Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Tarkastusvaliokunnassa ei sopua - Bernerin mediahiljaisuus jatkuu

  • kuva: eduskunta.fi
    kuva: eduskunta.fi

Eduskunnan tarkas­tus­va­li­o­kun­nassa ei ole vieläkään päästy yhteisymmärrykseen Finavia-mietinnön painopisteistä, kirjoittaa Iltalehti. STT:n saamien tietojen mukaan kyse on siitä, pitäisikö valiokunnan mietinnön kattaa entistä laajemmin myös johdannaissotkun aiempia vaiheita sekä valtion omistajaohjausta yleisesti, vai tulisiko sen keskittyä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) rooliin Finavian kanneasioissa. 

STT:n mukaan valiokunnan keskustalaiset jäsenet ovat halunneet, että mietinnöissä keskityttäisiin ennen kaikkea tapahtuman alkupäähän, jotta raportti ei näyttäisi niin kiusalliselta keskustalaisen ministeri Bernerin kannalta. Totta kai keskustalaiset pyrkivät pelastamaan omansa, mutta demokratian ja oikeudenmukaisuuden kannalta tarkasteltuna tämä asettaa heidän melko kummalliseen ja epäluotettavaan valoon.

Suomen varakkaimpien ihmisten joukkoon kuuluva ministeri Berner on itse ollut asiasta viime aikoina hyvin vaitonainen. Lokakuussa antamansa itkunsekaisen haastattelun jälkeen hän on elänyt lähes täydessä mediahiljaisuudessa. Tuolloin pyöritykseen joutunut ministeri kertoi itkun tulleen monesti eikä hänellä ollut enää lainkaan halua liikkua kaupungilla yksin. Bernerin eroa on vaadittu julkisesti lukuisia kertoja, mutta ministerin itsensä mielestä siihen ei ole syytä.

Lähes käsinkosketeltavissa olevaa herkkyyttä tihkuvan haastattelun varsinainen (anti)kliimaksi oli, kun ministeri tunnusti hänen omien poikiensa joutuivat hakemaan hänet itkevänä pois pääministerin Helsingin Meilahdessa sijaitsevasta virka-asunnosta.

Tapahtuvyyhti lähti käyntiin alkuvuodesta 2015, kun Finavian silloinen hallitus päätti nostaa vahingonkorvauskanteen yhtiön aiempaa tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisöä vastaan kyseenalaisten johdannaissotkujen seurauksena. Finavian huomattavat kokoiset johdannaiskaupat aiheuttivat lentokenttäyhtiölle hurjat 34,3 miljoonan euron tappiot vuosien 2009 – 2011 välisenä aikana.

Vuonna 2009 Finavian sisäiset ohjeet sallivat käyttää johdannaisia yhtiön noin 250 miljoonan euron suuruisen lainasalkun suojaamiseen. Sen sijaan kenelläkään yhtiössä ei ollut lupaa käyttää spekulatiivisia johdannaisia. Tappiot syntyivät ohjeiden vastaisilla, ei-suojaavilla strukturoiduilla johdannaissopimuksilla. ​ 

Hieman tämän jälkeen päätettiin lisäksi nostaa vahingonkorvauskanne myös yhtiön aiempaa hallitusta ja toimitusjohtaja Samuli Haapasaloa vastaan. Kanne ei kuitenkaan edennyt lähtöviivalle asti, vaan se upotettiin byrokratian raskaisiin rattaisiin liikenne- ja viestintäministeriön toimesta. 

Finavian entisen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemen mukaan liikenne- ja viestintäministeri Bernerillä olisi ollut keskeinen rooli kanteiden nostamisen eväämisessä. Tämä käy ilmi STT:n aikaisemmin haltuunsa saamasta sähköpostiviestistä, jonka ministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen lähetti viime vuoden lokakuussa Finavian silloiselle puheenjohtaja Tiuraniemelle. Sähköpostissa Pursiainen ilmoitti ministerin pyynnöstä, että Finavia pitäisi marraskuussa 2015 ylimääräisen yhtiökokouksen, jota ennen johdannaisasiaa koskevien kanteiden kanssa ei tulisi edetä lainkaan.

Pursiaisen ja Bernerin lupaamaa yhtiökokousta ei kuitenkaan koskaan järjestetty, minkä vuoksi muodollinen päätös kanteiden nostamisesta jäi Finavian hallitukselle itselleen. 

Tiuraniemi erosi puheenjohtajan paikaltaan joulukuussa 2015 vastalauseena epäsopivalle omistajaohjaukselle. Finavian hallituksella olisi ollut viime vuoden loppuun asti aikaa nostaa korvauskanne vuoden 2010 tapahtumien osalta, mutta kanteita ei nostettu edellä mainituista syistä. 

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkemyksen mukaan Finavian hallitus on tehnyt alkuperäiset kannepäätökset asianmukaisesti ja tarkoituksenmukaisen harkinnan perusteella. Sen sijaan omistajaohjauksesta vastannut liikenne- ja viestintäministeriö on puuttunut yhtiön hallituksen toimintaan epäasianmukaisella ja kehnoa johtajuutta osoittavalla tavalla.

Kieltäessään Finavian hallitusta nostamasta kanteita syksyllä 2015 ministeriö aiheutti kysymysten ratkaisemisessa kiiretilanteen, mikä heikensi yhtiön johdon tosiasiallista harkintavaltaa. Liikenneministeriö ei ole myöskään toimittanut yhtiön hallitukselle niitä asiantuntijalausuntoja, joissa ei puollettu riita-asian sopimista. Berner on kiistänyt useampaan otteeseen, että hän olisi kieltänyt yhtiötä nostamasta kanteita. Hänen mukaan tarkoituksensa oli yksinkertaisesti ohjeistaa yhtiön hallitusta, jotta he eivät käynnistäisi vahingonkorvausprosessia liian aikaisin. Liikenne- ja viestintäministeri katsoi, että kanteita ei ole syytä nostaa ennen tarpeellisia lisäselvityksiä. Hän ei kuitenkaan tehnyt sitä erikseen selväksi, mitä tällaiet tarpeelliset lisäselvitykset pitivät sisällään.

Finavian entisen puheenjohtaja Tiuraniemen ja ministeri Bernerin kannat poikkeavat täysin toisistaan. Tiuraniemen mukaan Finavian hallitus ei ollut edes pyytänyt ministeriöltä omistajan ohjeistusta kanteiden nostamisessa, mutta sai sellaisen joka tapauksessa - ohjeistus oli tullut täysin pyytämättä. Berner taas väittää Finavian hallituksen ottaneet erikseen yhteyttä ohjeistuksen toivossa. Tästä hänellä ei kuitenkaan ole ollut esittää minkäänlaisia todisteita. Tiuraniemen mielestä ministeriön ei olisi pitänyt ohjata Finavian hallituksen päätöksentekoa varjoista käsin vaan toimia avoimesti ja hyvän hallintotavan edellyttämällä tavalla.

- Ministeriö olisi voinut tehdä päätöksen yhtiökokouksessa tai antaa oman näkemyksensä hallitukselle, mutta hallituksen toimintaan puuttuminen on epäasianmukaista ja epäilyttävää, hän totesi tuolloin.

Julkisuuteen vuotaneissa sähköposteissa ei ole minkäänlaisia viitteitä lisäselvitysten tarpeeseen. Tähän mennessä mikään ei ole viitannut siihen, että aikaisempi päätös olla nostamatta kanteita olisi perustunut riittämättömään selvitykseen. Toukokuussa julkaistu VTV:n raportti ei myöskään tue tällaista käsitystä. 

Edellä mainitun VTV:n raportin mukaan ministeriö heikensi tietoisesti yhtiön johdon harkintavaltaa kieltäessään Finavian hallitusta nostamasta johdannaiskauppoihin liittyviä kanteita syksyllä 2015. VTV toki myöntää, että valtio-omistajalla on tulkinnanvaraisissa asioissa laaja harkintavalta, mutta ministeriön poikkeuksellinen menettelytapa on johtanut yhtiön hallituksen ja valtio-omistajan vastuusuhteiden hämärtymiseen hyvän hallintotavan vastaisesti. Tapaus oli käytännössä selvä ja vastuuhenkilötkin tunnettiin, mutta ministeriö halusi jostain syystä päästää heidät kuin koirat veräjästä.

Tarkastusviraston selvityksen mukaan ministeriö on todistettavasti viestittänyt Finavian johdolle, ettei päätöstä vahingonkorvauskanteen nostamisesta tulisi panna toimeen.

Rehellisyyttään ja avoimmuutta korostaakseen ministeri Anne Berner julkaisi viime syyskuussa Finavian johdannaissotkuun liittyviä tekstiviestejä, mutta tämä ei varsinaisesti parantanut tilannetta lainaan. Tekstiviesteistä nimittäin kävi ilmi, että ne oli lähetetty Soneran liittymästä, mikä viittasi vahvasti yksityispuhelimen käyttöön. Yksityispuhelimen käyttö virka-asioissa on tiukasti kielletty valtioneuvoston omissa turvaohjeissa. Valtionhallinnon – niin kansanedustajien kuin ministereidenkin – virkapuhelimissa on Elisan liittymä.

Kohun paisuessa tapausta ei voinut enää taputella sivuun, vaan syyttäjän oli pakko saada päitä vadille näytettäväksi. Viime kesäkuussa Itä-Uudenmaan syyttäjävirasto nosti Vantaan kärjäoikeudessa kanteet Finavian entistä varatoimitusjohtajaa Ari Haapasta ja hänen alaisuudessaan johdannaissopimuksia tehnyttä rahoituspäällikkö Kristian Lehtistä vastaan luottamusaseman väärinkäytöstä. Rahoituspäällikkö Lehtisen työsuhde Finaviassa päättyi irtisanomiseen kesäkuussa 2012. Varatoimitusjohtaja Haapanen jäi lokakuussa 2013 sairauslomalle ja edelleen eläkkeelle. Itä-Uudenmaan syyttäjävirasto vaatii Finavian entiselle varatoimitusjohtajalle ja entiselle rahoituspäällikölle vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeutta. Syytetyt ovat kiistäneet syyllisyytensä rikokseen.

Suunnilleen samaan aikaan saapui myös Finanssivalvonnan päätös, jonka mukaan pankit eivät olleet johtaneet Finaviaa harhaan johdannaissopimuksia solmittaessa, vaikka epäilmeättä ne olivat tienneet kauppojen riskeistä. Finanssivalvonnan mukaan Finavia luokitellaan ammattimaiseksi asiakkaaksi, jolle sijoitustuotteen soveltuvuutta ei tarvitse erikseen selittää. Pankit saivat täten puhtaat paperit.

Finavian hallituksen selvitys mahdollisista korvausvaatimuksista valmistui vasta tämän vuoden lokakuussa. Selvityksen myötä yhtiön nykyinen hallitus päätti yksimielisesti nostaa vahingonkorvauskanteen myös yhtiön entistä toimitusjohtaja Haapasaloa vastaan. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas totesi tuolloin, että Haapasalo on selkeästi keskiössä, kun etsitään vahingon aiheuttajaa johdannaissotkussa.

Sailaksen mukaan Haapasalo oli delegoinut toimivaltaa alaspäin, mutta ei ollut varmistanut raportointia toiminnasta. Finavian mukaan vahingonkorvauskanteiden nostamiselle vuoden 2011 hallitusta kohtaan ei katsota olevan riittäviä perusteita, koska tuottamuksellisuutta tappioihin olisi erittäin vaikea osoittaa, jos se ei ole saanut toimitusjohtajalta tietoa tai raporttia aiheesta. 

– Delegoinnissa valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä, mutta nyt näin ei ole tapahtunut. Toimitusjohtaja ei ole myöskään raportoinut tästä hallitukselle, mikä olisi aika tavalla ehdotonta, Sailas sanoi STT:lle.

Finavian operatiivisen puolen työntekijät ovat kertoneet ihmetelleensä jo vuosien ajan omistajaohjaajan ja ohjattavan kummallista suhdetta. Työntekijöiden mukaan Finavian johdossa ja liikenne- ja viestintäministeriössä on samoja ihmisiä, joka on aiheuttanut heidän keskuudessaan runsaasti epäilyksiä toimijoiden riippumattomuudesta. Työntekijät ovat sanoneet kokeneensa myös uhkailua epäkohtien esilletuomisesta. Joillekin työntekijöille on seurannut varoituksia ja puhutteluja yhtiön asioiden kommentoinnista medialle. Sen pitäisi olla sanomattakin selvää, kuinka huolestuttavan kuvan tämä antaa valtion omistamien yhtiöiden nykytilasta.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan Finaviaa koskevan mietinnön olisi pitänyt valmistua jo useaan otteeseen, mutta valiokunta on venyttänyt aikataulua toistuvasti. Puheenjohtaja Eero Heinäluoman (sd) mukaan valiokunta on käsittelyssä loppusuoralla, mutta valmistumisajankohta on yhä epävarma. Heinäluoma ei vahvista, että mietinnön valmistuminen olisi väistämättä siirtymässä helmikuulle. Valiokuntaneuvos Nora Grönholm puolestaan toteaa, että tarkastusvaliokunta käy läpi Finavian hallituksen kokouspöytäkirjoja aiemmilta vuosilta. Valiokunta päätti pyytää asiakirjat viime perjantaina ja käsittelee niitä todennäköisesti tiistaina.

Tällä hetkellä olisi tärkeintä pitää huoli siitä, että tästä asiasta puhutaan ja epäilyksiä pidetään pinnalla. Liikenne- ja viestintäministeri Berner pyrkii tietoisesti vaikenemaan kohun politiikan unholaan, ja samaan aikaan keskusta tekee tarkastusvaliokunnassa parhaansa vesittääkseen Finavia-mietinnön ministeriä koskevan osuuden. Taitaa olla kaikki täsmälleen sitä miltä se näyttääkin, sillä eivät keskustalaiset muuten pyrkisi ohjaamaan keskustelua toisaalle ministerin osallisuudesta jupakkaan yhtiön omistajaohjaajana. 

Ei anneta sen tapahtua, eihän?

Ei päästetä ministeriä kuin koiraa veräjästä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pistää niin vihaksi tuollainen vähättely, että melkein noitua tekisi mieli.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Pistää niin vihaksi tuollainen henkilöön käyvä piikittely, että...

Sinulla oli blogissasi asiaa riittävästi ja ylikin. Mitä ihmettä ajattelit saavuttavasi kirjoittamalla itkunsekaisesta haastattelusta? Tainolan haastattelun huomioiminen ihmetyttää asiapitoisessa kirjoituksessa, mutta erityisesti tapasi kuvailla sitä. Synnytät kuvan itkevästä ministeristä haastattelutilanteessa, tai ennen haastattelua voimakkaasti itkeneestä ja sekavassa tunnetilassa olevasta ministeristä.

Kehuja antaisin laveasta suhtautumisesta varakkuuteen. Olet hyvin joviaali kehuessasi rättikauppiasministerin kuuluvan Suomen varakkaimpiin. Tuskin päässee edes varakkaimpien top-100 listalle, mutta osoittaa myötätuntoa olla kritisoimatta häntä siitä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Koska se tuntuu olevan tänä päivänä melko tavanomaista ministereille. Viime lauantaina Iltalehti kirjoitti pääministeri Sipilä haastattelusta otsikolla "Sipilä Ylen Ykkösaamussa: Olen miettinyt, onko hinta liian kova". Palautteen myötä otsikko ilmeiseti muutettiin muotoon "Sipilä Ylen Ykkösaamussa: "Ilman isompaa visiota olisin jo sanonut, että pitäkää tunkkinne".

Iltalehden uutinen: http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612102200038758...

Minulle ainakin iskee krapula tuollaisista lehtijutuista.

Kerätään myötätuntoa ja sympatiapisteitä samaan aikaan, kun hakataan köyhiä saksilla silmiin, niin että veri lentää. Sipilänkin pyrkimys on hänen omien sanojensa mukaan ollut kaiken aikaa laittaa stoppi kovaa vauhtia kiihtyvälle eriarvoistumiskehitykselle sekä estää hyvinvointiyhteiskunnan totaalinen rappeutuminen. Tähän maaliin hän on kuvitellut pääsevänsä kohdistamalla leikkauksia mm. lapsilisään, kansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen, työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen sekä keventämällä perintö- ja lahjaveroa. Edellä mainitun lisäksi Sipilä ja hänen hallituskumppaninsa ajoivat viime viikolla sisään yrittäjä- ja metsälahjavähennyksen.

Tunteet on tietysti aina hyvä piirre poliitikossa (ja ihmisissä muutenkin), mutta pakkoko niitä nyt on iltapäivälehtien sivuilla alkaa vatvomaan. Nämä tyypit kuitenkin johtavat 5,6 miljoonaa ihmistä ja heihin sekä heidän toimintakykyynsä pitäisi pystyä luottamaan. Tämä ei ole mitään hemmetin Kauniita & Rohkeita, vaan oikeaa elämää, jossa heidän päätöksillä ja käytöksellään on vaikutuksia lukemattomiin suomalaisiin.

Toisaalta onhan se ollut jo pitkään tiedossa, että nykyaikana länsimaissa vallankäyttö on tuolileikki, jossa vallasta koituvaa vastuuta vältellään mahdollisimman pitkälle. Kuvitellaan, että pystytään haalimaan itselle valtaa niin, että vastuu tuosta vallasta kuitenkin menisi jonnekin muualle - ja jos ja kun kovaa palautetta tulee, niin sitten minä tirautan pari kyyneltä iltapäivälehdessä, jonka jälkeen asia on sillä taputeltu. Ei se niin mene.

Tuntuu kuin enää ei edes yritettäisi ylläpitää illuusiota päättäjistä vastuuta kantavina toimijoina, vaan siirrytään kokonaan uuteen aikakauteen jolloin päättäjät päättävät, mutta vastuuta heillä ei ole koska on niin saakelin rankkaa. Suurimmalle osalle kansalaisista tuollainen menee läpi, mutta minä en kyllä luota tuollaisiin tunteenpurkauksiin niin pätkääkään. Laskelmoituja. Modernin orjuuden airuet ja Sauronin suut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #6

Minullekin iskee krapula Iltalehden lukemisesta. Oma lääkkeeni ei kuitenkaan ole seurapiiritoimittajan haastattelukohteen piikittely, vaan lukematta jättäminen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #9

Kyllä se taisi olla ministeri itse, joka tämän seurapiirijutun halusi ulos. Onneksi Bernerillä on sen verran pätäkkää, että se aina voi lähteä Ranskan Rivieralle vähän huilaamaan, jos oikein alkaa itkettämään siellä Kesärannassa vieraillessa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #10

Tavallaan ymmärrän juuri siksi erityisestii Berneriä ja Sipilää, joiden elintasoon ministeripalkka ei vaikuta tuon taivaallista. He tekevät työtänsä täysin muin vaikuttimin. Jos se on vallankaipuu sietääkin kärsiä, mutta jos se on aito tahto tehdä yhteiskunnasta parempi voi palaute tuntua kohtuuttomalta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #12

Sipilän hallituksen perusturvaan kohdistuvat leikkaukset tulevat sysäämään tuhansia suomalaisia köyhyysrajan alapuolelle. Pahimpaan tilanteeseen ovat joutumassa pienituloiset eläkeläiset. Tätä ei voi edes huumorilla kutsua stopin laittamiseksi eriarvoisuuskehitykselle. Puhumattakaan opiskelijoista.

Sipilän hallitus on jo aikaisemmin kohdistanut valtavat säästöt koulutukseen. Osana säästötalkoita oli myös opintotuen uudistaminen, josta pyritään nipistämään pitkällä aikavälillä noin 150 miljoonaa euroa. Toteutettiinpa opintotuen uudistaminen miten tahansa, niin se tulee väistämättäkin heikentämään kohtuuttomasti opiskelijoiden toimeentuloa ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kouluttautua, kun opiskelijoiden oma vastuu opintojen rahoittamisesta kasvaa. Tulevaisuudessa taustat ja perheen varallisuus tulevat näyttelemään yhä suurempaa osaa nuoren opintotien valintaprosessissa. Varsinkin kun opiskelijatöiden löytäminen on kaiken aikaa hankalampaa työmarkkinoiden kilpailun kiristymisen myötä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #13

Niinpä ja samaan aikaan kasvattavat kuitenkin budjettia ja velanottoa. En minä sano että politiikka on hyvää, kyse oli tunteiden ymmärtämisestä. Voi ristiriitaisestikin toimiva ihminen olla aidosti vilpitön.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #14

#14 Juu, voi olla vilpitön, mutta aatteelinen porvaripolitiikka ei sitä ole.

Kysehän on siitä, että tämä ja kaikki aiemmat porvareiden johtamat hallitukset ajavat linjaa: Yritysten sossutuet (eli "yritystuet" suurimmille toimijoille, omille viiteryhmille jne.) ajetaan ylös - kunnat (kuntien sossut) hoitakoon köyhät kansalaiset.

Tulos:
Valtionveroja (progressiviset verot) lasketaan ja kunnat joutuvat nostamaan veroäyriä (tasavero) - sopii porvarille kuin ilmainen lounas.
Ja kun suuryrityksille lisätään apuja, unohdetaan pienyrittäjä-Juntuset kokonaan.

Valtionvelkaa otetaan kuin Katainen aikoinaan - 'Mitä sen väliä - kansahan sen sitten maksaa' => leikkauksin ja korotettuina maksuina.
Leikkaukset sitten pidentävät kuntien sossujonoja esim. Vantaan-tyyppisissä kaupungeissa, mutta ei kunnissa missä rikkaat asuvat.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #12

#12
Hauskin (tai oikeastaan murheellisin) epäily motiiveista moneen kuukauteen.

Henry

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

En tiedä kumpi on oksettavampaa. Se, että kylmän laskelmoiva bisnesnainen vetoaa naiselliseen herkkyyteen ja nyyhkytarinaan, jonka myyttiä naiset ovat pyrkineet karistelemaan vuosikymmenien ajan pärjätäkseen yritysmaailmassa ja politiikassa, vaiko se että IS julkaisee tällaista amerikkalaistyyppistä kuraa, jonka ainoa tarkoitus on kerätä sympatiaa ja irtopisteitä. Lukijan valinta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tiedän tämän tekstini olevan aivan liian pitkä monen makuun, mutta jos et ole seurannut Finavia-sotkua alusta lähtien, niin kannattaa ehkä lukea muutakin kuin otsikko. Pysyt paremmin kartalla. Tekstiin on upotettu linkit virallisiin lähteisiin.

Uuden Suomen mieliksi käytin Iltalehteä. Saman katon alla kun ollaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ansaitset palkinnon päivän hauskimmasta kommentista, mahduttamalla virallisen lähteen samaan asiayhteyteen Iltalehden kanssa!

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Ulkomailla asuva kirjoittaja tuntuu olevan viisas mies asiassa kuin asiassa. Oletteko harkinnut palata tänne kotikonnuille. Teille varmasti löytyy niin paljon kannattajia, että pääsette korjaamaan Juha Sipilän hallituksen vajaan kahden vuoden aikana tekemät surkeat päätökset. Olettehan kuitenkin tarkkana puolueén valinnassa ja ennen kaikkea siinä, että löydätte rehelliset ja varattomat kumppanit työtovereiksenne.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ei varallisuus tee kenestäkään huonoa ihmistä, vaikka blogisti niin antaa ymmärtää. Uskon Martin kaltaisen älykkään ihmisen osaavan toimia myös varallisuutta kerryttäneen kanssa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ei tietenkään, eikä varallisuus ole este poliittiselle toiminnalle. Tässä ei ole lainkaan kyse siitä, vaan ministeri Bernerin kyseenalaisista toimista omistaohjaajana sekä mahdollisesta kavereiden auttamisesta Finavia-sotkun tapauksessa. Tämä on tietysti vain lehdistön esittämä epäilys, mutta kyllä se nyt olisi hyvä tutkia perinpohjaisesti. Huvittavaa kuinka media jaksaa repiä pelihousuja Sipilän sukulaisten mitättömän pienistä omistuksista, mutta tämä Finavian juttu ei näyttäisi enää kiinnostavan juuri lainkaan, vaikka tässä olisi aineksia isoon skandaaliin. Näyttää meinaan aika pahalta Bernerin näkökulmasta katsottuna.

Ministeri Bernerin omien sanojen mukaan hän ei ole kenenkään kaveri ja että hän näkee yritysmaailman ihmisiä vain hallituksen kokouksissa. Berner vakuutti IS:n haastattelussa, ettei hän ole tuntenut esimerkiksi Deloitten Teppo Rantasta ennen kuin hänet kutsuttiin Lasten ja nuorten säätiön hallitukseen. Toisaalta on hyvin vaikea kuvitella, etteikö Bernerillä olisi kavereita ja poikkeuksellisen vaikutusvaltainen verkosto takanaan.

Tuskin häntä muuten olisi nostettu vuosien saatossa Ajatuspaja Liberan, Korjaamo Oy:n, Koskisen konsernin puunhankinta- ja sahateollisuusyrityksen, Kährs Holding AB:n, konkurssikypsän Consortium Sofin, Maskun Kalustetalon, Perheyritysten liiton, Soprany Oy:n, Suomalaisen Työn liiton, valtionyhtiö Veikauksen ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallituksiin. Ei näihin luottamustehtäviin suinkaan pystymetsästä miehiä ja naisia haeta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Jos ministeri on pelastanut kaverin (-eita) Finaviassa, sietääkin ristiinnaulita. En ole kuitenkaan nähnyt tuolle spekulaatiolle esitetyn minkäänlaista substanssia, oletko sinä?

Niin paljon kuin rakastankin salaliittoteorioita, pelkään pahoin, että haettaessa yrityksen hallitukseen omistajapiirin ulkopuolista jäsentä tukeudutaan yleisemmin head hunterin apuun, kuin kavereista poimimiseen. Silloin kun halutaan nostaa yhtiön kannattavuutta, kannattaa valita kompetenssin perusteella. Jos haluaa auttaa kaveria, voi vaikka antaa osan kasvaneista osingoista ruskeassa kirjekuoressa.

Valtionyhtiöiden hallitusnimityksistä jaan toki huolesi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #15

Mikä logiikka tuon väliintulon takana sitten olisi - inhimillinen erehdys, unohdus ja virkavirhekö? Omien sanojensa mukaan politiikassa vain vierailemassa oleva Berneri tulisi mielestäni tässäkin tapauksessa erottaa. Hän tekee fundamentaalista vahinkoa demokratialle ja keskustapuolueelle. Saksassa pelkkä epäilys ja mahdollisuus olisi riittänyt ristiinnaulitsemiseen. Bernerin syyttömyyttä tukee vain hänen sanansa. Kaikki muu näyttää rumalta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

En minä tiedä logiikkaa, mutta en nähtävästi ymmärrä asiaa muutenkaan. En voi käsittää, että ensimmäisenä oltiin huutamassa tilintarkastajan vastuuta. Kyllä siellä olisivat oman käsitykseni mukaan olleet ennen sitä jonossa johdannaiskaupat valtuuttanut pomo, toimitusjohtaja ja hallitus. Ilmeisesti koko jutussa on piirteitä joita en tajua, kun lähdettiin kerimään mielestäni väärästä päästä. Kai sillekin jokin selitys on?

Näyttää rumalta, mutta syyttömyys mihin? Mikä on se mistä Berneriä syytät?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #18

Vuoden 2009 asioiden vanhenemiseen. Se on vain ja ainoastaan liikenne- ja viestintäministerin kontolla. Hän päästi asian vanhenemaan harhauttamalla tahallisesti tai tahattomasti Finavian silloista hallitusta. Tai sellaisen kuvan tähän astisista raporteista ja lausunnoista on saanut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #19

Lipsahtiko väärä vuosiluku, eikös tuo 2009 vanhentunut jo Kyllösen ollessa ministerinä? (Ei sillä että se muuttaisi asiaa vuoden 2010 osalta ja kohta vanhennee jo 2011.)

Arviosi lienee siis, että Finavialla olisi ollut odotettavissa suuremmat tulot kuin menot oikeudenkäynnistä extoimaria ja aiempaa hallitusta vastaan? Arvioitavana siis ei mahdollisten tuomittujen vahingonkorvausten, vaan realistisesti perittävissä olevien suuruus, korjattuna voiton todennäköisyydellä vähennettynä kuluilla. Kukaanhan ei voita sillä, että johdannaistappioiden lisäksi maksetaan maltaita asianajotoimistolle. Tuohan kävisi takuuvarmasti kaikki oikeusasteet läpi... Itse en uskaltaisi arvata suuntaan tai toiseen sen perusteella mitä olen lukenut. Jännityksellä odottelen tarkastusvaliokunnan mietteitä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #23

Lipsahti. Kuten tekstissä toin esiin, niin kyse on tosiaan vuoden 2010 tapahtumista. Sailas totesikin, että entistä hallintoa ei voi kokonaisuudessaan vetää oikeuteen, koska se tietäisi miljoonien eurojen oikeuskuluja. Hän myös oli sitä mieltä, että toimitusjohtaja ei informoinut hallitusta näistä asioista hyvän hallintotavan mukaisesti, jonka vuoksi yhtiön hallitus käytännössä eli uunona pimennossa. En suinkaan usko, että Finavia tulee koskaan saamaan rahojaan takaisin - mutta oikeutta se olisi voinut saada enemmän. Jääköön oikeus tällä kertaa toteutumatta.

Tarkastusvaliokunnan mietteet antavat kyllä odottaa itseään.

Heinäluomahan arvioi jo vuoden 2015 joulukuussa, että Finavian tappiolliset johdannaiskaupat päätyvät tarkastusvaliokunnan käsiteltäviksi, mutta näköjään ei ole kovin hyvin valmistauduttu. Asiastahan piti tulla valmista viime marraskuussa - ei tullut. Jos nyt ennen ensi kevättä saataisiin homma pakettiin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos sanoistasi, Arvo. Me olemme tosiaan avopuolison kanssa pohtineet vakavasti paluumuuttoa Suomeen. Ajankohta on vielä melkolailla auki, mutta ensi vuodesta olemme alustavasti puhuneet. Taidan olla liian suorapuheinen poliitikoksi, epäilen, enkä muutenkaan tarpeeksi kiinnostunut. Keskustan tulisi palata takaisin juurilleen ja oman viitekehyksen sisään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jäi kaivelemaan tuo Arvon oiva arvio poliittisesta potentiaalistasi ja puoluevalinnasta.

Sinustahan voitaisiin leipoa Esko Seppäsen manttelinperijä. Perehdyt asioihin perusteellisesti. Kirjoitat hyvin ja [yleensä] asiallisesti perustellen. Integriteettisi vaikuttaa korkealta. Ajoittain retoriikassakin loistaa lähes aatteen palo. Retorista särmää pitäisi toki vielä kehitellä, mutta eihän kukaan ole seppänen syntyessään. Eikös se Eskokin alunperin ole vielä sieltä radan toisesta päästä, vaikkei ihan pääteasemalta kuitenkaan. Lähes täysosuma...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Bernerin tavassa toimia on selkeästi kähminnän makua, hän haluaisi ettei valtionyhtiön lakiin perustumattomia toimia tutkittaisi ja asetettaisi syytteeseen virkamiehiä jotka ovat aiheuttaneet vahinkoa Suomen taloudelle. Oletti ehkä että Suomessa tämä menee läpi vaikenemalla ja vaientamalla kuten monet aiemmat tapaukset.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ja aivan varmasti meneekin.

Berner saa todennäköisesti nuhteet toimistaan ja se on sillä taputeltu. Tuo eduskunnan tarkastusvaliokunnan raporttikin on jo ihan hemmetisti myöhässä, kun siellä heitellään kapuloita rattaisiin. Eikä sovi unohtaa myöskään sitä, että Bernerillä on edelleen pääministeri Juha Sipilän (kesk) "luottamus", kuten tuossa edellä taisin jo todetakin. Se riittää hänelle.

Käytännössä ainoa skenaario, joka voisi johtaa ministeri Bernerin eroon on sellainen, jossa kansalaiset ja media kävisivät pääministeriä vastaan. Berneristä tehtäisiin tuolloin poliittinen uhri alttarille, koska hänen hyllyttämisensä vaientaisi hetkeksi turhautuneisuudesta ja tyytymättömyydestä kumpuavat puheet sekä viilentäisi vähän tunteita, jotka ovat selvästi olleet kuohumassa viime aikoina. Tällä tavoin Sipilä voisi pelastaa oman nahkansa. Ei se luottamus muutoin horju.

Katsotaan nyt. Ehkä tästä hallituksesta vielä kalu tulee, vaikka minä nyt vähän skeptinen olenkin, kun tällaisia Finavian sotkuja tulee vastaan. Tällaista ei kuuluisi, eikä saisi tapahtua. Tässä on nyt olleet ministerit otsikoissa ja epäilyn alaisina kuukausi toisensa jälkeen. Miltäköhän tämä ulospäin näyttää?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mihin lakiin ja mihin virkamiehiin viittaat? Putosin ihan kärryiltä, eikö tässä ole kyse osakeyhtiön toimielimistä (toimitusjohtaja ja hallitus) sekä kyseisen yhtiön toimintaohjeista?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jo Bernerin lähtiessä kepun listoille niin oli tiedossa mitä tulemaan pitää. Useiden tietolähteiden mukaan Berner "kilpailutti" kok. ja kepua. Kepu ja Sipilä lupasi enemmän, ministeri salkun ja sai näin Bernerin. Sipilän kepu on ajanut kok. varsinkin sen sosiaalisiivestä oikealta ohi, Alkiolaisuudelle on heitetty kepeät mullat. Kepu on aina ollut omiensa etujen ajaja ja muista suomalaisista veisannut viis, Sipilä on sen vaan nostannut aivan uudelle tasolle mistä osoituksena maakuntauudistus, joka on puhtaasti varojen siirtoa kaupunkiseuduilta maakuntaan, omalle kannatajakunnalleen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset