*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Finanssivalvonta maamme häpeätahra

  • kuva: wikimedia commons / mahlum
    kuva: wikimedia commons / mahlum

Helsingin Sanomat uutisoi eilen Finanssivalvonnan (lyh. Fiva) oudosta suunnanmuutoksesta. Fivan kerrotaan muuttaneen kantaansa sen jälkeen, kun isoimpien eläkeyhtiöiden toimitusjohtajat olivat olleet yhteydessä suoraan Fivan johtajaan Anneli Tuomiseen

Ennen eläkeyhtiöiden yhteydenottoja Finanssivalvonta oli oli päättänyt elokuussa 2016, että se noudattaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä ja julkistaa kaikki työeläkeyhtiöiden poikkeukselliset liiketoimet mukaan lukien kysymyksiä herättäneet kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset työhyvinvointirahat.

Finanssivalvonta on suomalainen eläke-, luotto- ja vakuutuslaitoksia valvova viranomainen, joka toiminnallaan turvaa vakuutettujen edut ja pitää yllä yleistä luottamusta rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla.

Kyseinen tapaus sähköposteineen sai minut kysymään, mitä Fiva on saanut viime vuosina aikaan. 

Viime vuonna noin 200 ihmistä työllistävä Fiva teki yhteensä 2 tutkintapyyntöä poliisille, antoi 2 julkista varoitusta ja 3 seuraamusmaksua sekä määräsi 2 rikemaksua. Siinä se.

Finanssivalvonnan julkistamat valvontatoimenpiteet ovat luettavissa Fivan verkkopalvelusta.

Lista on huolestuttavan lyhyt. Joko Suomessa on erittäin kunnollista finanssialan väkeä, tai vaihtoisesti valvontapuolella työskentelee poikkeuksellisen laiskoja ja saamattomia ihmisiä.

Keskiviikkona julkistetut sähköpostit saavat epäilemään jälkimmäistä. Tuominen ei nimittäin lähtenyt edes suoraan kiistämään ajatusta siitä, että hänen kantansa työhyvinvointirahojen julkistamiseen olisi muuttunut isojen eläkeyhtiöiden toimitusjohtajien yhteydenottojen jälkeen.

Tiedettävästi miljoonien eurojen vakavatkin eläkevarojen väärinkäytökset ovat yleensä johtaneet vain hampaattomaan julkiseen varoitukseen, eivätkä edes asuntorahastoihin liitetyt pyramidihuijaukset ole saaneet sylipuudelin roolissa viihtyviä valvojia kunnostautumaan.

Poliisissakin on kuulemma ihmetelty sitä, miksi Finanssivalvonta ei tarjoa heille enempää tutkittavaa. Tutkintapyynnöt voi vuosittain laskea yhden käden sormilla. Esimerkiksi edellisenä vuonna niitä tehtiin kaksi.

Palataanpas sitten hetkeksi tähän alussa mainittuun hallinto-oikeuden päätökseen ja Tuomisen outoon takinkääntöön, joka on selvästi koomisin Finanssivalvontaan liittyvä tapaus.

Helsingin hallinto-oikeus huomasi viime vuonna finanssivalvojien nukkuvan tehtävissään. Tuolloin kävi ilmi, että suomalaiset eläkeyhtiöt olivat käyttäneet työeläkemaksuja lainvastaisesti muuhunkin kuin tuottaviin sijoituksiin ja eläkkeiden maksuun. Tämän seurauksena oikeus määräsi työeläkeyhtiöiden huomattavien ja poikkeuksellisten liiketoimien asiakastiedot julkisiksi. 

Tällä pyrittiin estämään työeläkevakuutusyhtiöiden liiallinen ja muu epätarkoituksenmukainen käyttäminen uusien asiakkaiden hankintaan tai muuhun epäilyttävään toimintaan. 

Työeläkeskandaalin tutkimisen ja avoimuuden lisäämisen sijaan valvontatehtäviin keskittynyt viranomainen päätti vastustaa eläkesijoittamisen lainsäätäjien korostamaa läpinäkyvyyttä ja valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (lyh. KHO). 

Fivan mukaan ongelmaksi muodostui se, että avoimuusmääräys koski myös sellaisia toimia, jotka eivät olleet tarpeeksi huomattavia tai poikkeuksellisia. 

Finanssivalvonta on tiedettävästi viety useamman kerran oikeuteen, kun se ei ole suostunut tarjoamaan toimittajille tarvittavia tietoja siitä, kuinka se on käytännön tasolla valvonut pörssi- ja eläkeyhtiötä.

Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti viime kesäkuussa, ettei Fiva saisi enää kategorisesti salata kaikkia valvontatoimia koskevia asiakirjojaan. Toimittajilla ja kansalaisilla on oikeus tietää, mitä  verhojen takana tapahtuu.

Onko Suomessa päästetty pukkeja kaalimaan vartijoiksi? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kipinä blogiin syntyi Niko Kaistakorven eilisestä Facebook-kommentista, jossa hän mietti, mitä Finanssivalvonta on saanut viime vuosina aikaan. Kaistakorpi muisti pelkästään pari viikkoa sitten uutisoidun pyynnön KRP:lle tutkia Nokian renkaita - noin vuosi testikohujen jälkeen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ilmeisesti valvojaa ei käytännössä valvo kukaan. Sen valvonta on yhteiskunnan ja toimittajien harteilla. Tässä on mielestäni olemassa melkoinen riski, kun se kuitenkin saa rahoituksensa pääosin samoilta tahoilta, joita sen on tarkoitus valvoa.

Epäilen myös vahvasti sitä, tulevatko Fivan vapaat työpaikat avoimeen hakuun, vai sovitaankohan niistä sittenkin kahvipöytäkeskusteluissa. Mahdotonta sanoa millainen sisäpiirivyyhti tuolla on, kun läpinäkyvyys näyttäisi olleen aikaisemmin täysi nolla.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

2008 romahduksen ytimessähän oli jenkkien vastaava virasto joka oli viitannut kinttaalla pankkien laina säätöihin. Ilmeisesti myös tälläinen härski välinpitämättömyys ei ole edes rikollista koska ketään ei joutunut vankilaan, eikä taida olla Suomessakaan juuri väliä katsovatko tuolla Fivassa asioita sormien välistä.

Tuosta 2008 romahduksesta jäi ainoana oppina käteen ettei tuollaisesta toiminnasta rankaista ja Suomi joka tuntuu ottavan vähän joka asiassa jenkeistä mallia, niin miksei tässäkin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuossa vasta Fiva juuri kertoi, että on annettu liian suuria asuntolainoja. Kyllä se ilmeisesti tämän suhteen asiantasalla kuitenkin jossain määrin on.

http://www.ksml.fi/talous/Finanssivalvonta-Pankit-...

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

Jäin ihmettelemään amerikkalaisen vastaavan valvonnan passiivisuutta mm. Madoffin pyramidihuijauksessa, koskapa epäilyjä oli vuosien ja vuosikymmenten kuluessa tullut useampia. Ne oli jätetty syystä tai toisesta ottamatta todesta ja tutkimatta.

Kun varjotalous kasvaa liian suureksi ja vaikutusvaltaiseksi, se alkaa korruptiolla vaikuttamaan omaan sääntelyynsä ja saamaan läpi toivomiaan lakimuutoksia deregulaatiosta. Korruptio on milloin minkäkin nimistä. Se on lobbausta tai vaalirahoitusta tai jotain muuta epäitsekkäämmältä kuullostavaa tukemista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Toivon totisesti, että lintukodossa asutelleet suomalaisetkin ymmärtävät viimein korruption luonteen. Ei siinä ole aina kyse rahakuorista tai paperille kirjoitetuista sopimuksista, vaan rakenteellinnen korruptiosta, joka on ominaista varsinkin Pohjoismaisille yhteiskunnille. Tuossa taannoin keskustelin erään Saksassa astustelevan Transparency -liikkeen osastojohtajan kanssa sähköpostein ja hän kertoi olevansa todella huolissaan Suomen nykytilasta. Valitettavasti rakenteelliselle korruptiolle ei ole juurikaan mittareita, koska tapaukset eivät varsinaisesti selviä, eikä niistä anneta tuomioita, jonka vuoksi ne jäävät pimentoon ja me paistattelemme globaalissa kirkkaudessa "korruptiovapaana maana".

Käyttäjän velipekkamoisalo kuva
Veli-Pekka Moisalo

Yksi suomalaisen korruption omnaispiirre on, että valvojat ja valvottavat, toimittajat ja poliitikot, yritysjohtajat ja julkishallinnon johtajat ym. tuntevat toisensa liian läheisesti. Jos käydään jazzeilla yhdessä, lounastetaan yhdessä ja matkustetaan perheinä yhdessä, niin riippmattomuus kaventuu eittämättä.

FIVA on oivallinen, että sen ylin johto ei itse näe asiassa mitään arveluttavaa. Jos tärkein kontaktipinta on valvottavien johtajiin eikä omistajiin eli toimeksiantajiin = kansalaisiin, niin oma rooli on kyllä ymmärretty väärin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Minua ihmetyttää tuo, että johtaja Tuominen ei pidä sitä lainkaan omituisena, jos hän vaihtaa kantaansa Varman toimitusjohtaja Risto Murron, Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallion ja Elon toimitusjohtaja Satu Huberin yhteydenottojen jälkeen. Helsingin Sanomien mukaan pienimmän eläkeyhtiön Veritaksen johto sekä Ilmarisen lakiasianjohtaja olivat yhteydessä suoraan Tuomisen alaisiin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Onko Suomessa päästetty pukkeja kaalimaan vartijoiksi?"

Kyllä on. Tälläinen valevalvoja on itseasiassa pahempi kuin ei valvojaa lainkaan, sillä se luo illuusion siitä että asiat ovat kontrollissa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sellaiseen käsitykseen minäkin vähän jäin, kun netistä asioita pengoin. Kiitos muuten hyvistä asuntorahasto Oravaa -koskevista blogikirjoituksista, Amos.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset