Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Onko EK:n puheenjohtaja Mattilan puheissa mitään perää?

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kerrotaan ihmetelleen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreen puheenjohtaja Veli-Matti Mattilan palkkapuheita. Mattila herätti viime sunnuntaina pahennusta moittimalla suomalaisten palkkoja 10 - 15 prosenttia liian korkeiksi. Hänen mukaan Suomi tarvitsee vielä useita kilpailukykysopimuksia, jotta talous nousisi takaisin jaloilleen. Tämän lisäksi Mattila peräänkuuluttaa sovittua palkkamalttia.

– Täytyy sanoa, että ihmetyttää puheet, joiden mukaan olemme 10–15 prosenttia jäljessä ja tarvitaan monta kikyä. Jotenkin EK:lla on jäänyt levy päälle asiassa, Sipilän kerrotaan sanoneen STT:lle.

Sipilä mukaan Suomi on kuronut hallitusneuvotteluiden jälkeisillä toimillaan sekä useita vuosia jatkuneilla nollapalkkaratkaisuilla kilpailijamaitaan kiinni. Pari vuotta sitten kustannuskilpailukyky oli Saksaan verrattuna 10-15 prosenttia perässä, kun taas nyt se alkaa olemaan tasoissa, koska kilpailevat maat eivät ole jäädyttäneet palkkojaan.

Tämä väittämä ei tosin pidä ainakaan Euroopan unionin tilastokeskus Eurostatin tai edes Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestö OECD:n mukaan paikkaansa, mutta ei tarkerruta nyt muotoseikkoihin.

Pääministeri nimittäin uskoo hartaasti, että tarvittavat toimet palkansaajien kanssa olisi tehty.

Sipilän hallitusohjelmassa kilpailukykyeron kurominen oli jaettu kolmeen osaan:

1. Kilpailukykysopimus (alentaa yritysten yksikkötyökustannuksia 3,7 prosenttia)
2. Palkkamaltti (palkankorotusten jäädyttäminen vuosina 2015, 2016 ja 2017)
3. Tuottavuuden kohottaminen (josta todellinen vastuu yrityksillä itsellään)

Sipilä pitää Mattilan väitettä kummallisena. 

- Jos Mattilan väite on, että olemme edelleen yhtä paljon jäljessä kuin kaksi vuotta sitten, niin täytyy kysyä, että mitä tuotteiden ja prosessien kehittämiselle on tapahtunut tässä ajassa, Sipilän kerrotaan sanoneen.

Tämä tuskin kuitenkaan on Mattilan väite, sillä päällisin puolin vaikuttaa siltä, että hän pyrkisi vain provosoimaan ja onnistuu siinä kohtalaisesti. Tunkion uuden kukon on pakko pöhötellä vähän sulkiaan. Se kuuluu asiaan. Suomeen ajetaan sisäistä devalvaatiota työvoiman palkkakustannusten kautta. Valuutta ei jousta.

EK:n perimmäisenä tavoitteena on tehdä välikätenä toimivat liitot turhiksi ja asettaa työehdot pelkästään työntekijän ja työnantajan väliseksi asiaksi. Sipilä puolestaan ärisee pelkästä vaalikiimastaan. Hallitus teki jo lähtömetreillä selväksi, että myös sen tavoitteena on ollut paikallisen sopimisen edistäminen ja lisääminen työpaikoilla. Siihen suomalaisten ei kannata lähteä mukaan, koska siinä menee työntekijän viimeinenkin turva.

Sipilä on toivonut johtajilta laajempaa esimerkkiä oman palkkamaltin näyttämisestä, mutta ainahan sitä kaikea toivoa sopii. Johtajien palkat ovat nousseet nopeampaa kuin koskaan historiamme aikana, vaikka samaan aikaan työntekijöiden palkkoja on jäädytelty ja leikelty melko mielivaltaisesti. Suomen keskeisin ongelma ei muutenkaan vaikuttaisi olevan työntekijöiden korkeassa palkkatasossa, vaan pikemminkin työntekoon liittyvissä lisäkustannuksissa.

Jos kilpailukykysopimuksia todella vielä tarvitaan, niin periaatteessa EK:n puheenjohtaja Mattilan esittämä konsti voi olla ainoa oikea tapa toteuttaa ne. Tilanne jossa kaikilta leikataan tasaisesti 15 prosenttia, ei kirpaise ketään ja samaan aikaan se lyö kaikkia yhtä paljon. Mutta tuollaisen pieksämisen tulee koskea kaikkia. Ihan jokaista - aina keittolan tädistä maamme suurimpaan yritysjohtajaan. Mattilaan itseensäkin. 

Hinnat kyllä seuraavat perästä ja tulevat väkisinkin sopeutumaan ja asettumaan suomalaisten palkkatason mukaiseen uuteen normaaliin, mikäli kaikki ovat yhdessä mukana leikkaamassa palkkojaan. Kotimaisille pk-yrittäjille tuollainen palkanalennus tulisi olemaan pahempi pommi kuin 90-luvun lama, koska Suomi on hyvin sisämarkkinavetoinen maa. Moni joutuisi väkisinkin laittamaan lapun luukulleen. 

Tämän hetkinen versiomme, jossa osa suomalaisista kikyilee ja osa jää kokonaan sen ulkopuolelle, on kaikista pahinta mitä voi vain olla, sillä tällaiset tempaukset ovat omiaan lisäämään taloudellista eriarvoisuutta ja palkkavääristymiä. Ei kilpailukykymme tällaisella näpertelyllä tule paranemaan. Helpot keinot on nyt käytetty. Jäljellä on pelkästään huonoja vaihtoehtoja. Myös elinkeinoelämän pitää olla valmis sitoutumaan ja joustamaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Politikkojen lupaukset on kuin veteen piirretty viiva.
(Kellä on pääomat ja työpaikat,sen lauluja laulat)

Jos Sipilä pitää kiinni siitä että työllisyys on 72%.
Tai lähelle sitä.
Veikkaan että uusi "vatulointi" alkaa kuntavaalien jälkeen.
Kiky sopimus synty kesällä kesällä
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/197503-juha-sipil...

EK ja Prof. kokolailla samaa mieltä.

Kansantaloustieteen professori Jukka Pirttilä Tampereen yliopistosta on kuitenkin toista mieltä.
- Mattilan lausunnossa on sikäli järkeä, että kyllä palkkojen alentamisella voidaan kilpailukykykuilua periaatteessa korjata. Kiky-sopimus ei vielä auta tarpeeksi, vaikka kilpailukyky on parantunut.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/professori-suomess...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sipilä ja Orpokin murisevat pelkästään sen takia, koska vaalit ovat pian edessä.

Haluaisin silti painottaa vielä tätä:

"Tämän hetkinen versiomme, jossa osa suomalaisista kikyilee ja osa jää kokonaan sen ulkopuolelle, on kaikista pahinta mitä voi vain olla, sillä tällaiset tempaukset ovat omiaan lisäämään taloudellista eriarvoisuutta ja palkkavääristymiä."

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Just noin. Kato kun kepun II jo Kataiselta lipsahti:
Kahdet työmarkkinat.
Palkalliset ja
"työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen"
0eurolla/487e/kk toimeentulotuella.Josta Sipilä puhui jo ennen vaaleja.

Paikallinen sopiminen
Nyt palkat pysyy samana ja liitot neuvottelee vain tasokorotukset.

Uusi versio:Palkkoja voi pudottaa jos yrityksellä menee "heikommin".
Voi arvata että menee.

Ainahan on paikallisesti sovittu itse kun työsopimuksen tekee.
Eikä AY ole este mennä itse ruinaamaan palkankorotusta pomolta.
Vaikka heti AY sopiman yleiskorotuksenkin jälkeen.(jolla tasataan elinkustannusmenojen hintojen nousua)

Yrityshän sen päättää heltiikö palkankorotus.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tyhmin aasikin ymmärtää sen, että kansan pussilla käyminen on suoraan pois kotimaisesta ostovoimasta ja kulutuksesta. Se minua ihmetyttääkin, että EK ei ymmärrä sitä. Toisaalta samaan aikaan jokainen vähänkään taloutta tunteva tietää sen surullisen tosiasian, että jos markkinat ovat pelkästään sisämarkkinat, niin maa köyhtyy vuosi vuodelta. Suhteellinen ja absoluuttinen vienti on saatava kasvuun tavalla tai toisella ja investointeja on pystyttävä haalimaan. Kilpailu on nykyaikana kovaa. Suomi on ajanut itsensä nurkkaan, jossa ei ole enää yhtään hyvää vaihtoehtoa jäljellä. Pelkästään huonoja.

Valuutta ei jousta. Mikäli suomalaisilla olisi käytössään oma valuutta, niin he voisivat parantaa ulkoista kilpailukykyään sitä devalvoimalla ja leikata periaatteessa kaikilta saman verran. Eurosta tahdotaan kuitenkin pitää kynsin ja hampain kiinni, eikä tarvitse edes miettiä, että miksi näin on. Kysyt vain itselstäsi, että kuka kärsisi ulkoisesta devalvaatiosta kaikista eniten?

No tietenkin se, jolla on tilillä tai sukanvarressa kaikist eniten säästöjä kyseisessä valuutassa eli toisin sanoen pääomapiirit. Kun joustoa haetaan palkkoja leikkaamalla ja sisäisellä devalvaatiolla, niin he pääsevät pälkähästä. Ei se mikään salaisuus ole, että nimenomaan elinkeinoelämä ja varakkaat sijoittajat kannattivat euroa kaikista innokkaimmin Suomeen.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Mitenkähän sitten suu pantaisiin jos siirryttäisiin omaan valuuttaan ja se "devalvoituisi" heti 15 - 20 prosenttia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #17
Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara Vastaus kommenttiin #19

#19
Niin, entä sen jälkeen. Avainasemassa olevat työntekijät tietenkin kohtalaisen ajan kuluessa saisivat devalvoinnin aiheuttaman ansion alntumisen kurottua ja toiset yrittäisivät saada saman. Suomi olisi pitkän ajan kaaostilassa. Sitten oltaisiin lähtötilanteessa, vienti ei vedä. Olen aikanaan nähnyt/kokenut monta devalvaatiota.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Kinataan mitä pitäisi alentaa ja kaikki osoittelevat sormella muita. Lopulta ei tehdä mitään ennen kuin on pakko ja siitä tulee rumaa.

Tuottavuuden kasvullakin on rajansa. Lyhyellä aikavälillä täällä sitä on hoidettu irtisanomisilla, mutta toimiiko tuo pidemmällä aikavälillä... =)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ei toimi sekään että jos ½ miljoonaa tekee työtä yrityksille,veronmaksajien rahoilla. Ja ½ milj. palkat on pois verokirsusta.
½ milj.palkallisentyön työpaikat täytetään irtisanotuilla työttömillä.
huom:joka alalta täysin ammatitaitoista väkeä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Kotimaisille pk-yrittäjille tuollainen palkanalennus tulisi olemaan pahempi pommi kuin 90-luvun lama, koska Suomi on hyvin sisämarkkinavetoinen maa. Moni joutuisi väkisinkin laittamaan lapun luukulleen. "

Keskituloiselta palkasta leikkautuisi keskimäärin 500 euroa kuussa.

Otin palkatonta vapaata viikon ja nettopalkasta leikkaantui tuollainen siivu. Ei kyllä naurattanut, vaikka olin varautunut, että pienempi liksa tulee.

Moni ns. turha asia jää ensi kuussa ostamatta ja näin kävisi myös suuressa mittakaavassa, jos palkkoja alennettaisiin kollektiivisesti.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja kun palkkoja leikattaisiin kuka siitä hyötyisi? Isot pärssiyritykset.
Osakkeenomistajat.

PK yrittäjät kärsisi eniten.Kun kulutus tyssäisi ,valtio kun menettää palkoista tulevia veroja.
PK yrittäjien kotitaloudet ja kansa maksaa puuttuvat verotulot hintojen nousulla tai ALV ja verojen korotuksilla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuo se on ollut keskeisin ongelma. Kun palkat tippuu kaikilta, jää enemmän jakovaraa yritysjohdon palkkioihin ja osinkoihin. Ne jakovarat eivät kuuluisi mennä yritysjohdolle, kuten ne ovat tähän asti menneet, vaan omistajille jotka mahdollisesti investoisivat lisää. Tai näin tapahtuisi ideaalissa tilanteessa. Suomessa tuskin sentään.

Suomi oikeasti tarvitsee ulkomaisia investointeja. Tästä me olemme todennäköisesti kaikki samaa mieltä. Suomessa ei valitettavasti pyöri paljoa omaa ja kotimaista pääomaa, vaikka sellaisen kuvan helposti saakin, kun lehtiä lukee. Tai ei ainakaan, jos vertaa suhteuttaa tilanteen vaikka Ruotsiin tai Saksaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hinnat tasoittuisivat lopulta, mutta paljon ehtisi sitä ennen vettä Torniojoessa virtaamaan ja inhimillinen kärsimys nousisi hetkeksi korkeimpaan huippuunsa miesmuistiin.

Juuso Hämäläinen

Palkkojen tasoon keskittyminen keskusteluissa on tosiaan hukkaan heitettyä aikaa ja johtaa harhaan.

Aina hinnoista puhuttaessa pitää katsoa mitä hintaa vastaan saa. Mattilan väitteen mukaan työnantaja saa palkkaamme vastaan 10-15% liian vähän. Perustelu vain puuttuu täydellisesti. Liian vähän verrattuna mihin? Ainut pätevä syy laskea palkkaa on työntekijän tekemän työn alempi laatu tai määrä verrattuna kilpailijoiden vastaavaan maissa, joissa elinkustannukset Suomen tasoa.

Kyllä Suomen talouden yleinen ongelma on heikkotasoinen yritysjohto, joka ei itse tuota mitä palkkiotasonsa edellyttäisi. Meillä katsotaan riittäväksi ansioksi, että osaa potkia ihmisiä pihalle ja tehdä tarpeettomia organisaatiouudistuksia kerran vuodessa, mikä sotkee firman toimintaa aina kuukausiksi.

Itselläni on ollut kotimaisten lisäksi esimiehinä saksalaisia, englantilaisia, ranskalaisia, intialaisia, ruotsalaisia ja australialaisia. Suomalaiset johtajat eivät todellakaan loista bisnesosaajina eivätkä myyntitaidoillaan tai verkostoillaan. Visiot ovat vähissä ja ne korvataan strategioilla, jotka ovat olleet itsestään selviä muille paitsi johdolle.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuokin on harvinaisen totta.

Syy on myös ahneudessa. Suomen Pankin vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaa elintarvikkeet maksoivat maassamme 25 prosenttia ylitse euroalueen keskiarvon. Tämä hintaero ei selity pelkillä veroilla. Tuota johtajien palkkausta olen myös aina kummastellut.

Suomessa johtajien huippupalkkoja perustellaan sillä, että pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyiset palkat, jotta saataisiin parhaimmat miehet paikalle. Mutta kun katsot suomalaisien yritysten johtoja, niin kuinka monta kansainvälisen uran tehnyttä johtajaa siellä oikeasti on istumassa suurimmilla palleilla?

Mielestäni kansainvälisesti kilpailukykyistä palkkaa voidaan kyllä maksaa, jos johtaja on ensin käynyt näyttämässä kyntensä kansainvälisillä markkinoilla ja menestynyt siellä. Se, että olet toiminut suomalaisessa yritysmaailmassa ja jossain vaiheessa kaverisi järjestää sinulle johtopaikan valtion omistamasta yrityksestä, ei mielestäni oikeuta kansainvälisesti kilpailukykyiseen palkkaan. Se ei tee sinusta kansainvälistä osaajaa. Jos et ole osoittanut osaamistasi ulkomailla, niin tuskin sinulle silloin sielä on kysyntääkään.

Minkä vuoksi siis kilpailuttaa?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

"Pajunkoripunnon- kursseja,pitsinnypläys- kursseja kyllä työttömät pakotetaan? Mutta tuet viedään jos alkaa opiskella?

On pahasta määtää asioissa vai aiotaanko tahallaan ajaa IMF syliin Kreikan tapaan veloilla?

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomea-vaivaa-oh...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ottamatta lainkaan kantaa yritysjohtajien, tai kenenkään muunkaan osaamiseen, logiikkasi ontuu pahemman kerran. Tuon logiikan mukaan hyvälle duunarille ei kannattaisi ikinä antaa palkankorotusta, ellei hän ole käynyt muualla näyttämässä osaamistaan. Organisaation sisäiset ylennykset lienevät aina pelkkää kavereiden suosimista?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Professori moittii suomalaista yritysjohtoa:
"Kyvyttömyys myydä tuotteita on häm­mäs­tyt­tä­vä”

Professori Pertti Haaparannan mukaan suomalaiset yritykset eivät osaa markkinoida tuotteitaan.
TALOUS/Kaleva
Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta katsoo Suomen rakenteellisen kilpailukykyongelman johtuvan yritysjohdon heikosta liiketoimintaosaamisesta.

Kilpailukyvyn ongelmat eivät Haaparannan mukaan siten johdu liiallisista palkankorotuksista.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Miksi syy on aina veloista Kansan? Vaikka päättäjät niistä päättää?

Miksi syy on aina "Duunareissa" ei koskaan "herroissa"?

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/professori-moi...

Juuso Hämäläinen

Kirjoitit Martti myös siitä, että taloutemme tilanne paranisi Mattilan mallilla eli palkkojen tiputuksella kautta linjan.

Olen nähnyt miten tämä voi toimia. Olin Singaporessa töissä tilanteessa, jossa maahan iski yllättävä lama. Kiinalainen johto toimii tällöin aina heti eli alkaa potkimaan ihmisiä kadulle välittömästi huonojen ennusteiden myötä.

Singaporen hallitus pääministerin johdolla puuttui tilanteeseen heti. Yritysten kanssa sovittiin muutaman prosentin palkkojen laskusta kautta linjan ja vastineeksi yritykset eivät saaneet potkia työntekijöitään pihalle. Työttömyyden kasvu pysähtyi päivässä. Ja lama heti perään.

Suomessa tämä toimisi niin, että yrityksille annettaisiin lupa palkkojen laskuun, mutta niiltä ei vaadittaisi mitään. Vain toivottaisiin, että olisivat kilttejä duunareilleen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomessahan on ollut historiallisen suuret irtisanomiset pystyssä jo useamman vuoden ajan. Ja valtion yhtiöt aina Postista lähtien ovat irtisanoneet muiden mukana. Se ei palvele oikein ketään. Irvokkainta tilanteessa on ollut se, että yritysjohto on saanut tulospalkkioita siitä, kun he potkivat työntekijöitään ulos. Luulisi (ja toivoisi) sen palkkion tulevan ennemmin myyntivolyymin kasvusta, eikä henkilökunnan vähentämisestä. Kovin kilttejä ei ole kyllä oltu, vaikka tässä suomalaiset ovat kikyilyyn suostuneetkin. Suomessakin pitäisi oppia vaatimaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Sitä saa, mitä mittaa. On hurskastelua kritisoida johtajaa siitä, että hän tekee sen mistä häntä palkitaan.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Reijo Ruokanen kirjoitti hyvin tästä kohusta:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/reijo-...

"Miksi siis poliitikot, järjestöjohtajat ja monet toimittajat riemastuivat palkka-alesta, jota kukaan ei esittänyt?"

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Näin teki. Mielestäni on harhaista väittää, etteikö Mattila olisi aiheesta puhunut, sillä vientiluvut ja investointien vähyydet puhuvat puolestaan. Keinoja on kuitenkin monenlaisia. Sipilän mukaan 10 prosenttia olisi jo kurottu matkaa, kun palkat jäädytettiin ja vähän kikyiltiin. OECD:n tilastot eivät osoita ihan näin, mutta toisaalta tuloksethan näkyvät vasta jälkijunassa. Ruotsissa ja Saksassa ei ole lähdetty jäädyttelemään palkkoja. Ruotsilla on kuitenkin aina etulyöntiasema. Sitä kutsutaan valuutaksi. Jokohan ne kohta leimaavat minut kokoomuslaiseksi?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Näitä ulostuloja on tullut, tässä UPM:n toimari kertoo järjestelmän olevan jäykkä ja kallis. Sen verran kun olen tästä 5 miljoonan vuositulot kuitanneesta hemmosta, niin sama luonnehdinta pätee häneen itseensä.

http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/upm-n-pesone...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset