Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Suuri puhallus ja kuinka se tehdään - "Asumisoikeuteen lakimuutos"

Iltalehti kirjoitti eilen asumisoikeusasujien raivostuneen hallituksen ja Ympäristöministeriön tuoreesta esityksestä, jonka mukaan asumisoikeusasujia voitaisiin tulevaisuudessa irtisanoa erilaisissa poikkeustapauksissa.

Tällainen poikkeustapaus syntyy, mikäli puolet yhtiön asumisoikeusasunnoista on tyhjillään tai talot eivät ole jostain muusta syystä taloudellisesti kannattavia. Irtisanomisten jälkeen yhtiö voi lunastaa huoneistot itselleen hankintahintaan.

Asumisoikeusasuminen on eräänlainen vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimuoto, jossa oikeuden omaava on voinut asua asunnossa niin kauan kuin hän on halunnut.

Asumisoikeusasunnot ovat valtion tuella rakennettuja asuntoja, joihin on päässyt asukkaaksi jonottamalla ja maksamalla hankintahinnasta lasketun 15% asumisoikeusmaksun. Tämän lisäksi asumisesta maksetaan kuukausittain vuokraan verrattavaa käyttövastiketta. Asunnosta luovuttaessa sen luovutushinta on alkuperäinen asumisoikeusmaksu, joka korotetaan rakennuskustannusindeksillä.

Iltalehden haastattelema Suomen asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtaja Eric Hällström epäilee, että asumisoikeusasumisella halutaan rahastaa. Hällströmin mukaan asumisoikeusasukkaat olivat toivoneet suurempaa päätäntävaltaa asuinyhteisöissään, mutta sen sijaan valta kavenee entisestään. Erityisesti närää on syntynyt alituiseen kasvavista kustannuksista, joihin asukkaat toivoisivat voivansa vaikuttaa jollain tapaa. 

Tällä hetkellä kaikki päätösvalta kustannuksista on yhtiöillä. Periaatteessa yhtiöt voivat esittää minkä tahansa kohteen taloudellisesti kannattamattomaksi, jos ne vain pyrkivät rahastamaan asumisella. Yhtiöiden ei tarvitse esittää asukkailleen kiinteistökohtaisia tietoja lainoitustaseista tai paljoa muustakaan, koska nämä luokitellaan liikesalaisuuden piiriin.

Suomen lain mukaan asumisoikeustalojen omistajien pitää olla yleishyödyllisiä yhtiöitä, joiden maksamien osinkojen suurutta rajoitetaan lain nojalla. Nykyisen lakimme nojalla osinko saa olla vuodessa enintään kahdeksan prosenttia varoista, jotka omistaja on sijoittanut yhtiöön. Lukuisat asumisoikeusyhtiöt ovat ilmoittaneet, etteivät ne tavoittele lainkaan voittoa, mutta väärinkäytöksiäkin on ilmennyt matkan varrella. 

Esimerkiksi Avain Asumisoikeus -yhtiön kirjanpidoista kävi vuonna 2015 ilmi, että se oli veloittanut asukkailta kuukausittaisissa käyttövastikkeissa Avain Yhtiöt -konsernin tytäryhtiöille ylisuuria ylläpitomaksuja ja väittänyt näiden olevan lain tarkoittamia ylläpitokuluja. Tätä edeltävänä vuonna Avain-konsernin liikevoitto oli lähes 20 prosenttia.

Suomen asumisoikeusasukkaat ry:n mukaan jopa kymmenet tuhannet asumisoikeusasukkaat ovat joutuneet jättämään kotinsa vasten tahtoaan asumiskustannuksien nopean kasvun myötä. Käyttövastikkeiden nousu on herättänyt myös julkisuudessa runsaasti kriittistä keskustelua vastikkeiden määräämisperusteista. Joissakin tapauksissa asukkailta on peritty etukäteen vastikkeita  tulevia korjauksia varten, mutta näiden varojen valvonta on ollut hyvin heikkoa, ellei jopa olematonta.

Tavallaan hallituksen (ja ministeriön) ehdotus lain uudistamisesta kuulostaa hyvältä ja jalomieliseltä hankkeelta, koska eihän siinä ole mitään järkeä ylläpitää taloyhtiöitä, jotka tuottavat puolityhjinä tappiota. Pelkään kuitenkin pahoin, että tässäkin ehdotuksessa uloste on vain kuorrutettu vaniljavaahdolla, jotta siitä saataisiin houkuttelevamman näköinen. Pinnan alta se voi olla sitä itseään.

Nyt sitten siihen suureen puhallukseen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tukee asumisoikeusasuntojen rakentamista korkotukilainalla kuntien puoltamille kohteille. Korkotukilaina on pankin tai muun rahoituslaitoksen myöntämä laina, jonka korosta valtio maksaa osan, jos lainansaajan perusomavastuukorko ylittyy.

Valtio myöntää asumisoikeusasuntojen rakentajalle täytetakauksen, joka tarkoittaa siis sitä, että takaaja voidaan asettaa vastuuseen velasta vasta sen jälkeen kun vakuus on myyty, tai kun ulosotossa on todettu, että vakuuden myynnille on este. Takaus tulee voimaan suoraan automaattisesti.

Mikäli rakennat kerrostalos kasvukeskukseen, tai sen välittömän vaikutuskehän sisäpuolelle, se maksaa itsensä takaisin nykyisillä neliövuokrilla reilussa kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan asuntojen arvot nousevat kaiken aikaa varsinkin pääkaupungiseudulla.

Periaatteessa asumisoikeusasuntoja tarjoavan yhtiön kannattaa pitää ihmisiä asumassa vain muutaman vuoden ajan, jonka jälkeen käyttövastikkeita voidaan nostaa reippaasti. Se mitä käyttövastikkeille tapahtuu, kun niitä aletaan pyörittelemään liikekonsernin sisällä, on luonnollisestikin liikesalaisuus. 

Kipukynnyksen ylityttyä asukkaat muuttavat pois, koska tavallinen vuokra-asuminen on halvempaa ja huomattavasti vaivattomampaa kuin asumisoikeusasuminen. Uusia asukkaita puolestaan ei tule lainkaan, koska käyttövastike on niin korkea. Siinä vaiheessa kun 50 prosenttia asukkaista on savustettu pihalle, yhtiö voi lunastaa kämpät alussa mainitsemallani asumisoikeusmaksulla, joka on 15% asunnon hankintahinnasta. Yhtiö lakkautetaan. 

Tämän jälkeen asunnot voidaankin sitten myydä vapailla markkinoilla 4000 - 5000 euron neliöhintaan. Useimmat asumisoikeusasunnothan sijaitsevat niin sanotusti hyvillä paikoilla ja mukavasti ratikkareittien varressa, koska niille on heltinyt kunnilta rakennuslupia normaalia rakentamista helpommin.

Esimerkiksi Helsingin Pikku Huopalahdesta löytyy lukuisia 1990-luvun alkupuoliskolla rakennettuja asumisoikeuskoteja, jotka ovat maksaneet itsensä takaisin jo hyvän aikaa sitten. Kolmion hinta alueella pyörii 360 000 - 400 000 euron paikkeilla, ja kaksioidenkin hinnat lähtevät liikkeelle vasta 250 000 eurosta. Eipä sitten muuta kuin käyttövastikkeet kattoon, yhtiö kuoppaan ja rahaa vuolemaan.

Hallituksen antaumuksella ajaman kurjistamispolitiikan myötä ei vaadi paljoakaan, että tuilla elävät eläkeläiset saadaan ulos asunnoista. Ja myynnin jälkeen ei olla enää köyhiä ja kipeitä. Hienosti tehty hallitus ja ympäristöministeriö..

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Isot asiat ovat yleensä melko yksinkertaisia.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Pulma on tietysti siinä, että muiden kuin kovanrahan asuntojen rakentamiseen pitää rakentajia houkutella.
Ja mikäs muu houkutin voisi olla kuin raha ?
Jos voiton takominen korkotuetun lainan avulla on kielletty, massiivisen voiton mahdollisuus tulevaisuudessa on täky.

Mitä siis pitäisi tehdä kohtuuhintaisten asuntojen saamiseksi sinne, missä ihmisten on enemmän tai vähemmän pakko asua?
Erilaisia kytkentöjä kaavoituksessa on esitetty .
Mutta toimivatko ne ?

Toivottavasti kukaan ei nyt tuo paikalle taas " hienoa" ideaa asumistuen lakkauttamisesta...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kunnallisen asumisen lisäämistä. Helsingissä asuvana varmasti tiedät itsekin Helena, että sieltä kyllä löytyisi tilaa asunnoille, kun vain oikein katsottaisiin. Ja muutenkin kannatan edullisten luukkujen lisäämistä. Periaatteessa niihin pitäisi asettaa myös tulorajat. Sosiaalinen asuntotuotanto SATO ja Valtakunnallinen vuokratalo osuuskunta VVO eivät oikein aja niille asetettuja tehtäviä enää tänä päivänä.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

ai miten niin houkutella? pistää vaan tarjouskilpailun ihan samalla tavalla kun kovan rahan asuntoihinkin, kyl niile rakentaja löytyy.

rahalla ne tehdään kaikki asunnot ja samat firmat tekee niin kovan rahan kuin vuokra asunnot.

tosin monesti olisi järkevämpää omana työnä tehdä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Muistan joskus lukeneeni, että ne summat on aivan valtavia, mitä yhdellä kerrostalolla tahkotaan voittoa. Ilmaa on siis reippaasti välissä. YIT käynnisti juuri 14 miljoonan euron hankkeen tuolla Tampereella.

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/502155-yit-k...

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #5

Jo markka-aikana VTT selvitti, että kerroskämpän rakentaminen maksaa 3.500 mk/m2 myyntihinnan ollessa samaan aikaan n. 7.000 mk/m2.

Tuon jälkeen rakennusaineteollisuus on löytänyt entistä halvempia materiaaleja ja tekijätkin ovat olleet halpatyövoimaa.
Näin ollen tuo myyntihinnan ja rakennuskustannusten suhde on vain "parantunut".

Samaa kertoo rakentajien alkuvuoden tulokset, jotka ovat olleet "erinomaisia".

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Jos "ostaa" asumisoikeusasunnon voiko sitä käyttää edes vakuutena ostaessa vai onko asumisoikeus Suomessa on vuokra-asumista kynnysrahalla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kyllä voi. Panttauksesta on ilmoitettava talon omistajalle.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuntuu oudolta, ettei lunastettaessa maksettaisi rakennuskustannusindeksin mukaista korotusta asumisoikeusmaksuun. Eihän tuolle ole mitään järjellistä perustetta. Miksi korotus maksetaan viimeiselle vapaaehtoiselle luopujalle ennen 50% rajan alittumista, mutta ei yhtiön irtisanomiseen perustuvan lunastuksen osalta?

Muuten menettely tuntuu kohtuulliselta, eihän ole yleisen edun mukaista että on puolityhjiä taloja. Täytyyhän kannattamattomasta asumisoikeustalosta luopumiseksi olla joku muukin malli, kuin omistavan yhteisön konkurssi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tämä on tosiaan melko kinkkinen juttu, Max. Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä. Ei niitä tyhjillään kannata pitää. Periaatteessa tuo esitys kuitenkin suorastaan huutaa väärinkäyttöä, vai siinä samaan aikaan onkin logiikka taustalla. Jotenkin minun on siltikin vaikea uskoa tilannetta, jossa asumisoikeusasunnot olisivat kannattamattomia suurissa kasvukeskuksissa. Jossakin Sipilän Kempeleessä sen vielä ymmärtääkin, jota Iltalehden artikkelissa käytettiin esimerkkinä, mutta vaikkapa Helsingissä, Turussa tai Tampereella? En usko.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mä haluaisin nähdä historiikin, jossa kuvataan entisten yleishyödyllisten ja valtion tukemien asuntojen muuttumisesta markkinahintaisiksi asunnoiksi. viime vuosikymmenien aikana ollaan johonkin hintaan luovuttu aiemmin valtion vahvasti tukemana rakennetusta asunto-omaisuudesta ja niillä tehdään melkoista voittoa. VVO eli valtion Vuokraosuuskuntakin saisi jo vihdoin vaihtaa nimesä johonkin aivan muuhun.

Tähän kehitykseen ei ole kaiketi yksikään puolue syytön enkä siitä halua herättää keskustelua vaikka joillakin varmaan sormet syyhyävät asian suhteen. Kiinnostaisi kuitenkin kuinka suuresta omaisuudesta ollaan oikein luovuttu ja millä hinnalla.

Tuo ehdotus vaikuttaa olevan jatkumoa jo aiemmin tehdyille huonoille päätöksille. Valtion tukiessa rakentamista pitäisi huolehtia siitä, että se tukee tuotantoa ja lisää kohtuuhintaista asumista sensijaan että se toimisi tulonsiirtona näille yrityksille.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

VVO kerkesikin jo muuttamaan nimensä. "VVO-yhtymä Oyj on nyt Kojamo." Vapaan rahoituksen asunnothan kulkivat jo aiemminkin Lumo-brändin alla.

https://kojamo.fi/uutinen/mediatiedotteet/2017/03/...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kappas, kiitoksia tiedosta, oli mennyt itseltä aivan ohi. Nimi Kojamo viehättää vanhaa perhokalastajaa, toiminta ei niinkään.. :-)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #13

Tässä muuten mielenkiintoista dataa taas. Vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuokrat nousivat 2,6 prosenttia: http://www.stat.fi/til/asvu/2017/01/asvu_2017_01_2...

Asuntojen hinnat sen sijaan laskivat: http://www.stat.fi/til/ashi/2017/03/ashi_2017_03_2...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ylehän on ottanut varsinkin VVO:n parin viime vuotena suurennuslasin alle. Sieltä otettiin minuunkin yhteyttä, kun olen pari blogia kirjoittanut niistä VVO:n mahtivoitoista. Toivoisi tosiaan, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tulisi markkinoille. Kuten ylempänä esitin, niihin voisi tulla esimerkiksi tuloraja. Todellista sosiaalista asumista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Vuokraturvan puheenjohtaja Timo Metsola tunnustaa kolme suurta 2000-luvulla tehtyä virhettä, joilla 90-luvun positiivinen kehitys katkaistiin.

1. Krooninen pula pienistä asunnoista luodaan rajoittamalla niiden rakentamista.

- suomalaiset eivät lisäänny niin kuin ennen, jonka vuoksi suurille asunnoille on melko vähän kysyntää.

2. Valtion tukemien vuokra-asuntojen vilkas tuotanto tyrehdytettiin vuonna 2004.

3. Ahneus ajoi isot vuokranantajat selvästi inflaatiota korkeampiin vuokrankorotuksiin.

Lisää aiheesta linkin takana: https://www.vuokraturva.fi/yritys/blogi/vuokramark...

Käyttäjän velipekkamoisalo kuva
Veli-Pekka Moisalo

Kirjoittaja tuo esiin tärkeää asiaa ASO-asumisesta. Hesassa maksaa ensin 28 000 € kaksiosta, jotta voi alkaa maksaa 920 € kuukaudessa vuokraa. Miksi Suomessa grynderit päästettiin vetämään välistä, eikä tavoiteltukaan Ruotsin vastaavaa mallia. Suomi maailman vähiten korruptoitunut maa!!!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Samaa muuten manasi eilen Suomen asumisoikeusasukkaat (SASO) ry:n puheenjohtaja ja eläkkeellä oleva työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Eric Hällström Iltalehden haastattelussa. Hänen mukaansa rajun lobbauksen seurauksena Suomeen ei muodostunut Ruotsin kaltaista järjestelmää. Ruotsissa aso-asuntojen päätösvalta on ollut asumisoikeusyhdistyksillä eikä yksityisillä yrityksillä, jotka ovat tekemässä taalereita. Käytäntö on hyvin lähellä Suomen asunto-osakeyhtiöitä.

- Asumisoikeuskysymys olisi päänavaus kaikkien asuntojen hinnan kohtuullistamiseen. Nyt olisi mahdollisuus lähteä hakemaan ratkaisua, mutta nimenomaan sitä ei halutakaan niissä piireissä, jotka haluavat rahastaa asumisella Suomessa mahdollisimman paljon, Hällström totesi Iltalehdessä.

Ministeriön hallitussihteeri Anu Gentz sanoo, että kyse on "asumisoikeusasukkaiden omasta näkökulmasta", vaikka samaan aikaan SASO ry vastustaa tätä lakiesitystä henkeen ja vereen. Kummalliset on taas puheet hallituksella. Ministeriö on kuulemma luomassa rahankiskomisen valvomiseksi ja ehkäisemiseksi "omavalvontajärjestelmän", mutta onhan nämä valvonnat melko nähtyjä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705142200131926...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuossa tuli niin hieno huomautus tätä aihetta koskien, että laitan sen tännekin.

"Vielä helpompi olisi tehdä ASO-kupru näin. Yhdistetään taloyhtiöitä useampi kimppaan ja selitetään asia kustannussäästöillä. Pikkusen päälle puolet asunnoista olisi Kiteellä, Pelkosenniemellä, Kemijärvellä ja Kinnulassa. Semmosia mukavia 70-luvun elementtilaatikoita, a-hinta noin muutaman kymppitonnin per talo. Loput sitten olisi Tsadista, Tampereelta ja Turusta. Tasapuolisuuden nimissä käyttövastiketta kerätään yhtäpaljon eripuolilla maata. Arvatkaa tyhjeneekö ensiksi mainittujen paikkakuntien kämpät ennen puoltapäivää.

Tämän jälkeen puretaan ASO-pulju ja myydään kaikki kämpät pois. Tsadissa, Tampereella ja Turussa olevat tuottaa rekka-autollisen sileitä seteleitä. Kiteen, Pelkosenniemen, Kemijärven ja Kinnulan kämpät myydään könttänä ja halvalla vasta perustetulle sijoitusfirmalle, joka perustaminen maksaa sen 2500 euroa. Vastaperustettu firma menee tietenkin konkurssiin koska tönöt ovat niin paskasti rakennettu ja vaativat remppoja. Konkurssin jälkeen ongelma on kyseisten kuntien, tekevät mitä lystäävät. Ei kuulu firman perustajalle.

No mitäs sitte kuprun tekijöille tapahtuu? No ne joutuvat töihin. Seteleitä on niin hemmetisti, että jos ei niitä pöyhi koko ajan, niin ne alkavat menemään pohjalta huonoksi."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset