Hallitus pelasti inflaation korotuksillaan

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 0,5 prosenttia, kun taas syyskuussa inflaatio oli 0,4 prosenttia. Inflaation lievään nousuun vaikuttvat muun muassa ajoneuvoveron, sairaalamaksun, hammaslääkäripalkkion ja internet-maksun (ja epäilemättä myös asumiskustannusten) korotukset vuoden takaiseen verrattuna. Myös bensiini kallistui. Edellisvuoteen verrattuna eniten laskivat asuntolainojen- ja kulutusluottojen korot sekä matkapuhelinten kuluttajahinnat. 

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli lokakuussa 0,5 prosenttia, jossa Suomikin haluaisi mielellään pysyä. Ei huvita erkaantua kavereista. Suomen vastaava inflaatio oli lokakuussa 0,6 prosenttia.

Kuluttajahintojen muutokset johtuvat pääosin julkisen sektorin maksujen korotuksista sekä verotuksen tiukentamisesta. Tästä voisi tyhmempi helposti päätellä, että nyt ollaan jo deflaation puolella, kun valtiokin joutuu puuttumaan peliin pitääkseen inflaatiota yllä.

Lähde: Tilastokeskus 

• Inflaatio tarkoittaa taloustieteessä rahan ostovoiman heikkenemistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua eli rahan arvon laskua. Toisaalta reaaliomaisuuden eli esimerkiksi kiinteistöjen nimellinen arvo kasvaa inflaation aikana. 

• Deflaatio on hintojen ja palkkojen yleinen lasku; "rahan arvon nousu" tai rahamäärän väheneminen. Deflaatio on inflaation vastakohta, ja deflaatiota voidaan kutsua tämän vuoksi myös negatiiviseksi inflaatioksi.