*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Puoliväliriihessä mukana myös monia myönteisiä päätöksiä

  • kuva: wikimedia commons / johannes jansson
    kuva: wikimedia commons / johannes jansson

Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti myöhään eilen illalla hallituksen puoliväliriihen päätöksistä.

Ennakkoilmoituksen mukaisesti tärkeyslistan kärkeen oli noussut jälleen työllisyyden parantamiseen tähtäävät lisätoimet, joihin oli alustavien tietojen mukaan varattu noin kahden miljardin euron budjetti. 

Toisin kuin maamme lehdistön maineen tahrannut Sipilä vielä ennen vaaleja kovasti lupaili, hallitus päätyi leikkaamaan tälläkin kertaa. Nyt tosin ehkä syystäkin. 

Eilisten päätösten mukaan asumistuelle asetetaan neliövuokrahintainen katto kuntaryhmittäin ja asumistuen indeksi muutetaan vuokraindeksistä elinkustannusindeksiksi. 

Taustalla lepää huoli vuokrien hurjasta kasvusta, joka tulisi saada pysähtymään tavalla tai toisella. Korkeat asumiskustannukset ovat toimineet jo vuosikausien ajan pullonkaulana suomalaisten ostovoiman supistumiselle, palkkojen nousulle ja yleiselle elintason laskulle.

Paljon keskustelua herättäneelle vuokrakatolle ei kuitenkaan löytynyt hallituksen puolelta kannatusta.

Lapsia ja koulutusta koskevista päätöksistä puoliväliriihi saa minun kiitokseni.

Hallitus lupasi turvata toisen asteen koulutuspaikan jokaiselle peruskoulun päättäneelle sekä jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen.

Peruskoulutuksen tasa-arvon vahvistamiselle kohdistetaan 15 miljoonan euron lisärahoitus ja haasteellisempien alueiden kouluille suunnataan erillinen tasa-arvoavustus, jotta eriarvoisuus ei pääsisi lisääntymään.

Hallituksen selkeästi hienoin päätös oli tukea perheellisten opiskelijoiden elämää 75 euron huoltajakorotuksella, jolla on tarkoitus turvata heidän toimeentulonsa. Tämän lisäksi varhaiskasvatusmaksuja sekä toisen lapsen maksua alennetaan pieni- ja keskituloisilta.

Nämä olivat kaikki hyviä uutisia, mutta mennäänpäs sitten vähän niihin huonompiin.

Edellä mainittujen päätösten lisäksi työttömiä halutaan juoksuttaa entistä suuremmalla alueella.

Toisaalta hallitus on lupautunut samalla lisäämään liikkuvuusavustusta, jota tarjotaan vastaisuudessa myös osa-aikatyöhön ja rekrytointikoulutukseen.

Alustavien tietojen mukaan hallitus pyrkisi lisäämään työllisten määrää purkamalla kannustinloukkuja ja lisäämällä työvoimapalvelujen resursseja 25 miljoonalla eurolla.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa keppiä ja lisää keppiä.

Toisaalta hallitus kyllä lupasi, että työttömien määräaikaishaastatteluiden painopiste siirrettäisiin puhelinhaastatteluista kasvokkain tehtyihin haastatteluihin, jotta avoimet työpaikat saadaan nopeammin täytettyä. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2018 - 2021 julkisen talouden suunnitelmaa.

Työttömyysturvaan ehdotetaan uudenlaista aktiivimallia, jossa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. 

Työttömyyden jatkuessa yli kolmen kuukauden ajan, tulisi työttömyysturvaan yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka pystyy kyllä välttämään olemalla aktiivinen. Tämän on laskettu vähentävän valtionosuutta vuodessa noin 8 miljoonalla eurolla, joka todennäköisesti valuu lisääntyvän byrokratian rattaisiin.

Valtiovarainministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan nollatuntisopimuksiin halutaan luoda reilut säännöt, mutta niiden käyttöä ei kuitenkaan haluta rajoittaa, koska ne ovat keskeisen tärkeä sopimusmuoto mm. kaupanalalla. Orpo ei kuitenkaan lähtenyt erittelemään sitä, minkälaisia visioita kokoomuksella on reiluista säännöistä, ja kuinka paljon ne eroavat työntekijöiden omista näkemyksistä.

Suurimpana puoliväliriihen yllätyksenä tuli hallituksen päätös jättää yritystuet ennalleen.

Pääministeri Sipilä kertoi, että suorien tukien kokonaisuus kutistui muutenkin niin pieneksi, ettei sieltä ollut mahdollista löytää enää lisäkohteita. Sipilän mukaan Tekesille ja Suomen Akatemialle menevä raha kaivettiin jostain muualta. Samalla tavoin kuin kasvaviin puolustusmenoihin ja -hankintoihin menevätkin rahat tulevat "jostain muualta". Kysyn mistä?

Suomi maksaa suoria yritystukia vuodessa noin 1,3 miljardia euroa, joista leijonan osa valuu markkinoiden jättiläisille ja sitä kautta osinkoina omistajille. Lisäksi yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia tulee eri reittien kautta noin 6 miljardin euron edestä. Pahimmassa tapauksessa yritystuet voivat olla jopa vahingollisia ja vaikuttaa markkinoita vääristävällä tavalla.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tekemän selvityksen mukaan mm. investointituet, työllistämis- ja matalapalkkatuet ovat suhteellisen hyödyttömiä, eikä niillä ole havaittu olevan vaikutusta investointien määrään, työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen.

Lukuisat suomalaiset pienyrittäjät ovat kertoneet vastustavansa yritystukia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Moni raivostui noista eilisistä päätöksistä. Ennen kaikkea asumistuen leikkaamisesta. Suomessa on oikeasti tosi iso ongelmana tuon korkean vuokratason kanssa. Palkat eivät riitä kuin asumiseen, vaikka ne on eurooppalaisittain melko korkeat. Periaateessa tuo koko tukijärjestelmä tulisi romuttaa, jotta vuokrat tulisivat alas ja kupla puhkeaisi. Se kuitenkin johtaisi tuhansien ihmisten kodittomuuteen ja omistavan luokan sijoitusasuntojen arvo romahtaisi. Ei niin voi tehdä.

Mielestäni järkevä ratkaisu olisi vuokrakatto, vaikka se lisäisikin keplottelua asuntomarkkinoilla. Jostain syystä vuokrakattoa ei ole kuitenkaan halunnut edes vasemmistoliitto, ei vihreät, kokoomus, demarit, kepu tai persutkaan. Liian monella on liian paljon pelissä - pankkilainoja ja ensiasuntoja.

Tästä syystä ymmärrän jonkin verran hallituksen päätöstä asettaa katto neliövuokralle. Tämä kuitenkin heittää ihmisiä eriarvoisiin tilanteisiin, kun jotkut harvat ja onnekkaat ovat saaneet kuntien halpoja vuokra-asuntoja ja jotkut toiset ja vähemmän onnekkaat joutuvat metsästämään asuntonsa yksityisiltä markkinoilta. Kuntien asuntojen määrää tulisi lisätä radikaalisti ja puhkaista kupla sitä kautta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Toisaalta kuten Jussi Korhonen minulle tuolla totesi, "päivähoitomaksujen alentaminen oli hyvä ja konkreettinen juttu useammallakin tavalla, mutta muuten lähinnä laastarilla paikkailtiin kirveellä hakattuja haavoja". Sekin on silti alku.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Työttmien kyykytys jatkuu . Niillä ei yritykset luo työpaikkoja jos ne ei työntekijöitä tarvitse. Niille on yks hailee jääkö työntekijän palkasta päivähoidosta nyt enemmän käteen.
Omavastuu työttömille kun yritys on irtisanonut taloudellisista syistä tai on mennyt konkkaan? Johtajille monon jälkeen kultainen kädenpuristus ja päättäjillekkin soputumiseläke loppuiäksi kun työt loppuu ?

Jos maailman talous,lama tai muu epävarmuustekijä estää yrityksiä palkkaamasta tai sijoittajien epävarmuus estää investoimaan laman ym. takia ei hallituksen toimilla luoda yhtään työpaikkaa.
Eikä muutenkaan kuin omissa mielikuvituksissa:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hallitus-help...

JK. Nyt on "luotu" 7 000 "työpaikkaa" enemmän kuin -16. TEM mukaan aktiivitoimilla työttömille 0 euron palkalla
lähde:
TEM-työllisyyskatsaus maaliskuu-17

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Tuo neliövuokrakatto koskee yleistä asumistukea. Eläkeläisten asumistuessahan ko. rajaus on jo ollut.

Eli, jos asut esim. 32 m2 suuruisessa kämpässä ja sen vuokra on 700 euroa, tuolloin neliövuokraksi tulee on 22 euroa. Kun uuden lain mukaan pääkaupunkiseudulla neliövuokra saa olla max. 20 euroa, niin ko. tapauksessa asukkaan omavastuu nousee 64 euroa/kk.

Näin ollen, hallituksen keinot hillitä vuokrien nousua ja asumistukirahojen valumista vuokranantajille, koituu selkeästi vuokralaisten tappioksi = leikkaus!

En usko todennäköisyyteen, että varsinkaan Helsingistä löytyisi kovinkaan monta asiallista pienasuntoa, jossa vuokra olisi edullisempi kuin edellä mainittu.

Enkä usko sitäkään, että vuokranantajat lähtisivät alentamaan vuokriaan tai edes välttämään vuosittaisia korotuksiaan. Kiinteistöverojen korkeat prosentit ja korotukset pitävät huolen varmoista vuokrankorotuksista.

Eli, johtopäätös kikkailusta = joku 'mahti' pitää huolen, että duunari köyhtyy ja omistajien kassa pysyy vakaana.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hallituksella on hyvin rajallinen valta, miten pystyy vaikuttamaan vapaisiin markkinoihin. Nuo vuokrat pitäisi kyllä jollain tavalla saada putoamaan, kun ne vaikuttavat koko kansantalouteen hyvin lamaannuttavasti. Ei tässä paljoa parane palkkoja pudotella, koska silloin yhä useampi putoaa yleisen asumistuen piiriin. Joskus totesinkin, että Suomi on maalannut itsensä nurkkaan, mutta jotain pitäisi silti tehdä. Mitä itse ehdottaisit, Mirjami? Muistelisin sinun kirjottaneen näistä vuokrajutuista pari kertaa.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

pääkaupunkiseudulla kaavoitus ja kunnalliset vuokra asunnot lyhyellä tähtäimellä, nopein laastari olisi vuokrakatto.

pitkän aikavälin ratkaisuna kaavoitus ja maankoron verotus laskennallisen tuoton mukaan. eli jos sulla on hesassa tontti jolle on määrätty rakennusoikeutta 1000 m2, mikäli tontilla olisi se 1000 m2 rakennus, se tuottaisi 10 000 e vuokratuloja. vero siis 4000 e. (vero vuokra käyvillä markkinahinnoilla rakennusoikeuden, ei rakennetun tai vuokratun tontin mukaan.)

elikkä kiinteistöveroa muutetaan niin että vero kohdistuu maapohjaan eikä rakennettuun taloon.

aika nopeasti tulisi markkinoille tontteja mistä seuraisi hintojen lasku. se kuinka tuo tehdään romahduttamatta asuntomarkkinoita vaatii hiukan pitkä jänteistä suunnittelua, asunto romahdushan kaataisi pankit. eli asteittain nouseva maakoron vero. vero nousee sitä mukaa kun hinnat laskee mutta kohtuu hitaasti. siitä ei pahemmin verotuloja kertyisi mutta hinnat laskisi.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Kiitos Martti!

Olen tosiaan kirjoittanut asumisen monimutkaisesta yhtälöstä. Myöskin olen ehdottanut samaa kuin Sinä, että asumistukijärjestelmä vaatisi uusarvioinnin.

Ylisuuriin vuokriin ja omistusasumisen kalleuden subventointiin käytettävät valtion varat eivät liene ainoa keino turvata kansalaisten elinmahdollisuudet.

Olisi hyvä myös pohtia, miksi meillä on korkeakustanteinen asumistaso. Toisaalta myös palkkojen brutto/nettosuhde, eli verotuksen merkitys käteen jäävän kulutuksen mahdollistumisesta.

Nythän valtaosa myös työssäkäyvistä elää kädestä suuhun -periaatteella. Ylimääräiset tarpeet, kuten autot ja etelän matkat kustannetaan useimmiten velkarahalla, joka syö osaltaan pientä ansiotuloa saavien leivästä leijonan osan.

Suomessa on tällä hetkellä 375.000 maksuhäiriöistä kansalaista. Tämä kansanosa on myös asumistuen asiakkaina, useimmiten vähäisen toimeentulon takia. Hallitus taisi tehdä myönnytyksen ulosotossa olevien kohdalla siten, että työhön menemisellä voisivat saada helpotusta ulosotossa olevaan maksumäärään. Konkreettisesti, mitä mahtanee olla, jää nähtäväksi.

Ehdotukseni tällä hetkellä ylisuurten vuokrien hillintään on yksinkertaisesti vuokrasääntely. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan nyt paljon ja paljon on myös asuntoja tyhjillään juuri siksi, ettei ihmisillä ole niihin varaa.

Kunnallisten vuokratalojen osuutta on lisättävä merkittävästi ja kaupungin vuokra-asuntojen määräaikainen tarkistus kansalaisten tulotason arvioinnilla saattaisi vapauttaa asuntoja niitä aidosti tarvitsevien käyttöön. Ainakin Helsingissä on todennettu vuokra-asuntojen edelleen vuokrausta, koska valvonta puuttuu.

Tarpeen olisi myös kansalaiskysely eli selvitettäisiin pääkaupunkiseudun asumiskulujen vs. toimeentulon suhde. Nyt olemme jokseenkin mutu -tuntuman varassa.

Sato on ryhtynyt kauppaamaan vuokra-asuntoja 'nolla' takuuvuokralla, samoin M2 -asunnot.

Kyse ei ole asuntopulasta vaan ylitarjonnasta.

Kaikenkarvaiset tukijärjestelmät ovat tietenkin tarpeen silloin, kun henkilö putoaa ulos toimivasta yhteiskuntaosallisuudesta. Näitä ovat pitkäaikainen työttömyys, työkyvyttömyys eri syistä ja moni muu, jota en tässä viitsi luetella.

Kertaheitolla suuret muutokset eivät toimi. Ihmisiä ei voida jättää 'tyhjän päälle', vaan toimeentuloa joudutaan kohdentamaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #7

Tällä hetkellä kasvukeskusten kiinteistöjen hinnat nousevat tosiaan sellaista tahtia, että ostaminen on kannattavaa, vaikka asunto seisoisi tyhjillään. Samaan aikaan rakennuslupia säädöstellään ja mainitsemallasi pääkaupunkiseudulla huhuillaan olevan jopa asuntopulaa. Tästäkin syystä vastustin (ja vastustan) kolmen Tuomiokirkon kokoisen suurmoskeijan rakentamista pääkaupunkimme ytimeen. Kalasatama pitää täyttää asunnoilla, eikä millään palvontakohteilla.

Minua on tänään häirinnyt yleinen negatiivisuus tai se ilmapiiri. Kaikki vihaavat hallituksen puoliväliriihen päätöksiä jo etukäteen silkasta vihaamisen ilosta ja tavastaan. Harva viitsi edes tutustua niihin. Paljon parempia päätöksiä nyt tehtiin kuin viime kerralla. Tai ainakin minun mielestäni.

Ja tämä on muuten ensimmäinen kerta koko aikuisen elämäni aikana, kun joku hallitus edes pyrkii vaikuttamaan täysin käsistä karanneisiin vuokriin, jotka tappavat työssäkäyvien ihmisten motivaation. Olet aivan oikeassa myös sen suhteen, että muutokset eivät tapahdu hetkessä. Tarvitaan pitkän tähtäimen suunnitelmia, mutta valitettavasti politiikka pelaa neljän vuoden sykleillä, eikä ketään kiinnosta mikään muu kuin seuraavat vaalit.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Eikö tuo esimerkkisi päde vain jos asukkaita on mainitussa kämpässä enemmän kuin yksi? Nykyisellään esimerkkikämppäsi osalta yksinasujalle huomioitaisiin käsittääkseni vuokra vain 19 € per neliö.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

En ole aivan varma. Sain viimeksi tukea armeijan jälkeen kahden kuukauden ajan. Taisi olla vuosi 2003 tai 2004. Luen viisaampieni juttuja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Muistelin ulkomuistista, että asumiskustannukseksi hyväksyttäisiin 608€, mutta se olikin 508€. Tänään hyväksyttävä neliövuokra olisi siis alle 16€ yksinasujalle. Pariskunnan kohdalla toki esimerkkikämpälle huomioitaisiin käsittääkseni lähes 23€ neliövuokra. Toimenpide näyttäisi kohdistuvan erityisesti pienten asuntojen kalleimpiin vuokriin, juuri niin kuin pitääkin. En oikein ymmärtänyt Mirjamin huolenaihetta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #13

Sen jälkeen mennään harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen, jota myös todennäköisesti saadaan. Se kattaa loput vuokrasta.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #13

Pääkaupunkiseudulla (Hki, Espoo, Vantaa) 1600 euroa br/kk tienaavan, yksinasuvan enimmäisasumismenoksi hyväksytään 492 euroa. Perusomavastuu on 253,68. Asumistuki, 80 %, lasketaan enimmäisasumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Tässä esimerkissä henkilö saa asumistukea 700 euroa/kk maksavasta asunnostaan 190,66 euroa. Maksettavaa jää n. 510 euroa. Kelan laskurilla tehty arviolaskelma.

Uuden lain voimaan tultua, on mahdollista, että asumistuki tuosta pienenee, sillä 32 m2 asunnon 20 euron neliöhinnan mukaan, vuokra saisi olla 640 euroa 700 euron sijaan.

Suhteessa vuokran alemman hyväksynnän takia myös perusomavastuu nousee ja täten pienentää lopullista asumistukea.

Kun Kela laskee asumistuen bruttotulosta, tässä ei voida tietää, miten paljon esim. 1600 euroa/kk tienaava maksaa veroa. Tulonhankkimisesta verottaja näyttää vähentävän 300 euroa, joka otetaan laskennassa huomioon.

Nämä ovat vain olettamuslaskelmia, mutta työssäkäyvän henkilön, joka tienaa tuon ko. summan, lienee välttämätöntä saada asumiseensa tukea, että edes jotain jäisi kulutukseen.

Summa summarum, asumisen kulut olisi saatava jokseenkin 30 %:iin nettotulosta, jolloin rahaa jäisi enemmän kotimaiseen kulutukseen ja siten myös työpaikkojen lisääntymiseen.

Luulisi, että ei ole ylivoimaista selvittää, mitkä ovat reaaliset keinot löytää ratkaisu, joilla päästäisiin eroon valtion järjettömän korkeista subventioista. Nythän myös toimeentulotuki lähtee valtion rahoista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Mistä päättelet Helsingissä yksinasuvan enimmäismenoksi laskettavan 492, eikä 508 €? Kela näyttäisi olevan kanssasi eri mieltä.

Jos laskelmassa hyväksytään jatkossa enimmäisasumiskuluksi 640€ eikä esittämääsi 492, luulisi esimerkkitapauksen asumistuen määrän nousevan eikä laskevan. Käsittääkseni enimmäismäärään ei olla koskemassa mitenkään, enkä ymmärrä miksi esimerkissäsi vuokralainen kärsii?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #18

Max, nyt en tiedä, mistä olet lukusi saanut. Mutta, tästä tuskin kannattaa enempää jatkaa, aika näyttää, miten laskelmat toteutuvat.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #19

Niiltä osin kun sinä et niitä esimerkissäsi määritellyt Kelalta, niinkuin jo aiemmin kirjoitin. Eikö se ole näissä asioissa go-tolähde?

http://www.kela.fi/kenelle_enimmaisasumismenot

Tuo summahan oli kuitenkin varsinaisen keskustelumme kannalta suhteellisen merkityksetön asia. Kunhan kysyin mistä sen sait, kun poikkesi Kelan tiedosta, mutta jostain syystä et halunnut vastata kysymykseeni. En ymmärrä miten tuo maksimineliövuokra voisi vaikuttaa esimerkissäsi mitään. Sillähän olisi vaikutusta vain alle 25 neliön kämppän kohdalla. Keskustelun jatkaminen kannattaa vain, mikäli tunnet hyvää oloa valistaessasi ymmärtämättömiä kanssakeskustelijoita. Oikeassa lienet tietysti alun alkaenkin, vaikka tuo Kelan tieto onkin ristiriidassa faktojesi kanssa. Ei kuitenkaan anneta sen vaikuttaa keskusteltavan periaatteen osalta.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #20

Eiköhän tässä yleinen ymmärrys liene, että neliövuokrakatto lisää asumismenoja niille asukkaille, jotka nyt asuvat kämpässä, jonka neliövuokra ylittää neliövuokrakaton.

Esimerkkilaskelmani on kuvitteellinen ja syötetty Kelan yleisen asumistuen laskuriin tiedoilla, jotka on myös oletuksia. Ei tässä mistään muusta ole kyse kuin mallintamisesta, miten asumistuki leikkaantuu korkean vuokratason asunnossa.

Aamun Yle 1:n haastattelussa ollut Kelan pj Elli Aaltonen totesi, että neliövuokrarajauksella valtio kyllä säästää n. 14 milj.euroa, mutta sama summa kompensoidaan asukkaille toimeentulotukena. Ehkä hyötyä jää hieman, jos kaikki eivät ymmärrä tukeaan hakea.

Eikös tämä näytä hölmöläisten puuhastelulta? Toki asuntoministeri Kimmo Tiilikaisella on ollut haaveena näin vaikuttaa vuokranantajiin vuokrien nousun hillitsemiseksi. Hyvä alku sinänsä, mutta valitettavan kosmeettinen noin kokonaisuuden kannalta nähtynä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

Miksi et halua selittää minulle miten asukkaan omavastuuosuus vuokrasta tulee esimerkissäsi nousemaan? Minä yksinkertaisuuttani luulen tuen olevan jatkossakin maksimissaan 80% 492 tai 508 €:sta riippuen kummalla puolella Helsingin rajaa asunto sijaitsee. Vaikka tuon esimerkkikämpän vuokra olisi 1400, se ei käsittääkseni vaikuta tuen määrään mitenkään. Lienen väärässä, koska niin kovasti pidät näkemyksestäsi kiinni. Olisin kiitollinen jos suostuisit jakamaan viisauttasi meille matemaattisesti rajoittuneille.

Alle 25 neliön asunnon osalta neliövuokrakatto toki vähentää tukea, jos vuokra on yli rajan. Nyt keskustelimme kuitenkin asunnosta, jonka osalta maksimiasumiskustannus täyttyy heittämällä myös 20€/m2 laskettuna.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Laitanpas tännekin avautumiseni, joka on herättänyt paljon keskustelua Facebookissa.

"Hyi, huomasin äskettäin, että mitä enemmän seuraan noita isoja Facebook-ryhmiä, niin sitä oikeistolaisemmaksi ajatusmaailmani muuttuu. Tuntuisi yleinen mentaliteetti olevan, että ihmisellä ei ole elämässä mitään omavastuuta, ja kaikki on automaattisesti sysisurkeiden poliitikkojen vikaa.

Surkeahan tämä nykyinen hallitus on, niin kuin on ollut lähes jokainen edeltäväkin hallitus minun aikuisikäni aikana, mutta nyt sentään oli puoliväliriihessä vähän yritystä puuttua palkansaajien pahimpaan kompastuskiveen. Tällä hetkellä kaikista eniten lirissä on työssäkäyvä keskiluokka ja palkansaajat, jotka eivät saa minkäänlaista tukea. He ovat se yhteiskunnan selkäranka, joka teidänkin asumistukenne maksaa - ja heille pyritään hoitamaan nyt hieman helpotusta. Onneksi.

Pitäkäähän mielessänne, että pohjoismaalainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa pidetään myös heikoimmista huolta, on poikkeus tällä epäreilulla pallolla, eikä sitä missään nimessä saisi pitää itsestäänselvyytenä. Lähes jokaisessa muussa maailman kolkassa te olisitte itse vastuussa pienistä eläkkeistänne, tuloistanne ja ravinnonsaannistanne. Tai perheenne vastaisi siitä.
Tässä on kyseessä ensimmäinen kerta, kun yksikään hallitus pyrkii puuttumaan täysin käsistä karanneisiin vuokriin, jotka tappavat työssäkäyvien palkansaajien motivaation ja tuhoaa heidän ostovoimansa. Vuokrat pakottavat myös palkkoja ylöspäin ja kilpailukyvyn viemäriin.

Ne ovat elintarvikekartellien pakottamien huippuhintaisten elintarvikkeiden rinnalla kaikista suurin pullonkaula, mitä maastamme löytyy. Periaatteessa lähes kaikki ongelmat kansantaloudessamme liittyvät tavalla tai toisella näihin kahteen asiaan.

Liian korkeat vuokrat eivät ole koskaan aikaisemmin nousseet yhdessäkään oikeistolaishallituksessa framille. Sen vuoksi neliövuokrahintainen katto oli hyvä ajatus. Niistä ei ole edes puhuttu vasemmiston keskuudessa, koska sielläkin on hyvin monia, joilla on tilillään korkeat asuntolainat ja joissakin tapauksissa myös sijoitusasunnot.

Siksi toinkin aamulla esiin puoliväliriihessä mukana olleen myös monia myönteisiä päätöksiä palkansaajille ja perheellisille.

Sain siitä paljon kuraa niskaani."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ei syytä puistatuksiin. Kohtuullisuuden, vastuullisuuden ja kiitollisuuden arvostaminen ei ole paha asia vaikka ne oikeistolaisiksi arvoiksi mieltäisikin. Saa niitä muutkin noudattaa, en usko oikeistolla olevan niihin yksinoikeutta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Muistui mieleen 6000 euroa kuussa tienaavan yksinhuoltajaäidin tarina, joka nostatti kamalan raivon sosiaalisessa mediassa ja veti aivan järkyttäviä haukkuja osakseen vasemmalta laidalta, vaikka yksinhuoltajaäiti oli aivan oikeassa.

Suomessa on valtavasti köyhiä "rikkaita".

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002758488.html

Totuus olikin sitten tämä.

"Aallonharja määrittelee omistusasunnossa asuvan yksinhuoltajaperheen ”kohtuulliset asumiskustannukset” melko korkeiksi, 1500 euroon kuukaudessa. Hänen laskelmansa lopputuloksena on, että verojen sekä päivähoito- ja asumiskustannusten jälkeen yksinhuoltajalle jää noin 1448 euroa, Aallonharja laskee.

Aallonharja vertaa summaa sosiaalitoimiston maksamaan toimeentulotukeen, joka on tarveharkintainen yhteiskunnan viimeisin tukimuoto.

– Yksinhuoltajaperhe, jossa on kaksi alle 10-vuotiasta lasta saisivat toimeentulotukea, jos perheen käteen jäävät tulot olisivat vuokran jälkeen alle 1108,27 euroa, Aallonharja kirjoittaa.

– Kun kyseisen yksinhuoltajan käteen jäävästä rahasta otetaan pois toimeentulotuen normi, niin erotukseksi tulee 340,15 euroa, josta hyväpalkkainen maksaa siis itse sähköt, terveydenhuoltomenot, vakuutukset, kalusteet, rattaat, harrastukset, Aallonharja listaa."

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/71899-6000-eukk-t...

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Tyttäreni perheeseen syntyy lokakuussa uusi kansalainen, neljäs lapsenlapseni. Päivähoitomaksut ovat kovasti verottaneet heitä aiemmin (2 lasta), sillä vanhempien yhteistulot vievät heidät korkeimman maksun piiriin. Niinpä edellisen lapsosen aloittaessa koulun ensi syksynä, ikäeroa tulee jo 7-vuotta.

Siispä, olettaisin, että kun aikanaan tämä uusin kansalainen tarvitsee päivähoitoa, maksu saattaisi olla kohtuullisempi kuin vanhempien sisarustensa.

Kyllä, kyllä olen tästä hallituksen päätöksestä iloinen.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Kun näyttää olevan paljon tietämättömyyttä yleisessä asumistuessa ja työttömien asumisessa Helsingissä, niin tässä teille kaikille esimerkki kuinka Helsingissä työttömän, työmarkkinatukilaisen yksinelävän 750 €/kk hatusta otettu vuokra jakaantuu maksettavaksi :

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

http://www.kela.fi/documents/10180/2628102/Kela_fi...

Tuossa ylhäällä on vuokrat jotka vielä katetaan toimeentulotuella. Helsingissa voi yksinelävä saada vuokransa maksettua kokonaan asumistuella ja toimeentulotuella jos vuokra on korkeitaan 675 €/kk. Vastaava luku on Vantaalla __694__ €/kk.

Helsingin kohtuullinen asumismeno asumistuessa on 508 €/kk. Tuosta saa asumistukea 80% mikä on 406,4 €. Toimeentulolla katetaan 675 - 406,4 = 268,6 €. Vuokralainen maksaa omistaan esim. työmarkkinatuesta 750 - 675 = 75 €.

Tuosta pitäisi huomata että ei se paljon parjattu asumistuki ole yksin ongelma vaan ongelmana on toimeentulotukenakin maksettava osuus vuokrasta. Ja kun vuokra on suurempi kuin 675 €/kk, työtön maksaa itse loput vuokrasta esim. työmarkkinatuesta. Että työtön yksinkertaisesti ei voi asua kovin kalliissa vuokra-asunnossa, kun työmarkkinatuki ei riitä suureen vuokraan.

Jos yhden hengen ruokakunnassa asuva työtön ei syö eikä maksa sähköjä, vaan käyttää työmarkkinatukensa kokonaan vuokraan, hän voi asua vuokra-asunnossa joka on korkeintaan 675 + työmarkkinatuki/21,5 vrk - verot = 675 + 557,28 = 1 232,28 €/kk hintainen.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Tässä vielä jatkoa edelliseen esimerkkiini sillä mistä tulee tuo 508€/kk kohtuullisena asumismenona Helsingissä. Maa on jaettu neljään kuntaryhmään joissa kullakin on omat enimmäisasumismenonsa ruokakunnan koon mukaisesti:

http://www.kela.fi/kenelle_enimmaisasumismenot

I kuntaryhmä = Helsinki = 508 €/kk
II kuntaryhmä = Espoo, Kauniainen, Vantaa = 492€/kk
III ja IV kuntaryhnä katso yo. linkistä

Otetaanpa vielä esimerkkinä Vaasassa yksinasuvasta työmarkkinatukilaisesta jonka vuokra on 600€/kk. Yo. linkistä näemme että Vaasa kuuluu III kuntaryhmään jossa yksinasuvan enimmäiasumismeno on 390€/kk.
Asumistuki tuosta on 390*0,8 = 312€/kk.
Toimeentulotuella katetaan vuokrasta (katso allaolevasta dokumentista) 570 - 312 = 258€/kk
Työtön maksaa työmarkkinatuestaan 600 - 570 = 30€/kk.

http://www.kela.fi/documents/10180/2628102/Kela_fi...

Työmarkkinatuella maksettavaan osaan voi vielä saada tukea paikalliselta sosiaalitoimelta, mutta se on jo toinen juttu, sillä joidenkin on asuttava lähellä palveluja esim. päästäkseen rollaattorilla kauppaan ruokaostoksille. Nuo ovat niitä vähävaraisia joita kadehditaan eniten - kun saavat vuokransa kokonaisudessaan asumistuella ja toimeentulotuella maksetuksi.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Tässä vielä kolmas kirjoitus kun sotketaan hiukan toimeentulotukilaskelmaa asumitukeen ja muihin tukiin - lyhyesti.

Kuten on huomattu, niin vuokrat vaihtelevat paikkakunnittain ja niiden korvattavuus asumistuessa myös vaihtelee. Mutta kun tuo vaihteleva asumistuki liitetään toimeentulotukilaskelmaan, niin huomataankin, että laskentayhtälö on laadittu siten, että kaikille työttömille jää yhtäpaljon rahaa käteen maksaakseen esim. ylimääräistä osuutta vuokrasta, netti- ja puhelinmaksustu, ruokamaksut, bussimaksut, bensamaksut jne.

Että helsinkiläisellekin jää käteen yksinasuvan tapauksessa 487,89€/kk kuten muillekin muilla paikkakunnilla asuville. Sitten vielä helsinkiläisten asumiskateudesta, että ei täällä asuminen miteenkään eroa muissakaan paikkakunnissa asumisesta. Asunnot ovat suunnilleen samanlaisia mutta vuokrat vaihtevat.

Menee muillakin paikkakunnilla asumistuki vuokranantajalle, että onko noiden summien välillä paljon eroja kun ajatellaan maan ja rakentamisen kalleutta eri osissa Suomea.

Tässä toimeentulotukien perusosat perhekoon mukaan, mikä tulee jäädä käteen ruokakunnan koosta
riippuen toimeentulotukilaskelmasta, riippumatta vaihtelevista vuokrista eri paikkakunnilla, missä tahansa Suomessa :

http://stm.fi/documents/1271139/3514357/Kuntainfo+...

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Ja nyt neljäs kirjoitus. Tiedättekö te, että jos haluatte helsinkiläisten asumistuella asumiseen muutoksia, niin itse asiassa te vaaditte niitä kaikille Suomessa asumistuella asuville. Kaikille ovat sämät säännöt ja laskentayhtälöt huolehtivat, että vähennykset asumistukeen käy kaikkien asumistuella asuvien nilkkaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset