perintöveron poisto ja tuulivoimatuen lopetus. Nykykäytännössä piiloon jäävät myyntivoitot (tai siis kevyesti Lahja- ja perintöverona verotettavat) tuovat kokonaisuuden heittämällä ylijäämäksi. Toisena yhteisöveron ja yritystukien lopetus, jotka nollaavat toisensa.

Ja katso, pienensin valtion menoja lähelle 5 mrd tuosta vain, eikä kirpaissut yhtäkään koululaista tai vähävaraista eläkeläistä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #75

On joo, muistan jonkun selittäneen telkkarissa, että se johtui suurista jonoista, mutta en jaksanut varmista asiaa. Selvittin vain vuoden 2017 luvun. Todellisuus on varmaan jossain 600 - 700 miljoonan paikkeilla, jos tapauksia on jonoiksi asti. Tuossa viime vuonnahan tuli kyllä myös kevennyksiä, että liekö 500 miljoonaa euroa aika lähellä todellisuutta?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #76

Kevennykset tuovat Aina takuuvarmasti tulopiikin. Kuolinpesiähän saatetaan pitää jakamattomina todella pitkään, jotta veronmaksua saadaan siirrettyä tulevaisuuteen. Kuolinpesässä syntyvä arvonnousu tulee lisäksi monessa tapauksessa paljon edullisemmin verotetuksi, kuin omassa verotuksessa kirjattu myyntivoitto.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #75

Eipä kohteissa mitään vikaa ja paljon noita itsekin nostanut framille. Kun et kuitenkaan taida siihen asemaan päästä, niin jostain tulisi löytää konkretiaa mikäli luopuminen tehtäisiin.

Tuulivoimasta en mielelläni puhu, mutta nykyisten tukien suhteen taitaa olla jonkinasteinen sopimusrikkomus mikäli ne sovituilta vuosilta vedettäisiin pois - investoinnit on tehty lakien pohjalta tuotto-odotuksilla ja taatulla tasolla. Uusien myöntäminen on sitten toinen juttu.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Itse ehdotin aukon kattamista pääomatulojen verotusta virittämällä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Miten käytännössä ajattelit sen tehdä?

Oma veikkaukseni on että pääosin samat varakkaat tahot pillastuvat`aivan yhtä lailla pääomaverotuksen korottamisesta ja vaikkapa progression kasvattamisesta.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen Vastaus kommenttiin #68

Tason pienellä nostolla.

Verot pitäisi kuitenkin aina maksaa todellisista tuloista, jotka perintätilanteissa ovat usein tulkinnanvaraisia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuo pääomaverotuksen kiristäminen on aina hankala aihe, johon harva poliitikko haluaa sohaista. Tulee niin sanotusti lunta tupaan. Sinun ehdotus on silti Juha monelta kantilta tarkasteltuna järkevämpi. Minä itse pelkään nyt sitä, että jos ja kun tuo perintövero poistetaan, niin valtion verokirstua aletaan täyttämään mm. koulutuksesta leikkaamalla ja työn verotuksen kasvattamisella, jossa Lafferin käyrä on kutakuinkin jo saavutettu. Kaksi asiaa, joihin ei missään nimessä saisi enää kajota.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #69

Yksi keino on myös palata tulojen kokonaisverotukseen: kaikki tulot, lajista riippumatta samalle viivalle verotuksessa. Tässä tosin on se ongelma, että perin pelimerkilliset ihmiset eivät saavutetuiksi katsomistaan eduista luovu, ei vaikka se onkin yhteiskunnallisesti kestävää ja oikeudenmukaista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #87

Tuloerot kasvavat, kun niitä kasvatetaan. Tilastokeskuksen Pekka Ruotsalainen totesi joskus Taloussanomissa, että 1990-luvun laman aikaan Suomen tuloerot olivat yhdessä Ruotsin kanssa teollisuusmaiden pienimpiä. Sen jälkeen ne ovat revenneet voimakkaasti. Kasvuvauhti on ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa länsimaissa.

Ruotsalainen piti yhtenä keskeisenä tuloerojen kasvuun vaikuttaneena tekijänä nimenomaan tuota vuoden 1993 verouudistusta, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan. Toisaalta mikään ei tietystikään ole koskaan täysin mustavalkoista. Suomen huomattava ongelma on monessa suhteessa ollut kotimainen pääoma, jota ei ole juuri nimeksikään. Sitäkin tarvitaan, mutta minkä hinnan me olemme siitä valmiita maksamaan?

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #88

Puhut viisaasti, tapasi mukaan, ja totta ettei tämäkään asia ole mustavalkoinen. Mikä sitten olisi yleisesti verotuksen suhteen kohtuullinen tie? Tähän suuntaan, tasaverojen suuntaan, olemme menneet aivan liian kauan ja kauas.

Perintoverojen suhteen verotettavan alarajaa voisi kenties maltillisesti nostaa, mutta muuta muutettavaa en siinä näe.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio Vastaus kommenttiin #88

Tuloerot pienenevät aina laman aikaan erilaisten varallisuusluokkien arvojen laskiessa. Myös virtuaalivaluuttojen maailmassa, enkä tarkoita nyt Bitcoinia.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio

Luovutaan jussien eläkkeiden maksusta! Siinä säästyy silloin 1 miljardi veronmaksajien rahaa/v! Sillä katetaan perintöveron aukko komeasti.
#60

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Huomautetaan nyt kuitenkin pari asiaa OECD:n raportista. Heidän mukaansa kyse on erityisesti pienituloisten investoinneista koulutukseen, ei tuloeroista yleensä. Tähän on olemassa huomattavasti täsmällisempiä työkaluja kuin vain yleinen tuloerojen kaventaminen. Sama järjestö muistuttaa että esimerkiksi Suomen korkea ja pitkä työttömyysturva sekä kasvattaa tuloeroja pitkällä aikavälillä että heikentää talouskasvua pidentäessään työttömyysjaksoja.

Toisekseen OECD muistuttaa ettei arvio osoita kausaalisuhdetta yksittäisen maan kohdalla.

On hyviä ja huonoja tulonsiirtoja. Hyvä kannustaa ihmisiä opiskelemaan, työskentelemään ja yrittämään. Huono ei kannusta, luo pelkkää kitkaa verokiilan vuoksi.

Perintöverot kannattanee pitää paitsi toimivaa yritysvarallisuutta perittäessä. Tämä on myös OECD:n suositus. Monessa tapauksessa perintövero voidaan myös korvata kiinteistöveron, luovutusvoittoveron tai pääomatuloveron korotuksella. Arvokkaan, ei-likvidin omaisuuden periminen voi aiheuttaa todellisia ongelmia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Yritysvarallisuuden osalta nykytilanne on siis tämä sukupolvenvaihdoshuojennuksen avulla:
"Huojennuksen tuoma etu on varsin mittava. Maatilavarallisuuden luovutuksissa efektiivinen [tosiasiallinen] saajakohtainen veroprosentti oli keskimäärin 1,6 prosenttia ja muun yritysvarallisuuden luovutuksissa keskimäärin 3,5 prosenttia.”

Tähän 2017 lähtien 10 vuoden maksuaika, joka muistaakseni on koroton. Ei nyt kovin paha?

Jos se olisi kokonaan veroton, niin olisi varsin näppärää laittaa vaikkapa likvidi omaisuus vaikkapa omaan sijoitusyhtiöön, joka sitten siirtyisi ilman perintöveroa perinnössä. Jo nyt tuolla kikkaillaan varakkaiden toimesta, jotta saadaan pienempi veroprosentti kuin muutoin perinnössä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Meillä on paljon yrityksiä joiden tasearvo on massiivinen mutta liiketulos olematon. Taseessa voi olla esimerkiksi runsaasti työstökoneita mutta yritys itsessään ei tuota juuri mitään. Veroprosentti saattaa kuulostaa pieneltä mutta tosiasiallisesti summat saattavat olla erittäin suuria.

Kannattaa avoimesti pohtia asiaa myös muusta kuin omasta näkökulmasta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #96

Niin, käsittääkseni yrityksen arvo arvioidaan perintöverotuksen yhteydessä eikä siinä tuijoteta vain tasearvoja. Kuten yritystoiminnan myynnissäkin tasearvo ei ole kuin yksi komponentti ja sitä saatetaan myös arvioidessa merkittävästi aliarvostaa. Arvioinnissa otetaan huomioon ns substanssiarvo sekä tuottoarvo.

Jos ajatellaan noilla prosenteilla kolmen miljoonan arvoista yritystä, niin 3,5 prosentien kesiarvolla saadaan perintöveroksi 105 000 euroa, joka jaoteltuna kymmenellä vuodelle on 10 500 euroa per vuosi.

Kyllä minä kuule asioita pohdin ihan monesta näkökulmasta. Jos puhutaan esimerkkitapauksistasi, niin todellinen pohja keskustelulle olisi jostain tarkastella vaikkapa kuinka usein vuoden 2017 aikana sukupolvenvaihdoksessa ollaan ajauduttu merkittäviin vaikeuksiin ja mistä se on johtunut.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

Perintövero pois ja tuloveroa ylös tasoittamaan valtion kassaa.

Ai että mlkä autuus.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Siihen se käytännössä menee. Valitettavasti.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi? Onko sinulla hyvä käsitys minkä verran peinnöissä nollautuu piileviä myyntivoittoja?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ruotsissa on talouskasvu lähtenyt hyvin vauhtiin sen jälkeen, kun perintövero ja lahjavero siellä poistettiin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ruotsissa on lähtenyt hommat käyntiin paljon ennen sitä. Ainakaan graafeissa vuosi 2005 ei poikkea millään tavalla muista vuosista. Ruotsi oli hyvässä kasvussa jo paljon ennen sitä.

https://www.labour.fi/ty/wp-content/uploads/sites/...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eikä esittämäsi kauhuskenaario perintöveron poistamisen massiivisista haitoista talouskasvulle näyttänyt siellä ainakaan tahtia heikentäneen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #106

Ruotsissa on tapahtunut aika paljon muutakin kuin perintöveron poisto vuoden 2000 jälkeen. Tiedät hyvin itsekin, että työn hinta ja suotuisa yritysilmapiiri saavat ihmeitä aikaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #117

Ja vastoin hiukan ylempänä komppaamaasi näkemystä tuloverojen korotuksen välttämättömyydestä perintöveron poistamisen seurauksena Ruotsissa myös samoihin aikoihin alennettiin suurituloisten tuloveroprosentteja progression loiventamiseksi järkevämmälle tasolle, kuten silloinen porvarihallitus asian luonnehti. ALV on kuitenkin 25%, eli korkeampi kuin meillä. Ruotsi on siis valinnut toisen tien, mikä ei kuitenkaan tarkoita tuloverojen korottamista.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Sosialidemokraatit, Vihreät ja Vasemmisto haluavat röyhkeästi omaisuuden kimppuun sosialisoimalla. Perheen vanhemmat ovat vuosien säästämisellä ja ahkeruudella ja olleet ramppaamatta ulkomailla saaneet kasaan omaisuutta jonka haluavat jättää rintaperillisille mutta ilman että valtio tulee ryöstämään yhtäs mitään perillisiltä.

On suorastaan Suomen velvollisuus poistaa perintövero pohjoismaiden Ruotsin ja Norjan tapaan. Perintöveron poiston puolella on konservatiivinen yhteisö ja vastustajana sosialismia kannattava puoli.

Yhtenä vahvana vaikuttavan tekijänä Suomen voimakkaaseen työtömyyteen on valtion suhtautumisen negatiivisesti perheyritysten jatkuvuuden turvaamiseen. Moni yrittäjä mieluummin lopettaa yrtyksen kun ei voi turvata jatkoa yrittämiseen perillisilleen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, kateus vie kalatkin järvestä, mutta ei se mitään kun ne viedään kaikilta!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kuka tässä on mitään viemisestä puhunut? Kysehän on voimassa olevan lain säilyttämisestä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #118

Eipä kukaan ole aiemmin tässä ketjussa myöskään kaloista puhunut. Mutta metaforia voi viljellä. Nykyinen laki vie sen minkä vie ja jotkut kateudelle katsantokantansa rakentavat yksilöt haluavat tilanteen sellaisena säilyttää.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

"Perintövero on Suomen vihatuin vero, sanotaan. Kyselyjen mukaan jopa 75 prosenttia suomalaisista olisi valmis poistamaan perintöveron. Mutta onko pieni ja keskisuuri ihminen tyhmä, jos hän kannattaa perintöveron poistamista?

Verohallinnon tilastoista käy ilmi, että valtaosa tuosta perillisten joukosta – 85 000 – saa nollaverolipun eli ei joudu maksamaan perintöveroa laisinkaan. Heidän perintöverotuksessa vahvistetun perintönsä arvo on siis alle 20 000 euron verotusrajan.

Perintöveroa vuosittain maksavista 65 000 suomalaisesta taas valtaosa saa perintöpotikseen summan, joka liikkuu haarukassa 20 000–50 000 euroa.

Perintövero kirpaisee näin ikään vain miljoonapotin saaneita. Tiedätkö kuinka monta tällaista henkilöä Suomessa on? Ei montaa."

https://yle.fi/uutiset/3-7342258

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

"Perintö- ja lahjaveron tuotto valtiolle oli viime vuonna 650 miljoonaa euroa eli 1,5 prosenttia valtion budjetista. Jos tuo miljonäärivero poistetaan kokonaan, valtio joutuu keräämään summan muilla koko kansan veroilla – tai leikkaamaan julkisia palveluja entisestään. Rikkaiden perintöverot siirtyisivät muiden maksettaviksi.

Aalto-yliopiston professori Heikki Niskakangas on yksi Suomen johtavista veroasiantuntijoista. Hän on huolissaan pääomapiirien – ja etenkin Perheyritysten liiton – lobbauksesta perintöveron poistamiseksi. Seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitetaan jo.

Niskakangas sanoo, että entisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) vetämä liitto ajaa vain suurten miljoonaluokan yrittäjäperheiden perintöverovapautta."

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #127

Täälläkin vaikuttaisi moni luuleevan ihan tosissaan, että he joutuvat maksamaan Mäntsälässä sijaitsevasta, arvottomasta mummonmökistä huomattavan kokoisen perintöveron. Hyvin on mennyt Niskakankaankin mainitsema lobbaus perille.

Sen verran pitää tosiaan vielä mainita, että kyseinen Niskakangas on veropetoksestakin joskus epäilty ("unohti ilmoittaa osakekaupoistaan") pääministeri Juha Sipilän (kesk.) serkku.

Hän on aikaisemmin toiminut mm. Sipilän omistaman Fortel Invest Oy:n salkunhoitajana, ja ei pomminvarmasti ole ainakaan "demarivihervassari", joka haluaa viedä toisten omaisuuden.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #129

Olen aiemminkin havainnut, että professorit ovat hyvin usein todellisesta elämästä vieraantuneita ja perustavat teoriansa niin muodoin vääristyneelle pohjalle.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #130

Mutta onneksi Juha Kuikka tietää. Paremmin kuin professorit, tutkimuskeskukset ja järjestöt. Jos en tietäisi sinun pyörineen täällä niin pitkään, pitäisin sinua varmaan trollina.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #133

Sellaista ei voi tutkia mitä ei ole olemassa. Tämä koskee siis muun muassa perintöveron poistamisen seuraamuksia. Niitä voi tutkia vasta jälkikäteen.

Mutta olenkin perustanut kannanottoni pitkälti hyvin samankaltaisen maan eli Ruotsin kokemuksille.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #129

Kiinteistöverolapusta voi tarkistaa sen mummonmökin verotusarvon. Jos siitä kannetaan kiinteistöveroa, kannetaan siitä myös perintöveroa (perinnön kokonaisarvon ylittäessä 20 000).

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #138
Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #138

Helpointahan on laittaa koko homma sileäksi ja laittaa perijöiden tilille. Liskihän se tuossa viime vuonna paljasti Verohallinnon salaisen asiakirjan, jossa kielletään puuttumasta alle 30 000 euron lahjoihin. Verottaja ei tee tämän luokan nappikauppojen ilmiannoista tutkintapyyntöjä edes poliisille.

Salainen asiakirja: Verohallinto kieltää työntekijöitään puuttumasta alle 30 000 euron pimeisiin lahjoihin: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/salainen-...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jos kysytään ihmisiltä haluatko lisää rahaa verottomana, niin vastaus on yleensä aika selvä. Jos sitten lähdetään katsomaan vaihtoehdoilla, mistä se sitten mieluummin otetaan, alkaa päässä raksuttaa ja joudutaan tekemään valintoja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #150

Esimerkiksi minun valintani on, että sijoitusomaisuudesta, jossa on ollut merkittävää arvonnousua, maksettaisiin korkeampaa veroa pääomatulona. Mielestäni se olisi oikeudenmukaisempaa niin, kuin että valtavat arvonnousut nyt menevät perintöveron piirissä merkittävästi alemman verokannan mukaan, kuin jos vainaja olisi realisoinut sijoituksen eläessään. Miksi niin pitää olla?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #152

Sinällään mielenkiintoinen idea, tänään ei forssi riitä miettimään, mitä se tarkoittaisi esim Lauttasaaresta 30 vuotta sitten ostetun sijoitusasunnon kohdalla arvonnousun myötä tai sitten vaikkapa 25 vuotta sitten listaamattomaan yritykseen sijoitetun kolmanneksen pääomasta nimellishinnalla ostettuihin osakkeisiin omistuksen arvon noustua kolmeen miljoonaan.

Tässäkin varmaan puolensa ja eri tilanteensa. Voisi toimiakin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #158

Kohtuullinen arvaus lienee että asunnon arvo on nelinkertaistunut. Mallissani siitä maksettaisiin veroa (realisoitaessa) 0,75 * 30-34% = 22,5-25,5% myyntihinnasta (joka on todennäköisesti korkeampi kuin verotusarvo).

Kauan (yli 10 vuotta) omistettujen arvopapereiden osalta lienee melkein järjestään hankintameno-olettama verotuksellisesti edullisempaa, kuin todellinen hankintameno. Näissä tapauksissa veroksi tulisi mallissani 0,6 * 30-34% = 18-20,4% myyntihinnasta.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Myös "konservatiivisilta" tahoilta kuulee useita puheenvuoroja joissa vastustetaan perintöveron poistoa koska sielläkin ymmärretään, että jostain ne verot on kerättävä jos aiomme säilyttää hyvinvointiyhteiskuntamme. Vanhempani elivät varsin vaatimatonta elämää, isäni timpurina rakensi itse omakotitalonsa jonka poikani verotusarvolla itselleen osti, kuten vanhempieni kanssa heidän eläessään oli sovittu, sain tilileni 1/3 myntihinnasta, 50.000€ josta maksoin perintöveroa 450€ ja mielelläni sen maksoin koska mitään ansiota itselläni ei ollut tuon omakotitalon aikansaamisessa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Perintövero siirtyy suoraan työn verotukseen ja arvonlisäveroon, ehkä ripaus pääomaveroonkin. Tuo on onneksi hyvä, että konservatiivitkin osittain sen myös tietävät. Kansalaisaloite tulee kuitenkin hämmentämään puoluerajoja, joten ihan varmuudella tässä ei voi sanoa, että se tulisi epäonnistumaan.

Tuossa juuri oli, että jopa 75 prosenttia suomalaisista vastustaa perintöveroa, vaikka 85 000 saa nollaverolipun eli ei joudu maksamaan perintöveroa laisinkaan. Heidän perintöverotuksessa vahvistetun perintönsä arvo on siis alle 20 000 euron verotusrajan.

Perintöveroa vuosittain maksavista 65 000 suomalaisesta taas valtaosa saa perintöpotikseen summan, joka liikkuu haarukassa 20 000–50 000 euroa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #135

Eikö se että jotakin veroa vastustetaan, vaikka se ei itseä kosketakaan, kerro siitä että se koetaan periaatteelliseti vääräksi? Ihmisten oikeustaju ei ole riippuvainen siitä, välttyykö itse vääryydeltä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #141

Pidän sitä enemmän kuin todennäköisenä, että moni vastustajista ei:

1.) tiedä heidän potentiaalisen perintönsä arvoa
2.) tiedä mihin puolen miljardin verovaje todennäköisesti johtaa
3.) tiedä ketkä veron poistamisesta todella hyötyvät

Mutta voin tietysti olla väärässä. Se on aivan mahdollista, että 75 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei perintöveroa saisi olla olemassakaan.

Tämä vahvistaisi myös eduskuntavaalien kautta syntynyttä käsitystäni siitä, että olen syntynyt poikkeukselliseen tyhmään maahan. Lottovoitto? Katinkontit.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #143

Minä vastustan perintöveroa puhtaasti periaatteellisista syistä. En odota periväni merkittävää omaisuutta. Mökkikiinteistöissäkin verotusarvo on todennäköisesti suurimmalta osaltaan arvonnousua (70-luvun alkuun verrattuna), joten jos realisoisin pamahtaisi veroa noin 30% oman ehdotukseni mukaisessa järjestelmässä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #146

Minä olisin valmis harkitsemaan tätä, kunhan ensin tehtäisiin selkeä laskelma siitä, mistä tämä raha otetaan pois. Se ei ole mikään salaisuus, että Suomessa holvataan rahaa mitä ihmeellisempiin hankkeisiin ja tukiin. Tuossa juuri viime viikolla luin Business Finlandin mahtavista raporteista, jotka maksoivat 59 900 euroa (eli juuri alle kilpailutuslain) ja niiden sisältö oli kopioitu käytännössä kokonaan McKinseyltä ja Wikipedialta. Kyllä meiltä oikeitakin leikkauskohteita löytyy, mutta ne pitää tuoda rehellisesti esiin. Harvoin kuitenkaan ollaan valmiita leikkaamaan sieltä, mistä rationaalisesti ajatellen pitäisi ihan ensimmäisenä leikata, koska kaikilla on omat sidosryhmänsä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #147

Eikö olisi syytä ensin tehdä laskelma siitä, minkä verran myyntivoittojen verottaminen toisi? Mistä sen tietää, vaikka luku olisi isompi kuin lahja ja perintöveron.

Esimerkiksi säästöhenkivakuutuksen koko ideahan on se, että tuotot pidetään kaikissa sijoituskohteen vaihdoksissa verottajan ulottumattomissa ja maksetaan aikanaan vain kevyt perintövero... Pitkään pidettyjen arvopapereiden osalta "sama" hyöty toteutuu myös suorien osakeomistusten kohdalla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #151

Se menisi kokeilun puolelle, vaikka voitaisiinhan siinä tietysti hakea dataa naapurimaistakin. Tämä ei kuitenkaan poista mainitsemaani faktaa siitä, että lähes puolet Länsi-Euroopan miljardööreistä on perinyt heidän omaisuutensa ja määrä on ollut kaiken aikaa kasvussa. Kuten aloitustekstissä jo mainitsin, perintöverosta luopuminen hyödyttäisi kaikista rikkainta väestönosaa, koska heidän kohdallaan omaisuus seuraa perässä läpi sukupolvien ja vuosisatojen.

Tavallisten ihmiset tapauksessa, joiden kohdalla perittävä varallisuus koostuu pääasiassa omistusasunnosta, vanhasta autosta ja pienestä tilkusta viljelymaata, he joutuisivat maksamaan senkin edestä veroa perintöä myydessään. Kuinka voidaan taistella taloudellista eriarvoisuutta vastaan, jos samaan aikaan tehdään päätöksiä jotka ruokkivat sitä?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #154

Etkö lukenut edellisen kommenttini toista kappaletta, vai etkö ymmärtänyt sitä? Lahja- ja perintövero saattaa hyvinkin olla tapa välttää maksamasta selvästi korkeampaa pääomaveroa. Jos taas omaisuutta ei koskaan realisoida, niin maksetaanhan tuotosta kuitenkin pääomavero.

Blogisi Bloombergin linkin kartan mukaan Suomessa omaisuutensa perineiden miljardöörien osuus on 80-100%, ainoana maana maailmassa. Se siitä nykyisen perintöveromme siunauksellisuudesta omaisuusmassan tasaajana. Tai no, pitäähän tuo noiden lukumäärän pienempänä. Jostain syystä Suomeen ei vain varallisuutta näyttäisi kertyvän...

En nyt seuraa logiikkaasi. Pidätkö tosiaan hyvänä, että maksetaan veroa pienestä tilkusta viljelymaata, kun sitä ei myydä vaan siellä kasvatetaan luomuporkkanoita. Vastaavasti huonona, että jouduttaisiin maksamaan veroa kun maa-alan arvonnousu realisoidaan, myymällä maa grynderin rakennettavaksi?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Taisi olla jo hyvän aikaa sitten tuo tapaus. 2015-16 vero olisi ollut 2 800 € ja 2017-18 2 500 €.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #140

Hyvä pointti. Minä törmäsin tähän Panu Raatikaisen seinällä, niin oletin hänen linkanneen tuoreen uutisen, koska aihe on ajankohtainen. Toisaalta asiahan ei sinänsä ole muuttunut mihinkään suuntaan veron keventämisen myötä. Uutisesta lähinnä selviää, että aihe nousee frameille tasaisin väliajoin, ja nähtävästi hyvin saman tyylisin argumentein. Niskakankaan Matti Vanhasen dissaaminen tuskin muuten oli sattumaa, sillä vuosi myöhemmin hänen serkkunsa kantoi keskustan suurmuftin viittaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Seppo Simonen, toteat:
"Yhtenä vahvana vaikuttavan tekijänä Suomen voimakkaaseen työtömyyteen on valtion suhtautumisen negatiivisesti perheyritysten jatkuvuuden turvaamiseen. Moni yrittäjä mieluummin lopettaa yrtyksen kun ei voi turvata jatkoa yrittämiseen perillisilleen."

Kerro nyt sitten vaikkapa kuinka usein tämä tilanne on tullut eteen vuonna 2017. Kuinka yleistä se on vaikka kuten kommentoinneissa on osoitettu, niin todellinen vero on varsin alhainen sukupolvenvaihdoshuojennoksen jälkeen ja sille saa max 10 v maksuajan?

Vahva vaikuttava tekijä Suomen työttömyyteen? Laitappa joku esimerkki tutkimuksesta, jossa tämä on havaittu vahvana tekijänä.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Sosialidemokraatit, Vihreät ja Vasemmisto yhtenä rintamana haluavat sosialisoida perintöverolla toisen elämäntyöstä siivun pohjattomaan molokin kitaan.
Niinkuin historia on osoittanut monessa maassa yksityisomaisuuden sosialisointi on ollut sen valtion tuhontie.
Perheyritysten liittolla on selkeä kanta perintöveroon elikä se on poistettava, mallia on näyttäneet läntiset naapuri maamme.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #156

Eikä, miten tylsä virsi. Tiesitkö muuten, että Ruotsissa on sosialidemokraattien ja vihreiden yhteinen hallitus? Monet eivät tunnu käsittävän sitä, että Ruotsi ei ole tänä päivänä juuri millään tavoin talousalueena verrannollinen Suomen kanssa. Siellä on oma valuutta, maahanmuutto, halpatyövoima, huomattavat pääomat, tuplasti enemmän väkeä, vanha raha, suuria vientivetoisia yrityksiä.. lista jatkuu loputtomiin. Mikäli yhtäläisyyksiä haetaan, niin ruotsalaisilla on lähes yhtä paskat säät kuin meillä suomalaisilla, ja yhteiskuntarakenteen perustat ovat melko samanlaisia. Tai eivät oikeastaan edes ne, koska Ruotsi on parlamentaarinen monarkia, kun taas Suomi on parlamentaarinen tasavalta. Pohjoismainen hyvinvointimalli siellä sentään on, mutta kuinka kauan?

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

No, saatiinhan me keskusteluun mukaan sitten tuollainen keskiverto kepulainenkin näkemys perintöverotukseen:-)

"Meidänkin tila" on ollut jo 600 vuotta samalla suvulla??

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yksi liipasimen painallus Ruotsissa perintöveron poistamiseksi tuli joitakin vuosia ennen tuota poistamispäätöstä tapahtuneesta keissistä, jossa monimiljoonaisen osakesalkun perinyt kohtuullisen varakas keski-ikäinen mies joutui konkurssiin ja menetti kaien omaisuutensa perintöveron vuoksi. Veron määrä oli laskettu kuolinpäivän perusteella ja osakekurssien arvo oli romahtanut juuri ennen perunkirjoitusta. Hän ei mistään saanut haalituksi pääomia verojen maksamiseksi.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Perinnöstään voi kieltäytyä.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen

Entäs jos sen ehtii hyväksyä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En tiedä miksei hän siitä sitten kieltäytynyt, mutta kyse oli Eriksonin osakkeista, jotka jossain vaiheessa melkein yli yön menettivät kaksi kolmasosaa arvostaan.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Tällainen tapaushan se useimmiten juuri kohtaa perinnön saajaa:-)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun valtio tekee laillisen ryöstön takavarikoidessaan kaiken täysin rehelliseltä ja kunnialliselta kansalaiselta, niin on aika tylyä todeta, että ei se mitään, sehän on vain yksittäistapaus tai harvinainen sellainen. Ei yhteiskunta tai laki saa sortaa ketään sillä perusteella, että enemmistö ei joudu aivan moisen kohteeksi.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #245

Maksamme 1 miljardin jussien eläkkeitä!Lopetetaan sellainen hullutus kuin myös perintövero ainakin kiinteän omaisuuden osalta. Jos vanhempien asunto sitten myydään eli muutetaan rahaksi, siitä menisi vasta sitten veroa. Perintöveroa ensimmäiset 5 vuotta ja myyntiveroa sen jälkeen.
Perintövero (kiinteistön osalle) pakottaa monet myymään, että voisi selvitä perintöveroista! Ei paljon järkee.

Perheyrittäjyys on parasta, mitä meillä on... heitä ei kannata kadehtia. Mutta kenenkään eläkkeitä ei pitäisi maksaa valtionpussista! Miksi pitäisi?

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

Tapaus selventää samalla sitä, mistä tuloeroissa on myös kysymys korkeasuhdanteiden ja laman aikoina.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Kaikkea ei jaksa lukea mutta suuren osan mission statement näyttää olevan, `kunhan minä selviän muista ei väliä` uskomatonta kapeaa vastakkainasettelua.

Ankaria realiteetteja on syytä latsoa monesta ikkunasta, unohtamatta kuitenkaan, että me tarvitsemme kotimme, koulumme, toivomme, mahdollisuutemme; ihan jokainen.

Tarvitsemme loppuunasti ajteltujen uupumuusongelmien uusajattelemista muuttuvissa olosuhteissa niin, että elämä silti kantaa.

Ankarat realiteetit voivat ola ystäviä, faktat ovat huonoimmillaankin parempia kuin vaihtoehdottomat tunnelmat tai linnottautumiset ja aitaamiset. Uskon, että jokainen joutuu joskus pelon valtaan `kuinka tästä eteenpän`, realiteetit kertovat, että jokainen uupuu ja siksi oikeastaan mikään ei ole erottava tekijö, koska me olemme lopultakin ihmisiä ja juuri tämä tieto voi auttaa löytämään jotain parempaa kaikille.

Kuitenkin muutos on pysyvää, muuttukaamme ja muuttakaamme niin, että kaikki voivat elää elämänsä säällisissä oloissa. En viitsi edes puhua ahneudesta , niin ahne ihminen on, en puhu kateudesta sillä niin kateellinen ihminen on. Mutta usein puhutte ajattelemattomasti ja muita sormella ososittaen. Se ei rakenna,

Oppikirjamainen markkinafubdamentalismi ovat saaneet monet jättämään ekonomistin viran mm. IMFn pääekonomisti Joseph Stiglitzin.

Nwo ei ole salalaiitto eikä sanan kerro varmaan koko totuutta mutta sitä on rakennettu kauan, lähes yhtä kauana kuin ihmiskunta nykyihismuotoisena on ollut olemassa. Nykyinen varallisuuden järjetön jakautuminen ja tekniikan valtava kehittyminen on avannut sille ovensa. Uusi merkantilismi tulee, se on aivan varma ja, jos sitä ei hallita syntyy uusia kauhisteltavia julmuuksia. Osin tietysti siksi, että kristillisestä moraalista tulee suorastaan rikos. Tästä johtuen moraali romahtaa ja maailmalopun ovi aukeaa...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olisi kannattanut lukea ainakin muutama kommentti, niin mielikuva ei ehkä olisi pelkästään oman ennakkokäsityksen varassa.

Mitä NWO:hon tulee, kannattaisi päättää pidätkö sitä salaliittona vai et. Nyt väität ettei sellaista ole ja heti perään todistelet tarmokkaasti salaliiton olemassaoloa.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

No nyt luin ja pysyy eddelleen tuo mitä kirjoitin. Laitan tähän NWOn historian Osmo Pöystin mukaan, ettei tarvitse näsäviisastella, voit sitten itse miettiä, että onko salaliitto vai ei, ja mitä se salaliito on. Ehkä se on sinulle tätä: " Hei, Elvis elää", en tiedä...

" Uuden maailmanjärjestyksen lyhyt historia

Luomisjärjestyksen mukainen maailmanjärjestys on patriarkaalinen. Sitä vastaan kapinoi Nimrod, ja sai haltuunsa Kaksoisvirranmaan tärkeimmät kaupungit.

Nimrodin hallintojärjestelmä on sotilaspoliittinen. Nimrodin järjestelmän keskuksena oli Babylon, ja myöhemmin maailmanvaltaan pyrkivän järjestelmän keskuksiksi, kukin vuorollaan, tulivat Meedia-Persia, Kreikka ja Rooma.

Jumala kutsui ulos Nimrodin järjestelmästä yhden miehen. Hänen nimensä oli Abram, mutta Jumala muutti hänen nimensä Aabrahamiksi, joka tarkoittaa kansojen isä, ja lupasi siunata kaikkia kansoja Aabrahamin siemenen - huomaa yksikkömuoto - kautta. Jumala lupasi antaa myös "maan" Abrahamin jälkeläisille. Kreikankielisissä teksteissä tästä lupauksen maasta käytetään sanaa "kosmos", mikä ei lupaa hyvää Nimrodin järjestelmän tulevaisuudelle.

Noin kaksi tuhatta vuotta Aabrahamin jälkeen sukuun syntyi Jeesus. Jeesuksen syntymän aikaan Nimrodin järjestelmän johdossa olivat jo roomalaiset. Heidän mandaatillaan toiminut kuningas Herodes yritti heti tappaa Jeesuksen, mutta Jeesus salli sen heille vasta noin 35 vuotta myöhemmin. Todennäköisesti vuonna 34.

Pelin luonne muuttui, kun Jeesus nousi haudasta. Konventionaaliset sodankäynnin muodot ylösnoussutta kuningasta kohtaan kävivät tehottomaksi. Mitä enemmän kristittyjä tapettiin, sitä enemmän heitä sikisi. Epätoivoisessa tilanteessa Rooman päätti mennä naimisiin kristittyjen kanssa. Rooman salaisen palvelun agentit saivat tehtäväksi soluttautua kristittyjen yhteisöihin ja etsiä sellaisia yhteistyökumppaneita, jotka suostuisivat rakentamaan sellaisen synkretistisen uskonnon, joka palvelisi heidän etujaan.

Rooman agenttien työ menestyi. Vuoden 100 jälkeen agentit alkoivat levittää maailmalle Ignatiuksen kirjoittamia tai hänen nimissään levitettyjä kirjeitä, joissa esitettiin Uuden maailmanjärjestyksen ideologian perusteet. Yhdessä kaupungissa sai olla vain yksi kirkkoherra, joka hallitsi alamaisiaan Jumalan viransijaisena. Seurakunnan oli katkaistavat juutalaiset juurensa. Sunnuntaita on vietettävä Herran päivän nimellä. Luomalleen lahkolle hän antoi uuden "katolinen seurakunta" (i katoliki ekklesia). Hänen mukaansa seurakunta on se, joka alistuu kirkkoherran tahtoon, ja ne, jotka eivät sitä tee, ovat toisuskoisia jotka eivät kuulu universaaliseen seurakuntaan. Hajoita ja hallitse, sanoivat roomalaiset.

Agentit olivat tehneet työnsä hyvin. Tarinan mukaan Ignatios oli yksi Antiokian seurakunnan vanhemmista ja kun häntä oltiin viemässä Roomaan leijonien ruoaksi, hän kirjoitti seitsemän kirjettä, joissa hän esittää antikristilliset oppinsa. Näin kukaan ei päässyt ilman viranomaisten lupaan Ignatioksen juttusille esittämään ei-toivottuja kysymyksiä. Ehkäpä kirjeet olivatkin agenttien itsensä kirjoittamia. Jos Ignatios olisi kirjoittanut kirjeensä Syyrian Antiokiassa, ne olisi pantu paholaisen tiliin heti kättelyssä.

Ignatioksen nimissä esitetyt opit omaksuttiin Egyptin Aleksandriassa ja tietysti pääkaupungissa, Roomassa. Monarkkisen piispuuden nimellä tunnettu oppi antoi keisarille mahdollisen syöttää leijonille sellaiset kirkkoherrat, jotka eivät häntä miellyttäneet niin kauan, että seurakunnan johtoon tuli Rooman "geniukselle" sopivia ehdokkaita. Systeemi toimi niin hyvin, että kun keisari Konstantinus "Suuri" katsoi ajan koittaneen, hän pystyi yhdistämään babylonialaisen auringonpalvonnan ja monarkkisesti johdettujen kristillisten yhteisöjen edustajat uudeksi uskonnoksi, joka palveli Rooman valtion etuja ja samalla taisteli kristinuskoa vastaan.

Rooman taistelusta kristinuskoa vastaan tuli verinen ja pitkä. Vuonna 347 kukistettiin Pohjois-Afrikan kristityt. Rooman kirkkoruhtinaan pyynnöstä Itä-Rooman keisarin sotajoukot hävittivät Belisariuksen johdolla kolme kansaa, jotka eivät alistuneet Rooman kirkkoruhtinaan valtaan. Miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä tapettiin, koska Rooma halusi hävittää kokonaiset kansat, jotka eivät suostuneet murhaamaan kristittyjä. Kun yli tuhat vuotta oli kulunut, nostivat kristityt päätään eri puolilla Eurooppaa niin että Rooma joutui jopa perääntymään, sillä pakanatkin alkoivat kyllästyä kirkon meininkiin. Ensimmäisenä Roomasta irtaantui Tshekin kuningaskunta vuonna 1420, jolloin paavi julisti ristiretken tshekkejä vastaan. Viisi kertaa Eurooppa kokosi sata tuhatta miestä tshekkejä hävittämään, eikä onnistunut. Lopulta mobilisoitiin koko Eurooppa, mutta siitä huolimatta vasta 1648 kirkko oli saanut takaisin asemansa tshekkien orjuuttajana. Siinä vaiheessa tshekkien väkiluku oli laskenut jo alle miljoonaan. Suuremmat valtiot, kuten Englanti, Saksa ja myös Ruotsi selvisivät vähemmällä, mutta Saksakin oli raunioina, kulkutaudit riehuivat, rikollisuus rehotti, köyhyys valtava, ihmisarvo oli hukkunut syntiin ja väkilukukin oli pudonnut puoleen.

Englannin, Saksan ja Ruotsin kirkon irtautuminen Roomasta ei ollut täydellinen. Kirkon tyttäret vainosivat edelleen kristittyjä, jonka takia monet vainotut muuttivat Pohjois-Amerikkaan, jonne kirkon lonkerot eivät ulottuneet eivätkä Rooman valtion synkretistiset lait olleet voimassa. Rooma saattoi käydä Amerikan kristittyjen kimppuun vasta kun kirkon ja valtion epäpyhä avopari oli saanut pesänsä kuntoon. Ja olihan sillä Euroopassakin tehtävää. Saksa koulutti ja rahoitti Venäjän vallankumouksen, joka siirsi vallan Venäjällä juutalaisille, jotka riemuissaan saamasta vallasta hävittivät Rooman kirkon kanssa kilpailevan ortodoksisen kirkon, tuhosivat kukoistavan keisarikunnan ja lähettivät lähes sata kansaa sosialistisen työmaan liejuun kuolemaan.

Amerikan hävittämistä oli valmisteltu jo kauan, mutta Amerikan kristikunta kesti hyökkäykset aina 1900-luvun alkuun saakka. Vielä 1930-luvulla näkyvä liittoutuminen Rooman kanssa oli mahdoton, jonka takia Rooman oli ensin hajoitettava Yhdysvaltojen kristikunta. Hajoitustyön ohjelmat laadittiin pienessä piirissä, jonka edustajat nostivat valtaan Billy Grahamin. Liikkeen aivoriihi oli Kaliforniassa kuten jo ennen olen kertonut. Ockenga ja ne muut. Billy Grahamin valtaan nostaneitten toimijoitten agenda oli lyhyt ja ytimekäs: Uusi Maailmanjärjestys.

Juutalaisen lehdistön mahtavalla tuella esiintynyt Billy Graham petti kansan. Hän hyökkäsi uskovia vastaan, ja samalla harjoitti suurieleistä "käännytystyötä" aivan samoin kuin keisari Konstantinus "Suuri" aikoinaan. Presidentti Ronald Reaganin aikana Uusi maailmanjärjestys oli jo niin pitkällä, että Yhdysvallat solmi diplomaattiset suhteet Vatikaanin kanssa. Bush vanhempi uskalsi jo kertoa julkisestikin, että Yhdysvallat on mukana rakentamassa Uutta Maailmanjärjestystä. Hän olisi voinut kertoa, että hankkeen tarkoituksena on Yksi maailmanhallitus, joka orjuuttaa kaikki kansat ja yksi universaali uskonto, joka yhdistää kaikki uskonnot taisteluun Jumalaa ja hänen kansaansa vastaan.

Viime vuoden lopulla oli Nelson Mandelan hautajaiset. Israelin tiedotusvälineet kertoivat, että Mandela oli 1962 Israelin salaisen palvelun koulutettavana Etiopiassa. Hautajaisissa oli koko rosvogalleria. The Guardianissa oli pikkutarkka selostus koko joukosta, sillä Uuden Maailmanjärjestyksen lehdistölle tilaisuus oli suuri joukkojen katselmus.

Ettei tästä tarinasta tulisi liian pitkä, olen jättänyt kertomatta sellaisten asialle vihkiytyneiden toimijoiden, kuten illuminaatien, sosialistisen internationaalin, Yhdistyneiden kansakuntien ja New Age-liikkeen osuudesta Uuden Maailmanjärjestyksen rakentamiseksi. Asian ytimessähän on kuitenkin vain yksi toimija, Antikristus, joka yrittää kapinoida Kristusta vastaan. Jeesus sanoi, että vihollinen tulee ainoastaan varastamaan, tuhoamaan ja tappamaan. Mitäpä muuta voisi tehdä se, joka kapinoi sitä vastaan, jolta kaikki hyvä tulee ja jonka kautta kaikki on luotu.

Tämän tarinan loppunäytös on vielä suorittamatta. Siitä kirjoittaa Daniel näin:

Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti. (Dan 2:44)

http://opsti.japo.fi/nwo.htm#NWO

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Ja, mikiäli edellinen kirjoitus ei selventänyt sitä asiaa mitä kohti ollaan menossa, en kykene auttamaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset