*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Kuukauden päästä äänestetään kiistellystä vapaakauppasopimuksesta

  • kuva: wikimedia commons / diliff
    kuva: wikimedia commons / diliff
  • kuva: stop ttip / ceta -kansalaisjärjestö
    kuva: stop ttip / ceta -kansalaisjärjestö

Euroopan unionin ja Kanadan johtajat kokoontuivat viime lokakuussa allekirjoittamaan vuodesta 2009 lähtien neuvotellun laaja-alaisen talous- ja kauppasopimus CETA:n (Comprehensive Trade and Economic Agreement). Brysselissä tuolloin järjestettyyn juhlalliseen allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat EU:n puolelta silloisen puheenjohtajamaan Slovakian pääministeri Robert Fico, Eurooppa-neuvoston kiihkeänä miehenä pidetty puolalainen puheenjohtaja Donald Tusk sekä EU:n komission alkoholinhuuruinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. 

Euroopan komissio on päättänyt, että laaja-alaisen talous- ja kauppasopimus tulee olemaan ns. sekasopimus, joka vaatii EU:n lisäksi myös kansallisten parlamenttien hyväksynnän. Euroopan parlamentti äänestää sopimuksesta ensi kuussa, jonka jälkeen se on tarkoitus viedä vielä 38 kansallisen ja aluetason parlamentin lävitse.

SUOMESSA USEAT KANSALAISJÄRJESTÖT ovat esittäneet hiljaisen toiveensa siitä, että Suomi jättäisi Euroopan unionin ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen hyväksymättä. Järjestöjen kantama huoli on koskenut ennen kaikkea sopimuksen vaikutuksia demokraattiseen päätäntävaltaan ja oikeusvaltion periaatteeseemme. EU:n ja Kanadan välillä solmitun CETA:n epäillään heikentävän ja kaventavan suvereenien jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta sekä mahdollisuuksia turvata ja edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä.

Kansalaisilta pimennossa valmistellun sopimuksen neuvotteluprosessi on lähtökohtaisestikin ollut äärimmäisen epädemokraattinen prosessi, jonka vuoksi sen pelätään ajavan ennen kaikkea monikansallisten korporaatioiden etuja ihmisten ja ympäristön kustannuksella. Sopimuksesta neuvoteltiin pääosin suljettujen ovien takana, eivätkä eurooppalaiset tiedä vieläkään ketkä neuvottelupöydissä oikein ovat vastakkain istuneet, ja kenen asioita siellä on käsitelty, koska neuvottelijoiden henkilöllisyyksiä ei ole julkistettu ja sopimusneuvottelutkin on luokiteltu "erittäin salaisiksi".

Kysymyksiä on herännyt jonkin verran myös sopimuksen poikkeuksellisen kiireisestä aikataulusta. Joillakin vapaakaupan puolustajilla EU:n jäsenmaiden hallituksissa sekä unionin parlamentissa näyttäisi olevan kamala kiire saada runtattua nimet papereihin, vaikka valtaosalla demokraattisesti valituista edustajistamme ei ole ollut minkään maailman mahdollisuutta edes tutustua tuhansien sivujen pituisen sopimuksen sisältöön, ja sen kaikista pienimmällä printattuihin osioihin, jotka ymmärtääkseen pitää olla alan asiantuntija. Jokainen voi itse omalla tahollaan pohtia sitä, kuinka suuret paineet parlamenttien edustajilla tulee olemaan, kun hallitukset ja EU:n johto ovat hyväksyneet sopimuksen jo etukäteen ja se on enää nimellistä äänestystä vaille valmis.

Eräiden kansalaisjärjestöissä vaikuttavien kriitikoiden mukaan hallintoelimiimme on pesiytynyt sopimuksen lobbaajia, jotka rikkovat velvollisuutensa selvittää sopimuksen yhteensopivuus jäsenmaiden perustuslakien ja unionin perussopimusten kanssa. Tällainen perse edellä puuhun kapuaminen on hyvien hallintotapojen vastaista, eikä ihmekään että se on saanut osan kansalaisaktivisteista täysin pois tolaltaan. Ja onhan se kieltämättä melko poikkeuksellista hallinnoimista, jos sopimus halutaan hyväksyä ennen kuin sen vaikutuksia on edes puntaroitu kansallisella tasolla ja soviteltu yhteensopivaksi unionin sisäisten lainsäädäntöjen ja valtioiden perustuslakien kanssa. Esimerkiksi Suomessa hallitus jätti täysin huomiotta perustuslakivaliokunnan lausunnon, jossa todettiin ettei kysymykseen voida ottaa vielä toistaiseksi kantaa, koska hallitus ei ole pystynyt selvittämään valiokunnan jäsenille mihin kaikkiin lainsäädännön aloihin sopimus tulisi vaikuttamaan. 

Nähtävästi tietoja sopimuksen sisällöstä on liikkunut vain hyvin pienen ja suljetun piirin sisällä, vaikka kysymys on huomattavan kokoisesta muutoksesta, jolla siirretään lainsäädännöllistä päätäntävaltaa kauemmas äänestäjistä ja tehdään samalla lainopillisesta rakennelmastamme entistäkin raskaampi. 

Euroopan parlamentissa puolestaan ei suostuttu edes käsittelemään kesällä 2014 miljoonia nimiä kerännyttä kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin sopimuksen jäädyttämistä. Parlamentissa äänestettiin nurin myös esitys, jossa pyydettiin EU-tuomioistuimelta ennakkolausuntoa sopimuksen lainmukaisuudesta. Kaivattu ennakkolausunto saapunee hieman ennen keskiyötä, jona tässä tapauksessa voidaan pitää helmikuun 14. - 15. päivinä järjestettävää äänestystä. Tuomioistuimen ennakkolausunnolla tulee oleman keskeinen osa europarlamentaarikkojen päätöksenteossa, jonka vuoksi toivon että heille jätetään perehtymiseen ja valmistautumiseen tarpeeksi aikaa. Tällainen rykiminen ei nimittäin herätä kovin syvää luottamusta sopimusta valmistelleita tahoja kohtaan, tai synnytä kuvaa läpinäkyvästä ja demokraattisesta prosessista. 

Kansalaisena sinulla alkaa olemaan käsissäsi viimeiset hetket, jolloin pystyt vielä vaikuttamaan europarlamentaarikkojen tulevaan äänestykseen.

Euroopan unionin ja Kanadan välillä solmittavan vapaakauppasopimus CETA:n väliaikainen soveltaminen käynnistyy heti äänestyksen jälkeen, mikäli EU-parlamentti vain hyväksyy sen ensi kuussa. Tämän hetkisten tietojen mukaan jopa 128 parlamentaarikkoa on ilmoittanut vastustavansa sopimuksen ratifiointia, mutta vielä on matkaa siihen, että puolet parlamentin 751 jäsenestä saataisiin mukaan.

Juuri nyt tarvittaisiin hemmetisti lisää ääntä, koska vain kuorossa mielipiteet kuuluvat Arkadianmäelle ja Brysseliin asti. Minä en itse ainakaan haluaisi olla luomassa monikansallisille yrityksille lainopillista rakennelmaa, jonka avulla ne pystyvät halutessaan laittamaan kokonaisen valtion polvilleen. Haluatko sinä?

Pahimmassa tapauksessa kauppa- ja taloussopimus CETA murtaa koko EU:n laillisen ja demokraattisen perustan, kun sopimukseen sisällytetty ja kiivasta keskustelua herättänyt investointisuoja astuu voimaan. Investointisuojan myötä keskeinen osa EU-tuomioistuimen vallasta siirtyy keskitetyn monenvälisen investointituomioistuimen (ICS, Investment Court System) piiriin. Tavanomaisesti EU-tuomioistuimella on ollut yksinoikeus tulkita unionin sisäisiä säädöksiä ja ratkaista investointeja koskevia riitoja, ja sen päätöksissä on haettu tasapainoa yksityisen ja yleisen edun välillä, kun taas ICS:ssa sijoittajan etu menee automaattisesti julkisen edun edellä. Se ei ole uhka pelkästään turvallisille ja laadukkaille elintarvikkeillemme, vaan myös mahdollisuudellemme säädellä monikansallisten yritysten toimintaa kansallisella tasolla.

Investointituomioistuin tarjoaa monikansallisille yrityksille kaivatun mahdollisuuden haastaa EU:n jäsenmaiden lainsäädäntöihin pohjautuvia päätöksiä oikeuteen, jonka seurauksena toimintaan tulee väistämättäkin sisältymään jos jonkinlaista lakien tulkintaa ja porsaanreikien jynkyttämistä. Jos tarkastelee millaisten laillisuusongelmien kanssa eurooppalaiset ovat jo nyt joutuneet viime vuosina painimaan, kun kriisejä kohdanneet jäsenmaat ovat soveltaneet yhdessä sovittuja pykäliä täysin mielivaltaisesti, niin ei voi kuin kummastella joidenkin nimeltämainitsemattomien tahojen lapsenuskoa EU:n sisäisten säädösten pettämättömyyteen. Eurooppaa kohdanneet kriisit ovat omalta osalta osoittaneet, että lainsäädäntömme eivät ole lähellekään valmiita hyväpalkkaisten liike-elämän huippujuristien haastettavaksi. Sellaiset kaverit nimittäin nauttivat kaltaisiamme raskaita ja sekavia byrokratioita aamupalakseen.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti vapaakauppasopimuksesta viime viikolla, jossa se sopimusta kannatettiin äänestysluvuin 40 - 24. Tulos tuli monelle täytenä yllätyksenä, sillä valiokunnan aikaisempi etukäteismietintö oli puoltanut sopimuksen hylkäämistä. Suomalaisista valiokunnan jäsenistä sopimusta kannatti keskustalainen Anneli Jäätteenmäki, ruotsalaisen kansanpuolueen Nils Torvalds sekä aikaisemmin unionia ja sisäistä integraatiota kovaan ääneen kritisoinut, mutta sittemmin uuden kodin sen ytimestä löytänyt perussuomalainen Jussi Halla-aho. Vihreiden Heidi Hautala oli ainoa suomalainen, joka vastusti sopimusta. Työkalun europarlamentaarikkoihin vetoamiseen löydät tämän linkin takaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Mikäli me haluamme tulevaisuudessa tiukentaa esimerkiksi auttamattomasti aikaansa jäljessä olevaa kaivoslakiamme, koska esiin tulleet seikat osoittavat sen olevan riittämätön turvaamaan luontoa, niin eipä se siinä vaiheessa enää käykään aivan niin helposti. Kanadan kanssa solmittu sopimus mahdollistaa sen, että kanadalaiset yhtiöt - tai siellä sijaitsevat tytäryhtiöt - voivat nostaa tällaisissa tapauksissa kanteen hallituksen ja eduskunnan päätöstä vastaan, mikäli se katsoo päätöksen olevan kohtuuton ja vaikuttavan negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Ennakkotapauksia löytyy useilta eri toimialoilta.

Vastaavanlaisia oikeudenkäyntejä on nähty mm. Pohjois-Amerikkaa koskevan vapaakauppasopimuksen (North American Free Trade Agreement , NAFTA), että muiden kahdenkeskistä kauppaa koskevien sopimusten yhteydessä. Esimerkiksi toissa vuonna Gabriel Resources niminen pieni kaivosyhtiö haastoi Romanian hallituksen oikeuteen, koska maan parlamentti esti sitä avaamasta Euroopan suurinta avolouhosta ympäristöllisiin riskeihin vedoten. Gabriel Resourcesin tapauksen luulisi toimivan varoittavana esimerkkinä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Salassa valmisteltu vapaakauppasopimus avaisi tällaiset oikeuskäsittelyt myös tuhansille muille yhtiöille, mukaan lukien yhdysvaltalaiset jättiläiset: Chevron, Coca Cola, Monsanto, Philip Morris ja Wal-Mart.

Tupakkatuotteista ja moraalittomuudestaan tunnettu Philip Morris on vuosien varrella haastanut mm. Australian, Norjan, Sveitsin ja Uruguayn oikeuteen "anti-smoking" -kamppanjoiden järjestämisistä, tupakkaveron korotuksista, tupakka-askien kyljissä näkyvistä varoituslätkistä sekä tupakoinnin kieltämisestä julkisissa tiloissa. Tupakkayhtiön mukaan toiminta häiritsi sen liiketoimintaa ja loukkasi sovittua investointisuojasopimusta.

Luuletteko suomalaisten lainsäätäjien olevan valmiita tällaiseen?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Mikä trumpisti sinusta on tullut? Suomen hyvinvointi perustuu vapaakauppaan nyt ja tulevaisuudessa.

"SUOMESSA USEAT KANSALAISJÄRJESTÖT ovat esittäneet..." Siis oikeesti, pari 1970-luvulle juuttunutta hippiä ja kommaria.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Olen pitänyt vihreiden Leo Straniusta ja hänen iloisia veijareitaan hipstereinä. Saatan olla väärässä.

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

Minusta tämä pelkästään Kanadan kanssa solmittava vapaakauppasopimus on sopivan pieni, jotta voimme kokeilla mitä hyvää tai huonoa se tuo mukanaan. Luulen että vaikutus tulee jäämään aika pieneksi, tyyliin vaahterasiirapin hinta halpenee 3 eurosta 2,90 euroon pullolta. Ei tule nyt mieleen, millä tavoin kanadalainen elintarviketuotanto voisi uhata voimakkaasti subventoitua eurooppalaista maataloutta.
Kaivoslaki on suomalaisten omaa tyhmyyttä. Kannatan uudistamista! Jos joku maa tekee investoinnin toiseen, niin siinä noudatetaan investoinnin saavan maan lainsäädäntöä. Jos laki muuttuu kesken investoinnin, niin lakia ei sovelleta jo toteutuneiden hankkeiden kannalta taannehtivasti. En oikeastaan usko, että kanadalaiset firmat voisivat sanella ehtoja toisille maille, mutta nähtäväksi jää.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pelkään Kanadan toimivan vain alustana tytäryhtiöille, ja onhan ratsupoliiseillakin lukuisia monikansallisia riistoyrityksiä. Tätä Kanadan kanssa solmittua vapaakauppasopimustahan on pidetty joissakin asiantuntijapiireissä takaporttina vielä enemmän kiistoja herättäneelle TTIP -sopimukselle.

Ja mitä tuohon kokeiluun tulee, niin johan tässä on vuosikymmenten saatossa huomattu, että vaikka kokeilu osoittautuisi kuinka huonoksi, niin yhä syvemmälle vain mennään. Tähän mennessä ei ole koskaan otettu takapakkia - olipa kyse sitten luonnollisen monopolin infrojen myynnistä tai Euroopan unionin sisäisestä yhdentymisestä. Luonnollisestikin toivon sinun olevan oikeassa.

Tässä tilanteessa on hyvä myös tunnustella ja tarkastella, että kuka sopimuksesta loppujen lopuksi hyötyisi. Mielestäni on selvää, että Kanada tästä hyötyisi kenties eniten, mutta aivan tyhjin käsin ei jäisi myöskään Saksa, joka on maailman toiseksi suurin vientimaa. Ranska ja Espanja kulkevat samassa vanavedessä. Pienille maille, kuten Suomi, tämä sopimus voi hyvinkin olla viimeinen naula arkkuun.

Suomella ei ole samankaltaista massiivista teollisuutta ja tuotantoa kuin esimerkiksi Saksalla, joka on osaltaan syyllinen myös euroalueen pitkään taantumukseen. Pienet maat eivät kykene kilpailemaan tuotantopuolella suurien jättiläisten kanssa, jonka seurauksena kotimaan myynti heikkenisi entisestään. Viennistä puhumattakaan - toisen ylijäämä on aina toisen alijäämää. Ei tuo ongelma tule rajoittumaan ainoastaan elintarvikesektoriin, sillä monella muullakin alalla pienet maat jyrätään kevyesti.

Erkki Laitinen totesi blogissani kerran, että jos nyt joku laiva aina silloin tällöin tehdään tai sellua keitetään vähän reilummin, niin koko kansa ei siitä vielä elä. Kilpailukykyisen pohjan pitäisi olla terveempi, laajempi, mutta kun se ei ole. Hän on aivan oikeassa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tässäpä hieman esimakua eurooppalaisille.

Maude Barlow: Why Canada is one of the most sued countries in the world?
http://www.globaljustice.org.uk/blog/2015/oct/23/w...

"Canada has paid American corporations more than $200 million (approximately €135 million) in the seven cases it has lost and foreign investors are now seeking over €1.75 bn from the Canadian government in new cases."

"The Canadian Centre for Policy Alternatives reports that almost two-thirds of claims against Canada involved challenges to environmental protection or resources management that allegedly interfered with the profit of American corporations."

Käyttäjän JohannaKhri kuva
Johanna Kähäri

Kiitos hyvästä koonnosta Cetan vaiheisiin! Yksi pieni korjaus:
Cetaa VASTAAN on lupautunut äänestämään tähän päivään mennessä 128 meppiä (tai itse asiassa tänään tarkalleen 130 meppiä). Heihin vetoamiseen on oiva työkalu osoitteessa https://stop-ttip.org/
tai suomeksi myös osoitteessa www.vapaakauppa.fi/check-check/

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kappas, kiitos kun huomautit. Korjasin sen tekstiin.

Vielä on matkaa siihen, että edes puolet parlamentin 751 jäsenestä saataisiin äänestämään sopimusta vastaan.

Käyttäjän JohannaKhri kuva
Johanna Kähäri

Hyvä! Juu, matkaa on. Osa kyllä äänestää vastaan, muttei jostain syystä ole löytänyt tietään tai halua julkistaan kantaansa CetaCheckin välityksellä. Nousua kuitenkin tapahtuu koko ajan. Kirjoitin kiireessä näköjään tuon Cetacheckin suomenkielisen linkin osoitteen väärin. Se on http://www.vapaakauppa.fi/ceta-check/

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Itseasissa uo "välimiesoikeus" on jo käytössä Euroopassa, eikä toiminta vaikuta kovin "avoimelta" saati demokraattiselta, mutta "EU-arvojen" mukaiselta (?)....(Hämiö)

Vuoden 1994 ja 2004 välillä on välimiesoikeus ratkonut EU-jäsenien (20maata) ja investoijien välisiä riitoja, tiedettävästi, 127 kertaa. Näistä käsittelyistä löytyy tietoa vain 62 tapauksesta, joka on alle 50% kaikista tunnetuista tapauksista. Näiden 62 tapauksen yhteenlaskettu vaatimussumma on 30 miljardia. Näistä vaatimuksista on tietoa 14 tapauksen kohdalta, joka on onneton 11% kaikista tiedossaolevista tapauksista. Todistettavien korvausten summa on 3,5 miljardia.

Suurin tiedossa oleva korvaussumma on 553 miljoonaa, jonka maksoi Slovakia tsekki pankille „Obchodni Banka“ (1997)

76% kaikista (97 / 127) EU-maiden välimiessovitteluista on kohdistunut „uusiin EU-maihin“ heti liittymisen jälkeen vuosien 2004 ja 2007 välillä. Näistä 26 kappaletta (20%) on kohdistunut pelkästään Tsekkien tasavaltaa kohtaan.

Melkein 60% (75 / 127) on koskenut ympäristönsuojelua tai ympäristösidonnaisia kiistoja.

Näistä vapaasti saatavista tiedoista (63 / 127) erilaisista kiistoista välimiesoikeus on päättänyt 44% (28 / 63) investoijien puolesta. Nämäkin investoijien voittamat jutut voidaan jakaa vielä kahteen ryhmään, joista 15 päättyi investoijan täydelliseen voittoon ja 13 jonkun asteen kompromissiin.

https://vapaakulkija.wordpress.com/2014/12/20/eu-s...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset