Näkökulma: Vain kuolleen ruumiini ylitse, eikä silloinkaan

Perintö- ja lahjaveron poistamista vaativa kansalaisaloite rikkoi maanantaina 50 000 allekirjoittajan rajan, jonka myötä se jatkaa matkaansa eduskunnan käsiteltäväksi.

Kansalaisaloitteen taustalla on vaasalainen kauppatieteiden opiskelija ja RKP:n aktiivi Christian Pundars. Hän pitää perintö- ja lahjaveroa moraalittomana" ja haitallisena verona, jonka kautta valtio rankaisee lähiomaisensa menettänyttä henkilöä vaatimalla veroa tämän jättämästä perinnöstä. 

Pundars ei kuitenkaan ole ainoa, joka kokee 20 000 euron kokoisista tai sitä suuremmista ja sukulaissuhteeseen sidotuista perinnöistä maksettavan veron epäoikeudenmukaiseksi.

Perheyritysten liitto on käynyt aktiivista keskustelua veron poistamisen puolesta jo vuosien ajan, koska sen uskotaan vaikeuttavan yritysten sukupolvenvaihdoksia ja tätä kautta myös Suomen talouskasvua.

Talousasiantuntijat tosin ovat asiasta täysin eri mieltä.

PERINTÖ- JA LAHJAVERO on tiedettävästi yksi maailman vanhimmista ja vihatuimmista verotusmuodoista. Jo muinaiset roomalaiset olivat raivoissaan keisari Augustuksen asettamasta viiden prosentin perintöverosta. Samaan aikaan perintöveroa voidaan kuitenkin huoletta kutsua yhdeksi reiluimmista verotuksen muodoista, koska se koskee pääsääntöisesti pelkkiä ansiottomia tuottoja. 

Perillinen harvoin osallistunut saamansa varallisuuden kerryttämiseen, tai tehnyt mitään muutakaan perintönsä eteen. He vain sattuivat pompsahtamaan ulos oikeasta kohdusta, ja ennen kaikkea oikean siittiön siittämänä, sillä kaikkihan teistä tietävät, että murskaava enemmistö maailman varakkaimmista ihmisistä on miehiä. Todella vanhoja miehiä.

Tyypillisesti kapitalistinen logiikka nojaa ajatukseen, jonka mukaan ihmisen tulotaso ja hänen yhteiskuntaluokkansa määräytyy henkilökohtaisen työpanoksen kautta, mutta millä ihmeen ajatuskaarella tästä päästään siihen lopputulemaan, jossa oikeaan perheeseen syntyminen on sinun omaa ansiotasi? Kysehän on puhtaasta sattumasta, josta saatava hyöty heijastuu koko elinkaareen. 

Ulkomaiset yliopistot, yksityiskoulut, tuhansien eurojen preppauskurssit, mukava kasvuympäristö, vanhempien sosiaaliset verkostot, heidän maksama tai takaama asunto, autokortti, isän järjestämä työpaikka ja rapujuhlat, eikö tässä muka ole tarpeeksi etumatkaa ihmiseen nähden joka on syntynyt neljän lapsen yksinhuoltajaperheeseen? 

Onko 7 – 33 prosentin perintöverostakin pakko vääntää vielä erikseen kättä?

KANSAINVÄLISTÄ TALOUTTA tutkivan Peterson-instituutin mukaan lähes puolet Länsi-Euroopan miljardööreistä on perinyt heidän omaisuutensa ja määrä on ollut kaiken aikaa kasvussa. Instituutin muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että yli 20 prosenttia Euroopan perityistä rikkauksista on vähintään neljä sukupolvea vanhaa. Yleisintä miljardiomaisuuksien periminen oli Saksassa, jossa jopa 65 prosenttia maan varakkaimmista ihmisistä oli perinyt omaisuutensa. 

Italian keskuspankin vuonna 2016 tekemä tutkimus tukee Peterson-instituutin käsitystä. Keskuspankin tutkimuksesta kävi ilmi, että Firenzen vauraimmat perheet olivat säilyttäneet asemansa perimällä omaisuutta yli 600 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän vaurautensa on lähtöisin noin 21 sukupolven päästä. Samassa tutkimuksessa kävi myös ilmi, että yhteensä noin kolmasosa Italian varakkaimmista ihmisistä oli perinyt omaisuutensa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD puolestaan kertoi vuoden 2014 raportissaan, että tuloerojen kasvu ei ole pulma pelkästään sosiaalisen eriarvoisuuden vuoksi, vaan myös talouskasvun kannalta. Tuloerojen kasvu hidastaa OECD:n mukaan talouskasvua. 

Talouskasvun heikentävä vaikutus johtuu järjestön mielestä siitä, että heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tiedot ja taidot heikkenevät tuloerojen kasvaessa, kun taas vastaavasti paremmassa asemassa olevien ihmisten tietoihin ja taitoihin tulee vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta. Tätä myöten yhteiskunta jättää huomattavan osan jäsentensä potentiaalia hyödyntämättä ja menettää tätä kautta talouskasvuaan.

OECD:n näkemys on voimakkaasti ristiriidassa usein toistetun väitteen kanssa, jonka mukaan tuloerojen kasvun pitäisi nimenomaan vahvistaa talouskasvua. Tuloerojen kasvu on raportin mukaan ollut kovinta Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa. OECD laskee tuloerojen kasvun leikanneen jopa 9 prosenttiyksikkö Suomen talouskasvusta 1980-luvun jälkeen. 

Perinnön verottaminen on myös suomalaisten talousasiantuntijoiden mukaan vähiten haitallinen vero talouskasvulle, jos yleisenä mittapuuna pidetään verotuksen talouskasvulle aiheuttamia haittoja. Tämä selvisi Ekonomistikone-sivuston järjestämästä kyselystä, johon oli kutsuttu akateemisten meriittien perusteella 90 johtavaa suomalaista taloustieteilijää. 

PERINTÖ- JA LAHJAVERO ON TUOTTANUT viime vuosina noin puolesta miljardista vajaaseen miljardiin euroon verotuloja. Viime vuonna summa oli runsaat 900 miljoonaa euroa, joka oli poikkeuksellisen paljon. Edellä mainittujen tutkimusten ja kyselyjen valossa on täysin perusteltua olettaa, että jos perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin, se kiristäisi ennen kaikkea työn verotusta. Todennäköisesti myös myyntivoitoista kerättävää veroa jouduttaisiin nostamaan, jotta puntit saataisiin tasan.

Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi näin ikään vain kaikista rikkainta väestönosaa, koska heidän kohdallaan omaisuus seuraa perässä läpi sukupolvien ja vuosisatojen. Tavallisten ihmiset tapauksessa, joiden kohdalla perittävä varallisuus koostuu pääasiassa omistusasunnosta, vanhasta autosta ja pienestä tilkusta viljelymaata, he joutuisivat maksamaan senkin edestä veroa perintöä myydessään.  Puhumattakaan siitä, miten menetetyt verotulot revittäisiin suoraan palkansaajien selkänahasta, koska hyvinvointiyhteiskunnan verokirstuun jäisi 500 – 900 miljoonan euron vaje.

Onko tämä jonkun mielestä kannatettava ehdotus? 

 

masik
Sitoutumaton Helsinki

Kolarista ponnistanut puuhamies. Mielipiteet ovat omiani, eivätkä ne edusta organisaatioita, joissa toimin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu