Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Näkökulma: Puhalsiko hallitus maajussien miljoonat?

  • kuva: wikimedia commons / ernst vikne
    kuva: wikimedia commons / ernst vikne

Viime päivinä kummastusta ja huvittuneisuutta herättäneet mystiset miljoonat ovat edelleen kysymysmerkki. Kaikki sai alkunsa parin viikon takaisesta budjettiriihestä, jonka yhteydessä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ilmoitti valtion nopean velkaantumisen taittuvan laskuun viimeistään ensi vuonna. Tuoreen budjettiarvion mukaan valtion alijäämä tulee olemaan ensi vuonna noin 5,5 miljardia euroa, jonka on karvan verran alhaisempi kuin tänä vuonna. Elokuun alussa julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ensi vuoden velka-arvio näytti vielä 5,9 miljardilta, mutta tilanne koheni huomattavasti muutaman kolmen viikon aikana, kun hallitus onnistui raapimaan jostain kasaan 400 - 500 miljoonaa euroa lisätuloa. Tiedettävästi kyse ei ollut valtion menojen vähentymisestä, sillä valtiovarainministeriön esityksessä ja hallituksen talousarviossa menojen määrä on sama.

Sipilän hallitukselle, joka oli menettää kasvonsa velanoton lisääntymisen vuoksi, lähes 500 miljoonan euroa budjetin paikkaukseen tulivat kuin tilauksesta. Varat olivat kuin itsensä Luojan suoma taivaanlahja, joka tarjosi paljon kriittiikkiä osakseen saaneelle hallitukselle kaivatun hengähdystauon. Oppositiossa kujeilevat irvileuat nimittäin ehtivät olla jo kovasti vahingoniloisia, kun he huomasivat valtion velkaantuvan kaikista leikkauksista huolimatta vielä entistäkin nopeampaa. Tilanne kuitenkin muuttui, kun niin kutsutut mystiset miljoonat tulivat kuvioihin. Julkistetuista papereista ei käy suoraan ilmi, mistä nämä miljoonat oikein tulevat, mutta Helsingin Sanomien Tuomas Niskakankaan mukaan ensi vuoden velkatarpeen pienenemisen taustalta näyttäisi löytyvän valtiovarainministeriön salaiset arviot valtion omaisuuden myynneistä sekä mahdollisista osinkotuloista. Hänen arvionsa voi hyvinkin pitää paikkaansa, mutta en voi olla kysymättä itseltäni, että mitä jos rahat tulevatkin jostain muualta. Nyt ollaan totisesti jännän äärellä. 

Mistä nämä miljoonat oikeasti tulivat?

Palataampa hetkeksi ajassa taaksepäin. Muutama vuosi sitten maaseudulla kuohui. Seinäjoella sijaitsevan maaseutuviraston eteen oli kerääntynyt suuri joukko maanviljelijöitä osoittamaan mieltään, koska maataloustuet olivat jälleen kerran myöhässä. Lopulta mielenilmaus laimeni tyytyväisyyteen, kun Mavin Leena Tenhola ja silloinen maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) saivat sopimuksen aikaan. Tukien vakuuteltiin tulevan ajallaan, ja myöhemmin jopa seuraavan vuoden tukirahojen päivämäärät tuotiin poikkeuksellisesti julki. Pelkoa palkattomasta vuodesta ei ministeriön mukaan enää ollut, koska vuodelle 2016 siirtymässä olleet 300 - 400 miljoonan euron tuet pystyttäisiin maksamaan viimeistään joulun alla. Orpon mukaan tämä ei johtunut Suomesta vaan Euroopan unionin uusista säädöksistä. Ja niinhän siinä kävi, että tukien maksu siirtyi myös seuraavana vuonna.

Maaseutuviraston kirjanpidon mukaan vuoden 2015 tuista oli vielä seuraavan vuoden huhtikuussa noin 400 miljoonaa euroa maksamatta. Tuet oli tarkoitus maksaa viljelijöille kesäkuun loppuun mennessä. Viivästys oli puoli vuotta pidempi kuin kukaan osasi odottaa. Kaikkiaan maataloustukeen oli budjetoitu noin 1,71 miljardia euroa, joka jaetaan vajaan 60 000 maatilan kesken. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Maaseutuviraston resurssiongelmat ovat olleet jo pitkään maa- ja metsätalousministeriön tiedossa, ja juuri tästä samaisesta syystä maksatusongelmien kanssa ryvettynyt virasto on otettu entistä tiukempaan ministeriön ohjaukseen. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, sillä osa tuista oli vielä kesäkuun lopussakin maksamatta. Moni ihmetteli jo tuolloin, että onko valtion kassa tyhjä ja raha tiukalla.

Suomessa maataloustukia haetaan aina huhtikuun lopulla, kun kevät vetelee viimeisiään. Tyypillisesti ne masetaan aina vuoden lopussa. Suorien tukien maksaminen ei kuitenkaan ole tapahtunut ajallaan vuosiin, vaikka EU:n maksamat tuet tuskin ovat tulleet myöhässä. Brysseli on pysynyt aikataulussaan. Jos viime vuoden tuet maksettiin vasta kesällä (ja ilmeisesti osa niistä on edelleenkin maksamatta), niin tämän vuoden maataloustuet alkavat olemaan hiljalleen jo tilillä. Toisaalta tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei Maatalousvirasto onnistu tänäkään vuonna maksamaan tukirahoja ajoissa, jonka vuoksi ne jäävät lepäämään valtionkonttoriin. Jokainen varmasti ymmärtää, että valtio tuskin makuuttaa tilillään olevia rahoja. Hallituksella on näin ikään käynyt melkomoinen munkki Mavin tietoteknisten järjestelmäongelmien kanssa. 

Mikäli pohdimme tätä nyt loogisesti ajatellen, niin vuonna 2014 uutisoitiin isosti siitä, kuinka seuraavan vuoden tuista hieman alle 500 miljoonaa siirtyy maksettavaksi vuodelle 2016. Ja näinhän siinä myös kävi. Kaiken järjen mukaan tänä vuonna pitäisi siis tulla maksuun osa vuoden viime vuoden tuista sekä tämän vuoden tuet. Mikäli vuoden 2016 tukien maksu siirtyy edes osittain vuoden 2017 puolelle, niin budjetti näyttää väkisinkin paremmalta. Hallitus voi tyytyväisenä paukutella henkseleitään, kun se on onnistunut säästämään.

Lienee sanomattakin selvää, että jossakin vaiheessa tämä pikavippi on pakko maksaa pois, ja se tulee väistämättäkin tapahtumaan myymällä valtion omaisuutta. HS:n Niskakangas ei näin ikään ole täysin hakoteillä analyysissään, mutta hän näyttäisi unohtaneen pari muuttujaa. Hallitus on tainnut puhaltaa jyväjemmareiden miljoonat muihin tarkoituksiin, eikä se ymmärrä edes hävetä tekoaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kyllä ne on melkomoisia velikultia. Säilyyhän siinä luottoluokitus ja typerysten kasvot, mutta mitäköhän keskustan ydinkannattajat on tästä touhusta mieltä? Näyttäisi ainakin siltä, että olisi uudet rahat tulleet Brysselistä, ja myöhässä olevia tukia on sitten maksettu vasta tulleista rahoista. Kun vähän jää yli, niin kappas vain, valtiolla onkin yhtäkkiä käytettävissä 500 miljoonaa euroa budjetin paikkaukseen ja Orpon viinoihin. Mystisiä miljoonia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Brysseli maksaa tuet aina ajallaan. Suomen päässä taas tökkii. Jokainen varmasti ymmärtää, että valtio tuskin makuuttaa tilillään olevia rahoja. Hallituksella onkin näin ikään käynyt melkomoinen tuuri Mavin "tietoteknisten järjestelmäongelmien" kanssa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Ei Brysselkään tukia ajallaan maksa, ongelmia EU-tukien maksatuksissa on ollut monissa jäsenvaltioissa. Mitäköhän mahtaa laki sanoa tukien maksamisista konkurssipesille? Jos ei tarvitse maksaa niille, niin valtio ja EU voivat päästä kuin koira veräjästä samalla, kun valtava määrä maanviljelijöitä päätyy kurjuuteen. Joku Nalle ne konkurssipesien pellot sitten kuitenkin ottaa viljeltävikseen, ja saa tietenkin uudet tuet...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Olen tässä sivusilmällä googlaillut tarkkoja päivämääriä EU:n maataloustuista, mutta niitä on hankala löytää. Media ja poliitikot ovat antaneet ymmärtää (kts. tekstiin upotetut hyperlinkit), että ongelma sijaitsee nimenomaan kotimaan päässä, eikä suinkaan Brysselissä. Tästä syystä uskallan olettaa, että asian laidan myös olevan näin.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

EU teki kuprunsa taitavammin. Sieltä ilmoitettiin maksatuspäivien "yhtenäistämisestä" jo etukäteen, jolloin niitä siirrettiin useassa jäsenvaltiossa seuraavan tilikauden puolelle. Mm. Financial Times on kertonut Iso-Britannian maksujen dramaattisista myöhästymisistä, jotka mitä ilmeisimmin vaikuttivat myös brexit-tulokseen, kun huomioidaan äänestystulosten jakaantuminen kaupunkien ja maaseudun välillä.

Se, että kuprusta ilmoitetaan etukäteen ei tee siitä vähemmän kuprua, kun maatilat kuitenkin elävät kädestä suuhun, jolloin tukirahat on odotusajaksi lainattava korollisesti pankeista, ja pankit saavat aiempaa tukevamman otteen viljelijöistä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #5

Minä olen kyllä melko varma, että viime vuoden tuet ovat jo valtionkonttorin tilillä olleet jo hyvän aikaa. Ja varmasti ainakin osa - jos ei kaikki - tämän vuoden tuet myös. Maatalousvirasto on ottanut aika paljon iskuja vastaan tämän aiheen tiimoilta, enkä usko, että se olisi tehnyt sitä EU:n puolesta. Tämä on ollut henkisesti todella ranka ajanjakso sen työntekijöille. Tässä on puhuttu tietoteknisistä järjestelmäongelmista ja ties mistä jo useamman vuoden ajan.

Onko sinulla linkkiä tuohon Financial Timesin artikkeliin? Haluaisin perehtyä tarkemmin. Brexitissä oli monesta asiasta kyse, ja varmasti tuokin vaikutti siihen.

Alexander Betts mielestäni naulasi asian aika hyvin, kun hän sanoi suoraan, että jos laskee yhteen ajan, jonka hän viettänyt Brexit-alueilla, niin puhutaan korkeintaan parista neljästä päivästä. Liberaalit lontoolaiset harvoin ymmärtävät elävänsä eri maailmassa kuin maaseudun väestö. Puhutaan jakaantuneesta kansasta, mutta minä miellän nämä ennemminkin ympäristöjen luomiksi kupliksi.

Linkki Alexander Bettsin Ted Talkiin: https://www.ted.com/talks/alexander_betts_why_brex...

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #6

Linkki löytyy kesällä kirjoittamastani EU-kuprublogista, jonka löydät profiilini kautta.

Ei pidä unohtaa, että Suomikin on osa EU:ta, ja tietoisena osallisena EU:n tekemissä kupruissa. Mavin työntekijät tuskin itsekään tietävät mistä on kyse oikeasti, sillä "järjestelmäongelmat" ovat maailman paras tekosyy myös työntekijöiden suuntaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #7

Ei tietenkään, mutta onhan tuo nyt kummallista, että kolmessa viikossa löytyy 500 miljoonaa euroa löysää rahaa jostain taskusta. Ja jossakin nuo tukirahat lepäävät, kun tulevat parhaimmillaan jopa vuoden myöhässä. Mistä epäilet budjetin mysteeri-miljoonien tulevan?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #8

Alunperin rahat on varmaan ajateltu maksaa jo tämän vuoden puolella, mutta sitten onkin keksitty tehdä uusi kupru EU:n mallin mukaan. Maanviljelijöillehän maksetaan sekä EU- että kotimaisia tukia, joten jos EU-tuet jo on alkulähteellä kupattu, nyt on sitten kotimaistenkin tukien kuppauksen vuoro. Konkursseja tulee tulemaan aivan hillitön määrä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #9

Vaikka EU:ssa paljon valuvikoja onkin, niin ei sitä nyt aivan kaikesta voida syyttää. Maaseutuviraston työntekijät ovat itse anonyymisti kertoneet mm. Yle Uutisille kokemuksistaan tukirästien maksurintamalla. Sormi on osoittanut ennen kaikkea viraston johtoon sekä ministeriöön. MTK varsinkin on syyllistänyt ministeriötä rahojen kanssa sähläyksestä. Ongelmia ovat aiheuttaneet ennen kaikkea EU:lta tulevat maataloustuet ja niiden maksaminen. Tämä on aika kinkkinen homma, kun maatalousyrittäjienkin pitää maksaa juoksevia kuluja aina lainoista ja elinkustannuksista työntekijöiden palkkoihin. Siinä sitten hattu kourassa pankkiin, ja lainaa pyytämään. Monelle tulee tarpeettomia maksuhäiriömerkintöjä tällaisesta amatöörimäisestä sähläyksestä. Ja jos tosiaan hallitusken mysteeri-miljoonat ovat näitä maksamattomia tukirahoja, niin tätä on aika vaikea sulattaa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #10

EU ja MMM ovat molemmat yhtälailla osapuolia, ja ennustan mysteeri-miljoonien olevan kotimaisten tukien kuppausta, joista viimeistään ensi keväänä nousee hitonmoinen äläkkä. Kotimainen tukisysteemihän on muuttunut radikaalisti, kun EU teoriassa kieltää kotimaiset maataloustuet, mutta kun ne nimetään joksikin muiksi tuiksi ja muutetaan tarpeeksi paljon niiden maksuperusteita, eivät ne enää vastaa EU:n maataloustukimääritelmää, jolloin niitä voi maksaa edelleen. Tällaisia tukia on paljon, ja kun EU-kuppaus jo todistetusti onnistui, sitä on näppärää soveltaa muihinkin tukiin. On aika hupaisaa, että tämä kupru tehdään Keskusta-johtoisesti...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset