Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Suomen väestörakenne käy lävitse huolestuttavia muutoksia

  • kuva: wikimedia commons
    kuva: wikimedia commons

Töitä tarjolla jopa tuplaliksalla, mutta suomalaisia ei kiinnosta. Tällä tavoin Iltasanomat otsikoi työttömyyttä käsitelleen uutisensa reilu kuukausi sitten Suomalaisille työntekijöille olisi Iltasanomien haastatteleman asiantuntijan mukaan ollut kysyntää jo pidemmän aikaa. Monen halukkaan kohdalla kielivaatimukset kasvattavat kuitenkin kynnystä lähteä. Tätä melko harva asiantuntija ottaa huomioon. Esimerkiksi Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen elelee omissa kuvitelmissaan, joissa jokainen suomalainen hallitsee hyvin toisen kotimaisen kielemme, jota vaaditaan alkuun pääsemiseksi muissa Pohjoismaissa. Jokainen lääkäri tai kaupan kassatyöntekijä ei puhu sujuvaa ruotsia tai edes välttävää sellaista.

Ei se ole mikään salaisuus, että Suomi on kaksikielinen maa pelkästään paperilla.

Mutta ei asiantuntija Penttisen kuitenkaan huolta tarvitsisi kantaa, sillä yhä useampi suomalainen jättää joka tapauksessa kotimaansa. Lähtijöitä on ollut palaajia enemmän jo useamman vuoden ajan. Tilastokeskuksen yliaktuaari Matti Saaren mukaan suomalaisten muuttotase kääntyi negatiiviseksi jo vuoden 2009 lopulla, eikä tilanne ole enää palannut entiselleen tämän jälkeen. Hän kuvaileekin Suomen rajaa kuin pyöröoveksi, jonka lävitse nuoret muuttavat monta kertaa ulkomaille ja takaisin. Jotkut jäävät, toiset palaavat. Päällimmäisenä syynä maastamuuton vilkastumiseen on ollut kotimaamme synkkä työllisyystilanne. Töitä on lähdetty etsimään ulkomailta, koska monelle nuorelle se on ollut ainoa mahdollisuus päästä työn syrjään kiinni. Käsissämme on paljon hukattua potentiaalia.

TUOREIMMAT MUUTTAJIEN ikää ja koulutustasoa selittävät luvut ovat vuodelta 2013, jolloin Suomeen palasi 8 068 suomalaista, kun taas ulkomaille lähtijöitä oli yhteensä 9 658 suomalaista. Pois muuttaneita oli näin ikään jopa 1 590 enemmän. Noin puolet maastamuuttajista olivat naimattomia. Suurin osa muuttajista edustavat nuorta työvoimaa, jotka ovat ikähaitariltaan noin 20 - 34 vuotiaita. Ylemmän korkeakoulututkinnon muuttajista oli saanut 877, kun taas alempi korkeakoulututkinto löytyi 959 muuttajalta. Koulutettujen muuttajien suosituimmat kohdemaat olivat Ruotsi, Saksa, Tanska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Kolme ensin mainittua ovat Suomen pahimpia kilpailijoita Euroopan innovaatiomarkkinoilla. Kaiken kaikkiaan Suomeen muutti vuoden 2013 aikana 31 940 henkilöä. Tietysti lähtevä nuoriso voidaan nähdä myös talouden kannalta positiivisena ilmiönä. He lähtevät ulkomaille kartuttamaan osaamista ja kokemusta, jota suomalaisilla yrityksillä ei ole juuri nyt tarjota. Jossain vaiheessa he ehkä palaavat ja tuovat osaamisensa takaisin kotimaahan. Tai sitten eivät. 

Seuraavana vuonna Suomesta lähti Tilastokeskuksen mukaan jo 15 490 henkeä, joka näkyi selkeänä piikkinä tilastoissa. Samalla vuoden 2015 aikana myös paluumuuton sekä nettomuuton osuudet pienenivät tuntuvasti, kun ulkomailta saapui 430 henkeä vähemmän kuin edeltävänä vuotena. Tällaista poismuuton aaltoa Suomi ei ole nähnyt sitten 70-luvun. Tilanne kuitenkin tasaantui vuoden 2015 aikana, jolloin kantasuomalaisia lähti ulkomaille enää 9 628. Tämä oli kuitenkin 2 729 suomalaista enemmän kuin mitä heitä tuli maailmalta takaisin. Toisaalta täytyy kuitenkin muistaa, että Suomi on vielä kaukana Irlannin taannoisesta taikatempusta, jonka aikana yli 300 000 työkykyistä ihmistä jätti kotimaansa. Irlanti kadotti noin 6 prosenttia väkiluvustaan, jonka myötä työttömyystilastot näyttivät jälleen hyviltä.

Suomen tilanne ei ole vielä huolestuttava, koska tulijoita on pääosin jopa tuplasti enemmän kuin täältä lähteviä, vaikka nettomaahanmuuton määrä olikin viime vuonna pienin yhdeksään vuoteen. Suomi sai ulkomaan kansalaisista viime vuonna muuttovoittoa noin 14 700 henkilön verran. Toisaalta samaan aikaan voidaan pohtia, että onko tällainen siirtolaisuus kansantalouden kannalta kestävällä pohjalla, kun koulutetut suomalaiset nuoret pakenevat synkkää taloustilannetta ja kouluttautumattomat kolmannen maailman ihmiset saapuvat korvaamaan heitä. Tilastoista tulisi mielestäni keskustella rehellisesti, eikä luoda yltiöpositiivisia kuvia huomisesta. Euroopan unionin ylläpitämän Eurostatin mukaan Suomi on onnistunut houkuttelemaan vähemmän muiden EU-maiden kansalaisia kuin Liettua tai Tsekki. Ja meillä on sentään Viro tuossa vieressä.

SAMAAN AIKAAN syntyvyys on kääntynyt rajuun laskuun. Tämän hetkisten ennusteiden mukaan kulua vuosi tulee jäämään historiaan ensimmäisenä vuotena, jolloin Suomessa asuvien kantasuomalaisten määrä kääntyy laskuun, kun taas uussuomalaisten ja maahanmuuttajien osuus näyttäisi kasvavan entiseen tapaan. Kuluvan vuoden aikana kuolleita on ollut 2 465 enemmän kuin syntyneitä. Lapsia oli viimeksi näin vähän vuonna 1896. Tilanne ei kuitenkaan ole tullut tilastokeskuksen tutkijoille yllätyksenä, sillä äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni ensimmäistä kertaa jo vuonna 2014. Tilanteen positiivisena on pitänyt lähinnä vieraskielisten Suomessa syntyneiden kasvava määrä.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Matti Saaren mukaan vastaavanlaisessa tilanteessa on oltu itsenäisen Suomen aikana vain kolmesti. Ensimmäisen kerran tämä tapahtui vuonna 1918, kun väestöä vaivasi niin sisällissota kuin espanjantautikin. Toinen piikki tapahtui talvisodan aikaan vuonna 1939 sekä vielä kerran 60-luvun lopulla, jolloin suomalaiset muuttivat töiden perässä Ruotsiin. Huippuvuosina 1969 - 1970 Ruotsiin lähti noin 40 000 ihmistä kumpanakin vuonna. Vuosien 1960–1979 välisenä aikana suomalaisia muutti kaikkiaan noin 322 000 naapurimaahamme. Jotkut heistä palasivat takaisin työllisyyden parantuessa 80-luvulla, toiset taas jäivät sille tielle. Ylen haastatteleman Saaren mukaan myös tällä kertaa syy on täysin luonnollinen. Suomalaiset ovat vanheneva kansa, eikä suurten ikäluokkien katoamiselle yksinkertaisesti voi mitään. Tämä kasvattaa väistämättäkin kuolleiden määrä. Todennäköisesti myös vuosien ajan jatkunut taantuma sekä lohduttomat tulevaisuusnäkymät näyttelevät myös huomattavaa roolia kantasuomalaisten syntyvyyden romahtamisessa.

Saari epäilee kantaväestön määrän vähenevän vielä useiden vuosien ajan. Ylen mukaan tämä on kertakaikkisen huono uutinen Suomen huoltosuhdetta ajatellen, vaikka maahanmuuton ansiosta maamme väkiluku ei tulekaan vielä hetkeen pienenemään. Tilastokeskuksen ja Taloustutkimuksen tekemien analyysien pohjalta eläkepommin uskotaan iskevän maahamme rajusti vuoden 2029 aikana, kun sotien jälkeen syntyneet poistuvat eläkkeelle suurina massoina ja luovat tätä kautta piikin huoltosuhteeseen.

Hetkinen, jokin ei nyt täsmää.

EIKÖ TÄTÄ SAMAA pelkokuvaa olekin viljelty jo vuosikymmenien ajan? Ja eivätkö suuret ikäluokat (s. 1945 - 1950) ole mukamaste vieläkään eläkkeellä? Nuorimmatkin heistä ovat kohta saavuttaneet jo 66 vuoden kunnioitettavan iän. Tuskin he nyt sentään kovin aktiivisesti enää ovat työelämässä mukana? Jostain kumman syystä maassamme pidetään edelleen yllä diskurssia, jonka mukaan kantasuomalaisten oma työvoimareservi ei riittäisi tämän eläkepommin jälkeisen palon sammuttamiseen, vaan siihen tarvitaan reippaasti vierastyövoimaa. Ja tämän työvoiman tulisi olla mahdollisimman halpaa.

Tässä välissä lienee aiheellista muistuttaa, että Suomessa oli kesäkuun lopussa 366 100 työtöntä työnhakijaa, vaikka kesäkauden pitäisi olla työllistymisen kannalta varsinaista sesonkiaikaa. Kun tähän lisätään päälle vielä 35 000 - 50 000 tukityöllistettyä suomalaista, niin päästään jo yli 400 000 työttömän työvoimareserviin. Heikon työllisyystilanteen lisäksi lähes kolmasosa suomalaisista saa tällä hetkellä eläkettä. Jos tämä ei kerta ole se runsaasti keskustelua herättänyt eläkepommi, niin mistä ihmeestä se sitten oikein saa alkunsa, kun suuret ikäluokatkin alkavat hiljalleen poistumaan jo paremmille laidunmaille?

 

 

     Lisää aiheesta:

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pahinta noissa "työ ei kelpaa edes tuplaliksalla, laiska suomalainen" -jutuissa on se, että niissä ei huomioida lainkaan esimerkiksi Norjan korkeita elinkustannuksia ja kielivaatimuksia. Toisin sanoen suljetaan silmät rahan arvolta ja verrataan sitä suoraan Suomeen. joka siis on täysin väärä lähestymistapa. Luodaan tarkoituksella diskurssia laiskoista työttömistä. Suomalaiset lehdet rakastavat työttömien pieksämistä. Olen muuten melko varma, että Suomessa puhutaan vielä vuonna 2040 sotien jälkeisistä suurista ikäluokista, jotka lähtee "ihan justiinsa kohta" eläkkeelle.

Jukka Laine

Mistä Martin mielestä johtuu ettei työllisyyslukemat parane?

Saksa ja Ruotsi ovat ottaneet runsaasti maahanmuuttajia, jolloin keski-ikä on pysynyt alhaisena ja tuottavuuskehitys hyvänä. Yhdysvallat ottaa joka vuosi miljoona nuorta maahanmuuttajaa, jolloin keski-ikä ei nouse ja talouden kantokyky ei heikkene. Maahanmuuttajat tarvitsevat asunnon, auton ja luovat kulutuskysyntää, sekä nostavat kansantuotetta.

Suomen mallissa kiinalainenkin maahanmuuttaja passivoituu. Olisiko mallissamme joku vika?

Kun suureen ikäluokkaan kuuluva lääkäri tai siivoaja jää eläkkeelle, niin tilalle pitää palkata uusi henkilö. Silloin saadaan kahden palkalla yhden työpanos, kun eläkkeellä olevalle maksetaan eläkettä.

Kun samaan aikaan yksityissektori supistuu mm. kiristyvien eläkemaksujen ja verojen takia, eikä eläkevarannoista haluta ottaa isompaa osuutta maksuihin, niin myös julkissektori joutuu säästämään eläkepommin takia. Kyse on matematiikasta loppupeleissä. Vielä kun on TES palkkaukset, niin joudutaan parantamaan hintakilpailukykyä harjoittelijoilla. 2040-luvulla tilanne alkaa parantua. Onneksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tähän liittyy monia asioita, ja varmasti epäonnistunut integrointi työelämään on yksi niistä. Facebookin puolella pohdin juuri, että tavallaan väestön pienentyminen on myös osa kehitystä ja modernisaatiota. Eihän väestön kuuluisikaan loputtomiin kasvaa, vaan pysyä yhteiskunnan tarpeiden ja kantokyvyn rajoissa.

Esimerkiksi Euroopassa väestönkasvu myötäili pitkään yhteiskunnan kehitystä sekä ennen kaikkea töiden automatisointia sekä primääri- ja sekundäärituotannon siirtymistä (lue: teollisuuden) kehittyviin maihin, kun taas paikalliset yhteiskuntamallit muuttuivat enemmän palveluyhteiskunniksi. Ja kun väestö sitten väkisinkin kasvaa maahanmuuton myötä ylitse yhteiskunnan tarpeiden, niin se luonnollisestikin lisää työttömyyttä.

Toinen keskustelija toi esiin myös hyvän huomion siitä, että ei elinikä suinkaan loputtomiin kasva, vaan se lähtee jälleen laskuun, kun elintaso laskee. Hän kuitenkin painotti sitä, että esimerkiksi Kanadan ja Australian talous pysyy vireänä nimenomaan jatkuvan maahanmuuton seurauksena. Muistutin kuitenkin, että Australiassa on yksi maailman tiukimmista maahanmuuttolaeista. Siellä pidetään nimenomaan huolta siitä, että ihminen saapuu jo "valmiiksi integroituna", pankkitili pullollaan ja suoraan työmaalle. Kanadaa puolestaan hyödyttää Yhdysvaltain välitön läsnäolo heidän markkinoillaan. Periaatteessa Kanada on kuitenkin melko hyvä vertailukohde, koska niillä on hyvin samankaltainen tuotantorakenne kuin meillä suomalaisilla (nojaavat runsaasti maa- ja metsätalouteen, kaivostoimintaan sekä kalastukseen).

Jukka Laine

Nimenomaan menestyvä maahanmuuttopolitiikka on sitä että maahanmuuttajat tuovat myös pääomaa maahan ja nuorentavat väestön keski-ikää. Suomen ongelma on että kuka hullu tänne toisi rahaa verotettavaksi. Palkka-taso nettona on surkea ja mahdollisuudet menestyä vähäiset. Muutoksen tulisi lähteä siis poliittisesta järjestelmästä liikkeelle mikä on lähes mahdottomuus.

Fakta on se että Suomi vanhenee ja askel lyhenee. Joko hyväksymme laskevan elintason ja velkavankeuden tai sitten uudistaudumme.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #6

Jukka Laine, kerrot maahanmuuttajien tuovan pääomaa maahamme ja samalla kerrot vain hullujen tuovan rahaa tänne verotettavaksi, voisitko perustella ristiriidan ?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tapani Elgland nosti Joukkovoima hallituspolitiikkaa vastaan -ryhmässä esiin sen tosiasian, että Työeläkevakuuttaja Tela:n mukaan (sijoitettuja) työeläkevaroja oli viime vuoden lopussa 180,9 miljardia euroa. Työeläkkeitä maksettiin noin 25 miljardia euroa. Tässä on hyvä muistaa myös se, että viime vuosi oli juuri se taitekohta, jolloin suurten ikäluokkien vuoksi maksettiin ensimmäistä kertaa enemmän eläkkeitä kuin mitä työeläkemaksuja kerättiin. Erotus oli 0,9 miljardia euroa, joka otettiin aikaisemmin kerätyistä ja sijoitetuista varoista.

Kuten Elglandkin tuolla totesi, niin tätä menoa nuo eläkekassoihin kerätyt rahastot riittävät noin pariksi sadaksi vuodeksi, vaikkei laskettaisi, että sijoitukset myös tuottavat koko ajan enemmän, mitä niitä kulutetaan. Eläkevaroista lähes puolet, 88,5 miljardia oli osakkeissa ja osaketyyppisissä sijoituksissa. Korkosijoituksissa oli 75,3 miljardia sekä kiinteistösijoituksissa 17,1 miljardia.
Niiden keskimääräinen tuotto viime vuonna oli 5 %, eli rahassa 8,4 miljardia euroa. Jos lasketaan korkoa korolle, on tuotto tänä vuonna noin 9 miljardia ja risat, eli rapeasti noin 10 kertaa enemmän kuin mitä sieltä viime vuonna otettiin.

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-181-milja...

Jukka Laine

Ne ovat poliittisia päätöksiä. Ongelmana on että eläkevarat ovat myös velkojen panttina eli luottoluokittajat ja sijoittajat seuraavat Suomen päätöksiä tarkasti. Ei tunnu mielekkäälle että pienten ikäluokkien maksuosuutta eläkkeistä kasvatetaan koko ajan ja samaan aikaan talous ja verotulot supistuvat.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #7

Käsittääkseni valtiolla on itse asiassa oikeus jopa käyttää ne hätätilanteen tullessa. Hätätilannetta ei ole tosin määritelty tarkoin, että mitä se tarkoittaa. Ne ovat nimenomaan vakuutena.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Saksa ja Ruotsi ovat ottaneet runsaasti maahanmuuttajia, jolloin keski-ikä on pysynyt alhaisena ja tuottavuuskehitys hyvänä."

Tuottavuuskehitys maahanmuuttajien ansiotako, perustelut?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Elimme koko nuoruutemme kuunnellen erilaisia analyysejä ongelmista, joita suurten ikäluokkien eläköityminen toisi tullessaan. Tulevaisuus vaikutti harmaalta kuin Suomi lokakuussa. Tekin varmasti tiedätte, että suurin kysymysmerkki on jo muutaman kymmenen vuoden ajan ollut, mistä me saisimme tarpeeksi työvoimaa palvelujen turvaamiseksi. Jokaisen suomalaisen nuoren tehtäväksi tulisi elättää kolme vanhusta, kun työelämä viimein alkaa. Suomeen tulisi täystyöllisyys, uskottiin.

Tämä oli enemmän kuin me edes toivoimme.

Kun katson nyt aikaa taaksepäin, niin huomaan kyllä, että parhaat vuodet menivät jo. Työllisyystilanne oli huipussaan vuosien 2007 - 2008 välillä, jona aikana minäkin ehdin käymään kolmessa eri vakityössä. Varsinaista pulaa työntekijöistä ei koskaan ollut. Jos totta puhutaan, niin työmarkkinoilla ei ole vieläkään kaikille tilaa, jonka vuoksi moni putoaakin niiden ulkopuolelle. Syrjäytyy ja katoaa. Lupaukset jäivät lunastamatta, vaikka meille uskoteltiinkin, että töitä kyllä riittäisi jokaiselle kynnelle kykenevälle ja muillekin. Siihen ajatukseen meidät kasvatettiin, ja siihen meidät totutettiin.

Tällä hetkellä tunnen lukuisia työttömiä graafikoita, datanomeja ja merkonomeja, raksamiehiä, maalareita ja kiinteistöhoitajia. On filosofian maistereita ja kasvatustieteilijöitä. Pätkätöiden perässä juoksevia levyseppiä ja hitsareita. Ihmisiä, jotka ovat opiskelleet toistakymmentä vuotta tullakseen sivutetuiksi, järjestelmän potkimiksi juoksupojiksi, joita voidaan käyttää häikäilemättömästi hyväksi, milloin mihinkin tarkoitukseen. Kiitoksena joustavuudesta heitä syyllistetään heidän työttömyydestään.

Moni kysyykin itseltään, että kuinka tässä näin oikein kävi?

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Tässä on käynyt näin siksi, että meitä ohjaavat yhä edelleen ihmiset, joiden omaa ajatuksenkulkua ohjaavat erilaiset ideologiat ja yhteiskuntateoriat.

Kollektiivinen illuusio jostakin abstraktiosta kuten hyvinvointivaltiosta, samaan aikaan kun se osoittautuu yhä kestämättömämmäksi ylläpitää ja erityisesti koska sitä ylläpidetään sellaisten ihmisten toimesta joiden omat asiat ovat vähintäänkin moitteettomasti, ja edelleen koska se käytännössä on johtanut aivan liian monissa yksityiskohdissaan päinvastaiseksi kuin nuo perinneideologiat muinoin määrittelivät, on kyseessä hirviö, jonka olemme luoneet tai vähintään sallineet luotavaksi.

"Puhtaalta pöydältä" pitäisi aloittaa koko suomalaisen yhteiskunnan ja valtion määrittely. Vanhoihin ajatusmalleihin ja rakenteisiin takertumalla vain syvennämme katastrofia, viimein riskeeraten jopa yhteiskuntarauhan.

Työmarkkinoiden osalta - kyseessähän on aivan luonnollinen seuraus omahyväisen ja itseensä käpertyneen kansakunnan hallinnon havainnointi-, muutos- ja reagointikyvyttömyydestä.

Se, että joku on joskus "luvannut jotakin", on yhdentekevää. Nyt pitää keskittyä vain ja ainoastaan käsillä olevaan tilanteeseen, ja sen edellyttämiin ratkaisuihin. Käsi ylös, joka vakavissaan kuvittelee poliitikkojen ja virkamieskoneiston tähän kykenevän.

Inhoan syvästi mustamaalausta ja tuomiopäivän ennustelua, kuten myös - vaikka ei helposti uskoisi - negatiivisissa asioissa pyöriskelyä. Mutta omat taidot eivät enää yllä parempaan, periksi antaminen ja syöksyn seuraaminen etäisyyden päästä on realistisempaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset