*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Suomen metsät eivät olekaan hiilinielu? Höpö höpö

  • kuva: wikimedia commons / urjanhai
    kuva: wikimedia commons / urjanhai

Suomi hävisi tuntuvasti tänään tiistaina, kun Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti metsien hiilinielujen laskentatavasta. Ympäristövaliokunta on yksi kolmesta EU-parlamentin valiokunnasta, jotka lausuivat kantansa siitä, miten maankäyttö pitäisi ottaa huomioon EU:n päästötavoitteissa. Teollisuus- ja maatalousvaliokunnat antoivat jo aikaisemmin kantansa, joka oli Suomelle huomattavasti suotuisampi.

Tänään julkaistujen uutisten mukaan ympäristövaliokunnan epäedullinen laskentatapa tulee johtamaan tilanteeseen, jossa Suomen metsiä ei laskettaisi enää EU:n päästölaskelmissa lieventävänä tekijänä, vaan Suomi joutuisi tulevaisuudessa ostamaan muilta mailta erillisiä hiilinielukiintiöitä. Tulevaisuudessa metsänielujen laskeminen perustuisi vertailutasoon eli siihen, kuinka paljon mailla on ollut metsää. Tämän metsäalan pienemisestä sakotettaisiin. Metsän hiilinielu tarkoittaa, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään. 

Ympäristövaliokunnan selvällä enemmistöllä hyväksymä mietintö lähtee ajatuksesta, jonka mukaan metsien määrän kehitystä vertaillaan vuosiin 2000 - 2012. Hallituksen edustajien mukaan metsän määrän ajallinen vertailu on Suomessa monien mielestä hyvin huono asia, koska metsien hakkuita ollaan tulevaisuudessa lisäämässä tuntuvasti mm. lukuisien avattavien biomassatehtaiden vuoksi.

Suomen hallitus ei näin ikään ole ollut tuoreeseen päätökseen kovinkaan tyytyväinen. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on toivonut, että uuden metsän istutus ja hoidetun metsän kasvun nopeutuminen otettaisiin tuoreissa laskelmissa paremmin huomioon.

Tiilikainen tosi puhuu omiaan. Käytännössä EU-parlamentin ympäristövaliokunnan laskelmat ovat melko hyvin perusteltuja. Totta kai metsien hakkuusta pitää rokottaa ilmastotavoitteita laskettaessa, jos kerran halutaan vähentää päästöjä suojelemalla metsiä. Suomen nykyinen talouspolitiikka nojaa jälleen kerran entistä enemmän metsien hakkuuseen, kun hallituksemme päätti muutama vuosi sitten yhtiöittää Metsähallituksen.

Tämän myötä hakkuiden määrät ovat kasvaneet ja tulevaisuudessa ne tulevat kasvamaan vielä entisestään, kun Suomessa aloitetaan laajamittaiset biomassan valmistukset. Kiinalaiset ovat investoineet huomattavasti biomassalaitoksiin Suomessa. Luulisi ministerinkin ymmärtävän, etät kun puuston määrä vähenee, niin hiilinielu kutistuu. Periaatteessa hän on kuitenkin sitä mieltä, että juuri istutetut puut pitäisi laskea mukaan hiilinieluun ja yhtä isolla potenttiaalilla kuin täysikasvuinen puusto, mitä ne eivät siis todellakaan tarjoa.

Puheet siitä, että maamme metsiä ei laskettaisi enää tulevaisuudessa hiilinieluksi on näin ikään täyttä populistista huttua, jolla pyritään vaikuttamaan kansalaisten mielipiteisiin sekä edistämään Juha Sipilän (kesk.) hallituksen miljardien eurojen bioenergiastrategiaa. Totuushan on, että Sipilän kopla haluaa parturoida koko Suomen ja väittää, että hiilinielu on edelleen yhtä suuri, koska siellä seisoo pari nuorta taimea avohakkuuaukean laidalla. Samaan syssyyn Metsähallitus Oy Ab:n johtoportaassa istuvat kokoomus- ja keskustalaisvaikuttajat saavat hemmetinmoiset bonukset, jotka revitään suoraan maaperästämme.

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin Suomen metsien ekologinen tila on melko surkea. Sitä vain ylistetään sen vuoksi, koska muualla menee vielä meitäkin paskemmin. Pidetään vielä huonompaa huolta metsistä. Tuollainen argumentti ja arvopohja ei kuitenkaan ole mielestäni kovin kestävällä pohjalla, jos ajatellaan tulevaisuutta ja tulevaisuuden sukupolvia. Todellisuudessa me roikumme jo nyt kestävän kehityksen rajoilla, mitä tulee metsien hakkuuseen. Suomen metsäpinta-alasta selvästi alle 5 prosenttia on enää aarniometsiä tai ikimetsiä, kuten niitä toisinaan kuulee kutsuttavan. Huonoin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa aarniometsien osuus jää muutamaan promilleen. Suomi on metsää täynnä, mutta kaikki metsä ei ole korjuukypsää. Puheet metsien hurjalla tavalla kiihtyvästä kasvusta ovat tuulesta temmattua sanahelinää, joille ei oikeastaan kannata paljoa korviaan lotkauttaa.

Lähde: Iltalehti

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tutkijoiden julkilausuma Suomen biotalouslinjasta: http://bios.fi/julkilausuma/julkilausuma240317.pdf

Kumpaakohan kannattaa uskoa, tieteentekijöitä vai kepulaisia ja ERKkiä?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

No niinpä. Vaeltelen aika paljon Lapissa joka kesä ja olen kyllä nähnyt, mitä se valtion kestävällä pohjalla oleva biotalous todellisuudessa on. Ei mitään kaunista katsottavaa. Naurettavinta on kuitenkin tuo, että Suomen talous lähti 30-luvulla nousuun puuteollisuudella. Lähes 90 vuotta myöhemmin me olemme edelleen täysin riippuvaisia siitä samasta teollisuuslajista, mutta vielä entistäkin isommalla volyymilla. Käyttäisipä hallitus edes murto-osan tuosta energiastaan ja hyödyntäisi kansakunnan hyväksi ne malmiot, mitä maaperässämme lepää, vaan ei, ilmaiseksihan niitä jaellaan pois.

Puheenvuoroonkin kirjoittava Niko Kaistakorpi tuumasi tuolla Facebookin puolella, että luonnonkehittämiskeskus on valjastettu täysin Sipilän hallituksen strategian taakse. Puhutaan nättejä harvennushakkuista, vaikka vuoden 2014 tilastojen mukaan yli 70% oli uudistushakkuita - eli suomeksi avohakkuita. Luke ei kuitenkaan halua enää näitä tilastoja pitää esillä sivuillaan. Ilmeisesti liian karua katsottavaa.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Mistä tuon 70% olet saanut?

Tietoja vuodelta 2016:

http://stat.luke.fi/teollisuuspuun-hakkuut-alueittain

Tukkipuun osuus kuutioina hakkuista oli 26/61,8 --> 42%. Hakkuupinta-alasta osuus on kaiken järjen mukaan huomattavasti pienempi, koska tukkeja kertyy m3/ha enemmän kuin kuitu- ja energiapuuta.

Vuodelta 2014 vastaavat lukemat 24,1/55,9 --> 43 %

Olen ollut siinä uskossa, että avohakkuita ovat päätehakkuut, joissa siis korjataan tukkipuuta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #31

Se tuli esiin tuolta yhdessä keskustelussa.

Vastasin samaan hommaan kommentissa nr. #33.

"Ei kaikkea ollakaan parturoimassa. Kyse on edelleen hiilinielun koosta. Euroopan unionissa vertailukohteena käytetään vuosia 2000 - 2012, mutta tämä ei sovi päättäjillemme, jotka haluavat pienentää sitä. Kun puhutaan parturoinnista, niin silläkin on merkitystä, mitä parturoidaan ja kuka parturoi. Mikäli päätehakkuu suoritetaan nyt, massapuuta ja pikkutukkia saadaan noin 40 vuoden päästä. Tukkia puolestaan vasta 80 vuoden päästä.

Päästövähennyksiä ajatellen kiertoa yritetään todennäköisesti siten, että päätehakkuu onkin jo tuossa 40 vuoden kohdalla, eikä paremman katteen tukkia yritetä edes kasvattaa. Tukki menee sahoille, roitopuu puolestaan tehtaille. Melko yksinkertaista, eikö vain? Edelleen suosittelen ihmisiä katsomaan valtion metsien tuoreita ilmakuvia ja keskustelemaan vasta sen jälkeen. Etelän yksityismetsät ovat aivan eri asia kuin valtion omistamat metsät. Tehtaan sijainnin vuoksi Kaidin pääasiallinen sopimuskumppani tulee melko todennäköisesti olemaan valtio ja metsähallitus. Tässä on viimeisen viidentoista vuoden aikana vedetty jo melko paljon rahaa tuolta valtion metsistä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Lainaan myös toisen Puheenvuoroon kirjoittavan blogistin kommenttia. Tällä kertaa kyseessä on Juha Hämäläinen eli alias Findiana Jones.

"Alunperin komissio esitti, että Suomen metsien hiilinielun pitäisi säilyä vuosien 1990–2009 tasolla, jolloin nielu oli keskimäärin 32 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tämä ei hallitusta miellyttänyt, koska se haluaa miljardi-investointeja biotaloushankkeisiinsa, jotka edellyttävät huomattavia lisähakkuita, jotka taasen heikentäisivät hiilinielua. Niinpä Suomi onkin lobannut sen puolesta, että vertailuvuodeksi otettaisiin vuosi 2017, ja sen teollisuusvaliokunta jo hyväksyikin.

Samaan aikaan on väänetty kättä myös siitä, määritelläänkö puunpoltto päästöjä aiheuttavaksi vaiko ei. Suomen virallinen linja on, että metsähakkeen käyttö energiantuotannossa on nollapäästöistä. Sen puolesta on lobannut mm. Olli Rehn.

Mikäli olen siis oikein ymmärtänyt, niin hallitus toivoisi, että Suomen metsille määritelty hiilinielukiintiö olisi tarpeeksi pieni, jotta biotaloushankkeita voitaisiin toteuttaa, muttei kuitenkaan liian pieni, ettei jouduttaisi ostamaan muilta mailta kiintiöitä. Nythän ympäristövaliokunnan kannan perusteella Suomesta tulisi maksumies."

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eikö ketään muuta häiritse se, että olemattomasta asiasta tehdään maailmaakin suurempi eli ihmisen päästämällä hiilidioksidilla (hiilidioksidipitoisuus nykyisin n. 0,4‰) ei ole mitään mitattavaa vaikutusta maapallon lämpötilan muutoksiin. Kyse on vain energiapolitiikasta omavaraisuuksineen eli pyrkimyksestä pois esim. sotia ja kiristystä aiheuttavista hupenevista ja hupenevista fossiilisita polttoaineista. Norja kieltää öljylämmityksen taloissa (suosii esim. meillä melkein kiellettyä sähköä), Ranska luopuu polttomoottoriautoista (tuskin maataloustraktoreissa),....

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Järjetöntä sekoilua. Mitä edellytyksiä sinulla muka on kiistää tieteen tuloksia?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Amerikkalaisen herätysliikkeen radiotoimittaja kertoi.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ehkä hiukan paremmat kuin opella, joka on menettänyt järkensä hihhuloinnille. Vähän kyllä huolestuttaa se, mitä kouluissamme lapsille ja nuorille opetetaan....

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #11

Mitä noiden EU:n herrojen oikeasti pitäisi huomioida, on meidän pohjoinen sijaintimme. On pikkusen eri asia olla energiatehokas asukas jossain Espanjassa, Saksassa tai Kreikassa, kun että tekisi sitä hiton kylmässä Suomessa.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #15

Saksan energiatehokkuus voi olla parempikin kuin Suomen, koska sakut vaan ei tykkää maksaa turhasta, kuin kerran ja heittää lämmöneristystä peliin kerralla kunnolla.

Espanjan ja Kreikan tilanne on toinen. Siellä ei kauheita eristetä, koska "lämmintä", mutta suuressa osassa Kreikkaa ja ainakin Espanjan pohjoisessa ja vuorilla lämmitetään loka-marraskuulta huhtikuulle ja suurin osa harakoille.

Ps. Kreikassa on hiihtokeskuksia ja sataa luntakin, jopa Ateenassa.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #21

Tässä vähän vertailua:

Päästöt: Heinäkuun 11pv, klo 13:45)
Norja: 13 gCO2eq/kWh
Ruotsi: 36 gCO2eq/kWh
Sveitsi: 60 gCO2eq/kWh
Ranska: 93 gCO2eq/kWh
Suomi: 126 gCO2eq/kWh – 42% (7.57t/CO2eq/min) hiili, 21% (3,81t/CO2eq/min) biomassa, 10% (1,80t/CO2eq/min) kaasu.
Saksa: 384 gCO2eq/kWh – 68% (310t/CO2eq/min) hiili, 7% (33,7t/CO2eq/min) kaasu, 4% (17,1t/CO2eq/min) biomassa.

Suomessa hiilipohjaiset ratkaisut aiheuttavat 42% päästöistä, mutta hiilin osuus sähköntuotannosta on vain 7% (554MW)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Blogissa ei ole juuri mitään faktatietoa, vaan pelkåstään mielikuvia.

Tässä aluksi hieman faktaa:

Metsien hiilinielusta puhuttaessa pitää erottaa toisistaan metsän puumassan hiili ja maaperään sitoutuva hiili, josta nämä tutkijat eivät puhu mitään. Metsiemme kasvusta n. 80 % on puustossa, 5 % sitoutuu pysyvästi maaperään ja 15 % palaa ilmakehään noin 1000 vuoden viipeellä. Suomen metsien hiilivaranto on 700 Mt CO2, mutta metsien maaperässä on hiiltä 1300 Mt CO2 pysyvässä hiilinielussa. Jos puustoa ei korjata talouskäyttöön, niin sen sisältämä hiili palautuu ilmakehään. Nyt on kuitenkin syntynyt koulukunta, jossa puun polttoa on alettu pitää CO2-päästönä.

Metsiimme on sitoutunut hiiltä viidenneksi eniten EU-maista ja niistä on tiukasti suojeltuja lähes 4 %, joka on korkein luku EU-maissa. Aarniometsä ei enää sido hiiltä, vaan siitä tulee hiililähde, kun puuston ikä ylittää 120 vuotta. Hakkuistamme noin puolet on tukkipuuta ja siitä noin puolet menee pitkäaikaiseen puuaineskäyttöön eli se on hiilinielu 50-100 vuoden aikajaksolla.

Jättääkö esimerkiksi Tanska vapaaehtoisesti öljy- ja kaasuvaransa hyödyntämättä? Miksi Suomi ei voisi hyödyntää metsiään, kun samalla voimme koko ajan lisätä pysyvää hiilinielua? Kun vielä huomioidaan, että Suomi on niiden kolmen EU-maan joukossa, joissa fossiilisten polttoaineiden osuus energian tuotannossa on alle 50 %, niin Suomen ei pidä ruoskia itseään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Aarniometsät eivät sido hiiltä, koska ne eivät varsinaisesti enää kasva. Fakta kuitenkin on, että julkisuudessa (vihreidenkin piirissä) esiintyvä käsitys puupolttoaineiden ja puuperäisten tuotteiden ilmastomyönteisyydestä perustuu ajatukseen, jonka mukaan puun poltto olisi hiilineutraalia eikä puun korjuun aiheuttamia muutoksia metsien hiilivarastoissa tarvitsisi huomioida. Tämä on loogisesti jo niin ristiriitainen käsitys, että sitä tuskin tarvitsee lähteä erikseen perustelemaan.

Useiden tutkimusten mukaan tavoiteltu puun käytön lisääminen ei auta vähentämään
hiilidioksidipitoisuuden nousua ilmakehässä useisiin vuosikymmeniin tai edes tämän
vuosisadan aikana. Tämä johtuu siitä, että kiihtyvät hakkuut pienentävät metsien hiilinielua. Hallitus on suunnitellut, että teollisuuden käyttöön saadaan metsistä kestävästi jopa 80 miljoonaa kuutiometriä, joka on täysin utopinen tavoite jos ajatellaan kestävää metsätaloutta. Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin 68 miljoonaa kuutiometriä, mikä on tähän asti kovin saavutus.

Hallitus puhuu korjatusta puusta, vaikka todellisuudessa vuonna 2014 yli 70% tuli avohakkuista. Toisin sanoen puuta ei kerätä, vaan laiskana metsistä hakataan ne kaikista parhaimmat yksilöt. Epäilen volyymin kasvaneen viimeisen kahden vuoden aikana, kun myös metsien hakkuut ovat lisääntyneet. Euroopan unioni laskee, että Suomen metsät sitoisivat hiiltä ilmakehästä huomattavasti vähemmän kuin mitä suomalaisissa laskelmissa on arvioitu. Nyt sitten pitää miettiä, että kumpaan luottaa enemmän Euroopan unioniin ja lukuisiin tutkijoihin, vaiko kepulaisten vetämään Luonnonvarakeskukseen, jonka arviot tuntuvat lähinnä surrealistisilta, koska se on valjastettu Sipilän biotalousstrategian taakse.

Suomen tulevaisuus lasketaan lähes kokonaan biotalouden varaan. Kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biojalostamo tulee olemaan yksi maan suurimmista yksittäisistä hiilidioksidin päästölähteistä. Yhtiön mukaan laitos tuottaisi toimiessaan 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään vuosittain. Se on enemmän kuin Meri-Lapin muut tehtaat yhteensä, kuten Niko Kaistakorpi hyvin huomauttaa.

Bionestejalostamoon aiotaan syöttää puuta ja muuta energiaa 6,1 terawattituntia (TWh) vuodessa, josta saadaan liikennepolttoainetta irti 2,7 terawattituntia. Laitoksen hyötysuhde on aivan surkea. Noin 60% siihen syötettävästä puun energiasisällöstä ja muusta energiasta haihtuu hukkaan ympäristöön. Hukkalämmöksi ja kemiallisiin reaktioihin. Periaatteessa täysin neuvostoliittolainen projekti. Laitoksen energiatase heikkenee edelleen, jos otetaan huomioon puunkorjuun ja tehtaan rakentamisen viemä energia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuo vuotuinen kasvu on muutenkin ollut poliittinen päätös - ei tilastollisesti tutkittu fakta. Suomi on metsää täynnä, mutta se metsä ei ole korjuukypsää. Jos katselee ilmakuvia, niin esimerkiksi pohjoisessa on käytännössä kaikki viety, mikä maasta vain lähtee irti ja on suojelun ulkopuolella. Ei tarvita kuin yksi saksalainen hipsteri, joka kävelee Ylläkseltä tovin etelään ja törmää kolmekilometriä pitkään avohakkuuaukeaan. Katsoo siinä hetken, nappaa selfietikulla itsestään kuvan ja twiittaa sen eurooppalaisille kavereilleen - vuosien PR-työ Suomesta luonnon kehtona ja biotalousalueena on mennyttä.

Pohjoisen ihmisenä ymmärrän kyllä sen, että Pohjois-Suomi tarvitsee jonkin biolaitoksen, koska sellutehtaat ovat lähteneet, eikä sieltä tahdo löytää enää ostajia massapuulle. Tämä nimittäin johtaa helposti tilanteeseen, jossa ei kannata tehdä ensiharvennuksia lainkaan, koska ostajaa ei löydy lähimailtakaan. Ei ainakaan kilpailukykyiseen hintaan, kun lasketaan mukaan kuljetuskustannukset. Tietääkseni nollapiste menee tällä hetkellä jossain Kittilän korvilla. Kolarissa saa kai noin 12 - 14 euroa kuutiolle massapuusta eli polttopuustakin saa periaatteessa enemmän.

Tosin en minä nyt varsinaisesti usko, että nuo biomassalaitokset muutenkaan käyttäisivät paljoa kotimaista puuta, vaan kiinalaisten tarkoituksena on ennen kaikkea päästä EU:n sisämarkkinoille tämän jättilaitoksen kautta. Saada tullivapaus. Ihan samalla tavalla esimerkiksi ruotsalaisella SSAB Ab Oy:lla on Yhdysvalloissa tehtaita, joissa tehdään lopputuotteita, jotta vältyttäisiin korkeilta tullimaksuilta.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #17

"Tuo vuotuinen kasvu on muutenkin ollut poliittinen päätös - ei tilastollisesti tutkittu fakta. Suomi on metsää täynnä, mutta se metsä ei ole korjuukypsää."

Metla ei liene kuitenkaan poliittinen laitos. Nykyään laserkeilataan metsät ja täytyy kullä myöntää että hämmästyttävän hyvin pitävät tiedot kutinsa kun niita katselee metsään.fi palvelun kautta. Ainakin omalla kohdallani.

Jos sinä väität että metlan tutkimukset ovat politiikka ja Sipilän suunnittelema salaliitto niin älä vedä hernettä nenään jos joku sanoo ilmatieteenlaitoksesta samaa, saatikka sitten IPPC:stä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #32

Ei tässä mistään Sipilän salaliitosta ole kyse. Kyllä tämä on pääministerin mielestä ihan hyvä ajatus ja ymmärrän kyllä miten hän perustelee nämä aikeet itselleen, mutta Sipilää vaivaa sama näköalattomuus kuin lähes jokaista keskustalaisvaikuttajaa. Ei osata katsoa asioita kymmentä vuotta kauemmas. Sen takia meidän kaivosteollisuuskin on suunnilleen yhtä huonolla tolalla kuin Afrikassa. Suomestahan on pidetty jo pitkään Euroopan Kongona.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #32

Metlan laserleikkaus-aineistot ovat kyllä erinomaisia ja tarkkoja. Kasvuennuste on kuitenkin vain ennuste, joka on pelkkä arvio. Jos nyt päätetään, että tulevaisuudessa hakkuita tulisi lisätä, vaikka vuotuinen kasvu ei antaisi myöten, niin sitten etsitään vain asiantuntija, joka arvioi että vuotuinen kasvu antaa myöten. Joka sanoo, että tulevaisuudessa kasvu on "nönnönnöö", joten kasvanut hakkuumäärä ei vaaranna tulevaisuuden puuntarvetta. Niin se vain tahtoo mennä nykyisessä notkean modernissa, jossa haetaan nopeita voittoja, hyötyjä ja etuja ilman kauasnäköistä tai -kantoista strategiaa. Tuossa ilmastonmuutoksessa on muuten se huono puoli, että Fennoskandiassa ilmasto todennäköisesti viilenee hemmetisti Golfvirran vaikutuksen heikentyessä

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Koska hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä on kiire ja puulla ei, niin taimesta tukkipuuksi on aivan liian pitkä aika. Toisekseen ainakin pohjoisessa isosta osasta vanhoista aarniometsäleimikkoja keitetään sujuvasti sellua, koska runkojen paksuus on liikaa sahoille. Ei sen pitäisi olla mikään uutinen. Kolmanneksi vielä sen verran, että pinta-alaan perustuva suojeluprosentti on aivan eri asia kuin metsämaan suojeluprosentti. Normaalin metsämaan suojeluprosentti on aika mitätön.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Metsänhoitajien mielikäsite aiemmin oli "vajaatuottoisuus". "Tuottoisuus" on kai jotakuinkin sama kuin hiilensidonta.

Millaiset metsät olivat vajaatuottoisia? Yksi vajaatuottoisuuden muoto (silloisten metsänhoitajien ajattelussa) oli täysikäinen, kasvunsa lähes lopettanut, ns. hakkuukypsä metsä.

Eikö aarniometsä tai ikimetsä tai muu ryteikkö ole vajaatuottoinen ja hiiltä sitomaton. Onko ikimetsä siis ihanne? Pitäisikö senkaltaiset suojelualueet suorastaan lakkauttaa, hiilensidonnan nimissä!

Operoidaanko taseilla vai virroilla? Taseet töihin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Populistista huttua on väittää että Suomen metsiä oltaisiin nyt kaikkea parturoimassa. Tästä ei ole koskaan ollut kyse.
Jos suunnitellut Suomen teolliset investoinnit karkaavat maihin joissa päästövähennysvelvoitteita ei ole, niin kuka maksaa hutun kertojien palkat ja eläkkeet.
Suomella kun ei ole omaa ilmastoa, kuten toisessa jutussa todetaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ei kaikkea ollakaan parturoimassa. Kyse on edelleen hiilinielun koosta. Vertailukohteena käytetään vuosia 2000 - 2012, mutta tämä ei sovi päättäjillemme, jotka haluavat pienentää sitä. Kun puhutaan parturoinnista, niin silläkin on merkitystä, mitä parturoidaan ja kuka parturoi. Mikäli päätehakkuu suoritetaan nyt, massapuuta ja pikkutukkia saadaan noin 40 vuoden päästä. Tukkia puolestaan vasta 80 vuoden päästä.

Päästövähennyksiä ajatellen kiertoa yritetään todennäköisesti siten, että päätehakkuu onkin jo tuossa 40 vuoden kohdalla, eikä paremman katteen tukkia yritetä edes kasvattaa. Tukki menee sahoille, roitopuu puolestaan tehtaille. Melko yksinkertaista, eikö vain?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

"Puheet metsien kiihtyvästä kasvusta ovat tuulesta temmattua sanahelinää, joille ei oikeastaan kannata paljoa korviaan lotkauttaa."

Joku valehtelee.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tai no kiihtyyhän se kasvu, kun on enemmän hiilidioksidia ilmassa. Tuo ylimitoitettu kasvu ei kuitenkaan riitä kattamaan päästöjen lisääntymistä.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Ja päästöksi lasketaan se, että hiilinielun kasvu hidastuu tulevina kymmeninä vuosina?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kommentoija ei ilmeisesti ole lukenut blogia lainkaan, eikä siellä käytyä keskustelua, vaan tuli mainostamaan omaa tyhjää referaattiaan samasta aiheesta, jonka vuoksi onkin melko helppoa todeta, kuka tässä on pihalla ja kuka ei.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Metsä tarkoittamee vain puita?

"Metsän hiilinielu tarkoittaa, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään. "

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset