*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Hesari naamioi yksityiskoulun mainoksen artikkeliksi

  • Hesari naamioi yksityiskoulun mainoksen artikkeliksi

Helsingin Sanomat uutisoi eilen näyttävästi ("Emilia Kokkonen, 22, maksoi 28 000 euroa päästäkseen irti pääsykoerumbasta – sadat suomalaiset hankkivat tutkinnon yksityisestä korkeakoulusta" - HS, 6.7.2017) yksityiskoulujen rantautumisesta Suomeen. Lehden mukaan kyse on kansainvälisestä trendistä, joka yleistyy myös kotimaan kamaralla. 

Helsingissä toimii tällä hetkellä kolme maksullista korkeakoulua, jotka houkuttelevat HS:n sanoin opiskelijoita lähes varmalla opiskelupaikalla ja kansainvälisyydellä.

Hesarin artikkelissa yksityiskouluja lähestyttiin 22-vuotiaan Emilia Kokkosen kokemuksien kautta. Kokkonen ei ollut ponnisteluistaan huolimatta selvinnyt suomalaisesta pääsykoerumbasta ja lunastanut paikkaansa avoimen kilpailun opiskelijamarkkinoilla. Haastateltu nuori oli pitänyt lukion jälkeen kaksi välivuotta, joiden aikana korkeakoulupaikkaa ei ollut löytynyt yliopistoista. Tämän vuoksi hänen ainoaksi vaihtoehdokseen jäi yksityinen korkeakoulu Helsinki School of Business (lyh. Helbus), jossa kandin tutkinnolle tuli hintaa yhteensä 28 000 euroa. 

- Tiedän, että kun valmistun, voin sanoa, että minulla on hyvä koulutus. Minulla on vähän sellainen kansainvälinen ajatus, että kun muuallakin maksetaan koulutuksesta, niin miksei meilläkin, Kokkonen toteaa HS:lle.

Onhan se kieltämättä kyllä ihanan kansainvälistä, kun varakkaat vanhemmat petaavat kovalla rahalla lapselleen tulevaisuuden. Henkilökohtaisesti  minä en kannata yksityisiä korkeakouluja, vaan ennen kaikkea laadukasta julkista koulutusta, joka on toiminut yhteiskuntamme peruskivenä vuosikymmenien ajan. Samaan aikaan pidän pääsykoerumbaa kaikista tasa-arvoistavimpana mekanismina, mitä koulumaailmasta suinkin vain löytyy. Tietysti on tärkeää että hyvästä todistuksesta saa hakuprosessissa lisäpisteitä, mutta pääsykokeita tarvitaan tästä huolimatta edelleen, jotta ihmisillä olisi toinen mahdollisuus elämässään. Samalla pystytään varmistamaan se, että hakija on soveltuva haettavalle alalle.

Helbusista valmistuvat saavat englantilaisen yliopiston virallisen kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon, jonka myöntää Helbusin yhteistyökouluna toimiva Northamptonin yliopisto. Yksityisten korkeakoulujen MBA-tutkinnot eivät ole Suomen opetusministeriön hyväksymiä, mutta Helbusin kautta suoritettavalle englantilaiselle tutkinnolle voi hakea rinnastamista suomalaisiin korkeakoulututkintoihin.

Ilmeisesti opiskelutahti on yksityisellä puolella paljon kovempaa kuin julkisessa koulussa, sillä viikon päästä valmistuva Kokkonen onnistui haalimaan itselleen kandin paperit alle kahdessa vuodessa. Kansainvälisestä urasta haaveilevalle  Kokkoselle Helbusista on muodostunut uusi ykkösvaihtoehto. Valmistumisensa jälkeen hän aikoo tehdä vuoden ajan töitä ja hakevansa myöhemmin maisteriopiskelijaksi ulkomaille. Suomessa Helbusin oma maisteriohjelma on kuulemma kansainvälisyyttä korostavan Kokkosen ainoa vaihtoehto.

Helsingin Sanomien artikkelissa Kokkosen kerrotaan työskennelleen viime kesästä lähtien Helbusille tehden koululle muun muassa markkinointi- ja rekrytointityötä, jonka vuoksi tässä herääkin helposti kysymys, oliko tämän artikkelin tarkoitus tarjota ilmainen mainos yksityiskoulun marketoinnista ja rekrytoinnista vastaavalle opiskelijalle, vai mitä tässä nyt oikein ajetaan takaa? Oliko artikkeli sittenkin vain kivaksi tarinaksi naamioitu mainos? Sellainen kuva minulle itselleni ainakin syntyy. 

Poikkeuksellisesti kyseinen yksityiskouluja käsittelevä artikkeli ei myöskään ollut maksumuurin takana, kuten niin monet muut HS:n artikkelit. Journalistin ohjeiden mukaan ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava. Ohjeita on tarkennettu piilomainontaa koskevalla lausumalla 2013 sekä mainonnan merkitsemistä käsittelevällä lausumalla 2015. Siinä suositellaan käyttämään verkossa seuraavia merkintöjä: Joko ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”.

Lisäksi merkitään mainostajan nimi tai tuotemerkki.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Näin sitä vaikutetaan ihmisten mielipiteisiin ja markkinoidaan yksityisiä kouluja "uutisina". Tämä on sitä uutta normaalia. Suomessakin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Alexander Holthoer huomautti Facebookin puolella, että kandin tutkinnon olisi saanut myös avoimen kautta vain murto-osalla tuosta hinnasta. Muistaakseni avoimessa opintopiste on noin kympin kappale, eli 1800 euroa olisi tullut maksamaan koko tutkinto. Tai ei edes niin paljoa, koska aineopintojen jälkeen olisi voinut hakea väylän kautta sisälle - ja päässyt. Ilmaiseksi.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Tietääkseni avoimen kautta on mahdollista opiskella cum laudeen saakka, sen jälkeen on päästävä kirjoille yliopistoon. Pääsy ei kuitenkaan ole itsestään selvä. Ensinnäkin on oltava vähintään hyvät tiedot kaikista tutkintovaiheista. Itse opiskelin avoimessa psykan aineopintoihin saakka ja pyrin väylän kautta kirjoille, mutta jäin varasijalle, eikä kutsua ole kuulunut. Hakijoita on tuonkin polun kautta runsaasti.

Mielelläni jatkaisin, mikäli avoin yliopisto saisi mahdollisuuden tuottaa myös syventävät opinnot sekä lopputyön. Niin lähellä, mutta niin kaukana.

Olen myös suorittanut avoimessa sosiologian ja sosiaalipsykologian että kieliopintoja. Opintopisteitä on kertynyt rutkasti, mutta eihän niillä ole mitään virkaa, ellei ole loppututkintoa.

Kehitettävää olisi paljonkin, sillä kaikille sisäänpääsykokeet eivät sovellu mm. jännittämisen takia. Lisäksi suurimmalla osalla sisään päässeistä on vanhempien kustantamat valmennuskurssit.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Käsittääkseni perus- ja aineopintojen jälkeen voi hakea väylän kautta kouluun sisään, jotta voi sitten haalia koko tutkinnon. Tuolloin pääsykokeilta välttyy.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #7

Ja jos alaa koskevia opintoja on hoitanut pitkälle, samalla on voinut valmentautua myös pääsykokeisiin ja mennä suurella todennäköisyydellä sisään sitä kautta myös, kunhan osaa asiansa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #9

Hyvä pointti, Mikko. Luulen sinun olevan oikeassa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #9

Psykologian opintoihin voisin toki hakea pääsykokeiden kautta, mutta tilastotieteen osaaminen ei kuulunut perus- ja aineopintoihin. Ainakin Helsingin ja Turun yliopistoihin pääsee vain tilastotiedettä soveltamalla. Olen nyt sen ikäinen, että se oppijuna meni jo. Suoritin kuitenkin kognitiivisen psykoterapian opinnot, joten voin tehdä terapiaa ilman maisterin tutkintoakin. Tosin keskityn tällä hetkellä kaunokirjalliseen tuotantoon.

Ranskassa ei ole pääsykoerumbaa, siellä karsiutuu opintosuoritusten perusteella. Tietääkseni myös Suomessa on vastaavaa harkintaa ollut menossa, joskin tällä hetkellä akateeminen maailma on kurjistettu. Edistystä ei tapahdu mihinkään suuntaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #11

Saksassa kouluihin haetaan todistusten perusteella. Moneen oppilaitokseen kuitenkin otetaan kai hieman ylimääräsiä sisään ja jos ei ensimmäisenä vuonna suoriudu tapeeksi hyvin, niin ei voi enää jatkaa. Tai sellaisen käsityksen minä olen saanut.

Käyttäjän PolinaKopylova kuva
Polina Kopylova

Tämä muistuttaa kovasti Itä-naapurinn, eli Venäjän käytäntöä, jossa maksullisiin paikkoihin mennään pelkkää tutkintoa varten -- tällainen opiskelija kehtaa siellä vaatia lehtorilta / opettajalta korkeammat arvosanat käynättä luennoilla, koska hän "maksaa opettajalle palkkaa". Tällaisia rahasampoja on Venäjällä järjestetty jokaisen lähes jokaisen korkeakoulun yhdeydessä mainekkaitakin yliopistoja mukaan lukien, ja kandien laatu on sen mukaista -- nuoret yleensä löytävät työn isiensä tai tuttujensa yrityksistä ja hoitavat siellä hommat niin kuin osaavat.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Niin pitkällä ei luojan kiitos vielä olla, Polina. Yhdysvalloissa on vähän samallainen henki, että kun rahaa löytyy lukukausimaksuihin ja ja vähän lisää vielä lahjoituksiin, niin todistukset ovat kyllä kohdallaan. Toivottavasti Pohjoismaissa ei mennä siihen ainakaan minun elinaikanani, vaikka kovasti kyllä pelkään.

Käyttäjän OlliNurmi kuva
Olli Nurmi

Kovin röyhkeää. On nyt aivan päivän selvää, että kyseessä on mainos, ihan sama vaikka sitä ei olisi tehty edes tarkoituksella vaan puolivahingossa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuolla meinattiin, että Hesarin toimitusta olisi uunotettu. Rehtori ja oppilas puhuneet puutaheinää. Tosin tytön Linkedin -profiilista käy ilmi hänen työnsä ja työtoimenkuvansa. Mikäli Hesaria vedätettiin tässä jutussa, niin se tarkoittaa sitä, että toimittaja ei viitsinyt tehdä edes yhden googlauksen vertaa taustatyötä juttunsa eteen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset