*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Tilastokeskuksen palkkalaskelmat silkkaa puuta heinää

  • kuva: iltalehti.fi
    kuva: iltalehti.fi

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta arvioi keskiviikkona Iltalehdelle, että Suomen 2010-luvun palkkapolitiikka epäonnistui totaalisesti. Palkkakehitys irtosi Suomen talouden tuottavuuden kehityksestä ja palkat nousivat hänen mukaan aivan liikaa.

Kaukoranta uskoo 2010-luvun huonon talouskehityksen tulleen yllätyksenä kaikille päättäjille. 

Pian tämän jälkeen Teknologiateollisuuden ekonomisti Petteri Rautaporras otti kopin Kaukorannan väittämistä ja päätyi kuvaamaan tuhoisaa kehitystä graafilla, jonka keskeiseksi sanomaksi nousee Suomen kyvyttömyys reagoida taloudellisiin suhdannemuutoksiin. 

Rautaportaan mukaan talouden supistumisesta huolimatta palkat ovat nousseet 1-3 prosentin vuosivauhtia.

Teknologiateollisuuden graafissa on kuvattu Suomen yleiset palkankorotukset ja toteutuneet palkankorotukset palkkaliukumineen vuodesta 2005 lähtien. Palkkaliukumisella tarkoitetaan ansiokehitystä, joka on parempi kuin työehtosopimuksissa sovitut lakisääteiset korotukset.

Rautaportaan graafista käy selväksi, että vuoteen 2015 mennessä työehtosopimusten mukaisten korotusten ja toteutuneen ansiokehityksen ero on noussut jo 9 prosenttiyksikköön.

Tämä tuskin pitää kuitenkaan paikkaansa.

Tarkemmasta analyysista nimittäin selviää, että graafin mukaan suomalaisten palkat olisivat nousseet euromääräisesti 29.2% vuoden 2007 ja 2015 välisenä aikana.

Tämä kuulostaa kieltämättä mainiolta, mutta jokin siinä haisee.

Tein netissä pienen kyselyn tuttavapiirini sisällä, jossa pyysin eri aloilla pitkään työskennelleitä tuttaviani laskemaan heidän henkilökohtaisen palkkakehityksensä kyseiseltä ajanjaksolta. Tiedettävästi kenenkään palkat eivät olleet nousseet Rautaportaan laskelmien mukaisesti.

Lähimmäs ekonomistin arviota pääsi eräs poikkeuksellisen menestyksekäs teknologia-alan uranuurtaja ja tuotekehittäjä, jonka palkka on noussut vuoden 2007 jälkeen 24.9 prosenttiyksikköä.

Muut vastanneet jäivät kauas hänen kunnioitettavasta tuloksestaan.

Haluaisinkin tästä syystä tietää, että jos graafi liittyy johonkin todellisuuteen, niin mihin todellisuuteen ja missä? Kenen palkat ovat nousseet 29.2% vuosien 2007 - 2015 välisenä aikana?

 

Lähde: Iltalehti: Yksi kuva paljastaa - Suomessa palkat nousivat rivakasti samaan aikaan, kun talous supistui

 

EDIT: Otsikon Rautaporras korvattu Tilastokeskuksella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Vieläkään ei ole ilmoittautunut ketään, jonka palkka olisi noussut edellä mainittua tahtia.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

mun palkkakehitys:
raksalla:
2007 - 2008 16 € / h + päiväraha
2008- 2016 18 €/h, ei päivärahaa

kirjotusduuneis:
2007 - 2017 8 c merkki / eli 250 € tunti

nyt meinaan kyl ottaa jotakuinkin kohtuu korotuksen tai saa tehdä ne joita kiinnostaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Lopettivat sen Blogiringin täältä Puheenvuorosta Alma Median myötä. Mielestäni se oli hyvä kädenojennus ja toisinaan motivaattorikin, kun oikein ottaa pattiin. Pitää nykyään muualta hakea kirjoitustienestejä. Vähäsen jäät tuosta Rautaportaan keskiarvosta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

tuossa muuten näkyy et työpaikkakohtaisesti on sovittu reilusti tes korotuksia parempia. elikkä tes korotuksen on ilmiselvästi liian matalia koska firmat maksaa mielellään enemmän. mun kaltaset ujot nysvelöt häviää kun ei tajua pyytää, odottaa et tes hoitaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ennen maailmantalouden taantumaa työntekijä pystyi vielä jonkin verran kilpailuttamaan työnantajia. Minäkin hyppelin vähän sinne ja tänne, jos palkka-
tai urakehitys ei ollut mahdollista. Nykyään eletään vähän erilaisessa maailmassa. Suomessa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Periaatteessahan palkat ovat seuranneet melko tarkasti euro-alueen inflaatiota. On pysytty paikoillaan, kun länsi on mennyt eteenpäin. Käytännössä Suomi olisi voinut pysyä deflaation puolella jo tosi pitkään, mutta se ei kuulemma ole toivottavaa.

Meidän "nollalinjan" aikana Saksassa palkkataso on noussut noin 7 prosenttia, Ruotsissa vajaat 7 prosenttia. Suomessa todellinen nousu on ollut noin 2 prosenttia.

Tuossa käppyrässä ei muuten ilmoiteta erikseen, että onko kyseessä työntekijöiden, toimihenkilöiden vai ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus, vaiko kenties kaikkien yhteenlaskettu osuus.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Melkoisen ylimitoitettu tuo 29,2%. Vielä kun lisää tuohon 14,7% inflaation, niin reaalipalkatkaan eivät ole nousseet paljoa yhtään.

Kokoaikaisten kuukausipalkkojen mediaani:
2428e/kk -> 2963e/kk = 22%

Kokoaikaisten kuukausipalkkojen keskiarvo:
2734e/kk -> 3333e/kk = 21,9%

Kaikkien työntekijöiden tuntipalkkojen mediaani:
14,20e/h -> 17,14e/h = 20,7%

Kaikkien työntekijöiden tuntipalkkojen keskiarvo:
16,11e/h -> 19,55e/h = 21,4%

Tuoltahan sitä saisi jotain laskeskeltua lisääkin... http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

V. 2008 finanssikrisin jälkeen Suomen julkisen sektorin palkkapotti on kasvanut suhteellisesti eniten koko EU:n alueella, vaikka todellinen talouskasvu on ollut nollassa jo 10 vuoden ajan. Julkkarin palkkapotti kasvoi nopeasti yli 6 miljardilla eurolla 23 miljardista eurosta yli 29 miljardiin euroon, vaikka samaan aikaan osa julkisesta sektorista on " yksitystetty " liikelaitostamalla erilaisin ketkuloinnein ja taikatempuin.

Julkiset palkkamenot ovat kasvaneet tuplanopeudella muihin EU-maihin verraten v. 2008 lähtien, vaikka talous on uinut syvällä suossa ja palkankorotukset on toteutettu 100 % velkarahoin tulevan ja tulevien sukupolvien maksettavaksi. Huoltosuhteessa mitaten eräässä maailman ikävimmässä maassa tämä on todella vastuutonta.

Karkeasti sanoen tänä päivänä joka kolmas palkkaeuro ja eläke-euro ansaitaan julkisella puolen, jota voisi arvioida liian suureksi tai pieneksi kuten itse haluaa - globaalissa kauppaa käyvässä maailmassa porskuttavan EMU-Saksan myötävirrassa.

Palkat ovat Asiakisen väitteistä huolimatta nouseet viimeisten 10 vuoden aikana tuplasti myös yksityisesti maksettuina, verraten muihin EU- saati sitten EMU-maihin keskimäärin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tilastoa väitteiden tueksi?

Vuoden 2008 piikistä saamme kiittää kokoomusta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jos nyt viitsisit perehtyä EKP:n ja Komission makrotilastoihin omien hölynpölyjesi sijaan.

Olen jo sen monta kertaa antanut mm. sinulle lähteen tilastointiin, etten enää saappaita enkä housuja tapaa asettaa toisaalle aivan olevan totuuden tähden.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #11

Tarkoitatko nyt siis sitä, että teknologiateollisuuden ekonomisti on huolissaan julkisen sektorin palkkakehityksen vaikutuksesta yksityisen teollisuuden kilpailukykyyn?

En viitsi. Laita linkkiä. Jos tieto on niin näppärästi käsillä, niin yhden kommentin sijaan olisit voinut tarjota sen linkin.

Käyttäjän kirstityoton kuva
Kirsti Era

Entäs jos selitys on se, että verotuksen aleneminen on laskettu palkankorotukseksi? Näinhän ongelmaa on ratkottu Liposen hallituksen ajoista asti. So. valtio = veronmaksajat / julkisen sektorin rahoitusvaje on veroalen muodossa korvannut nollasopimukset.
Lauri Kiisken väitteisiin kaipaan edes jotain lähteitä. Vanhasen hallituksesta lähtien on julkisen sektorin työntekijämäärä alentunut "tuottavuus"ohjelman takia ja siivousta, ateriapalveluja, hoivaa sms on ulkoistettu niin kunnissa kuin valtiolla. On totta, että julkiselta on lähtenyt nimenomaan tukipalveluja (toimistosihteereitä, virastomestareita sms) joiden liksat on heikommat, ja jäänyt jäljelle lekureita, opettajia ja pomoja, jolloin keskipalkka on saattanut kohotakin, mutta ei sielläkään muiden palkat ole mahtaneet tuntuvasti nousta kuin yliopistojen rehtorien (jotka onkin yksityisdellä nykyisin) ja tk-lekurien.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

AMECO - EKP:n ja Komission makrotalouden tilastot vuosittain EU:n ja EMU:n jäsenmaista jo yli 20 vuoden ajalta.

http://ec.europa.eu/economy_finance/ameco

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Saa auttaa huonoja luovijoita. Sieltä löytyy kaikenlaista, mutta ei silmiin osunut mitään palkkoihin liittyvää government tai public sector hauilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset