Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Professorit ehdottavat palkanalennusta - "Matalammat palkat vain väliaikaisia"

  • kuva: martti asikainen
    kuva: martti asikainen

Verkkolehti Uusi Suomi uutisoi tänään Talouspolitiikan arviointineuvoston viisihenkisen professoriryhmän tuoreesta raportista, jossa professorit kehottivat päättäjiä kokeilemaan vähimmäispalkkoja matalampien palkkojen sallimista Suomessa. Työryhmän mukaan palkkatason joustamista voitaisiin kokeilla alimman taitotason työntekijöiden matalapalkka-aloilla. Professorien tiistaina julkaiseman raportin mukaan suhteellisen korkeat palkat vaikeuttavat työllisyysnäkymiä alimman taitotason ammateissa Suomessa.

Neuvosto perustelee näkemyksiään sillä, etä eri aloilla neuvotelluilla vähimmäispalkoilla on huomattavan suuri vaikutus juuri matalapalkka-aloilla, sillä esimerkiksi kaupan alalla ja siivousalalla vähimmäispalkkaa tai juuri sitä suurempaa palkkaa ansaitsevien työntekijöiden osuus on huomattavan suuri. Tästä syystä ryhmä ehdottaakin, että heidän työllisyystilannetta parannettaisiin maksamalla väliaikaisesti vähimmäispalkkaa matalammat palkat. Ryhmä uskoo tämän edistävän myös maahanmuuttajien kotoutumista.

Vähimmäispalkkojen laskemisen lisäksi ryhmä tukee hallituksen pyrkimyksiä lisätä paikallista sopimista, ja esittää muun muassa työttömiltä työnhakijoilta edellytetyn työpaikkojen vastaanottoalueen laajentamista, jotta työvoiman liikkuvuus kasvaisi Suomessa.

Tuoreen raportin takana on puuhaillut lainavetoisen opiskelumuodon suomalaisisänä pidetty Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja neuvoston puheenjohtajana toiminut Roope Uusitalo, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori ja pahamaineisen chicagolaisen koulukunnan täkäläinen sanansaattaja Mikko Puhakka, tanskalaisesta Aarhuksen yliopistosta tullut professori Torben M. Andersen, sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämistä maahamme ajanut Tampereen yliopistossa työskentelevä sosiaalipolitiikan professori Anneli Anttonen sekä varainsiirtoveron poistoa kannattava kansantaloustieteen professori Jukka Pirttilä.

Kyseinen raportti oli ennen kaikkea tekijöidensä näköinen.

Ensinnäkin puheet väliaikaisesta palkanalennuksesta ovat mielestäni aivan naurettavia. Lapsikin sen nimittäin tietää, että sellaisia väliaikaisia asioita ei ole olemassakaan. Eikös vuonna 1994 voimaan astuneen ajoneuvoveronkin pitänyt olla vain väliaikainen? Toistaiseksi vielä tähän päivään mennessä yksikään asia, mistä on jo kerran luovuttu tai mihin on joskus suostuttu, ei ole ollut väliaikainen. Periaatteessa sillä ei ole juurikaan väliä, onko kyse menetetyistä eduista, palkanalennuksista tai väliaikaisista veroista. Se, mistä on kerran luovuttu tai annettu pois, on pois.

Professorien uskoisi myös ymmärtävän sen, että jos matalapalkka-aloilla lasketaan palkkoja, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että valtio joutuu kompensoimaan enemmän työntekijöiden elämää erilaisin tukimuodoin, koska maamme korkeat vuokrat ja arvokkaat elintarvikkeet eivät jousta hinnoissaan. Tämä puolestaan pakottaa valtion veronkorotuksiin. Tuolloinhan kyse on puhtaasta tulonsiirrosta valtiolta yrittäjille, jotka eivät tykkää maksaa ihmisille palkkaa heidän työpanoksestaan. Lähes ilmaisella työvoimalla yritys voi saada hetkellisesti huomattavaa kilpailuetua ja hinnoitella tätä myöten tuotteensa sekä palvelunsa hieman markkinoiden keskiarvoa huokeammiksi, mutta tuskin siinä nyt kovinkaan pitkään menee, kun kilpailijatkin huomaavat että mistä oikein kyse ja tätä myötä hekin päätyvät samoille halpatyövoiman apajille käyttämään lähes ilmaista työvoimaa. Palkat on saatava alas, jotta osingot saataisiin vielä entistäkin ylemmäs.

Kansantalouteen vaikutus tulee olemaan pelkästään negatiivinen.

 

 

Lähde: Uusi Suomi

 

 

Lisää aiheesta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Älkää luottako tähän porukkaan. Heidän ei voi edes leikkimielellä väittää olevan objektiivisia tällaisten asioiden saralla. Palkat on saatava alas, jotta osingot saataisiin vielä entistäkin ylemmäs. Niin yksinkertaista se on. Mitä hittoa ne nyt muutenkaan edes puhuu noista kaupanalan palkoista, kun mitä itse olen seurannut MOL-sivustolta, niin enemmän kuin joka toinen kaupanalan työpaikkailmoitus on ollut jonkinasteinen "työkokeilu", "työharjoittelu" tai "nollatuntisopimus".

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Kiitos mainiosta kirjoituksesta. Hyvä, että valotit hieman noiden ehdottajien taustoja. Olen myös laillasi huomannut, että väliaikaiset maksut, verot ja etujen menetykset tahtovat jäädä vallan pysyviksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Etenkin jos kepu ja kok on hallituksessa.

-94 Nuo E.Aho/I.Viinanen leikkas toimeentulotuesta lapsilisät köyhimmiltä pois .Otetaan tulona huomioon ja vähennetään edm.tuesta.
Sitä "väliaikaista on kestänyt jo 23 vuotta eikä loppua näy.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Niin se ikävä yllä tahtoo usein olla, Heikki. Olen laittanut merkille, että VATT:n rahoittamissa tutkimuksissa ei aina edes mainita nimiä, että tekijöiden sidosryhmät ja taustat voisi tsekata. Tämä oli siinä mielessä poikkeus. Henkilökohtaisesti minua itseäni ainakin kiinnostaa paljon, että minkälaista aatemaailmaa asiantuntijoina esiintyvät auktoriteetit oikein edustavat. Tähän oli saatu mukaan poikkeuksellisen homogeenisen oloinen kattaus eri professoreita. Todennäköisesti he olivat kaikesta samaa mieltä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Fiksuna miehenä minulla on professoreille ja hallitukselle ehdotus: oppisopimuskoulutus, josta leikattiin ihan valtavasti tuossa viime vuonna. Oppisopimusopiskelijalle ei tarvitse maksaa täyttä palkkaa ja hän oppii työssään ammatin. Valtio tukee taloudellisesti yritystä, joka ottaa oppisopimusoppilaan töihin. Tämän lisäksi se edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Ei tämä rakettitiedettä kulkaas ole.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eihän tässä tarvitsisi kuin noudattaa ammattiyhdistyksen itsensä 90-luvulla sopimaa palkankorotusmallia. Eli että palkkakustannukset nousevat tuottavuuden mukaisesti. Ehkä yrittäjien pitäisi metelöidä siitä että kun kerran on jotain annettu, sitä ei takaisin saa. Ei vaikka olisi pyhästi sovittu jotta laskevan tuottavuuden oloissa myös palkkakustannukset laskevat.

Eikös se olisi reilu peli että palkat nousevat kun tuottavuus nousee ja päin vastoin? Miksi se ei toisille käy?

Rakennusala sopi ihan keskenään kuuden euron entrylevel palkasta ensimmäistä kertaa alalle tuleville nuorille. Se on käytännössä epävirallinen oppisopimuskoulutus.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Itse asiassa, jos katselet viime vuosien osinkokehitystä, niin eikö juuri näin ole käynyt. Paitsi että palkat eivät ole nousseet samaa tahtia tuottavuuden kanssa. Teollisuuspuolella tilanne on tosin toinen. Palkat ovat nousseet tuottavuutta nopeammin. Mielestäni tuossa ehdotuksessa ei ole niin minkäänlaista tolkkua. Jos palkkoja lasketaan matalapalkka-aloilta, niin se tarkoittaa sitä että verotus tulee nousemaan, koska valtio joutuu kompensoimaan menetyt tulot jollain tavalla. Suomen sisämarkkinat ovat niin pirun jäykät (osittain tukienkin vuoksi), että vuokrat tuskin tuskin tulevat laskemaan normaalin käyttäytymisen tapaan, koska ne eivät toimi vapaan markkinatalouden sääntöjen mukaisesti, ja tuskin se vaikuttaa euroalueen arvokkaimpien elintarvikkeidenkaan hintaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yli puolet Suomen osingoista tulee viideltä firmalta. Fortum, joka myi sähköverkot ja on jakanut osinkoja koska valtio on niitä siltä vaatinut. Nordea, joka on ruotsalainen pankki. Sampo, jonka bisnes on omistaa edellämainittua ruotsalaista pankkia. Nokia, joka tekee rahansa aivan muualla kuin Suomessa. Telia, joka on ruotsalainen telefirma.

Suomalaisyritysten pääoman tuotto on painunut jonnekin kolmeen prosenttiin. Se on niin alhainen tuotto että sillä ei makseta edes ison ja vakavaraisen firman joukkovelkakirjalainojen korkoja.

Suomalaisten reaaliansiot nousivat 90-luvulla tehdyn sopimuksen mukaan käytännössä täsmälleen tuottavuuden kasvun tahdissa. Kunnes 2009 tuottavuus kääntyi laskuun ja palkat jatkoivat nousuaan. Ja ainakin myyjän palkat ovat nousseet, kun vuonna vuosituhannen vaihteessa tienasin TESsin aloituspalkan 30 mk tunnilta ja nyt se on 10,20€. Reaalinen kasvu yli 60%.

On tietysti parempi että jokainen voisi tuottaa edes osan tuloistaan omalla työllään. Toki tuossa on syytä katsoa että homma ei mene riistoksi ja superkannattava yritys maksa nälkäpalkkoja. Näihin AY kuitenkin puuttuu hanakasti, mikä onkin ihan jees.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #5

Vuonna 2015 S-ryhmän vähittäismyynti oli noin 10,8 miljardia euroa. Bonusta jaeltiin noin 343 miljoonaa euroa ja uusiin palveluihin ja toimipaikoihin investoitiin 559 miljoonaa euroa. S-ryhmän vuoden 2015 yhteenlaskettu tulos oli 304 miljoonaa euroa. Ei voida edes leikillään puhua huonosta bisneksestä. Kassaneitien ja hyllyjen järjestelijöiden palkkoja alentamalla tuskin tämän maan taloutta pelastetaan. Ja mistä sinne kaupanalalle yhtäkkiä tulisi läjäpäin lisää töitä? Nytkin haetaan vain "nollatuntisopimuksilla", "työkokeiluilla" ja "työharjotteluilla" työntekijöitä. Vasta MOL:n sivuilta tarkistin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

S- ryhmä on hyvä työnantaja. Tuskin missään muulla duunarille on yhtä hyvät edut. Ässän erikoisuus on tietysti osuuskuntamalli ja äärimmäisen tiukka ketjukontrolli. Se on kuin valtion virallinen kauppa - eikä se minua haittaa kunhan on olemassa kilpailua.

Yleisesti palkkajoustot pitäisi toteuttaa mielellään pelkästään tulospalkkioilla. Ne ovat reiluja, kaikki tietävät säännöt ja ne joustavat molempiin suuntiin ilman erillisiä neuvotteluja. Jostain syystä niiden rooli on jäänyt varsin vähäiseksi vaikka molemmat osapuolet ovat niihin kannustaneet.

Sapuskan hinnoista vielä sen verran että ne ovat Suomessa verottomina Euroopan keskitasoa ja verollisena ihan kalleimmasta päästä. Korkea verotus tarkoittaa monesti myös korkeaa hintatasoa. Joka tarkoittaa korkeita palkkoja. Joka tarkoittaa korkeaa työttömyyttä. Joka tarkoittaa korkeita veroja. Ja pyörä pyörii.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #8

Tuli muuten mieleen yksi vanha tekstini, josta lainaan tähän nyt pätkän. Pahoitteluni vanhan kierrättämisestä.

"Ei työmies kallis ole, mutta kaikki muu on"

"Sain tänään käsiini erään vanhempana asiantuntijana toimivan ystäväni palkkatositteen ja tyrmistyin. Pahalta näyttää, Suomi. Hänen työnantajansa maksaa työpanoksesta ripauksen yli 37 euroa tuntia kohden, josta hän itse saa pyöreästi laskettuna noin 20 euroa. Tästä summasta ystäväni maksaa veroja 7,20 euroa, sillä hänen satunnaisesti tekemänsä ylityöt nostavat veroprosenttia huomattavasti. Työntekijälle jäävä osuus on siis 12,80 euroa.

Kun suomalainen sitten tepastelee kauppaan ja ostaa koko rahalla lenkkimakkaraa, niin hän joutuu maksamaan aikaisempien vero-osuuksien lisäksi 14% arvonlisäveroa. Edellä mainitun ystäväni tapauksessa todellinen ostovoima jäänee siis jonnekin yhdentoista euron kieppeille, kun taas hyvinvointiyhteiskunnan osuus hänen työpanoksestaan on yli 26 euroa."

"Suomen Pankin taannoin julkaisemasta kuluttajahintatutkimuksesta käy selville, että tilanne on pahempi kuin meille on annettu ymmärtää. Tuoreen Euro & Talous -katsauksen mukaan Suomesta on tullut euroalueen kallein maa. Hinnat Suomessa ovat jo lähes 20 prosenttia suuremmat kuin EU-alueella keskimäärin. Yhdenmukaistettu kuluttajaindeksi on noussut euroalueella vuodesta 2007 vuoteen 2015 noin 15 prosenttia, kun taas Suomessa kasvu on ollut 20 prosenttia.

Vertailututkimuksen mukaan suomalaistalous maksoi viime vuonna ennalta määritellystä hyödykekorista halvimmillaan 121 euroa, kun muualla euroalueella samaisen korin sai keskimäärin 100 eurolla.

Samaan aikaan Suomen talouskehitys on Euroopan komission mukaan kurjinta koko euroalueella, jos kriisimaa Kreikkaa ei oteta lukuun. Poliittisen kyvyttömyyden vuoksi ihmisten ostovoima on supistunut lähes olemattomiin. Jopa Suomen Pankki huomauttaa tämän kehityksen vaikutuksista maamme kilpailukykyyn, kun saman ostovoiman saavuttamiseksi Suomessa työntekijän täytyy saada 21 prosenttia suurempaa nimellispalkkaa, kuin euroalueella keskimäärin."

Ja tätä ostovoimavajetta lähdetään sitten paikkaamaan palkanalennuksilla. Kyllä ne on melkomoisia professoreita ja asiantuntijoita. Suomi on ajanut itsensä nurkkaan.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208208-ei-ty...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Sinällään tilastot eivät tue väitettä ostovoimavajeesta. Sekä kotimainen yksityinen että julkinen kysyntä ovat kasvaneet muutamalla prosentilla 2009 alkaneesta laskusta huolimatta. Kysyntäeristä ainoastaan investoinnit ja vienti ovat laskeneet, melko paljon jopa. Me siis kyllä kulutamme jopa enemmän kuin ennen mutta tuotamme vähemmän. Tämä gäppi sitten täytetään velkaantumalla ja syömällä omaisuutta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #10

"Tästä summasta ystäväni maksaa veroja 7,20 euroa, sillä hänen satunnaisesti tekemänsä ylityöt nostavat veroprosenttia huomattavasti."

Täyttä bullshitia. 40000 vuositulosta kokonaisveroprosentti ei voi olla yli 35 pikemminkin alle 25. Eläke- ym. maksut huomioiden ollaan 30% tienoilla mutta eläkemaksuhan ei ole veroa, vai kuinka? 20 euroa tunti on karkeasti 40000 vuosi ja sitä eivät satunnaiset ylityöt paljoa heilauta. Jos taas ylitöitä on vaikka kymppitonnilla, niitä ei voi enää sanoa satunnaisiksi.

Marginaaliveroprosentti on taas ihan toinen juttu ja jos palkanlaskentaohjelma on edes sinnepäin tehty, niin vaikkapa kuukauden ansioon marginaalivero tekee muutaman euron verolisäyksen. Ei suinkaan heilauta kokonaisveroprosenttia 10% ylöspäin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Raportti vaikutti sen verran tylsältä, että ei jaksanut ryhtyä kunnolla lukemaan, vilkaisin vain lopppuosaa suositteluineen. Ihmettelin kovasti kun tämä "riippumaton neuvosto" keskittyi vähittäiskauppaan, varastoihin, siivoukseen sekä rakentamiseen.

Eikö keskeisin asia esim kikyssä pitäisi olla Suomen kilpailukyvyn kehittäminen? Mikään näistä ei ole käytännössä vientiala. Miten ihmeessä on ohjattu neuvosto keskittymään juuri tähän asiaan? Näköjään neuvosto on viisivuotinen ja hallituksen nimeämä vuonna 2014, kukahan mahtaa olla ollut asialla, veikkaan Stubbia henkilövalinnoista päätellen.

Ote tavoitteista:

Economic Policy Council was established in January 2014 to provide independent evaluation of economic policies in Finland. According to the government decree (61/2014) the council should evaluate:
1. the appropriateness of economic policy goals;
2. whether the goals have been achieved and whether the means to achieve the policy goals have been appropriate;
3. the quality of the forecasting and assessment methods used in policy planning;
4. coordination of different aspects of economic policy and how they relate to other social policies;
5. the success of economic policy, especially with respect to economic growth and stability, employment and the long-term sustainability of public finances;
6. the appropriateness of economic policy institutions.
The members of the Council are appointed by the government for a five-year term based on a proposal by economics departments of Finnish universities and the Academy of Finland. The Council members are university professors and participate in the work of the Council in addition to their regular duties. The Council is hosted by the VATT Institute for Economic Research but works independently from the Institute.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuo minullekin pisti silmään, Niko.

Millä tavalla se kasvattaa Suomen vientiä, kun siivoja siivoaa vähän halvemmalla, kun lähihoitaja tekee pikkuisen halvemmalla töitä tai kun kaupan kassalle maksetaan teennäisestä hymystä ja tervehdyksestä vielä entistäkin vähemmän.

Suomen ongelma on kaiken aikaa ollut vienti, eikä sisämarkkinat.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Suomi ei oikeasti nouse pienellä säädöllä vaan valikoiduilla panostuksilla uuteen ja tarvittaessa myös rohkeudella. Kirjotin joku aika sitten blogin tästä näivettämisestä, jota sekä hallitus että monet yritykset tekevät. Tämä oikeasti tuhoaa Suomen 2020-luvun kilpailukyvyn ja johtaa leikkauksien kierteeseen. Tätä on "menestyksekkäästi" tehty usieden suommalaisyritysten toimesta ja nyt hallitus tekee saman.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Ote tuosta:
Sitten tullaan tilanteeseen, jossa ei ole tarjota mitään uutta vaan kilpaillaan vain hinnoilla. Vaikka tekisimme kymmenen kikyä, niin Suomi ei pärjää siinä kilpailussa, missä ratkaisee tuotannon kustannukset.

Hallitus on lähtenyt samalle tielle. Lyhyen tähtäimen kustannussäästöillä rapautetaan tulevaisuuden kilpailukyky, ei kenties tällä hallituskaudella mutta seuraavalla - sehän on sitten niiden ongelma. Panostukset tuotekehitykseen näkyvät aina 2-3 vuoden viiveellä, kehittäminen ottaa aikansa ja on investointi tulevaisuuteen, jopa kirjanpidossa. Lyhyellä aikavälillä luvut saadaan paremmaksi tehdyillä säästöillä - tätä hallitus nyt tekee ja kerää pisteitä Suomen tulevaisuuden kustannuksella. Tässä keskustelussa on samankaltaisuuksia kiistelyyn paranevista näkymistä, johtuvatko ne nyt tehdyistä toimista vai edellisen hallituksen investoinnista - viive on aina olemassa.

Joka tapauksessa säätämällä siivoojien palkkoja tämä ei kasvuksi muutu.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Professorithan käytännössä toistivat täsmälleen samat asiat, mitä EK ja sen alaisuudessa puuhaileva EVA sanoi tuossa viime vuoden alkupuoliskolla ja toissa vuoden syksyllä. Hallitus myös on puoltanut näitä hankkeita. Ei nyt aivan yllätyksenä tule tällainen maksettu mielipide sitten professoreiltakaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Martti, alkaa olla vähän liikaa näität tilattuja riippumattomia tutkimuksia miun makuuni. :-( Liikenneselvityksen lukaisin ja sieltä löytyi kaikkea mielenkiintoista, tämä vaikuttaa niin tarkoitushakuiselta, ettei viitsi kuluttaa aikaansa. Ihmeellisiä neuvostoja sitä ylläpidetään, kentis näiltä saadaan paremmin omaan makuun sopivia dosenttilausuntoja? Tutkitusti totta.. Yeah right..

Mukava olisi vaihteluksi nähdä jotain kannustavaa, koiriakin koulutetaan nykyään palkitsemalla, mutta työttömille se ei onnistu. Keinovalikoima on lähes pelkästään pakottava ja/tai sanktioiva.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #17

Tämä menee vähän aiheen sivusta, mutta minä olen itse asiassa pohtinut, että minkä ihmeen vuoksi esimerkiksi S-Ryhmä ei lähde laajentamaan Eurooppaan. Saksasta ja Briteistä tulee paljon ketjuja, jotka ovat kooltaan suunnilleen saman kokoisia kuin meidän oligopolit. Ihan hyvin meiltäkin voisi lähteä ketjuja valloittamaan muuta Eurooppaa, kun kerran sieltäkin tullaan tänne fanfaarit soiden. Suomalaisten tulisi oppia ajattelemaan isommin ja laajentaa reviiriään. Näiden työryhmien pitäisi pyrkiä rakentamaan, innovoimaan ja kannustamaan, eikä tuhoamaan ja latistamaan niin kuin ne nyt tekevät.

Pitää uskaltaa uskaltaa. Minut herätti tuohon suomalaisuuden syvimpään ongelmaan se, kun luin brittiläisen OC & C -tutkimuslaitoksen pari vuotta sitten tekemästä selvityksestä, että pohjoismaisista verkkokaupoista lähes kaksi kolmesta myi tuotteitaan myös kotimaansa ulkopuolelle, mutta suomalaisista yrityksistä vain yksi neljästä teki näin. Esimerkiksi ruotsalaiset ja tanskalaiset verkkokaupat palvelivat keskimäärin 6 -7 kielellä, kun taas suomalaisten kauppiaiden ainoa vieras kieli oli englanti. Ja sekin vain harvoilla heistä. Meidän on korkea aika opetella markkinoimaan ja myymään. Kekkosen aikaisilla konsteilla ja rallienglannilla ei enää kovin pitkälle pötkitä. Suomessa elää edelleen vahvassa se käsitys, että me tekisimme hemmetin laadukkaita tuotteita. Suomi tekee kyllä Itä-Euroopan laadukkainta tavaraa, mutta se ei kerro vielä paljoa mitään. Sillä ei kauluksia nostella.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #18

Vanha sanontahan on, että suomalainen vaikenee tehokkaasti vähintään kolmella kielellä.. Sen verran on koulussa väkisin opittu, tuli mieleen, että tässä pitäisi hyödyntää nuorempia sukupolvia, joilla tuntuu olevan parempi itsetunto ainakin kielten käytön suhteen jne. Vahvuudet käyttöön ja maailmalle vaan. Tekniikkaa löytyy kunhan uskallus lisääntyy ja itse väitän että tässä on nuorissa vahvuus.

S-ryhmää rajoittanee tuo osuuskauppamalli, riskejä ei haluta ottaa kovin paljoa.

Verkkokauppamaailma näyttää huolestuttavalta, tänään kävin hakemassa yhden kirjan, joka tuli Adlibrikseltä. Tuo on ruotsalainen Bonnnierin verkkokauppa, joka osti Akateemisen kirjakaupan joku aika sitten eli jatkossa myös sen kirjat tulee samasta paikasta. CDON on kilpailija, mutta sekin on ruotsalainen. Suomalainen kirjakauppa on vielä olemassa, mutta onkohan kauan.. Huolestuttavaa kehitystä, joka ei koske vain kirja/levyalaa. Pataan tulee ja huolella.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos lukee esimerkiksi OECD:n viimeisimmän maaraportin, siinä Suomea suositellaan vapauttamaan nimenomaan kauppaa ja liikennettä. Olettaisin että tavoitteena olisi hintatason yleinen alentaminen joka kyllä heijastuu tutkimustiedon valossa myös palkkavaatimuksiin ja sitä kautta vientialojen kilpailukykyyn.

Jollakin keinolla yleistä hintatasoa pitäisi saada laskettua. Korkea hintataso edellyttää korkeaa sosiaaliturvaa joka paisuttaa julkisia menoja. Korkea ja jäykkä sosiaaliturva taas vähentää työllisyyttä matalapalkka-aloilla ja ihan suoraan tuhoaa työpaikkoja. Esimerkiksi perustulolla tälläistä vaikutusta ei ehkä olisi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Pekka,
mitä siellä tarkoitetaan oheisella: "vapauttamaan nimenomaan kauppaa ja liikennettä". Vapauttamaan miten, en nyt kenties aamun käynnistymisen vuoksi saa kiinni?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vähentämään sääntelyä ja lisäämään kilpailua.

Kannattaa oikeasti lukea ainakin se executive summary & findings & recommendations -lärpäke. Siellä on jokaiseen makuun jotakin. Esimerkiksi vasemmalla laidalla varmaan ollaan mielissään siitä että OECD tyrmää koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt leikkaukset. Tosin olen kyllä osin itsekin vaikken ehkä lue itseäni siihen laitaan.

Itse luulen että Suomelle keskeisintä on työn ja sosiaaliturvan saumaton yhteensovittaminen inhimillisellä ja taloudellisella tavalla. Verrokkimaihin verrattuna häviämme eniten osa-aikaisen työn osalta ja se ei johdu siitä etteikö Suomessa olisi tarjolla ihan samassa määrin osa-aikaista työtä. OECD ei tähän juuri pehmeitä keinoja tarjoa, mutta niitäkin on syytä etsiä kirjallisuudesta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
Suomelle keskeisintä on työn ja sosiaaliturvan saumaton yhteensovittaminen inhimillisellä ja taloudellisella tavalla. Verrokkimaihin verrattuna häviämme

1)Mikä sopii Saksan n.85 milj. kansan verotuloille,
halpatyövoiman maksaminen verovaroista.

2)Ei sovi Suomen 5,4 milj.asukkaan,n.2,4 milj.palkansaajan verojen tuloon valtion kirstuun.
"ruokittavaa" noilla on n.3 milj.
Lapset'eläkeläiset
laitoksissa olevat
sairaat
vangit
mamut
pakolaiset
asepalveluksessa olevat
kotiäidit yms..

Yleensä ottaenkaan EU suurtenmaiden Saksan,Ranskan ,Italian ym. EU-opit ei sovi tänne 5,4 milj. Suomeen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Toistaiseksi vielä tähän päivään mennessä yksikään asia, mistä on jo kerran luovuttu tai mihin on joskus suostuttu, ei ole ollut väliaikainen."

Onneksi tuo ei pidä paikkaansa eikä todellisuus ole aivan noin synkkä. Paljon on esimerkkejä palaamisesta entiseen niin ylös kuin alaskinpäin ja sitä paitsi toisen luopuminen on toisen etu eli asia riippuu siis täysin siitä miltä kantilta sitä tarkastelee.

Alkoholiveroa alennettiin Vanhasen hallituksen aikana ja sitten se palautettiin entiselle tasolleen myöhemmin. Huvivero on poistettu kokonaan jo 70-luvulla ja varallisuusvero 90-luvulla. Ruoan alvia alennettiin 13%:iin, nyt on suunniteltu sen nostamista uudelleen j.n.e.

Normaalit säännöllisen työn palkat ovat pääsääntöisesti vain nousseet, joten pidän hyvin todennäköisenä, että nyt ehdotetut alennetut palkat todellakin jäisivät väliaikaisiksi.

Kansantaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja on epäintellektuellia katsoa asioita vain yhdestä näkökulmasta, kuten esimerkiksi tässä tapauksessa siltä kannalta kuinka paljon "verotus kohoaa lisääntyneiden sosiaalitukien vuoksi".

Niin kauan kuin vaikkapa maahanmuuttajia on työttöminä, koska heille ei haluta maksaa normaalia minimipalkkaa, niin on todennäköistä, että heidän aiheuttamansa kustannukset ovat suuremmat yhteiskunnalle kuin siinä tapauksessa, että heidät työllistettäisiin vaikkapa hiukan alemmallakin palkalla kuin nyt olisi mahdollisuus. Hotelleissa, sairaaloissa ja muissa vastaavissa paikoissa oli sitten enemmän siivoajia oikeilla sopimuksilla nollasopimusten sijasta y.m.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Proffat ovat ehdollisesti oikeassa, eli käytännössä täysin väärässä.

Nykyistä matalammilla palkoilla ei tulla mitenkään toimeen ilman kohtuuttoman kustannustason kompensoivia tukiaisia. Toisin sanoen, jos matalia palkkoja alennetaan, niin sitten elinkustannuksista ja erityisesti varallisuusarvoista 30-40 % pois ja asumistuet lakkautettava samalla. Muuten kansantalouteen ei tule tervettä ostovoimaa ja kysyntää.

Sen sijaan näiden proffien palkkoja pitäisi alentaa 20-30 % ja se voidaan tehdä aiheuttamatta juuri mitään kansantaloudellista vahinkoa. Siitä saataisiin julkiselle sektorille palkanmaksukykyä ainakin parille pienipalkkaiselle, eikä ilmeisen vajavaisesti suorituskykyisiä proffia tarvitsisi vallan irtisanoa.

Juuri heidän palkkaturvansa ja kuvitteelliset suojatyöpaikkansa ovat tällä hetkellä järjettömän lainanoton varassa.

Laskin tovi sitten, että julkisen sektorin suoria ja välillisiä 30 000 euroa vuodessa ylittäviä palkkoja tarvitsisi leikata keskimäärin ainoastaan 11,5 % ja koko valtiotalouden alijäämä olisi kuitattu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset