*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Ranskan äänestysprosentti historiallisen alhainen

  • kuva: wikimedia commons / gouvernement français
    kuva: wikimedia commons / gouvernement français

Ranskan äänestysprosentin kerrotaan jääneen historiallisen alhaiselle tasolle. Eilen järjestettyjen parlamenttivaalien toisen kierroksen äänestysvilkkaus jäi 44 prosenttiin.

Monet ovat epäilleet vaaliväsymyksen olevan alhaisen äänestysaktiivisuuden takana, sillä ranskalaiset joutuivat uurnille neljättä kertaa kahden kuukauden sisällä. Toiset taas arvailivat sen johtuvan siitä, että kansa ei usko enää vaikutusmahdollisuuksiinsa ja demokratiaan muutenkaan.

Demokratian kannalta tilanne on hyvin kiusallinen. 

Ranskalaisista yli puolet eivät tiedä ketä äänestää tai kuinka käyttää heidän valtaansa kansalaisina. Parlamenttivaalien tapauksessa voidaan puhua eräänlaisesta kriisistä, sillä demokrata ei toteudu, kun valtaa käyttää vain puolet kansasta. Liian alhainen äänestysprosentti aiheuttaa vääristymän demokratian toteutumiseen ja suorastaan irvailee sen perusluonteelle.

Luvut eivät myöskään povaa kovin loistavaa tulevaisuutta uudelle parlamentille. Tie tulee olemaan kuoppainen. Tyytymättömyys ja eriarvoisuus tulee varmasti kasvamaan entisestään. Ihmiset on saatava aktivoitumaan uurnille, jotta jokaisen ääni tulisi kuuluviin. Keinolla millä hyvänsä.

Ranskan 39-vuotias presidentti Emmanuel Macronin keskustaliberaali Tasavalta liikkeellä -puolue liittolaisineen nappasi vaaleissa murskavoiton, mutta jäi silti melko kauaksi aikaisemmin ennustetusta 470 paikasta. Lopullisten laskelmien mukaan Macronin tähtikaarti saa 351 paikkaa 577-paikkaisesta parlamentin alahuoneesta. Presidentin puolueen valtakunnallinen kannatus oli vielä parlamenttivaalien ensimmäisellä kierroksella hurjat 32,3 prosenttia, jolloin hänen uskottiin miehittävän jopa 75 prosenttia maan parlamentista. 

Lopullisen vaalituloksen mukaan Marine Le Penin EU-vastainen kansallinen rintama nappasi vain kahdeksan paikkaa. Tähän saakka puolueella on ollut kaksi paikkaa parlamentin alahuoneessa eli kansalliskokouksessa. Karuiten parlamenttivaalit kohtelivat sosialisteja, jotka joutuivat tyytymään 29 paikkaan. Aikaisemmin sosialistit pitivät hallussaan jopa 250 paikkaa maan parlamentista, mutta kulunut vuosi on vaikuttanut huomattavasti heidän kannatukseensa. 

Lukuisat tunnetut sosialistit ovat hypänneet presidentinkanslian napanneen entisen investointipankkiirin matkaan. Huomattava osa Tasavalta liikkeessä -puolueen edustajista on kuitenkin mukana ensimmäistä kertaa. Mukana on lukuisia nuoria edustajia sekä ennätysmäärä naisia.

Toistaiseksi venäläisten hakkereiden ei uskota sekaantuneen vaaleihin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Kaikilla on kuitenkin tieto että on vaalit ja mahdollisuus äänestää joten äänestämättä jättäminen on avoin valtakirja kenelle tahansa, joka vaalit voittaa, käyttää myöskin äänestämättä jättäneiden valtaa.

Oiva Luosujarvi

Tuntematta tarkasti vaalilakeja ajattelen onko vaalit lainvoimaisia, kun yli 50 % äänioikeutetuista ei ole äänestäneet vaaleissa.

Voisiko esim. Suomen eduskuntavaaleissa tulla eteen tilanne, jossa äänestämässä kävisi vain 10 % äänioikeutetuista ja silti vaalit olisi laillisia?

Vaikka itse kannatan politiikkaa, jossa äänestysprosentti määräisi mieluusti myös eduskunnan kansanedustajien määrän samalla kertaa, niin äänestämättä jättäminen olisi kannanotto politiikkaan ja tyhjiä paikkoja olisi eduskunnassa.
Olisi hyvin mukavaa, jos kansasta 40 % jättäisi äänestämättä, koska eivät halua tukea ketään valehtelevaa poliitikkoa. Silloin eduskuntapaikoista olisi 40 % tyhjinä.
Se voimistaisi demokratiaa ja olisi osoitus kansanedustajille, ettei politiikkaa voi tehdä vain pienen äänestävän kansanosan ehdoilla.
Kansanedustajat joutuisivat tekemään töitä saadakseen kansalaiset äänestämään ja saadakseen iselleen paikan eduskuntaan.

Ranskassa 54 % jätti äänestämättä ja se tarkoittaa, ettei 54 % (demokraattinen enemmistö) kannata nykyistä Ranskan politiikkaa. Ei siis ole voittajia tuolla vaan ainoastaan häviäjiä. Voittajapuolue sai vaaleissa noin 30% annetuista äänistä, mutta verrattuna äänioikeutettuihin olisi tulos vain noin 15 % kannatti voittajapuoluetta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuo on hyvä kysymys. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että edustuksellisessa demokratiassa ei riitä alle 50 prosentin äänimäärä, sillä sen legimiteetti eli hyväksymisen arvoisuus on selvästi kansalaisten silmissä uhattuna. Lain mukaan se ilmeisesti silti riittää eli mainitsemasi kaltainen tilanne olisi kyllä mahdollinen, vaikkakin hyvin epätodennäköinen. Tuo sama trendihän näkyy äänestyskäytöksessä jokaisessa länsimaisessa demokratiassa, mutta Ranska on kyllä vetänyt kaikista siltikin pohjat.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Käytännössä parlamentilla ei siis ole edes kansan mandaattia toimia. Surkea tapaus kertakaikkisesti.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ranskan suuri vallankumous 1789-1799 seurasi kansan kyllästymistä kuninkaaseen valistusajan huipennuksena.

Nyt ranskalaiset ovat kyllästyneet edustukselliseen demokratiaan nettiajan huipennuksena.

Tulevaisuuden päätöksenteko Ranskassa tapahtuu kansanliikkeiden ja suoran vaikuttamisen kautta modernia tiedonvälitystä hyväksi käyttäen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vaikka ranskalaiset eivät lähteneet vaaliuurnille niin barrikadeille nämä helposti kiipeävät. Maailman lakkoherkin kansa saattaa vierastaa Macronin työllisyyspolitiikkaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuota minäkin pohdin, että parlamentin tie voi olla melko kivinen.

Varsinkin kun niin moni jätti äänestämättä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Jouko Heyno totesi mielestäni hyvi tuolla sanoessaan, että "jos kansa ei käytä valtaa joka sille kuuluu, niin sitä käyttää sitten joku toinen. Ranskassakin. Tosiasia kai lienee, että äänestäminen on ainoa keino, jolla on merkitystä. Harvemmin mielenosoitukset ovat viime vuosina mihinkään johtaneet tai auton polttamiset. Kansa antoi nyt hyvin pienen osan väestä päättää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Olipa vallassa mikä taho hyvänsä, talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen lopettaminen sattuvat ja sattuvat lujaa ranskalaisten arkipäivään. Ranska on velkaantunut yli 1.000 miljardia euroa lisää sitten finanssikriisin ja verotuskin on valmiiksi eräs maailman kovimmista.

Levottomuutta ja barrikadeja on luvassa lähivuosina.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset