*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Kokoomus huolestui köyhien lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista

  • kuva: wikimedia commons / tysto (edit: martti asikainen)
    kuva: wikimedia commons / tysto (edit: martti asikainen)

Kokoomuksen yhdeksi keskeisimmäksi teemaksi tulevissa kuntavaaleissa on noussut niin kutsuttu harrastustakuu. Harrastustakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle taustasta riippumatta vähintään yksi harrastus. Kipinä tähän kamppanjaan lähti viime syyskuussa,  kun kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Petteri Orpo puhui puolueelleen suomalaisten lapsiperheiden pahoinvoinnista.

- Joka kolmas lapsi on joutunut luopumaan harrastamisesta varojen puuttuessa. Näin ei voi olla. Kokoomus haluaa, että harrastustakuusta tulee totta, Orpo linjasi tuolloin.

Puheenjohtajansa innoittamana monet kokoomuksen valtuutetut jättivät viime syksyn aikana aloitteen harrastustakuusta kymmenissä eri kunnissa.  Kokoomuksen sisällä harrastustakuu nähdään keinona ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Harrastamalla lapset ja nuoret pääsevät kehittämään itseään ja oppivat vuorovaikutusta. 

Puolueen kotisivuilla kokoomus muistuttaa suomalaisia harrastustakuun vankoista perusteista. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan jop 35 prosenttia alle 29-vuotiaista nuorista on jättänyt harrastuksen aloittamatta kroonisen rahapulan vuoksi. Kustannuksien kerrotaan olevan myös suurin yksittäinen este harrastuksen aloittamiselle. Kokoomuksen mukaan vähintään yhden harrastuksen mahdollistaminen lapsille ja nuorille ei ole vaativa teko, vaan se on välttämätön teko. 

Minä olen täsmälleen samaa mieltä. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL laski viime vuonna, että köyhyysrajan alapuolella elää tätä nykyä noin 700 000 suomalaista, joista jopa kolmasosa on opiskelijoita. Tämän hetkisten tietojen mukaan maassamme on vähävaraisia lapsia yli 126 000, joten akuutti tarve lapsiperheisiin kohdistetuille taloudellisille helpotuksille on enemmän kuin perusteltua.

Hienoa huomata, että kokoomuksessakin on herätty taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyviin haittavaikutuksiin näin kuntavaalien alla. Tyypillisesti tällaisia sosialismivetoisia karvalakkikommunistien hankkeita on halveksittu heidän piireissään, koska jokainenhan meistä on oman onnensa seppä. Toisilla nyt vain sattuu olemaan ahjot, pihdit ja pajavasarat valmiina, eikä heidän tarvitse paljoa tuleenkaan puhallella.  

Kokoomuslaiset tosin ovat itse olleet mukana edesauttamassa lapsiköyhyyden lisääntymistä.  Nykyinen hallitus ei tyytynyt pelkästään leikkaamaan lapsilisistä, vaan samassa yhteydessä myös lapsilisien indeksisidonnaisuus poistettiin. Lisäksi se on esittänyt leikkaavansa opiskelijoiden opintotuesta 86 euroa kuukaudessa. Pitkällä tähtäimellä opintorahasta napsimalla pyritään säästämään yli 120 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön tekemien laskelmien mukaan lapsiperheiltä leikattiin hallituksen säästöbudjetissa eläkeläisten jälkeen selvästi eniten. 

Mikäli kokoomus on oikeasti huolissaan suomalaisten lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista, niin aivan ensitöiksi he voisivat perua lapsiperheisiin ja opintorahaan kohdistamansa leikkaukset. Puhutaan vasta sen jälkeen lisää tästä harrastustakuusta ja muista kivoista kamppanjoista.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Miten harrastustakuu toteutettaisiin käytännössä?

Saako toinen lapsi 5000 euroa jääkiekon pelaamiseen tai ratsastamiseen ja toinen lapsi 50 euroa voidakseen käydä elokuvissa? Harrastuksia kun on niin monenlaisia.

Köyhien perheiden lapset saavat jo nyt sosiaalitoimesta harkinnanvaraista harrastustukea ihan mukavan summan vuositasolla.

Harrastaminen ei ole ihmisoikeus ja sitä pidä sitoa mihinkään euromääräiseen summaan eikä varsinkaan veroista kustannettavaksi jokamiehenoikeudeksi. Elämän ikävä realiteetti on se, ettei kaikilla ole yhtäläisesti varaa ajaa kartingia tai hypätä laskuvarjolla.

Tärkeämpää olisi valvoa, etteivät lasten harrastuksiin tarkoitetut varat mm. lapsilisät valu vanhempien kurkusta alas.

Mutta ei hätää. Tälläiset ideat häviävät vaalien jälkeen kuin pi.ru Saharaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Melko raju yleistys tuo, että köyhät ryyppäisivät rahansa. Posketon rimanalitus sinulta. Toivottavasti ymmärrät hävetä edes vähän.

"Köyhien perheiden lapset ovat vähemmän koulutettuja ja heillä on suurempi riski tulla koulukiusatuksi tai masentua. Lapset kantavat myös huolta perheen rahojen riittämättö­myydestä, ja lakkaavat pyytämästä mitään vanhemmiltaan. Ja kun ei pyydä mitään, lasten maailmassa jää helposti ulkopuoliseksi." - Helsingin Sanomat, 8.7.2016

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Itse yleistit irrottamalla osakokonaisuuden kontekstista, vai onko sinulla jonkinmoinen vaikeus ymmärtää luettua. En ole missään kohtaa kirjoittanut, että nimenomaisesti köyhät ryyppäisivät rahansa. Sen tulkinnan olet tehnyt aivan itse.

Se on taas aivan eri asia, että monien köyhyys johtuu nimenomaisesti päihdeongelmista ja lapset ovat silloin sijaiskärsijöitä.

Uskoisin, että minulla on tästä asiasta maanläheisempää tietoa kuin sinulla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #19

"Tärkeämpää olisi valvoa, etteivät lasten harrastuksiin tarkoitetut varat mm. lapsilisät valu vanhempien kurkusta alas."

Oliko tässä jokin syvällisempi sanoma?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen Vastaus kommenttiin #28

Ei sen kummoisempi kuin Pylkkösen kommentissa, jota et kritisoinut.

"Lapsille kohdistetuilla tulonsiirroilla on paha tapa päätyä aikuisten hurvitteluun."

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tässä oli melko hyvä kirjoitus Metropolian sosiaalialan bloggaajilta.

"Lapsi oppii vanhemmiltaan suhtautumista itseensä, harrastamiseen, aktiivisuuteen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Mikäli kotoa saatu harrastamisen malli ei tue lapsen aktiivisuutta, tarjolla tulee olla ilmaista, matalan kynnyksen harrastustoimintaa vähävaraisten perheiden lapsille, kuin myös taho, joka ohjaa lasta harrastuksen pariin.

Lastensuojelutyössä olen havainnut, että nuorten motivoiminen harrastamiseen on usein jo myöhäistä, ja harrastuksen virkaa toimittaa kavereiden kanssa kuljeskelu. Pidän tärkeänä sekä tutkimus- että kokemustiedon kautta, että jokaisella lapsella olisi mieluisa harrastus ja sen kautta sosiaalinen yhteisö, johon kuulua."

http://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan...

Olof Cantell tiedusteli Facebookin puolella, että pitäisiköhän jättää kokoomuslsisten puheet vain omaan arvoonsa ja itse aktivoitua paikallisessa urheiluseurassa ja edistää tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia.

Mielestäni pitäisi, sillä ei tätä asiaa tosiaan kokoomuksen harteille voi jättää. Nehän vain ulkoistaisivat harrastukset johonkin rupuseen urheilukeskukseen, joka olisi kansainvälisen investointirahaston omistama. Saataisiin taas yksi veronkiertobisnes lisää, johon julkista rahaa voi ajaa rekkalasteittain.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Alaluokka juo ja muut harrastavat, kun töiltään ehtivät.

ALKO:n monopolia perustellaan juuri alaluokan juomahimolla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tämä itse asiassa täyttää lähes 'vihapuheen' kriteerit.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #16

Sitten on katseet suunnattava ALKO:n puolelle. Minä taas kerroin miten he asian näkevät.

Katso esim. puitteet mainoksessa: Mies ja nainen elävät metsässä.

https://www.youtube.com/watch?v=9u9l-zvK6II

Marja-Leena Kuronen

Miten määrittelet alaluokan? Ketkä siihen kuuluvat?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #17

#17
Plogisti määritteli ne mielestäni erittäin hyvin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Paradoksi: Budjetit ( julkiset menot ) paisuvat ja köyhyys lisääntyy.

Verotuksen ollen samalla ennätyskorkea, tulojen tasaamisen suunta on varsin epärealistisella ja mahdottomalla pohjalla velkavetoisen talouden olosuhteissa.

Olipa hallituksessa sitten ketä tahansa, nipistykset joudutaan tekemään köyhiltä ja vähävaraisilta, sillä Soininvaaraa lainatakseni " vasemmisto on jäänyt työpaikkaansa säilyttäneiden vangiksi puolustamaan saavutettuja etuja - käytännössä työmarkkinoille pyrkiviä nuoria vastaan. Jarrupolkimelle ei voi ohjata ."

Valtion v. 2017 budjetin Sosiaali- ja terveysmisisteriön menoluokka kasvoi 11,4 % edellis vuoteen nähden ja budjetin menot kokonaisuudessaan 2,1 %, joten ei tämä nykyinen hallitus ole varmasti siinä määrin leikkauksia tekevä, mitä on annettu ymmärtää.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Viime laman jälkeen tehtyjen kattavien tutkimuksien mukaan lapsiperheisiin kohdistuneet leikkaukset ovat itse asiassa tulleet monta kertaa kalliimmaksi. Käsittääkseni joka päivä kuusi alle 30-vuotiasta jää sairauseläkkeelle. Tilastollisesti mielenterveysongelmat rehottaa ja syrjäytymisestä on tulossa jo maan tapa. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Siinäpä sitä paradoksia kerrakseen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Syrjäytyminen liittyy läheisesti työpaikkojen puutteeseen, toivottomuuteen ja näköalattomuuteen, jotka yhdessä muine ilmiöineen mm. päihteet ) ovat myrkkyä nuorten mielenterveydelle.

Suomea on johdettu huonosti kaikkien puolueiden politiikkojen päätöksin jo kauan, mutta varsinaisesti 1980-luvulla Koiviston hallitun rakenneuudistuksesta ja Holkerin hallituksesta lähtien. Viime lama oli seurausta huonoista ja vastuuttomista poliittisista päätöksistä, joilla Suomea pyrittiin lähtökohtaisesti lähentämään EY:n suuntaan. Olisko homma voinut lopulta mennä enää enemmän poskelleen ?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #10

Suomi alkoi olemaan valmis 80-luvulla.

En itse paljoa tuosta ajasta muista, mutta mitä olen lukenut, niin se taisi olla kotimaamme paras vuosikymmen. Hyvinvointiyhteiskunnan perimmäiset rakenteet olivat valmiita, mutta tästä huolimatta ei oltu siirrytty vielä nousukauden aikaan saamaan hyysäysyhteiskuntaan. Työllisyys oli hyvä, suomalaisilla oli oma valuutta, ympäristöasiat kehittyivät, useita kansallispuistoja perustettiin, elintaso nousi, kansakunnan terveydentila parani ja koulutustaso koki reiluja harppauksia - erityisesti yliopistotasolla.

Periaatteessa 90-luvun lama olisi ollut melko mahdotonta välttää. Se oli tulossa, vaikka mitä olisi tehnyt. Lamasta selviäminen sen sijaan oli ihme. Viinanen kerran taisi sanoakin, että maamme lainaraha oli yhdestä ainoasta henkilöstä kiinni. Suomi olisi mennyt konkurssiin seuraavana päivää, jos rahaa ei olisi tippunut.

Suomen menestykseen on läpi aikojen liittynyt koulutustason nousu, mutta käytännössä se on samaan aikaan johtunut siitä, että yhteiskunta on kehittynyt kohti jälkiteollista vaihetta. Nyt kun sitten ollaan tavoitettu se mitä haettiin, eikä koulutus enää tuokaan automaattisesti parempaa asemaa, niin ihmisillä on mennyt sormi suuhun. Työmarkkinat ovat puolillaan merkonomeja, tradenomeja, insinöörejä ja maistereita. Tohtoreita ei kannata kaikkia enää edes kouluttaa.

Pahimpana virheenä pidän nousukauden aikaista politiikkaa sekä päättäjien hidasta reagointia maailmantalouden taantumaan ja sittemmin sen elpymiseen. Yhdysvaltain kuplasta on kohta kymmenen vuotta, mutta tästä huolimatta Suomen talous edelleen yskii. Analyysisi syrjäytymisestä on osuva. Meillä on täällä kokonainen sukupolvi, joka ei ole ikinä kokenut nousukautta tai edes siedettävää työllisyystilannetta, jossa työntekijällä olisi varaa valita ja kilpailuttaa yrityksiä.

Käyttäjän OutiMara kuva
Outi Mara

Mallia Joensuusta? Kyllä lasten ja nuorten harrastusten tukeminen ja mahdollistaminen on tärkeä juttu. Kunnat pystyvät tämän tekemään, jos tahtoa löytyy.

http://www.matalakynnys.fi

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

En ole tähän "Matala kynnys" -projektiin tutustunutkaan. Kiitos vinkistä. Pitää ottaa selvää, että mistä tässä oikein on kyse. Hienoa jos sillä on saatu aikaan positiivinen vaikutus lasten ja nuorten harrastustoimintaan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tässä sekoittuu kaksi kysymystä. Toisaalta harrastusten kustannukset ovat monilta osin karanneet järjettömyyksiin, pääasiassa vanhempien ja seura-aktiivien järjettömän kunnianhimon ja pätemisen tarpeen takia. Siinä mielessä tämä aloite on ihan paikallaan.

Toinen puoli on sitten se, missä vaiheessa elämän realiteettien pitää alkaa tulla vastaan? Kyllä, harrastusmahdollisuuksia pitää olla kaikkien ulottuvilla, mutta pitääkö kaikkien harrastusmahdollisuuksien olla kaikkien ulottuvilla? Sen verran julkisin varoin ylläpidettäviä hevostalleja ja kauraooppeleita, että jokainen hevoshullu saa ratsastaa mielin määrin?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tästä olen kutakuinkin samaa mieltä. Ei hevostallien ylläpitäminen ole valtion tehtävä. Tuossa tosin oli tehty laskelmia, että halvimmankin harrastuksen kustannukset nousevat helposti useampaan sataan euroon kuukaudessa. Lapsen harrastukseen voi saada toimeentulotukea, mutta mitä olen lukenut noista virastojewn toimista, niin en usko että se kovin helpolla irtoaa. Pidän ehkä keskeisimpänä ongelmana sitä, että asumiskustannukset ovat karanneet täysin lapasesta. Jos helsinkiläisen perheen bruttotulot ovat sen 4000 euroa yhteenlaskettuna kuukaudessa, niin ei heillä ole varaa laittaa paria sataa euroa lapsen harrastuksiin. Kyllä se kaikki elämiseen menee. Toisaalta heidän tulonsa ovat tästä huolimatta sen verran hyvät, että toimeentulotuenpiiriin he eivät pääse. Luulisin että näissä jutuissa on ennen kaikkea kyse matalapalkkaisilla aloilla työskentelevien vanhempien lapsista.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Väitettä siitä, että _halvimmankin_ harrastuksen kustannukset ovat satoja euroja kuukaudessa, on kovin hankalaa tällä kokemuspohjalla ostaa.

Itselläni on jonkinlaiset kontaktit koris- ja jenkkifutispiireihin, ja oma jälkikasvu harrastaa lisäksi vähän muita lajeja. Tuttavapiiriin kuuluu myös mm. futiksen ja salibandyn sekä eri kamppailulajien junnutoiminnassa mukana olevia. Yhteinen ihmettelyn aihe on juuri ne seinästä reväistyt kustannusarviot harrastusten kustannuksista.

Suht. halpoja harrastuksia on paljon, kalliita vähän. Siihen taas en lämpene lainkaan, että iloinen veronmaksaja ottaa kustannukset maksaakseen, koska Jimi-Liisan vanhemmat haluavat piltilleen jääaikaa 6 kertaa viikossa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #12

Onko näiden kontaktien kautta veikkauksia siitä, paljonko kasvavalle nuorelle maksaa jenkkifutisvarusteet, seuramaksut sekä lisenssi vuodessa pääkaupunkiseudulla?

Itselläni on koripallosta sen verran kokemuksia, että siskonpoikani pelaa alle 18-v maajoukkueessa ja jopa maajoukkuereissuista on joutunut maksamaan itse sievoisen osuuden. Aika vähissä on liiton ja seurojen rahat.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #14

Varusteet saat lainattua/ hankittua halvalla käytettynä. Seuramaksu näyttäisi olevan esimerkiksi Roostersilla 50€/kk yli 11-vuotiailta, 25€/kk alle 11-vuotiailta. Lisenssien hinnat ovat 19-89€ vuodessa, riippuen iästä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #12

Minun on hankala sitä sinulle myöskään myydä, kun asun itse ulkomailla ja lapseni on harrastanut pelkästään täällä. Muutimme kun hän oli 3-vuotias. Mutta mitä omasta lapsuudestani muistan, niin kamppailulajit olivat melko halpoja, kun taas kansallisharrastuksena pidetty jääkiekko (ja muutkin joukkuelajit) ihan vietävän kallista. Lisenssimaksut, pelimatkat ja varusteet.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #15

Ja taas päästään takaisin jääkiekkoon (tai stereotyyppisesti tyttöjen puolella) muodostelmaluisteluun.

Junnulisenssit ovat joukkuelajeissakin halpoja. Varusteisiin saa toki halutessaan rahaa kulumaan, mutta eivät ne yhdet nappikset tai koristossut niin kauheasti maksa. Pelimatkat tehtiin vanhaan hyvään aikaan vanhempien kyydissä, joten kustannus oli siinäkin aika maltillinen.

Se on sitten ihan eri asia, että tänä päivänä tuntuu siltä, että 6-vuotiaidenkin kuuluu treenata joka päivä, käydä korkean paikan leirillä ja pelata valtakunnallista 80 ottelun kilpasarjaa.

Ne tekee sen ihan itse.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oma 5-vuotias valitsi itse temppujumpan. Se maksaa 120€ vuodessa. Helsingissä sossu korvaa jokaiselle lapselle 250€ edestä harrastuskuluja vuodessa eli rinnalle mahtuisi vielä toinenkin edullinen harrastus.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #20

Meillä liikutaan judon ja maahockeyn tahdissa. Tuossa ylempänä juuri totesin epäileväni näiden ongelmien koskettavan ennen kaikkea matalapalkkaisilla aloilla työskentelevien ihmisten lapsia, sillä he eivät kuulu sosiaalitoimen piiriin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #21

Itse ollessani Otaniemessä opiskelemassa toimin sivutoimisena tennisvalmentajana Espoossa kuutisen vuotta ja ainakaan 90-luvulla ei kyllä olisi vähävaraisesta perheestä tulleille riittänyt mitenkään varat tuohon harrastukseen kilpatasolle asti. Kunnan kenttiä on lähinnä kesäisin, mutta sillä ei kovin pitkälle pötkitä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Tietyissä lajeissa lasten harrastaminen on kallista, koska vuosimaksuilla kompensoidaan aikuisten ja A-nuorten harrastamista tai pahimmillaan jopa ansaintaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vaikea kysymys. Tietenkään 80 sentin leikkauksella lapsilisiin ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Pienituloisimmille perheille asti ei myöskään osunut yksikään leikkaus, sillä toimeentulotuki jäi ennalleen.

Mikä olisi oikea määrä tukea harrastuksiin? Ja miten se toteutettaisiin? Lapsille kohdistetuilla tulonsiirroilla on paha tapa päätyä aikuisten hurvitteluun.

Kaikesta huolimatta lasten liikkumisen ja muunkin harrastamisen tukeminen lienee asia jota kannattaa liki jokainen, poliittisista näkemyksistä riippumatta. Toisaalta juuri hesarissa joku alan asiantuntija totesi että nimenomaan se että lapsi joutuu itse keksimään tekemistä itselleen tekee hänestä luovan. Päiväkodissa kaikki on suunniteltu ja siihen päälle harrastukset. Mieleen tulee vaimon kertomukset omasta lapsuudestaan; hän teki ihan oikeita käpylehmiä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Totta tuokin. Indeksisidonnaisuus se enemmän tulee lopulta leikkaamaan. Vuoteen 2020 mennessä hallituksen esityksessä lasketaan lapsilisäleikkauksilla päästävän nykytilanteeseen verrattuna jo viiden prosentin vaikutukseen. Hesarin asiantuntija on varmasti aivan oikeassa. Luovuus ja innovatiivisuus syntyy tylsyydestä ja mielikuvituksesta. Tänä päivänä moni vanhempi, varsinkin täällä saksalaisten keskuudessa, kellottaa lapsensa koko päivän aikataulun. Vapaata mutta pakollista leikkiaikaa on yhä harvemmalla. Päiväkoti, koulu, harrastukset, läksyt ja perheen yhteiset pakkohauskat. Lapsen päivä on pulkassa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyllä sitä pientä tylsyyttä pitää olla ja välillä mennä metsään, muutamat kiipeilyt ja pään kopsahdukset valmistavat aikuisuuteen.. ;-)

Kaikilla hallituksen kävyillä kun ei saa lehmiä aikaiseksi. :-)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yksi pointti vielä; lapsilla pitäisi olla mahdollisuus kokeilla erilaisia harrastuksia muutaman kerran ajan hankkimatta omia varusteita. Löytää se oma juttu joka tuottaa mielihyvää. Nykymaailmassa virheisiin ei ole harrastusvalinnassa tosiaankaan varaa. Pahimmassa tapauksessa vanhemmat menettävät rahansa ja lapsi harrastamisen riemun.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Sen nyt luulisi kaikkien tietävä, että yhtään leikkausta ei peru seuraavakaan hallitus, hiljaa ovat tyytyväisiä, että joku muu on ne tehnyt.

Sepä olisikin hienoa, että joskus joku kertoisi mistä sitten pitää leikata, mutta niinkuin aina, se yleisin argumentti on ei sieltä, ei sieltä, eikä ainakaan sieltä. :)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Voi veikkosten, monta kertaa kirjottanut eri leikkauskohteista. Yritystukienkin haitallisuudesta ja tehottomasta kohdistamisesta useampia kirjoituksia. Tässä minä kaiken lisäksi jaan vieläpä näkemykseni monen kokoomuslaisen liberaalin kanssa. Myös he katsovat nykymallisten yritystukien olevan turmiollisia ja tekevän enemmän hallaa kuin hyvää. Mielestäni paras tämän hallituksen päätöksistä oli ansiosidonnaisen leikkaaminen 100 päivällä. Tottakai se joihinkin sattui enemmän kuin toisiin, mutta loppujen lopuksi kyseessä on kuitenkin kohtalaisen inhimillinen ja reilu leikkauskohde. Olisi mukava myös joskus päästä tarkkailemaan sivusta eri julkisien laitosten toimintaa, jotta voisi muodostaa selkeän kuvan siitä, löytyykö valtion ja kuntien omista instansseista säästö- ja leikkauskohteita, ja miten toiminnasta voisi tehdä kustannustehokkaampaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Juu. Itse näen asian niin että leikkauksissa pitää olla jokin muukin tavoite kuin vain säästö. Ansiosidonnaisen keston leikkaus on tutkitusti työllisyyden kannalta hyödyllinen asia. Sen sijaan vaikka diabeteslääkkeiden korvaustason laskulle ei voi oikein kuvitella mitään varsinaista päämäärää.

Merkittävä osa yritystuista tosiaan lasketaan, jälleen ihan tutkitusti, haitalliksi. Ne laskevat saajayrityksen työn tuottavuutta ja vääristävät kilpailua. Toisaalta myös OECD suosittelee esimerkiksi muutaman tonnin 'innovaatioseteleitä' ideoiden testaamiseen. Se voisi olla hyvä suuntaus perinteisten miljoonatukien sijaan.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala Vastaus kommenttiin #34

Yritystuista on tainnut puhua jokainen poiitikko ja hallitus aikaisemminkin. Mikähän siinä on niin vaikeaa saada niitä karsittua, taitaa olla niin monella kuitenkin oma lehmä ojassa, että jää puheiden asteelle.

Mä luulen, että kun tilanne tästä pahenee, ja demarit on vallassa, niin säästöjä tehdään veroja korottamalla, mitä jos sitten tehdäänkin näin:

20-50th tienaavilta veroprosentti nousee 0,5%
50-100th tienaavilta 1%
100-150th tienaavilta 1.5%
ja yli 150th tienaavilta 2%

Paljonkohan tuosta tulisi nettona oikeesti valtiolle rahaa?

Näin mä luulen, että verorasitusta kasvatetaan, en tiedä sitten romahtaako kenenkään maailma noihin korotuksiin, tietysti se vaikuttaa moneen ja kun valmiiksi on kova verotus, mutta uskoisin niin vailla konsteja seuraavan hallituksen olevan, että varmasti verotus on keinovalikoimissa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #35

Kaavamainen veroprosentin nosto voi olla aika arpapeliä kun koko muu tulonjakojärjestelmä on niin monimutkainen.

Entä jos säilytettäisiin nykyinen verotus ja pantaisiin verotukseen mahdollisuus maksaa lisää haluamiinsa kohteisiin? Aika moni tuntuu olevan valmis rahoittamaan erilaisia kohteita vapaaehtoisestikin. Lasten ja nuorten harrastukset olisivat varmaan liki yhtä suosittu kohde kuin syöpälapset. Ainakin tässä olisi se hyvä puoli että kukin voisi panostaa sen verran kun itse kokee pystyvänsä, eikä varsinaiset tuloihin liittyvät kannustinloukut ainakaan pahenisi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #35

Mielestäni palkansaajia ei voi verottaa enempää. Lafferin käyrän mukainen piste on jo saavutettu, jonka vuoksi verotulot vain laskevat, jos verotusta kiristetään entisestään. Valtion tulisi supistaa omista hallinnollisista kustannuksistaan sekä tukea työllistymistä ja ennen kaikkea työllistämistä vientivetoisilla setoreilla. Ei suorana rahallisena tukeana, vaan erilaisina porkkanoina, jotka saavuttaakseen pitää osoittaa arvonsa. Minua itseäni harmitti vietävästi, kun oppisopimuskoulutuksen budjetista leikattiin melko reiluilla saksilla. Nuo oppisopimuskoulutuksethan suuntautuvat usein ennen kaikkea teollisuuspuolelle, jonne tarvittaisiin kipeästi tekijöitä ja osaajia.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Vaikea keksiä naivimpaa esimerkkiä äänten kalastelusta näiden vaalien alla. Ongelma ei ole siinä etteikö ilmaisia ja puoli-ilmaisia harrrastusmahdollisuuksia olisi pilvin ja pimein, sosiaalitoimi maksaa köyhimpien harrasteet tiettyyn rajaan asti (olikohan 300€/lapsi) muutoin paitsi ehkä se jääkiekko, golf ja ratsastus jäävät yhä köyhimpien tavoittamattomiin. Huutava vääryys? Ongelma taitaa olla kuitenkin siinä ettei ns. perinteiset harrastukset nappaa, varsinkaan poikia, kun on se pleikka ja muut värmeet.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Ei äänestäjä välitä paskan vertaa kuin lapsellista joku kampanja on, onhan se nyt nähty melkein kaikissa vaaleissa.

Äänestäjän muisti ei kestä vuottakaan, ja valtaosa äänestää niinkuin aina ennenkin.

Ja mitä hullumpia puhuu, sen varmemmin saa näkyvyyttä ja sitä enemmän ääniä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset