Guggenheimin kummitus ei suostu kuolemaan
Helsingin Sanomat kertoi aiemmin, että elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) kannattaa Guggenheim-museon tuomista Helsinkiin. Rehn kertoi lehdelle pyrkivänsä budjettiriihessä edesauttamaan sitä, että valtion varoista löytyisi osarahoitusta kiistellylle museohankkeelle. Rehn uskoo, että eräänlaista vivuttavaa osarahoitusta voisi löytyä jopa 40 miljoonan euron edestä.
Rehn ilmoitti keskustelleensa valtion mahdollisesta rahoitusjärjestelystä museolle myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) kanssa. Hän ei kuitenkaan suostunut paljastamaan, kuinka nämä jutustelut olivat edenneet opetukseen rajuja leikkauksia ajaneen ministerin kanssa. Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet vastustavansa hallituksen osuutta Guggenheim Helsinkiin.
Ulkoasiainministeri Timo Soinin (ps) mukaan tästä asiasta ei edes keskustella, koska valtion rahaa ei museoon ole perussuomalaisten hallituskauden aikana luvassa. Soini kuitenkin painottaa, että yksityisellä rahalla museon voi hänen puolestaan rakentaa. Keskusta ja kokoomus puolestaan vaikuttaa olevan valmis sysäämään koko hankkeen Helsingin kaupungin ja suomalaisten veronmaksajien harteille. Perussuomalaisten kanta ei tule yllätyksenä. Puolueen kulttuurilinjat ovat alusta lähtien olleet melko nuivat, kun välillä on puhuttu jopa taiteilijoiden, kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen puolittamisesta ja lakkauttamisesta. Tilalle ehdotettiin taiteilijoiden mesenaattia, joka toimisi lahjoituksien varassa.
Elinkeinoministeri Rehn katsoo, että Guggenheim-hankkeella olisi iso elinkeino- ja matkailupoliittinen merkitys ei vain Helsingille, vaan koko Suomelle. Kyse on työllisyyden edistämisestä ja myös siitä, että Suomea tehdään houkuttavammaksi matkailukohteeksi. Monen suomalaisen tosin on ylitsepääsemättömän hankalaa hahmottaa, kuinka tämä hanke oikein voisi hyödyttää mäntsäläläistä mummoa, jolta leikataan jo toistamiseen tämän hallituksen aikana. Guggenheimin rahoituksen kerjääminen tällaisessa tilanteessa, kun hallitus suunnittelee samaan aikaan leikkaavansa yli kolmeakymmentä eri sosiaalietuutta, osoittaa poikkeuksellisen huonoa harkintakykyä ministeri Rehniltä. Ei turistien puute ole koskaan taiteesta johtunut, vaan maamme yleisestä ilmapiiristä sekä poikkeuksellisen kalliista hintatasosta. Kyllä tämä väkisinkin laittaa pohtimaan, että kuinkakohan paljon amerikkalaissäätiö oikein on sijoittanut Olliin?
Helsingin seudun kauppakamarin kaupan ja valionkunnnan puheenjohtaja Björn Teir arvioi viime vuonna, että Guggenheim Helsingin myönteinen talousvaikutus olisi jopa 41 miljoonaa euroa vuodessa. Teir katsoi museon työllistävän yhteensä noin 400 – 500 henkeä suoraan ja välillisesti. Teirin laski museon tietävän noin kolmen miljoonan euron nettolisäystä verotuloihin. Helsingin kaupungin vuosittaisiksi kuluiksi puolestaan on kaavailtu noin 13 miljoonaa euroa, joka varmasti tuntuu huomattavalta summalta, mutta on tästä huolimatta yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin mitä ensimmäisessä ehdotuksessa laskettiin. Teir ei suostunut valottamaan tarkemmin, millä laskukaavalla hän näihin tuloksiin oikein pääsi, eikä hän käsittääkseni ole myöskään valmis laittamaan omia rahojaan likoon tämän hankkeen onnistumisen puolesta, vaan kansan taskuille pitää tälläkin kertaa lähteä.
Julkiselle rahalle tuntuu aina olevan kysyntää. Guggenheim-museo on osoittautunut sinnikkääksi ja hankalaksi vieraaksi. Pirulainen ei ymmärrä lähteä, vaikka hanke on tyrmätty jo useampaan otteeseen ja oveakin on näytetty. Periaatteessahan Helsinkiin kaavailtu Guggeheim-museo ei poikkea paljoakaan parin vuoden takaisesta liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin lastensairaala -hankkeesta. Helsingin kaupungilta tarvittava panostus oli 80–90 miljoonaa. Yksityisrahoilla maksettavat käyttökustannukset puolestaan olisivat 26 miljoonaa euroa 20 vuodessa. Tähän päälle tulevat vielä noin 30 milj. euron perusmaksu säätiölle sekä vuosimaksu sopimuksen mukaan, joka olisi noin 2 – 3 milj. euroa.
Tähän mennessä on käynyt hyvin selväksi, että museo ei nauti kansan suosiosta, mutta tästä huolimatta Eteläsataman parhaalle ja kalleimmalla tontille kaavailtu museo jatkaa edelleen elämäänsä joidenkin poliittisten päättäjien projektilistoilla. Helsinkiin kaavailtua Guggenheimia pidetään investointinta Suomen kehittymiseen, ja sen uskotaan nostavan maamme kansainvälistä profiilia erityisesti ulkomaisia sijoittajia, työvoimaa, asiantuntijoita ja luovia aloja houkuttelevana paikkana. Mutta jos nyt totta puhutaan, niin kuinka moni teistä on koskaan matkustanut jonnekin pelkästään sen takia, että sieltä löytyy Guggenheim -museo?
Tai muuttanut.. investoinut? En minäkään, vaikka olenkin melko suuri taiteen ystävä, asunut useammassa eri maassa ja vieraillutin noin neljässäkymmenessä. Löytämäni Guggenheim-museot ovat olleet paikallismuseoihin verrattuna ylihinnoiteltuja, autioita ja vähemän kiehtovia. Lähinnä tässä taitaa olla kyse siitä tunteesta, kun päästään tekemään itse jotain tosi siistiä ja kansainvälistä ja joku muu maksaa sen. Kuten minua eilen muistutettiin, niin suomalaisethan maksoivat itse myös Venäjän keisareiden muistomerkit ja olivat siitä vieläpä kiitollisia.
Guggenheim-säätiöllä on mennyt taloudellisesti heikosti jo pitkään. Syöksy alkoi näkymään kunnolla vuonna 2012, kun sen Berliinissä sijaitseva museo suljettiin 15 vuoden talousvaikeuksien jälkeen. Tämä oli melkoinen takaisku ylpeän säätiön imagolle. Guggenheim Berliinissä kävi sen aukioloaikana noin kaksi miljoonaa vierasta, mikä ei kuulosta kovinkaan vakuuttavalta, jos ottaa huomioon sen, että 3,6 miljoonan asukkaan Berliini on koko Euroopan pääkaupunki, joka vetää vuosittain puoleensa yli 40 miljoonaa turistia. Tässä valossa tarkasteltuna Helsingin 550 000 vuosittaisen kävijän arvio tuntuu melko epärealistiselta, koska Suomea ei yleisesti ottaen pidetä kovinkaan vetovoimaisena maana.
Jopa romantiikan tyyssijana pidetyssä Venetsiassa, jossa vierailee päivittäin yli 60 000 turistia, on Guggenheim -museo vetänyt vuositasolla puoleensa vain noin 400 000 kävijää. Guggenheim-säätiön onneksi peräpohjolasta löytyi vielä yksi tarpeeksi tyhmä kansa, jolla on toistaiseksi pari lanttia taskujen pohjalla. Kansan keskuudessa on kuitenkin herännyt pelko siitä, että tämä päätös olisi karannut kokonaan demokratian ulkopuolelle. Kuka vetelee Guggenheim Helsingin naruista ja ketkä ovat käyneet löylyissä säätiön edustajien kanssa? Ja miksi keskusteluissa viitataan lähes aina Espanjassa sijaitsevan Bilbaon Guggenheim-museon menestykseen, vaikka ilmiötä ei ole onnistuttu toistamaan missään muualla? Jotkut ehtineet jo pohtimaan, että Guggenheim-hanketta käytettäisiin hämäyksenä, jotta leikkauksia koskevat keskustelut jäisivät sen alle.
Jos yksityinen ei siihen halua rahaa sijoittaa, eikä Guggenheim-säätiö halua laittaa omiaan likoon, niin kyllähän sen nyt maalainenkin tajuaa, kuinka kannattavaa bisnestä tässä oikein ollaan tekemässä. Guggenheimin kummistus ei vain suostu kuolemaan. Yhä uudelleen se nousee kalmistoista nakertamaan veronmaksajien euroja. Pelkästään tähän astiset suunnittelukustannukset ovat vieneet helsinkiläisiltä miljoonia. Nyt tätä taakkaa halutaan jakaa koko kansan kesken.
Lisää aiheesta: Guggenheim etenee kohti maaliaan
Eihän tämä Guggenheim pärjää kalleudessa ollenkaan esimerkiksi liikennehankkeille. Pelkkä pisararata maksaisi jo yli miljardin. Guggenheim pääsee hädin tuskin keskuskirjaston rinnalle. Jostain syystä taidemuseot herättävät tunteita enemmän. Muistan vielä monta vuotta kestäneen alatyylisen keskustelun Kiasmasta.
Mielestäni Guggenheimia voisi harkita sitten kun nykyiset taidemuseot saisivat riittävää rahoitusta. Niiden toiminnastahan on leikattu tappavaan tahtiin jo vuosikymmenien ajan. Ei kannata rakentaa pelkkää kulissia, joka jätetään heitteille muutaman vuoden jälkeen kun pitää saada vielä hienompi varsinkin kun nykyisillä museoilla olisi potentiaalia parempaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kangasalla lakkautettiin aktiivisia urheilukenttiä ja ulkoistettiin terveydenhoidon päivystyksestä puolet jotta saatiin kulttuurillinen suurteos = kangasala talo! Tuon piti tuoda kuntaan muuttovoittoa niin paljon että kangasalle rakennettiin taloja kuin sieniä sateella mutta kolme vuotta myöhemmin talo ei ole tuottanut kuin tappiota vaikka kävijämääriä on yritetty kaunistella jopa markkinakävijät vierailijamääriin ynnäämällä.
Ilmoita asiaton viesti
Joku tuossa eilen toi esiin, että tällä saadaan ajatukset ja huomio kivasti pois kipeistä leikkauksista, joita hallitus suunnittelee. Totta sekin. Mielestäni tämä osoittaa poikkeuksellisen huonoa harkintakykyä elinkeinoministeri Rehniltä, kun samaan aikaan ollaan leikkaamassa noin kolmeakymmentä eri sosiaalietuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Olli Rehniin sopii vanha lausahdus, ettei voi kauhalla kaapia, jos on lusikalla annettu.Hän oli jo Brysselissä sen historian surkein komissaari, yhtä surkea kuin katainen nykyään.Kummaltakaan ei kannata autoa ostaa, huijareita ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi häiritsevä piirre nykykehityksessä on, että museoiden oletetaan tuottavan voittoa ja sitä yritetään hankkia aika raadollisin keinoin. Museoissa pitää olla aina vähintään myymälä, jossa myydään yleistä museoon enemmän tai vähemmän liittyvää rihkamaa ja erilaista oheistuotetta tuskallisen kalliiseen hintaan. Toki pitää olla myös ravintola, jonka tuotteet on poskettoman ylihinnoiteltuja. Mielummin kävisin kahvilassa tai kirjakaupassa, joka on keskittynyt siihen omaan vahvuusalueeseensa.
Meidän pitäisi vain tunnustaa, että on olemassa sellaisia laitoksia, jotka eivät tuota suoraan voittoa mutta niistä on silti paljon hyötyä ja iloa ihmisille. Julkisen sektorin laitosten ei pitäisi yrittää juuri myydä mitään vaan jättää se kaupallisille tahoille, joille se on luontevampaa.
Ilmoita asiaton viesti
Museot ja kulttuuri pitäisi nähdä virkistystoimintana ja henkisen hyvinvoinnin luojana. Guggenheim-säätiö kuitenkin on kylmän laskelmoiva liiketoimintamalli. Se mitä yleensä tarjotaan, halutaankin yllättäen myydä.
Ilmoita asiaton viesti
vähän samaan tapaan tietyt tahot näkevät vaivaa kun kuntamme urheilutalo ”tuottaa tappiota”. Kyseinen laitos on 100% kunnan omistama yhtiö, voisihan se tietysti olla suoraan budjettirahoitteinenkin.
Miksi urheilutalon kaltaisen asian pitäisi tuottaa rahallista voittoa?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä pointti ja olen kanssasi täysin samaa mieltä. Useinhan nuo tappiotkin ovat vain näennäisiä. Helsinki esimerkiksi perusti erillisen yhtiön hallinnoimaan kiinteistöjään ja sitten Helsingin kaupungin omistamat yritykset vuokrasivat näitä samaisia kiinteistöjä Helsingin kaupungin omistamalta vuokrafirmalta. Saatiin yritysten ja joidenkin osastojen tulos näyttämään tappiolliselta. Samojen yritysten, jotka ennen muutosta hallinnoivat itse näitä kiinteistöjä, joissa ne toimivat. Jännää.
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi urheilutalon kaltaisen asian pitäisi tuottaa rahallista voittoa?”
Vertailu olisi validi mikäli urheilutalo maksaisi lisenssimaksuja jollekin ulkomaiselle taholle.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä lisäys Jarmolta. Epäilen kuitenkin, että tässä haettiin lähinnä takaa sitä, kuinka aivan perustavanlaatuisinkin virkistystoimintakin lasketaan tänä päivänä menoeränä, eikä suinkaan henkisen hyvinvoinnin lisääjänä ja elämänlaadun parantajana. Kaikessa tuntuu olevan hintalappu, mutta Guggenheimin kohdalla sitä ei juurikaan tujotella samalla tavoin kuin vaikkapa urheilutalon tai jääradan kohdalla.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan, en suoraan asiaa verrannut guggenheimiin vaan yleiseen ilmapiiriin ko asioissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tai toisaalta kuluja ovat lisenssimaksut siinä kuin sähkökin?
Ilmoita asiaton viesti
Guggenheimilla joku tekee rahaa, urheilutalolla ei.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samoilla linjolla Janne Zareffin kanssa: hallituksen on hyvä vähän vouhottaa Guggenheimiä sinne tänne, jotta huomio saadaan pois kipeistä asioista. Ei se nimittäin oikeasti ole tulossa.
Rakastan taidetta, myös nykytaidetta ja se kaikki tekee meille hyvää. Helsingissä on kuitenkin omannäköisemme, todella hieno Kiasma, jota kannattaisi kehittää. Nyt vaan niin päräyttäviä projekteja Kiasmaan että ihmiset tulevat varta vasten niitä katsomaan. En näe tarvetta ketjutoiminnalle. Meillä on sitä ja ABC:tä jo riivaksi asti.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, Helsingissä on Kiasma ja Helsingin Lasipalatsiin rakennetaan uutta Amos Anderssonia ja Espoossa on Emma. Jos Guggenheim uskoo, että vielä yhdelle on tarvetta, osoittakoon tämän uskonsa toteuttamalla tämän hankkeen kokonaan omilla rahoillaan.
Ilmoita asiaton viesti
EMMA:lla on kohtuuttoman huonot kävijämäärät näyttelyiden tasoon nähden. Edes kovalla panostuksella ei päästä kovin hyviin tuloksiin. Onhan se tietysti syrjässä. Siihen tilaan mahtuisi hyvin 500 000 kävijää vuodessa, jos ne jostain löytyisivät.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin sanottu Petra ja olen täsmälleen samaa mieltä.
Jos ihmiset nyt ensin saataisiin sinne Kiasmaan.
Ilmoita asiaton viesti
Joo tuo kiasma oli ihan nappi juttu. Muutetaan nimi. Guggen art museum esim. Ei tavitse maksaa rojaltteja. Turistit tuskin havaitsevat eroa.
Rehnin motiiveista en osaa sanoa juuta enkä jaata.
Ilmoita asiaton viesti
Petra muuten. Jostain syystä unohdit mainita, että hallituspuolueista PerusSuomalaiset ottivat heti kantaa Rehnin esitykseen. Rahaa valtiolta ei tipu eli se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Toiston poisto. Sattuuhan näitä sanoi siili kun tukkaharjan……
Ilmoita asiaton viesti
Rehn on varmaan unohtanut, ertä Guggiksen säätiön taiteesta voidaan nauttia ilman sitä Guggiksen omaa tilaakin. Yhtä hyvin ne taideteokset näkyvät.
””Guggenheimin taidemuseon kokoelmien modernismin klassikoista ja ajan amerikkalaisesta nykytaiteesta koostuva suuri näyttely avattiin Ateneumin taidemuseossa Helsingissä syksyllä 1957.[11] Vuonna 1994 esitettiin myös Helsingissä Ateneumin taidemuseossa modernismin klassikoita esittelevä näyttely Guggenheim-museosta.[12] Syksyllä 2008 avattiin Kiasmassa Full House, jossa museon Kouri-kokoelmaa oli täydennetty Guggenheim-museosta lainatuilla töillä.[13] ””
”” lainaus wikipedia ””
Olisi mielestäni oikein hyvä, josko tällä lainauslinjalla jatkettaisiin toistaiseksi, ja sitten kävijämääristä tehdyn todenmukaisen statistiikan mukaan laskettaisiin, kannattaako yhteiskunnan laittaa lanttiakaan Guggiksen sponssaamiseen. Pilotointia voisi aluksi tehdä vaikkapa 10 vuotta..
Jk. Koko Guggis liikeidea on ihan kuin suoraan kirjasta : ” Kuinka minusta tulee miljonääri ? ” eli, kun ostat tuon kirjan vitosella, niin jostakusta tulee miljonääri.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Täytyy myös muistaa, että Guggenheim ei ole ainoa mahdollinen yhteistyökumppani. Suomalaisia taiteenystäviä tuntuu kiinnostavan eniten vanhempi kotimainen ja eurooppalainen taide. Euroopassa olisi paljon potentiaalisia ja kenties kiinnostavampia vaihtoehtoja.
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1340685132972
Ilmoita asiaton viesti
Harri Hietala tuumasi, että Helsingissä on taidetarjontaa vaikka kuinka paljon nytkin. Hän veikkasi ettei kukaan turisti ole käynyt kaikissa Helsingin taidemuseoissa ja gallerioissa. Ja että kohta on vielä enemmän, kun Amos Rex valmistuu Kiasman viereen.
Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla. Suomeahan verrataan mielellään aina Ruotsiin. Helsinki on kuin Tukholman yksinkertainen, mutta söpö pikkuveli. Hiljalleen se silti Helsinkikin somistuu, kun kasvaa ja hengittää. Tänä päivänä innostava kulttuuri ei synny isolla rahalla, vaan se kumpuaa urbaanioloista.
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän Olli Rehn taikoisi 40 miljoonaa euroa verovaroja yksityisomisteiseen Helsingin fröökkynöiden eliittiriiheen, vaikka valtiolla ei riittänyt rahaa 20 miljoonaa edes Mediheliin henkien pelastamiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Sä et voi pukeutua parhaimpiisi ja mennä mediheliin patsastelemaan avajaisiin vaimon kanssa kuohuviinilasi kourassa.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen vertailukohde, Hannu. Naulasit sen. Ihmisen henki ei tässä klubissa paljoa paina.
Ilmoita asiaton viesti
Kohta ne keksivät että kävijöitä Guggenheimiin saadaan samanlaisilla tukitariffeilla kuin tuulimyllysähköllä. Valtio maksaa Guggenheimille tariffin mukaisen pääsylipun hinnan (50€) ja kävijän maksaman hinnan erotuksen jokaiselta kävijältä.
Sitten Guggis järjestää modernin performanssiesityksen nimeltä ”Leipäjono, eli ruoan ilmaisjakelu vähävaraisille”, sisäänpääsy 10 senttiä. Kahden kilometrin pituinen jono kulttuurinautintoa hakevia, kiertää pitkin Etelä-Satamaa päivittäin ja valtio pulittaa 49,90€ joka jannusta Guggikselle.
Kaikki aikaisemmat museokäyntiennätykset rikotaan ja Helsinki nousee Euroopaan todelliseksi kulttuuripääkaupungiksi. Vienninedistämistoimikunta saa lisäbudjetista muutaman miljardin kyseisen taideproduktion viemisestä ulkomaille Suomen tunnetuksi tekemiseen. Kiertue on fantastinen suksee lähes kaikkialla, varsinkin niissä muutamassa Afrikan pääkaupungissa mihin se saadaan vietyä. Ainoastaan Tukholmalaiset hieman nyrpistävät New York-Suomalaisen taiteen primitiiviselle voimalle pitäen sitä karkeana. Ihan vaan silkka kateuttaan.
Olli Rehnille myönnetään Ruokolahden Leijonan Ritarikunnan suurristi neliapiloineen ja hopea-auroineen Suomen historian menestyksekkäimmän kulttuurivientiprojektin isänä.
Ilmoita asiaton viesti
15 #
Saiskohan tän mitenkään kytketyksi johonkin Keskustapuolueen viksuista ja reiluista säätiöistä ? Ellei, niin Pekkarisen vävy saattaisi uhrautua yhteiskunnan eliitin parhaaksi.ja ottaa osaa, ainakin tukiaisiin. Pm Sipiläkin voisi uusia kutsunsa miljoonille ja laittaa nyt maininnan loistavasta kulttuuritarjonnasta. Yhteiskunnan piikkiin tulijat saisi tietenkin Guggis seteleitä ( 10 kpl / kk ) Voi sitä riemua ja juhlaa, kun kulttuuri rikastuisi monessa kerroksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos siihen paikkaan halutaan rakentaa jotain, joka mahdollisesti myös tuottaisi Suomen talouselämälle, muotoilulle ja taiteelle mainetta ja tuloa, niin rakennetaan komea Suomi-talo.
-Siellä olisi eri kokoisia tiloja kongresseille, jotka kuulemma ovat sankoin joukoin siirtämässä muutenkin kokouksiaan ym. turvalliseen Suomeen.
-Talouselämän tarpeisiin esittelytiloja eri tuotanto ym. aloilta.
-Tasokkaita ravintoloita merinäköalalla ja viinibaarit herrasväen käyttöön.
-Kuukausittain vaihtuvia myynti-taidenäyttelyitä nuorten suomalaisten taiteilijoiden käyttöön eri taiteen aloilta: arkkitehtuurista keramiikkaan ja huonekaluista tekstiilitaiteeseen ym.
-Taiteen outlet saisi myös oman tilan, joka vetäisi aina väkeä katsomaan mitä kivaa tarjonta antaisi heille juuri nyt tänään… Nuoret taiteilijat myisivät, näin uskon, vähän halvemmalla taidettaan, joka ei ole aikaisemmin mennyt kaupaksi.
Se olisi hieno näyteikkuna dynaamiseen Suomeen, jota ehkä meidän teollisuutemme ja vientiyrityksemmekin haluaisivat tukea. Se on myös Helsingin paras paikka, jota ei pitäisi tuhlata Guggenin herrojen esittelytilaksi.
Näen jo sieluni silmin, kuinka upeassa aulassa soitetaan vienoa pianomusiikkia livenä ja tyylikkäät kielitaitoiset oppaat ohjailevat kävijöitä eri tiloihin. Pidetään Suomen puolta ja näytetään keskeisellä paraatipaikalla, mitä meillä on tarjota omille ja vieraille!
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa siihen paikkaan, rantaviivaa tukkimaan, ei pidä rakentaa mitään. Ei ainakaan tuollaisia harmaita laatikoita. Sinänsä tuollainen taideteollisuuden ja arkkitehtuurin talo voisi olla hyvä ajatus. Mielestäni paras paikka sille, olisi se design-museon ja arkkitehtuurimuseon välissä oleva tila niin toteutettuna, että se yhdistäisi olemassa olevat rakennukset. Paikka on arkkitehtuurisesti haastava, mutta uskon, että meiltä löytyy arkkitehteja, jotka kykenevät siihen haasteeseen vastaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos siihen jotain pitää rakentaa niin rakentaisivat jättiläismäisen Bordelli-Casinon syöttölöineen, juottoloineen ja viihdekeskuksineen. Vegasista mallia ja turistien tulo olisi taattu.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän mennessä on käynyt hyvin selväksi, että museo ei nauti kansan suosiosta, …
Eikä ihme, eihän museota ole vielä edes avattu.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä tarkoitin lähinnä museo-hanketta, jonka sinäkin varmasti ymmärsit.
Ilmoita asiaton viesti
Kaiken tuon lisäksi se on tavattoman ruma eikä tuo mitään positiivista ja elähdyttävää Helsingin rantamaisemiin, mikä riittää yksinkertaiseksi perusteluksi koko hankkeen kumoamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Luulin, että hanke on jo kuopattu, mutta luulo ei ole tiedon väärti.
Olen käsittänyt, että Bilbao on ainoa menestystarina Guggenheim-viritelmissä. Sitäkin ihmiset menevät katsomaan Frank Gehryn vau-arkkitehtuurin takia, ei taiteen (jos puhutaan normituristeista).
Ilmoita asiaton viesti
Olet mielestäni oikeassa Mari tuossa ajatuksessa, että Guggeni Bilbaossa menestyy lähinnä Gehryn vau-arkkitehtuurin varassa. Lisänä on vielä Espanjan sään suuri vetovoima turisteille, jota meillä ei edes ole.
Sama juttu on Venetsian Peggy Guggenheim museossa. Rahoittajalla on luultavasti riittävästi rahoitusta takanaan ja koko museo on fantastisessa ympäristössä, jossa käy kymmeniä miljoonia turisteja vuosi toisensa perään. SE olikin ainoa Guggen-museo, jossa oli liikaa väkeä minun mielestäni.
Hyvä, siis lähin esimerkkimme on Berliini (sekin Saksan suosituin kaupunki) Siellähän lopetettiin Guggeni jo vuosia sitten huonon vetovoiman tähden. Museon kävijämäärät olivat 14-vuoden toiminta-aikana vain noin 1,8 miljoonaa. Siis alle 130 000 kävijää vuotta kohden ja meillä optimistiset laskelmat perustuvat noin 500 000 kävijään vuodessa! Eipä tarvitse kysellä lopettamisen syiden perään sen enempää.
Kävin itse viime joulun aikaan siellä katsomassa ”normaaliksi” taidemuseoksi muutettua näyttelyä ja siellä oli liikuttavasti jätetty yksi pieni huone muistuttamaan menneestä Guggen-yrityksestä. Museota rahoitti aikanaan Deutshe Bank ja se oli ihan hyvällä paikallakin, joten siitä ei ollut kyse. Tappiot on nielty hiljaisuudessa…
Puoltajien kannattaisi kysellä lähinnä juuri kannattavuuden perään! Laskut tappioista jouduttaisiin taas paikkaamaan veronmaksajien pussista, niin kuin muutkin liian optimistiset hankkeet.
Kuinkahan moni suomalainen itse kävisi tätä Helsingin tulevaa Guggenheimiä katsomassa muuta kuin yhden kerran, jos sitäkään? Meillä on hienot modernintaiteenmuseot Kiasma ja uusimpana Emma Espoon Tapiolassa, eikä niissäkään ole juuri kävijämäärillä juhlittu. Mistä saataisiin katsojat?
Venäjällä on omia upeita museoita pilvin pimein ja virolaisilla on uusin hieno Taidemuseo Kumu, mutta aina kun itse siellä olen käynyt, niin hiljaista on sielläkin. Mistä siis maksavat turistit haalitaan?
Ilmoita asiaton viesti
Martti Asikaiselle,
Olet tehnyt miehen työn kyseenalaistamalla Guggenheim-museon rakentamishankkeen valmistelutyön. Asian jatkokehittelyssä olisi otettava huomioon kaksi seikkaa.
1) Jos suomalaisin verovaroin halutaan edistää yksityisen ulkomaisen säätiön etua, olisi selvitettävä kuinka Suomen omat ja EU-julkisten hankintojen säännöksiä voidaan soveltaa sen yhteydessä olevissa julkisen sektorin hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa. Onko tähän mennessä toimittu olevassa olevien säännösten ja Suomea sitovien sopimusten mukaisesti?
2) Suomalaisen kulttuuriviennin edistämiseksi olisi käynnistettävä em.
säännökset huomioonottava uusi valmisteluprosessi, jonka tavoitteiden asettelu, suunnittelu ja toteutus ex-ante ottaisi huomioon suomalaisen kulttuurin edistämisen kansainvälisenä yhteistyöhankkeena tai suomalaista kulttuuria ja matkailua edistävänä kansallisena hankkeena
Suomea sitovien omien ja EU:n hankintamenettelyjen puitteissa.
Kun hankkeeseen liittyvät lähtökohdat on kartoitettu, tulevat toiminnot yksilöity sekä eri toimintojen tavoitteet ja tuloksellisuuden mittarit määritelty, voidaan ratkaista kumpaa kahdesta yllä olevasta menettelystä voitaisiin käyttää suomalaiskansallisten ja mahdollisten kansainvälisten yhteistyökumppanien intressien turvaamisessa.
Vähän vaikuttaa siltä, että Helsingin Guggenheim-museossa on edetty liian nopeasti tekniseen suunnitteluun ja rahoituskysymysten hoitoon vaikka hankkeen tavoitekysymykset ja toiminnallisuus ovat vielä hyvin alkutekijöissään. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, suomalaisuutta edistävät parhaimmalla tavalla suomalaiset itse. Kenellä on tarve antaa valtakirja tässä asiassa ulkopuolisille?
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki tämä lienee jo sanottu, mutta kertaus on opintojen äiti.
Guggenheimia ei tarvita siksi, että:
1) se ei tule kannattamaan – ja juuri turismin tuomista tuloista haaveillen sitä ajetaan läpi. Euroopassa on paljon parempia taidemuseoita kuin G olisi. Miksi esim. venäläiset tulisivat tällaista jenkkikamaa katsomaan kun heillä ovat omat loistavat taidekokoelmat Eremitaasissa?
2) meidän ei kannata rahoittaa verovaroin amerikkalaisen säätiön ansaintatoimintaa.
3) jos se olisi todellisuudessa kannattava, yksityistä pääomaa löytyisi kyllä riittävästi. Rahareikä se tulisi olemaan.
4) siitä ei olisi väitteistä huolimatta mitään hyötyä myöskään muulle Suomelle. Helsinkiläiset pääsisivät sentään kehuskelemaan, että meilläpä on tällainenkin. Siihen se ilo sitten kyllä rajoittuisikin.
Ilmoita asiaton viesti
Eli mitä voimme yllä olevista puheenvuoroista päätellä. Sen että Olli Rehn on nyt Guggenheim säätiön narussa ja heidän asiamiehenään tasaamassa Guggenheimin tappioita Suomen valtion ja Helsingin kaupungin budjeteista. Käytäntö joka voi onnistua vain Suomessa jossa alemmuudentuntoiset politiikkomme ja virkamiehemme ovat Amerikkalaisten narutettavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tässä hakemisesta ole kyse lainkaan, vaan poliittisesta virkanimityksestä. Taidan spoilata teiltä lopun yllätyksen ja sanon nyt heti suoraan, että Olli Rehn (kesk) sai jo paikan. Eipä muuta kuin onneksi olkoon, Oltsu. Tosi taitavasti teit.
Kenen mielestä on sattumaa, että juuri Olli Rehn toi juuri esiin tämän Guggenheim-sekoilun hieman ennen budjettiriiheä, jonka perussuomalaiset sitten järeästi torppasivat, kun hän nyt kerran muutenkin jää sitten poliittiseen paitsioon Suomen pankkiin? Pohdinkin tuossa ennen budjettiriiheä, että minkä ihmeen vuoksi se Rehn alkaa sekoilemaan 40 miljoonan euron Guggenheim-rahoituksien kanssa, vaikka tietää saavansa lunta tupaan. Soinillehan siinä vain palvelusta tehtiin, kun tuossa vaiheessa sillä ei ollut enää niin väliä, koska toinen pesti oli jo odottamassa. Pääsi Timppa sitten jyrähtämään, että ei lanttiakaan heru.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016090522266188_u…
Ilmoita asiaton viesti