*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Näkökulma: Ostiko Rehn ääniä pankkivaltuustosta?

  • Näkökulma: Ostiko Rehn ääniä pankkivaltuustosta?
  • kuvat: wikimedia commons
    kuvat: wikimedia commons

Kummastelin suuresti ennen budjettiriiheä, kuinka yksi maamme kokeneimmista poliitikoista, elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk), ilmoitti aivan viime metreillä kannattavansa Guggenheim-museon tuomista Helsinkiin. Tämä tapahtui vain neljä päivää ennen hallituksen kohua herättänyttä budjettiriiheä, jossa ministerit päättivät kymmenistä sosiaalitukiin kohdistuvista kipeistä leikkauksista.

Rehn kertoi HS:lle pyrkivänsä budjettiriihessä edesauttamaan sitä, että valtion varoista löytyisi osarahoitusta kiistellylle museohankkeelle. Rehn uskoi, että eräänlaista vivuttavaa osarahoitusta voisi löytyä jopa 40 miljoonan euron edestä, vaikka lähes kaikkialta muualta jouduttiin leikkaamaan. Tämä ei ollut mielestäni lainkaan riskejä välttävän entisen talouskomissaarin tyylistä. Pitkän linjan poliitikkona Rehn kyllä tietää, kuinka hän pystyy välttämään turhan julkisen mankeloinnin. Hän ei ole tyhmä.

Rehn oli varmasti tietoinen siitä riskistä, että ehdotuksen myötä hänelle sataisi kuutiokaupalla lunta tupaan. Hän ei näyttänyt välittävän, vaikka hän joutui kansan ja lehdistön tähtäimeen. 

Ulkoasiainministeri Timo Soini (ps) otti tapauksesta kaiken irti. Soini ilmoitti heti suoralta kädeltä, että tästä asiasta ei enää keskustella. Hänen mukaan museohankkeelle ei ole herumassa valtion rahaa perussuomalaisten hallituskaudella. Suomalaiset pitivät kuulemastaan.

Perussuomalaisten kanta ei varsinaisesti tullut yllätyksenä kenellekään, mutta keskustan ministerin tapa nostaa museo uudestaan pöydälle tuli. Lehdet kirjoittelivat kilvan siitä, kuinka Soini oli jyrähdellyt lanteista ja raha-automaateista. Ja hänen kannattajansa hurrasivat taustalla, sillä perussuomalaisten äänestäjistä tuskin yksikään on valmis tukemaan Helsinkiin kaavailtua museota. Pieneksi hetkeksi Soini onnistui palauttamaan jämerän kaverin maineensa sekä uskottelemaan ihmisille olevansa se sama mies, jolle niin monet suomalaiset antoi mandaatin viime eduskuntavaaleissa. Perussuomalaiset pitivät päänsä, eikä Guggenheim Helsinki -hankkeelle herunut lanttiakaan budjettiriihestä. Vähän myöhemmin hanke päätettiin haudata lopullisesti.

Perussuomalaiset poliitikot ottivat mielellään kunnian Guggenheim Helsinki -hankkeen viime hetken tyrmäämisestä. Toisaalta ei kai sen kattuminen nyt mikään ihmekään ollut, sillä he ovat kuitenkin olleet alusta lähtien mukana neuvottelemassa seuraavan vuoden budjetista. Soinille tämän ylimääräisen draaman on täytynyt olla todellinen helpotus. Se tuli kuin tilauksesta. Soinikin pääsi ensimmäistä kertaa koko hallituskauden aikana pitämään lupauksensa äänestäjilleen. Sen on täytynyt tuntua hyvältä.

Tosin haluan kuitenkin painottaa teille, ettei seuraavan vuoden budjettia suinkaan budjettiriihessä hiota, vaan sitä on valmisteltu pitkin vuotta - ja osittain jo viime vuoden aikana. Televisiossa näkemäsi budjettiriihi on pelkkää teatteria, jonne mennään valmiiden sabluunoiden kanssa. Ei siellä kukaan enää tuo esiin uusia ehdotuksia, kuten Rehnin väitettiin tehneen. Budjettiesityksessä ei ollut halaistua sanaakaan Guggenheimista. Budjettiriihen päällimmäinen tarkoitus on tehdä politiikasta jännittävää. Jokainen ministereistä kyllä tiesi jo hyvissä ajoin ennen kokoonajoa, että miltä seuraavan vuoden budjetti tulee näyttämään. Jostain syystä siihen haluttiin kuitenkin viritellä vielä hieman tällaista draamaa loppuun. 

Eilen palaset sitten loksahtivat paikoilleen.

Rehn oli päättänyt jättää politiikan, ja hakenut Suomen pankin johtokunnan jäseneksi.

Suomen Pankin koko johtokolmikko on vaihtumassa, kun ensin sieltä vapautuu kaksi johtokunnan paikkaa ja muutaman vuoden päästä edessä on myös johtokunnan puheenjohtajan eli pankin pääjohtajan vaihto. Pääjohtaja Erkki Liikasen toinen seitsenvuotiskausi päättyy kesällä 2018, eikä hän voi sen jälkeen enää jatkaa tehtävässä. SDP:stä ponnistava Liikanen ei ole toistaiseksi kertonut julkisesti tulevaisuuden suunnitelmistaan, mutta eiköhän hänellekin jokin kiva vakanssi löydetä.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen myönsi verkkolehti Uudelle Suomelle aikeiden tulleen yllätyksenä myös hänelle itselleen. Kaikkonen tosin kertoi tienneensä, että Rehn on harkinnut tehtävän hakemista. Hän ei kuitenkaan suostunut täsmentämään haastattelussa, milloin kuuli asiasta ensi kertaa, mutta myönsi ettei siitä ole kovin kauan aikaa. Harkitsemisajankohta kiedotaan salamyhkäisyyden huntuun. Olivatko ministeri Rehnin puheet Guggenheimista eräänlainen palvelus, jonka avulla perussuomalaiset onnistuivat kohottamaan hieman profiiliaan, vai minkä ihmeen vuoksi riskejä välttävä ministeri lähti kokeilemaan kepillä jäätä? 

Lupasivatko perussuomalaiset Rehnille äänensä ja tukensa eduskunnan pankkivaltuustosta, joka päättää Suomen Pankin kahdesta uudesta johtokunnan jäsenestä, vai oliko hänen tarkoituksena vain hämätä Guggenheimilla julkista keskustelua, jotta huomio keskittyisi hetkeksi pois kipeistä leikkauksista, jotka hallitus sinetöi elokuun lopussa alkaneessa budjettiriihessään? Tietysti voihan kuvio olla myös niin yksinkertainen, että Rehnin päällimäisenä tarkoituksena oli miellyttää EK:ta hassuilla puheillaan. Tiedettävästi EK on kannattanut alusta lähtien museon rakentamista veronmaksajien kustannuksella.

Joka tapauksessa elinkeinoministeri Rehn teki perussuomalaisten puheenjohtajalle melko suuren palveluksen, kun hän nosti aivan järjettömältä tuntuvan ehdotuksen leikkuupöydälle pahimpana mahdollisena hetkenä. Rehn tiesi jo tuolloin siirtyvänsä poliittiseen paitsioon, eikä hänen tarvinnut pelätä kannatuslukemiaan, koska suljettujen ovien takana ministerille oli pedattu uusi koti Suomen Pankista. Johtokunnassa istuskellessaan konkaripoliitikkoa tuskin kiinnostaa enää piirun vertaa, mitä kansat syvät rivit ovat hänestä mieltä. Reilu 16 000 euron kuukausipalkka sekä tulevaisuudessa finanssisektorilta mahdollisesti aukeavat uramahdollisuudet pitävät kyllä huolen siitä, että aivan pian Rehniä ei enää politiikassa nähdä. 

Suomen pankin uusista johtokunnan jäsenistä päättää eduskunnan pankkivaltuusto, jonka puheenjohtaja on keskustan presidenttiehdokas ja ministerin vanha lautakaveri Matti Vanhanen. Suomen perustuslain mukaan Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa. Pankin toimintaa valvoo eduskunnan asettama yhdeksänjäseninen pankkivaltuusto, jossa keskustalla on kolme paikkaa, kun taas perussuomalaisilla, kokoomuksella ja SDP:llä on kullakin vain kaksi paikkaa. Perussuomalaisten avustuksella keskusta voisi pyrkiä asettamaan jopa kaksi puolueelle uskollista toimijaa maamme tärkeimmän pankin johtokuntaan, mikäli muut eivät pääsisi samalla tavalla yhteisymmärykseen äänistään.

Suomen Pankin johtokunnan kahta vakanssia haki kaikkiaan 19 henkilöä, joiden joukkoon mahtuu monia tuttuja kasvoja aina valtiovarainministeriön ylijohtaja Pentti Pikkaraisesta kokoomuslaisen kansanedustaja Elina Lepomäen puolisoon, Nordean johtotehtävissä toimineeseen Jukka Lepomäkeen. Jotkut ovat povanneet työeläkevakuuttajien Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen olevan nimityskilvassa vahvoilla, mutta koska kyseessä on kuitenkin puhtaasti poliittinen virkanimitys, niin vasemmistolaistaustan omaavan Siimeksen kertoimet laskevat sen myötä melko reippaasti. Siimes voi saada ääniä SDP:ltä, mutta nämä eivät välttämättä riitä nimitykseen. Asia lienee nyt sitten tällä taputeltu.

Pankkivaltuuston odotetaan valitsevan jäsenet kuluvan syyskuun aikana. Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huuskon tavoin minä pilaan jännityksen teiltä kaikilta siellä kotikatsomoissa, kun kerron jo nyt, että Olli Rehn tulee samaan kovapalkkaisen vakanssinsa lähes sataprosenttisella varmuudella, koska yhtään muita väheksymättä Rehn on yksi ansiontuneimmista hakijoista, ja hän sattuu olemaan myös poliittisesti oikean värinen. Ilmassa kuitenin leijuu edelleen runsaasti kysymyksiä siitä, kuka tulee nousemaan hänen rinnalleen Suomen Pankin johtoryhmän toisena rivijäsenenä. 

Lisää aiheesta: Guggenheimin kummitus ei suostu kuolemaan

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Hyvä analyysi, kiitos.

Rehnille tärkein motiivi kommenteissaan on Rehnin oma etu. Normipäivä ja normipoliitikko. Ja tosiaan, vaikea arvata, missä positiossa Rehn pian puuhastelee.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Minä uskon Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huuskon tavoin, että Rehnin maalitauluna ei suinkaan ole sivumiehen paikka johtokunnasta, vaan hän haluaa johtaa koko orkesteria. Liikasen lähtöön ei ole enää niin pitkä aika.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Guggenheim-ehdotusko mukana tässä kierossa pelissä, jossa varsinainen päämäärä ja tähtäys on muualla kuin normaalissa työpaikanhaussa? Ajatuskin näistä lehmänkaupoista tekee pahaa...tekisi mieli sanoa nyt joku oikein ruma sana.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Olen tässä pohtinut tuota Guggenheim-ehdotusta, jonka Rehn esitti ennen budjettiriiheä, enkä oikeasti keksi sille mitään rationaalista ja relevanttia syytä. Olihan se suoraan selvää, että se ei tule menemään lävitse. Jostain syystä hän sellaisen ehdotuksen kuitenkin ja samalla asetti itsensä maalitauluksi. Tällainen toiminta ei oikein sovi hajuttoman ja mauttoman Rehnin profiiliin. Jollekin hän siinä palvelusta oli tekemässä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Lienet melkoisen oikeassa, sillä tämä Guggenheimin ehdotus oli oikeasti todella yllättävää Rehnin suusta kuultuna. Häntä ei luulisi kiinnostavan yhtään jonkun taidetalon rakentaminen... Lähinnä sopisi hänen imagoonsa joku maatalouteen liittyvä tutkimuskeskus, jos joku pitäisi ylipäätään rakentaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #5

Ei ole täysin mahdotonta kuvitella tilannetta, jossa Rehn on kysynyt Soinilta tukea, ja Soini on miettinyt sopivan vastapalveluksen Rehnin tehtäväksi. Soini nosti profiiliaan, lähtevä Rehn sai haukut. Turhankin läpinäkyvää, jos näin on. Kaikista eeppisin budjettiriihen sekameteli kuitenkin oli kokoomuksen niskalenkki päivähoitomaksujen korotuksista. Ensin itse ehdottavat sitä ja sitten juhlivat näkyvästi, kun saavat oman hankkeen kaadettua. Joskus luulen tämän kaiken olevan huonoa pilaa.

Jukka Mäkinen

Voi olla myös, että Rehn vihjailee vaitsijoille ja todellisille päättäjille, että Suomen Pankissa ollessaan hän voi sitä kautta rahoittaa Guggenheimia. Kerrankos sitä pankki "sponsoroi taidetta".

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Aika luonnolliselta tuntuu, että Olli halusi nuoleskella ehdotuksellaan vaikutusvaltaisia herkiltä kohdin. Oikein miehekästä kuitenkin oli, että pani oman pärstänsä peliin ja muiden ilkuttavaksi. Ei siinä kansakunnalle vahinkoa tapahtunut. Niitäkin kaippareita on ollut, jotka ovat panneet maan asiat peliin oman etunsa vuoksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kyllä tuo sopimus Soinin ja Rehnin kesken on mahtavin selitys. Haluan sen olevan totta, minä niin rakastan salaliittoteorioita.

Olisiko Rehn mennyt sopimaan asiasta Sipilän selän takana? Sipilähän on suhtautunut nihkeästi poliittisiin virkanimiyksiin muutenkin. Vaikea uskoa että hän lähtisi salaliittoon mukaan, kun kiinnijääminen veisi kaiken uskottavuuden. Entäpä Rehnin riskianalyysi. Voiko hän luottaa Sipilän ja Keskustan tukeen, jos käy ilmi että hän on selän takana tehnyt tällaista? No ei, onhan Sipilä siirtänyt muitakin silmäätekeviä Keskustassa vilttiketjuun. Nyt harmittaa, oliko taas yksi salaliittoteoria liian makoisa ollakseen totta?

Kiitos kuitenkin blogistille mukavasta tarinasta. Kuten sanoin, rakastan salaliittoteorioita. Ei niiden tarvitse olla tosia, tai edes ukottavia, ne täyttävät silti tehtävänsä.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Sipilähän on suhtautunut nihkeästi poliittisiin virkanimiyksiin muutenkin."

Paitsi omiin. :D

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olet oikeassa, olisi pitänyt kirjoittaa "kertonut suhtautuvansa nihkeästi" tai jotain. En kuitenkaan jaksanut kaivaa mitä hän on itse asiassa sanonut.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

"Kuntien ja valtion virkamiehet on nimitetty aina pienestä ja poliittisesti sitoutuneesta joukosta, vaikka suurin osa suomalaisista ei kuulu mihinkään puolueeseen. Edellisen mittauksen mukaan puolueisiin kuului enää noin kuusi prosenttia äänioikeutetuista, kun vielä 1970-luvun alussa heidän osuutensa äänioikeutetuista oli kolminkertainen. Jotkut epäilevät, että suomalaiset olisivat yksinkertaisesti vain liian huonoja löytämään poliittista kotiaan, kun taas toisten mukaan suomalaiset ovat menettäneet luottamuksensa poliittiseen järjestelmään. Harva kuitenkaan uskaltaa tuoda esiin vallitsevia epäkohtia."

Kelan johtajanimityksessä Sipilällä on näytön paikka. Kelan johdossa on istunut vuodesta 1954 lähtien keskustalainen. Toisaalta jos Päivi Räsänen siihen valitaan, niin vähän epäilyttävältä se sekin kyllä kuulostaa.

"Suomen perustuslain 6. pykälä sanoo, että kaikilla tulee olla tasa-arvoinen mahdollisuus päästä virkaan, mutta onko jokaisella suomalaisella tosiaan yhtäläiset mahdollisuudet menestykseen?

Perustuslain 125. pykälä puolestaan sanoo, että valintojen tulee tapahtua puhtaasti pätevyysperustein, jossa nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto, eikä suinkaan puolueen jäsenkirja.

Tasa-arvolaki kieltää käytännössä syrjimästä työnhakijaa työhön liittymättömien seikkojen perusteella. Työsopimuslaki puolestaan velvoittaa työnantajan kohtelemaan työntekijöitä ja työnhakijoita tasapuolisesti."

Eikö myös suomalaisten kannalta katsottuna olisi tärkeintä, että korkeat johtovirat täyttäyisivät pätevimmillä hakijoilla, eikä suinkaan puolueiden parhailla edustajilla. Tässä ei ole kyse enää pelkästään rahasta ja vallasta, vaan pallien jakaminen puoluekirjojen mukaan heikentää koko maamme suorituskykyä. Pätevimmät eivät viitsi kohta enää edes hakea virkaa, koska tietävät että joku sopivampi tulee viemään sen heidän nenänsä edestä. Minkäpä vuoksi tuota avointa hakua vaivautua edes täyttämään, kun ulkopuolisilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta tulla valituksi?"

Näkökulma: Poliittiset virkanimitykset ovat korruptiota

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #19

Eiköhän KELAn johtajanimitys mene siten kuten Sipilä on kertonut eli poliittisista virkanimistyksistä on luovuttu.

Näin sanoo Sari Sarkomaa "Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä sanoi aiemmin tässä kuussa, että puolue ei käytä mandaattiaan paikkaa täytettäessä. Kelan valtuutettujen puheenjohtajan Sari Sarkomaan (kok) mukaan hänen tehtävänään on varmistaa, että pääjohtajaksi valitaan pätevin. Ja että ihan selvä on, että pääjohtajan paikkaa ei pidä täyttää poliittisin perustein, että poliittinen tausta ei ole valinnan ensisijainen peruste, hän sanoi."

Etukäteisspekulointi on tietysti kivaa, mutta se ei välttämättä ole totuuden mukaisen lopputuloksen mukainen. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000124897...

Jopa YLE on uutisoinut Sipilän kertomana "Kelan johdossa on ollut vuosikymmeniä Keskusta-puolueen jäsen, mutta pääministeri Juha Sipilän mukaan pääjohtajan paikka ei ole enää korvamerkitty puolueelle. Kelan pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti - Kelan valtuutettujen esityksestä."

http://areena.yle.fi/1-3685928

Valitettavasti videotallenne ei ole enää katseltavissa, mutta ohjelman tiedossa tuo yllä mainittu on kerrottu. Hallitus ja eduskunta ei nimitä KELAn johtajaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kerrotko minulle loogisemman selityksen, minkä vuoksi kohuja viimeiseen asti vältellyt Rehn tulee neljä päivää ennen budjettiriiheä esiin Guggenheim Helsingin kanssa, vaikka tietää kolmannen hallituspuolueen pitävän sitä kynnyskysymyksenä ja viimeisenä pisarana. Toisin sanoen, oli alusta lähtien selvää, että se ei tule menemään lävitse. Ihan niin kuin siitä ei olisi puhuttu yli vuoden kestäneen hallitustaipaleen aikana?

Soini pääsi taas käyttämään mahtisanojaan, ja kansa taputti innoissaan käsiään, kun kannatuksensa menettäneet perussuomalaiset muka jämerästi torppasi sen. Lehdet kirjoittavat ministerin jyrähtäneen, että Guggenheim Helsingille ei heru lanttiakaan. Siinäpä vasta jämerä kaveri, suomalaiset tuumasivat innostuneena.

Ei ehtinyt kulua edes kahta viikkoa, kun kävi ilmi, että Rehn on hakenut paikkaa Suomen Pankin johtoryhmästä. Ja että hänen kohtalostaan päättävät keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat eduskunnan alaisessa pankkivaltuustossa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olisiko vaikka esittänyt rehellisen näkemyksensä, kun kylmästi laskee tulevansa nimitetyksi Suomen pankin johtokuntaan? Mutta tosiaan, toivon sinun olevan oikeassa. Se olisi myös hieno tarina Soinin muistelmissa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #14

Ja aiheuttanut sitä kautta turhaa draamaa ja epäluottamusta hallituspuolueiden yhteistyökykyä kohtaan. En usko. Sipilähän tässä on kovasti pyrkinyt katkomaan huhuilta siipiä, kun mediassa on spekuloitu hallitusrivien rakoilleen. Piti tuoda asia erikseen esiin oikein budjettiriihen jälkeisessä tiedotustilaisuudessakin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #15

Näitkö sinä tuossa jotain rakoilua tai yhteistyökyvyttömyyttä? Asiasta ei edes äänestetty, siitä ei kuulemma edes keskusteltu. No, riippuu mitä pitää rakoiluna.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Martti A. ".....Rehn on hakenut paikkaa Suomen Pankin johtoryhmästä. Ja että hänen kohtalostaan päättävät keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat eduskunnan alaisessa pankkivaltuustossa."

Kyllä tuohon Pankkivaltuustoon kuuluu myös kaksi demariedustajaa Pia Viitanen ja Jutta Urpilainen.(+3 kesk,2 ps ja 2 kok).
Pankkivaltuuston sihteerinä toimi varatuomari Anton Mäkelä ja neuvonantajana kauppat. toht. Ari Hyytinen.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kertomus/Documen... (linkin sivulla 5)

Ilmeisesti SP:n johtokunnan jäsenten nimittäminen on aikanaan tutkittu Suomen perustuslain vaatimuksia vastaavaksi. Nimittämiset tekee pankkivaltuusto, eikä SP:n johtokunta. Sen sijaan SP:n pääjohtajan nimittää Tasavallan Presidentti.

http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajanko...

http://www.presidentti.fi/public/default.aspx?node...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #21

Senhän tuossa toin jo tekstissäkin ilmi (3 keskustalaista, 2 demaria, 2 kokoomuslaista ja 2 perussuomalaista), mutta demarit tuskin ovat ääniänsä keskustan ehdokkaille antamassa. Toisin sanoen hänen kohtalostaan päättää keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat pankkivaltuustossa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"Rehn on yksi ansiontuneimmista hakijoista"

Rehnin johdolla EU ajettiin leikkauskierteeseen ja taantumaan. Mies ei oppinut ysärilamasta, vaikka näki sen aitiopaikalta. Kai sekin on ansio.

Mielestäni hakijoissa vaikutti olevan useita aidosti päteviä alan ihmisiä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Seppo Saari muistutti kommentissaan eilen Rehnin copy/paste -komissaariudesta.

Juhani Huopaisen parin vuoden takaisessa blogista löytyy mainio kooste Rehnin johtamisesta: http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178767-...

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Tuo linkki on mainio !! Ehdottomasti luettava kommenteineen. Kertakaikkiaan hyvää tekstiä ja antaa todellisen kuvan Kepu Ollista. :))

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Piti vielä tämä kommentti laittaa tänne,

Hakijat Suomen Pankin johtokuntaan:

01. Kämäri, Pasi, KTM, toimitusjohtaja, Säästöpankkiliitto osk

02. Laukkanen, Kari, KTM, Suomen maajohtaja, Citibank Europe plc., Finland Branch

03. Lepomäki, Jukka, KTM

04. Luukkonen, Miikka, KTM, Head of Business Sales, Nordnet Bank AB Finnish branch

05. Nykänen, Marja, VT, apulaisjohtaja, osastopäällikkö, Finanssivalvonta

06. Peltonen, Tuomas, Ph.D., sihteeristön varajohtaja, Euroopan järjestelmäriskikomitea

07. Pikkarainen, Pentti, Ph.D., ylijohtaja, Valtiovarainministeriö

08. Puhakka, Mikko, Ph.D., professori, Oulun yliopisto

09. Rehn, Olli, D.Phil., elinkeinoministeri, kansanedustaja, Valtioneuvosto, Eduskunta

10. Siimes, Suvi-Anne, VTL, toimitusjohtaja, Työeläkevakuuttajat TELA ry

11. Sipilä, Kari T., DI, toimistopäällikkö, Suomen Pankki

12. Sovala, Markus, VTT, osastopäällikkö, Valtiovarainministeriö

13. Uusitalo, Roope, Ph.D., professori, Jyväskylän yliopisto

14. Virolainen, Kimmo, KTT, johtokunnan varajäsen, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)

15. Välimäki, Tuomas, KTT, osastopäällikkö, Suomen Pankki

Neljä hakijoista on toivonut, että he voisivat pysyä nimettöminä.

Seppo Hildén

Heh, ehkäpä vastaus Ollin Guggenheim-haluun löytyy niinkin yksinkertaisesti syystä, eli vaimon tahdosta.

Rehnin vaimohan on kulttuuri-ihmisiä, kirjailija, joka on jopa perustanut kustantamon (Ekrive Oy) omille kirjoilleen. Kyllähän tällainen kulttuurihenkilö haluaisi poiketa myös Guggenheimissa ianikuisten maatalounäyttelyjen välillä.

Siellä on voitu Rehnien kotona käydä kädenvääntöä Guggenheim-asiasta mutta tietäähän sen kumpi tällaiset kädenväännöt voittaa.

Olli saa mennä Suomen pankkiin ja vaimo saa Guggenheimin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset