Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Helsingin Sanomissa nauretaan taas köyhille

  • kuva: uusi suomi
    kuva: uusi suomi
  • kuvaaja: tuntematon       edit: martti asikainen
    kuvaaja: tuntematon edit: martti asikainen

Kouvolan Sanomissa tähtitoimittajaksikin tituleerattu Oskari Onninen pohti Helsingin Sanomien viime sunnuntaisessa kolumnissaan mielenosoitusten mielekkyyttä. Onninen kertoi käyneensä mielenosoituksessa kerran, jos sitä nyt sellaiseksi edes pystyi kutsumaan. Tämä tapahtui kuulemma viime kesänä, kun Helsingissä pidettiin Meillä on unelma -tapahtuma. Paikan päällä esiintyi Jukka Poika, joka oli kolumnistille liikaa.

Tämän enempää kokemusta hänellä ei olekaan.

Onnisen mukaan huutaminen ja marssiminen on pelkkää tyhjännauramista ja ironiaa. Hän kertookin kiusanneensa ystäviään usein ajatusleikillä, minkä asian puolesta he olisivat valmiita osoittamaan mieltä. Toimittaja itse haluaisi suomalaiset villinneitä amerikkalaisia Oreo-keksejä jokaiseen kauppaan ja nurkkaukseen. Hän olisi valmis vaikka marssimaan sen puolesta.

Suomessahan on ollut jo hyvän tovin meneillään varsinainen Oreo-keksibuumi, vaikka en kuollaksenikaan saa päähäni minkä vuoksi. Euroopan toisella laidalla minut on pakotettu kokeilemaan Oreo-keksejä mitä kummallisimmissa koktaileissa, ja pelkkä ajatuskin niistä saa minut oksentamaan nauttimani aamupalan pitkin näppäimistöä. Kirjoitukseni ei kuitenkaan koske keksimieltymyksiäni, vaikka niistä mielelläni keskustelisinkin.

Tämän päiväisessä blogissani minä käsittelen mielenosoituksia.

Kyynisenä ihmisenä toimittaja kertoo pitävänsä mielen osoittamista ja varsinkin siihen liittyviä vallankumousfantasioita yksiselitteisen koomisena lipunheilutteluna. Hän ei voi sietää sitä, että vallanpitäjiin kohdistuva pettymys pitää kanavoida tunteiluun ja huuteluun. Tunteet eivät hänen mukaan kuulu politiikkaan, koska niiden perässä tulee aina populismi. Politiikan tulisi olla jäykkää ja kaukana rahvaasta kansasta, joka tuntee aivan liikaa näissä populistisissa rituaaleissaan. Kaukana ihmisistä, jotka vaativat outoja asioita kuten yhdenvertaisuutta ja köyhyyden vähentämistä.

Pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan köyhien suomalaisten määrä on kasvanut lähes miljoonaan, joista on tullut parempiosaisten silmissä yhteiskunnan muukalaisia . Helsingin sanomien viime vuonna tekemä suuri köyhyyskysely tukee tutkimuksen tuloksia. HS:n selvityksen mukaan huomattava osa hyvätuloisista on sitä mieltä, että köyhyys on ihmisen oma vika. Tätä on vaikea selittää niille 332 000 työttömälle työnhakijalle, jotka olivat työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman katsauksen mukaan työttömänä toukokuussa. Tai niille 22 800 ilmaiseksi puurtavalle henkilölle, jotka ovat syystä tai toisesta ajautuneet kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Työ- ja koulutuskokeilussa olevista 12 700 suomalaisesta puhumattakaan.

Suomi voi huonosti, eikä sitä pitäisi väheksyä. Köyhyys on karannut täysin käsistä, joka on kasvattanut myös ruoka-avun tarvetta huolestuttavaa tahtia. Pelkästään evankelis-luterilaisissa seurakunnissa jaettiin viime vuonna noin 300 000 kiloa EU-apuna tulleita elintarvikkeita. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön ruokajakelun ovelta lähtee tätä nykyä yli kilometrin mittainen jono. Päivän aikana Kallion pisteellä vierailee usein yli 3 000 vähäosaista noutamassa ruokalahjoituksia ja kotitaloustarvikkeita. Ja se on vain yksi sadoista suomalaisista ruoanjakelupisteistä. Pohjoismaisen ruoka-apuselvityksen mukaan pelkästään pääkaupunkiseudulla ja Turun alueella jaettaisiin jopa 2-3 miljoonaa kiloa ruokaa vuosittain. Jos he haluavat heilutella lippujaan ja kaataa köyhiä kurittavan porvarihallituksen, niin voiko heitä siitä syyttää?

Populismi ei kuitenkaan ole ainoa syy, minkä vuoksi koko mielenosoittamisen traditio tuntuu Onnisesta niin kummalliselta. Häntä ahdistaa myös se, että hyvin usein mielenosoituksissa vaadittujen naiiviuksien - kuten sotien loppumisien tai hallitusten eroamisien - lisäksi mielenosoituksia organisoivat pääosin tahot, joilla on jo itsellään huomattavasti valtaa.  Hän puhuu tietystikin liitoista ja etujärjestöistä. Hän näkee sen ongelmana, että jokaiseen mielenosoitukseen liittyy eturyhmiä, jotka pyrkivät saavuttamaan hyötyjä pelkästään itselleen. Heidän etunsa ovat ilmeisesti toisilta pois. Tämähän on melko perinteinen suomalainen ajattelumalli, johon törmään arkielämässä lähes päivittäin.

Luodaan turhia vastakkainasetteluja samassa veneessä istuvan köyhän väestön ja keskiluokan välille. Olisin toivonut kolumnistilta hieman perusteellisempaa selvitystä näkemykselleen. Jos köyhyysrajan alapuolella elävät eläkeläiset eivät itse pyri aktiivisesti ajamaan heidän omia etujaan, niin kenen hän oikein uskoo niitä sitten ajavan. Johan meillä on nytkin kaksi eläkeläisillä vaalivoittoon ratsastanutta puoluetta hallituksessa. Tai kuka toisi esiin kehitysvammaisten elämässään kohtaamia haasteita ja syrjintää, jos kehitysvammaiset eivät itse sitä tekisi? Kuka ajaisi opiskelijoiden etua ja kenen asia on suomalainen köyhyys?

Helsingin Sanomista on tullut yläluokkainen moralisointivälinne, jossa tavallisten kuolevaisten yläpuolelle itsensä asettavat toimittajat voivat vikistä kaikesta, mikä heitä milloinkin sattuu vain ottamaan pattiin. Lehden taso on laskenut jo vuosien ajan, mutta vasta viime aikoina olen ollut huomaavinani sen vajonneen enbuskemaisen pieruhuumorin tasolle, jossa markkinaliberalismin nimeen vannovat toimittajat heittävät hetulaa huono-osaisten kustannuksella. Köyhien kiusaamisesta tuntuu saavan tissiotsikoiden jälkeen kaikista helpoimmat klikkaukset. Talousongelmien kanssa painivalle Helsingin Sanomillehan tämä kyllä kelpaa. Helppo raha.

Kaikkein absurdeimpana tapauksena helsinkiläistynyt heinolalainen piti maaliskuussa järjestettyä traktorimarssia, jonka voimin maataloustuottajat vaativat kartelleja ja keinottelijoita kuriin, byrokratiahimmeleitä alas ja ruoan halpuuttamiselle pisteen. Onnisen mielestä läpeensä tuetun elinkeinon harjoittajilla ei ole oikeutta osoittaa mieltä. Esimerkkinä käytetään maatalousyrittäjien 26 päivän lomaoikeutta, jonka aikana valtio maksaa lomasijaiset maatalousyrittäjälle. Hän kuitenkin unohti mainita lomaoikeuden koskevan vain sellaisia yrittäjiä joilla on kotieläimiä. Ei heidän elämäänsä sentään kadehtimaan kannata alkaa, koska loput 339 päivää vuodesta ovat työpäiviä - joka ikinen viikonloppu ja arkipyhäkin. Töitä. Maalaispojaksi kolumnisti tuntuukin tietävän aika vähän maanviljelijöiden arjesta. 

Tiedänhän minä toki sen, että Suomessa on aina suhtauduttu melko nuivasti mielenosoittamiseen, mutta aivan tällaista ulostuloa en kuitenkaan osannut odottaa. Toimittaja Onnisen mukaan omien oikeuksien ja etuuksien ajaminen on tunkkaista eturyhmäajattelua, mutta hän ei ole kuitenkaan valmis tekemään selvää eroa sen välille, mikä on eturyhmäajattelua ja mikä taas asiallista omien etujen ajamista. Tottakai me suomalaiset olemme etuoikeutettuja, kun saamme elää Onnisen kaltaisten ihmisten Shangri Lassa, mutta se ei kuitenkaan tarkoita etteikö yhteiskunnan sisällä esiintyisi taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta. Kaikkien suomalaisten arki ei ole punavuorelaista lattea ja kahdeksan euron lapparia Eteläisellä Hesperiankadulla. Suomen karun todellisuuden selvittämiseen ei tarvita kovinkaan kummoisia lahjoja. 

Pitää vain uskaltaa kurkistaa oman kuplansa ulkopuolelle.

 

Helsingin Sanomissa julkaistun kolumnin löydät täältä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (79 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Köyhyyshän ei ole ilo köyhälle, vaikka se joitain naurattaakin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ei todellakaan. Parikymppisenä elelin armeijan jälkeen tovin muutaman euron päiväbudjetilla. Nuudelipussi maksoi sen 70 senttia ja sitten vuoroteltiin, että syödäänkö tänään nuudeleita vai makaroneja. Joskus oli varaa perunoihinkin. Ei se elämä mitään juhlaa ollut.

Kolumnisti Onninen kyseenalaistaa mielenosoitusten tarkoituksen. Häntä pitäisi näpäyttää, sillä jokainen vähänkään kotimaansa historiaa tunteva tietää, että säädyttömän Onnisenkin äänioikeus saavutettiin vuoden 1905 mielenosoitusten ja suurlakon seurauksena. Samalla äänioikeuden saivat myös suomalaiset naiset. Ensimmäisenä Euroopassa ja kolmantena koko maailmassa. Suomeen tuli demokratia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Periaatteessahan kaikki suuret yhteiskunnalliset linjanmuutokset, mitä ihmiskunta on koskaan kohdannut, ovat tapahtuneet mielenosoitusten ja kansannousujen kautta. Joskus verisesti, toisinaan sulassa sovussa ja yhteisymmärryksessä. Ei niitä tosiaankaan kannata väheksymään alkaa. Se nimittäin olisi silkkaa typeryyttä ja tietämättömyyttä.

Tottakai minä ymmärrän, että Onnisen kolumnin pointtina oli ilmeisesti se, että Suomessa osoittavat mieltään vain ne, joilla menee jo valmiiksi hyvin. Tämän kaiken hän selvitti käymällä viiden minuutin pyörähdyksen Meillä on unelma - tapahtumassa. Toimittajalla on oikeus hänen mielipiteeseensä, ja minulla velvollisuus kritisoida häntä siitä - sulassa sovussa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Onneksi mainitsit tuon Onnisen kolumnin blogisi innoituksena. En olisi ilman apuasi osannut tulkita tuota köyhille nauramiseksi. Ilman tuota viittausta olisi itse asiassa aika mahdotonta tunnistaa yhteyttä. Koin kolumnistin ivailevan hyvin tasapuolisesti kaikille mielenosoittajille. Toki kolumniin sopiva karrikoiva ja kärjistävä tyyli tekee puolestaloukkaantumisen helpoksi, sitä en kiellä.

Asiassa Onninen on kuitenkin mielestäni oikeassa. Ei mielenosoitusten järjestämisen taustamotiivina yleensä ole asioihin vaikuttaminen, vaan itsensä tärkeäksi kokeminen, teen jotain merkityksellistä. Samalla tavalla monien mielenosoittajien taustamotiivi ei ole harha vaikuttavuudesta, vaan kokemus että tekee jotain konkreettista pelkän valittamisen sijaan, olen ainakin yrittänyt. Toki osa lähtee mukaan puhtaasti karnevaalitunnelmasta nauttiakseen, mikä tämän mielenosoituksen aihe on? Sitten on vielä ne jotka tulevat paikalle poliisin kanssa tapellakseen, vastustin sortovaltaa. Toki mielenosoitus saattaa toimia järjestön markkinoinnin kannalta tehokkaasti ja mahdollistaa oman kannattajajoukon kasvattamisen. Siellä asiansa evangelisti pääsee saarnaamaan jo konvertoiduille, jolloin myös hän voi kuvitella tekevänsä jotain merkityksellistä, ehkä merkittävääkin.

p.s. Onninen ei suinkaan vaadi Oreo-keksejä jokaiseen kauppaan, vaan luopui koko missiosta kun niitä jo monessa on. Itsekin pidän Domino-keksistä enemmän, joten en aio osoittaa mieltäni Oreo-keksien[kään] saatavuuden puolesta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Jos et ole huomannut, niin tänä päivänä erityisen aktiivinen mielenosoitusten saralla on ollut Joukkovoima hallituspolitiikkaa vastaan -järjestö. Ja marssit, iskulauseet ja banderollit kuuluvat ennen kaikkea vasemmistolaiseen kulttuuriin.

Nyt Suomessa on alettu järjestämään myös #Yövuoroja, joista seitsemäs on ensi lauantaina. Maaliskuun lopusta lähtien Nuit Deboutin osallistujat ovat vallanneet Pariisissa julkisia tiloja ja muuttaneet ne kansalaisten vuorovaikutuksen, luomisen ja oppimisen tiloiksi, ja nyt nämä Joukkovoiman aktiivit ovat ilmeisesti omaksuneet tavan myös Suomeen. Myös traktorimarssille nauraminen ja ilkkuminen osoitti mielestäni erittäin huonoa tilannetajua. Suomalainen maatalous on kuolemassa. Globalisaation ensimmäinen todellinen uhri.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Aivan, sitä koitinkin sanoa. Järjestetään itselle tekemistä joka saa kokemaan itsensä merkitykselliseksi. En kai väittänyt ettei mielenosoituksilla olisi fuktiota, luulin ainakin sanoneeni päin vastoin. Voi olla hengen nostatusta ja voi olla joukkojen kärsivällisyyden ylläpitämistä (koska se varsinainen vaikuttaminen kestää) jne. Se ei kuitenkaan todista että mielenosoituksilla olisi merkitystä itse asian osalta.

Tänään taitavat rekkakuskit osoittaa mieltään periaatetta vastaan, joka on hyväksytty 21 vuotta sitten eli [tavaroiden ja] palveluiden vapaa liikkuvuus EU:ssa. Minua ihan pikkasen hymyilyttää.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #10

Facebook-seinälläni yksi kaveri juuri kommentoi hyvin, että taatusti löytyi silloin 111 vuotta sittenkin paljon tavallista kansaa ja eliittiä, jotka ajattelivat, että kaduilla mellastaa vain anarkisteja ja huligaaneja. Tyhjäntoimittajia ja köyhiä - lippuja heilutellen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #41

Aivan varmasti ajatteli jos silloin protestoitiin jotain joka oli jo päätetty 21 vuotta sitten?

No vakavasti puhuen, en pistäisi juurikaan arvoa mielenosoitukselle päätöksen syntymisen suhteen, jos päällä on yleislakko. Kuten sanoin hengennostatukseen ja omien kärsivällisyyttä ylläpitämään (konkretian lume) miekkari oli varmasti hyödyllinen.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #42

Vallankäyttöä on sekin, että ottaa itselleen mandaatin päättää mikä on "eturyhmäajattelua" ja mikä sitten taas ihan "oikeutettua" asioiden ajamista. Onnisen kirjoituksessa tuo raja vaikutti olevan hyvin mielivaltainen aivan kuten vaikkapa jollain diktaattorilla joka nyt vain "ei tykkää" jostain ja sattuu "tykkäämään" jostain.

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka kehitysvammaiset. He ovat yhteiskunnassa aika marginaalissa ja eivät ole yleensä kovin aktiivisia osallistumaan mielenosoituksiin. Jos nyt kuitenkin kehitysvammaisten oikeuksia ajavat yhdistykset saisivat aikaan mielenosoituksen esimerkiksi heidän entistä heikompia taksikyytioikeuksia vastaan, olisiko tämäkin vain "eturyhmäajattelua" pahimmasta päästä? Onnisen kirjoituksesta saa sellaisen käsityksen, että olisi. Vain siksi, että mielenosoitus on hänen mielestään väärä tapa ajaa asioita. Millä perusteella tämä ajattelu ei olisi hänen omaa hyvääosaisten ihmisten länsimaalaisten vammattomien "eturyhmäajattelua"? Oletettavasti Onninen on vammaton ja hyväosainen hänen täytyy käytännössä olla, jotta hänen kirjoituksensa julkaistaisiin koluminina Hesarissa. Rehtiä olisi ollut häneltä edes myöntää, että hänet itsekin voidaan nähdä jonkin eturyhmän oikeuksien ajana. Sellaisen eturyhmän, joka hyötyy siitä että mielenosoituksiin vaikutuskeinona suhtaudutaan jatkossakin äärimmäisen negatiivisesti.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #45

En toisellakaan lukemisella saanut tolkkua kommentistasi, joten kysyn vilpittömästi. Miksi ihmeessä kukaan järjestäisi mielenosoituksen, jos se on kohderyhmän mielestä negatiivinen asia? Lähtökohtaisesti muiden mielipiteellä ei liene merkitystä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yleensä mielenosoitukset pyrkivät vaatimaan jotain muuta tekemään jotakin jollekin asialle jonka eteen ei itse viitsitä tehdä mitään. Sen sijaan että osoitetaan mieltä vaikkapa vanhusten olojen parantamisen puolesta, mielenosoittajien pitäisi kääriä hihat ja tehdä asialle jotakin.

Ja taas tuo köyhyyspuhe on suhteellisuudentajutonta soopaa joka saa höpöttäjän näyttämään vastenmieliseltä. Tämä on maailman taloudellisesti tasa-arvoisin maa joka käyttää sosiaaliturvaan rahaa enemmän kuin mikään maa maailmassa per bkt. Verkkojen läpi tippuja voi olla köyhä, mutta mitään systemaattista köyhyyttä täällä ei ole ollut ihmisikään. Oliko Tälläisiä mielenosoituksia kymmenen vuotta sitten kun perusturva oli paljon heikompi kuin nyt?

Ja edelleen, kai kaikki iloitsevat edellisen kahdeksan vuoden kehityksestä kun köyhät ovat nostaneet tulojaan ja rikkaat menettäneet?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Minä olen käsittänyt, että viime aikoina olleet suuremmat mielenosoitukset ovat käsitelleet lähes koko hyvinvointiyhteiskuntaa. Toivoisin myös, että esimerkiksi pienyrittäjät ja freelancerit ottaisivat enemmän osaa keskusteluun, koska ei heilläkään helppoa tämän päivän Suomessa ole.

Sinun köyhien tulojennostossa käytetty kaavasi oli muistaakseni virheellinen, koska et laske mukaan inflaatiota. Jätät myös huomiomatta sen, että vuoden 2008 toukokuussa työttömiä työnhakijoita oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 184 000 henkilöä. Tänä päivänä heitä on jo 332 000 henkilöä. Tottakai kustannukset nousevat, kun määrät kasvavat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Totta helvetissä lasken mukaan inflaation. Siinä ei ole mitään virhettä.

Kustannusten ei ole mikään pakko kasvaa mikäli tukien määrää alennettaisiin sitä tahtia kun saajien määrä kasvaa. Nyt niitä on päin vastoin nostettu.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #8

Laitahan sanojen söpöjen sanojesi lisäksi laskelmia ja faktaa pöytään, niin katson kestääkö se analyyttisempää tarkastelua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Olen luultavasti kymmenen kertaa linkannut sinulle Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston. Tulonjaon kokonaistilaston tiedot esitetään aina saman vuoden rahassa jolloin inflaatio on huomioitu.

Jyrki Paldán

Laskeskelinkin jo sekuntteja milloin Pekka ryntää sylkemään harhaluulonsa ja (tahalliset) väärintulkintansa ulos, jälleen kerran. Aivan kuten aina jos joku mainitsee mitään eriarvoisuudesta tai köyhyydestä.

"Yleensä mielenosoitukset pyrkivät vaatimaan jotain muuta tekemään jotakin jollekin asialle jonka eteen ei itse viitsitä tehdä mitään."

Täysin perusteeton ja posketon väite. Mitä itse tuumisit jos samanlainen väite heitettäisiin ilmoille esimerkiksi yrittäjistä ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisestä? Itkevät vain muilta lisää kun eivät itse viitsi tehdä mitään!

"Tämä on maailman taloudellisesti tasa-arvoisin maa..."

Joka on siitä huolimatta kasvattanut eriarvoisuuttaan yli kolmekymmentä vuotta niin tulojen kuin varallisuudenkin suhteen. Eikä se tilanne silloin kolmekymmentä vuotta sittenkään ollut vailla taloudellista epätasa-arvoa.

"... maa joka käyttää sosiaaliturvaan rahaa enemmän kuin mikään maa maailmassa per bkt"

Tulonsiirtoihin, ei sosiaaliturvaan.

"Verkkojen läpi tippuja voi olla köyhä, mutta mitään systemaattista köyhyyttä täällä ei ole ollut ihmisikään."

Köyhä on köyhä, päätyi hän köyhäksi mitä reittiä tahansa. Häntä ei varmasti lohduta pätkääkään ettei kyseessä ole systemaattinen ilmiö, vaan jokin "yksittäinen" toimintahäiriö, joka nyt vain sattuu kohdistumaan myös satoihin tuhansiin muihinkin.

"Ja edelleen, kai kaikki iloitsevat edellisen kahdeksan vuoden kehityksestä kun köyhät ovat nostaneet tulojaan ja rikkaat menettäneet?"

Niin, noh.. niin;
Pienituloisimman kymmenyksen tuotannontekijätulot ovat kasvaneet kahdeksan vuoden aikana n. 6%, ja saadut tulonsiirrot noin 11%. Suurituloisimman kymmenyksen tuotannontekijätulot ovat laskeneet noin 1%, ja saadut tulonsiirrot kasvaneet 43%.

Pekka on siis tavallaan ihan oikeassa. Hupaisaa on vain tuo rusinoiden poimiminen pullasta. Jos tarkasteluhorisonttia levitetään yhteentoista vuoteen, luvut muuttuvat "hieman". Silloin pienituloisimman kymmenyksen tuotannontekijätulot kasvoivat noin 12%, ja saadut tulonsiirrot 15%. Parastuloisimman kymmenyksen tuotannontekijätulot taas kasvoivat hulppeat 55% ja saadut tulonsiirrot 43%.

Unohdit muuten tällä kertaa mainita leipäjonojen huvijonottajista, joilla ei oikeasti ole mitään ruoka-avun tarvetta, vaan muuten vain viettävät päivät pitkät jonottelemalla ilmaista ruokaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ja maa on myös tasannut tulonjakoa siitä mitä se oli 50 vuotta sitten.

Suomalaiset sosiaaliturvafanaatikot eivät osoita mieltään turvaverkkojen reikiä vastaan vaan kinuavat lisää ansiotonta rahaa.

Leipäjonot pitäisi olla vaihtoehto niille jotka kieltäytyvät rahallisesta tuesta. Tottakai niille on tarvetta jos ei syystä tai toisesta osaa asioida sossun kanssa. Molempia ei tietenkään tarvita samoille kavereille.

Ja puutteen tai kurjuuden yhdistäminen suomalaiseen köyhyyteen on ihan oikeasti mielenvikaista.

Reijo Jokela

"Pari vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan köyhien suomalaisten määrä on kasvanut lähes miljoonaan",

Tuo köyhyys onkin mielnkiintoinen asia, sillä virallisten määritelmän mukaan jos on sata ihmistä, joista 48 tienaa kymppitonnin ja loput 5000 ei ole olemassa köyhiä sillä köyhyysraja on 3000.
Jos sitten 4 noista 5000 tienaavista saa palkankorotuksen, niin virallinen köyhyysraja nousee 6000:een ja syntyy 48 köyhää.
Kun tällainen on köyhyyden virallinen määritelmä, jonka pohjalta keskustelu köyhyydestä käydään, niin voidaan hyvällä syyllä sanoa, että koko keskustelu on täyttä paskaa, kunnes siitä aletaan puhua järkevältä pohjalta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Köyhyysraja Suomessa on hieman yli 1 100 euroa. Jos jokin on täyttä paskaa, niin tuo sinun esimerkkisi. Kotitalous on köyhä silloin, kun sen käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % väestön keskimääräisestä käytettävissä olevasta tulosta. Suomessa on yhdet Euroopan pienimmistä tuloeroista tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen kuilut kasvavat. Tilastokeskuksen mukaan (2015) noin 700 000 suomalaista elää tälläkin hetkellä köyhyysrajan alapuolella. Tilastot ovat viime vuodelta, jonka jälkeen työttömyys on syventynyt vain entisestään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Esimerkkisi on toki hyvin kärjistetty, mutta osoittaa tehokkaasti termin ongelmallisuuden. Mielikuvissa köyhyys mielletään helposti kurjuudeksi. Ei oikeastaan palvele ketään että tilastollisessa tarkastelussa puhutaankin suhteellisesta köyhyydestä. Köyhien määrä ja jopa osuus voi jatkaa kasvuaan vaikka kaikkien, kaikkein köyhimmänkin reaalitulot kasvaisivat. Osuus tosin ei voi saavuttaa 50%, mutta voi lähetä sitä loputtomasti.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tilastoja lyötyy myös ihmisten todellisista ansioista, ja myös ne puhuvat karua kieltä. Tuossa ylempänä käytin juuri esimerkkinä Tilastokeskuksen lukemaa vuodelta 2015, jonka mukaan noin 700 000 suomalaista tienaa alle 1100 euroa. Tottakai vääristymisen mahdollisuus on olemassa, jos napataan tietynlainen otos, ja lasketaan siitä mediaani, mutta tässä tapauksessa puhumme ihmisistä, jotka ovat selkeästi tämän alapuolella.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #15

Totta ihmeessä noita on paljon, mieleen tulee montakin ryhmää. Määritelmähän tekee sen, ettei alle köyhyysrajan voi käytännössä olla kovin paljon vähempää kuin 20% ihmisistä. Tuo on noin 16%, en oikein näe miten osuutts voitaisiin juurikaan pienentää?

Reijo Jokela

Tokihan se on kärjistetty, mutta tuo esimerkki vain kuvaa miltä pohjalta koko keskustelu lähtee. Voisihan tuota kärjistää vielä lisää. valtio, jossa 49% tienaa kaikki tulot ja loppujen 51%:n tulot on nolla ei ole köyhiä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Totta viserrät, kuten sanoin termin ja mielikuvan ristiriita hankaloittaa keskustelua. Nyt hyväksyin poikkeuksellisesti tuon köyhä-termin, jota usein halutaan käyttää pienituloisen sijaan juuri sen luoman mielikuvan vuoksi. Ongelmallinen se on kuitenkin koska pienituloinen saattaa olla varakas ja suurituloinen saattaa olla vähävarainen. Yleensä kiukuttelen myös termistä, enkä pelkästään määritelmästä...

Jyrki Paldán

Se on yksi parhaimmista köyhyyden määritelmistä tällä hetkellä ja juurikin sen funktionaalisuuden takia. Kun köyhyys sidotaan määritelmällisesti alueen keskipalkkaan, se heijastaa hyvin tehokkaasti köyhien sosioekonomista asemaa ja jopa heidän ostovoimaansa. Hintataso kun määräytyy lähes aina hyvin pitkälti alueellisesti palkkojen mukaan.

Epätarkka se toki on, kuten kaikki kansantaloudelliset määreet, mutta silti paljon parempi kuin esimerkiksi absoluuttiset rajat(edes ostovoimakorjattuna). Se on myös luonnollisesti käyttökelpoinen vain vertailtaessa taloudeltaan samankaltaisia maita.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jos kaikki saisivat 1100 € lisää, poistuisiko Suomesta köyhyys? No ei, vaan määritelmän mukaan köyhyyden raja olisikin 1760 ja köyhiä olisi edelleen 700 000. Huolestuttavinta tässä on, että tämä on siis "yksi parhaimmista köyhyyden määritelmistä tällä hetkellä". Sinänsä tuo ei olisi itsessään ongelma, jos puhuttaisiin vaikka pienituloisista. Sen osaisi satunnainen lukija ehkä mieltää suhteelliseksi määritelmäksi.

Onko sinulla ajatusta miten nykymääritelmän mukaan köyhien osuuden voisi vapaassa yhteiskunnassa painaa vaikkapa 10% tasolle?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #30

Jos kaikki saisivat 1100€ lisää, olisi mahdollista että alueellinen hintataso nousisi vastaamaan uutta kysyntää, ja edelleenkin köyhimmät tulisivat nippanappa toimeen. Käytännössä asia on noin kaikissa vertailukelpoisissa maissa. Funktionaalisesti siis köyhyyden määritelmä ajaa tehtävänsä.

"Onko sinulla ajatusta miten nykymääritelmän mukaan köyhien osuuden voisi vapaassa yhteiskunnassa painaa vaikkapa 10% tasolle?"

Pienillä tuloeroillahan se onnistuisi varsin näppärästi. Vaihtoehtoisesti sen voisi toteuttaa myös pudottamalla mediaanipalkka huomattavan alas. Köyhyys voisi olla jopa nolla, mutta se ei tietenkään missään nimessä saa olla kokonaisvaltainen tavoite, johtuen juurikin käytetyn mittarin ominaisuuksista.

Kritiikki köyhyyden mittaria kohtaan on ihan perusteltua ja sen toimiminen edellyttää varsin että varsin laaja spektri olettamuksia yhteiskunnan toiminnasta pitää paikkaansa. Se on silti paras mittaamaan sitä asiaa, jota sillä pyritään mittaamaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #34

En minä kuvailemaasi mekanismia epäile, mutta pointtini on ettei köyhien lukumäärän taivastelu aja lainkaan niiden köyhien tai kenenkään pienituloisten asiaa. Ainakin itse, jos saisin tehtäväksi vain vähentää köyhien määrää, ehdottaisin verotuksen progression voimakasta lisäystä asteikon alapäässä. Käytännössä siis vähentämällä vähemmän tienaavan kansan puoliskon käytettävissä olevia tuloja, köyhyys vähenisi merkittävästi. Minä saisin kiitosta ja hienon palkintoviran.

Jos eri suuruiset tulot jakautuisivat lineaarisesti kasvaen, olisi nykymääritelmän mukaan 30% köyhiä, vaikka tuloerot olisivat hyvinkin pienet. Nyt köyhien osuus on 16% (perustuen tuohon Asikaisen heittämään 700 000 köyhään), mutta sitä moititaan surkeaksi. Käytännössä esittämäsi "pienet tuloerot" olisi erittäin radikaali muutos, miten ajattelit sen toteutettavan?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #37

"Ainakin itse, jos saisin tehtäväksi vain vähentää köyhien määrää, ehdottaisin verotuksen progression voimakasta lisäystä asteikon alapäässä."

Niinpä, siksipä onkin väärin ajaa politiikkaa yksisilmäisesti köyhyysmääreen mukaan. Senhän mainitsinkin jo edellisessä kommentissani. Noinkin monimutkaisen mittarin toimivuus katoaa välittömästi kun yhteiskuntaa pyritään muokkaamaan vain sitä tuijottaen, mutta niin kauon kun niin ei tehdä, mittaari toimii suhteellisen hyvin tarkoituksessaan(paremmin kuin vaihtoehdot).

Vähän samaan tapaan kun työttömyyden määritelmä on suhteellisen hyvä mittari kuvaamaan työttömyyden aiheuttamia ongelmia ja talouden toimintaa, mutta keskittymällä sen parantamiseen kapeakatseisesti päädytään vain jos jonkinlaisiin haitallisiin perversioihin, kuten ilmaiseen pakkotyöhön, pakkoyrittäjyyteen tai vaikka tiputtamaan työtä aktiivisesti hakemattomat pois laskuista.

"Jos eri suuruiset tulot jakautuisivat lineaarisesti kasvaen, olisi nykymääritelmän mukaan 30% köyhiä, vaikka tuloerot olisivat hyvinkin pienet."

Yritin kovasti ohittaa tämän väitteen irrelevanttina, mutta en voi vastustaa kiusausta todeta että se ei pidä paikkaansa. Jos esimerkiksi suomen pienituloisin kansalainen tienaisi miljardin, jonka jälkeen jokaisen kansalaisen tulot lisääntyisivät lineaarisesti sentillä, ei köyhyyttä nykyisen määritelmän mukaan olisi olemassakaan.

"Käytännössä esittämäsi "pienet tuloerot" olisi erittäin radikaali muutos, miten ajattelit sen toteutettavan?"

Siihen voitaisiin päästä kuten siihen on useaan kertaan aikaisemminkin päästy; työvoiman neuvotteluaseman parantamisella, julkisilla työllisyysprojekteilla, tulonsiirroilla ja verotuksella. Mikään niistä tuskin on erityisen radikaalia, vaan ne ovat historiallisesti hyvinkin tavanomaisia toimenpiteitä.

Radikaalejakin vaihtoehtoja on tietysti olemassa, kuten esimerkiksi tuotantovälineiden yhteisomistus tai vaikka koko tulonjaon ja merkittävien omistusoikeuksien demokratisointi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #46

Palataan asiaan kun Suomen pienituloisin tienaa miljardin.

Reijo Jokela

"sidotaan määritelmällisesti alueen keskipalkkaan"
Mediaanituloon.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #49
Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

Hyvä kirjoitus! Kiitos!

Minäkin reagoin Onnisen juttuun Hesarissa, ja jopa kommentoin siellä Laalin nimellä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos paljon Raili,

olisi mukava kuulla, että minkälaisen analyysin sinä sinne laitoit. Tässä ei ole nyt Helsingin Sanomien tunnuksia käsilläni.

Seppo Hildén

Onninen on musiikkitoimittaja, joka sai 15 minuutin julkisuutensa suututtamalla Cheekin levyarvostelussaan niin, että sai porttikiellon tämän pressitilaisuuteen.

http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---Kolumnit...

Mielenosoitusten syvällinen journalistinen pohtiminen ei taida olla Onnisen vahvinta aluetta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kyllä jollain tavalla pitäisi rajoittaa kaiken maailman musiikkitoimittajien kirjoittelu yhteiskunnan ilmiöistä. Kohta joku taloustoimittaja kirjoittaa kolumnin päättömistä autoilijoista, eihän se sovi. Voitaisko tähän vaatia joku viranomaiselta koetta ja maksua vastaan saatava kolumnipassi, jossa määriteltäisiin sallitut aiheet? Samalla olisi ehkä paikallaan ottaa käyttöön myös blogi- ja kommenttipassit.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

No onhan se nyt hemmetti, kun kirjoituksillaan itsensä elättävät ihmiset kirjoittavat väärin ja toisten tontilla. ;)

Seppo Hildén

Musiikkiaiheissa pysyminen ei auttaisi Onnisen tapauksessa, sillä mies on cv:nsä mukaan opiskellut Tampereen yliopistolla visuaalista journalismia. Hälytyskellojen pitää aina nousta kun taustalla luuraa Tampereen Yliopiston journalismiopetus.

Objektiivinen tiedonvälitys - sitä käsitettä ei Tampereella opiskelleille edes opeteta. Ja tästä ne olivat siellä Yliopistolla jopa julkisesti ylpeitä 1970-luvulla, nykyään vaan salassa ylpeitä.

heh.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuosta Cheek -jutusta en ole kuullutkaan. Hän tietääkseni aikaisemmin kirjoitteli Ylioppilaslehteen, ja häntä pidetään nousevana tähtenä toimittajien taivaalla. Ei siinä, kyllä miehellä sanat ovat hallussa. Kirjoitusten pitääkin herättää tunteita. Täsä vain tuli henkilökohtainen rajani vastaan, vaikka köyhyys ja suomalaisten tilanne ei minua itseäni juuri koskettakaan.

Käyttäjän MikaPeltola11 kuva
Mika Peltola

Kaikkein eniten minua ihmetyttää joidenkin kirjoittajien suorastaan raivokas halu vähätellä suomalaista köyhyyttä ja jopa kieltää sen olemassaolo. Taitavat olla yrityksiä vaimentaa omantunnon ääni...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Joidenkin ihmisten vain on yliysepääsemättömän vaikeaa koettaa käsittää jotain sellaista, mitä he eivät itse ole koskaan kokeneet. Köyhyys on kuin lapsuuden mörkö sängyn alla tai näkki vedessä. Todellisuudesta irtautuminen ja silmien sulkeminen on aivan liian helppoa, jos se ei kosketa sinua itseäsi.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Joidenkin mielestä kansalaisen on ilmeisesti syytä ottaa vaan kädet ristissä ilolla kiittäen vastaan kaiken sen mitä taloudellinen- ja poliittinen eliitti heille armollisuudessaan on suomassa, eli murusia ja orjuutta.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Kiitos Martti, että olet valveilla.

Jos Hesari julkaisee kirjoituksen, jossa toimittaja halveksii köyhiä, tarkoittaako se lehden asennetta yleensä vai voisiko olla, että päätoimittajan aika ei ole riittänyt Onnisen artikkelin/kolumnin sisällön arvolataukseen.

On tärkeää ylläpitää diskurssia, jossa puututaan moniarvoiseen mielipiteen muokkaukseen, jota lehdistö ym. media herkästi saattaa käyttää hyväkseen.

Hiljaisuus tarkoittanee aina hyväksyntää. Siksi on välttämätöntä nostaa esille myös muita näkökulmia, kun ja jos selkeä vähättely tunnistautuu kirjoituksista tai sanomisista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Täytyy sanoa, että Helsingin Sanomat on muutenkin ottanut huomattavasti uusliberaalimman ja kovemman asenteen kuluneiden vuosien aikana. Mukaan mahtuu näön vuoksi muutama kriittinenkin ääni, mutta pääosin sen sanoma on muuttunut on kovan oikeostolaista ja ennen kaikkea elitistä. Sen huomaa,kun katselee että kenelle annetaan palstatilaa ja milloin, tai jos ottaa hyvän otoksen tietystö aiheesta ja summaa artikkeleiden ja otsikoiden sanoman yhdeksi diskurssiksi. Hyvän esimerkin tarjoaa myös Washingtoniin muuttanut huippulahjakas Saska Saarikoski, jonka kirjoitukset huokuvat oikeistolaista ilosanomaa, vaikka hän pukeekin ne kauniisti proosaan.

Kenties tällä linjan muutoksella on jotain tekemistä sen kanssa, kun vihreät ovat muuttuneet yhä enemmän markkinaliberalismia kannattavaksi puolueeksi ja kalastelleet tätä kautta nuoria ja menestyviä kokoomuslaisia, tai sitten Hesari ei edes pyri enää miellyttämään kaikkia. En tiedä.

Joka tapauksessa Helsingin Sanomat laittaa itsensä huonoon koloon flirttaillessaan tällaisten asioiden kanssa. Lehti ei nimittäin ole vielä päässyt täysin eroon entisestä punavihermaineestaan. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että vasemmalle kallellaan olevat näkevät Hesarin liian oikeistolaisena, ja oikeisto puolestaan punavihervasemmistolaisena. Viime vuosina syventyneet talousongelmat kielisivät vähän tällaisesta ongelmasta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ehkä tässä pätee sama kuin lätkätuomareilla. Jos molemmista fanikatsomoista huudetaan aasia, olet todennäköisesti objektiivinen ja tasapuolinen. Vaihtoehtoisesti kannattaa ripustaa pilli naulaan, koska olet toivoton...

Kun Uusi Suomi aikanaan kaatui, ei ollut enää niin selkeää vertailukohtaa. Pidin itse silloin Hesaria selkeästi demareihin kallellaan olevana. Onhan tuo sittemmin vihertänyt jonkin verran, mutta vasemmistolaisuutta en ole itse tunnistanut. Markkinaliberalismia on vaikea nähdä, jos katsoo vaikkapa heidän THL:n kanssa toteuttamaansa alkoholimonopolin pönkityskampanjaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #38

Pahus kun tuonne jäi noin paljon pahoja kirjoitusvirheitä ja ehdit jo vastaamaan viestiin. Tämä älypuhelimen kanssa räpläily on kyllä ihan vietävän turhauttavaa puuhaa kaatosateessa, kun joka kolmas painallus menee huti.

Minun pitää tosiaan tutustua siihen kamppanjaan myöhemmin, kun en osaa siitä oikein mitään sanoa. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin en ole tällä hetkellä täysin kartalla kaikista suomalaislehdistön melskeistä, vaikka aktiivisesti seuraankin.

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

On selvää, että aikakaudet kulkevat sykleinä. Kun nyt elämme aikaa, jossa ympärillämme on runsautta, mutta ostovoima pysähtyy keventyneisiin lompakoihin, joudutaan käymään aivan erilaista puolustautumista kuin suo, kuokka ja jussi aikoihin.

Tällä hetkellä näennäishyvinvointia tarjoava toimeentulotuki saattaa hämärtää ymmärrystä omasta, turvattomuuspaikasta yhteiskunnassamme.

Suomessa kansaa on ajettu kurjistumiseen saakka työpaikkojen kadottua. Samaan aikaan suuryritysten on varaa maksaa miljoonien osinkoja.

Vielä viime eduskuntavaaleissa köyhät asettivat toivonsa Perussuomalaisiin, mutta ovat sittemmin joutuneet tunnustamaan tosiasiat.

Demarit niittävät nyt heikko-osaisten ääniä, kun sen sijaan Vasemmistoliitto on täysin kyvytön puheenjohtajavaihdoksesta huolimatta.

Maastamme puuttuu johtajuus, joka pysäytettäisi kansakunnan kahtiajakautumisen tien. Nyt ollaan jo menty liian kauas sovittelun polulta - yhteiskuntarauhan merkitystä ei haluta ymmärtää ennenkuin kansan hermo pettää.

Köyhyys on aina seurausta valtaakäyttävien ylimielisyydestä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Heikki Patomäki kertoi mielestäni kaiken oleellisen esimerkeillä höystettynä, kun hän ilmoitti teatraalisesti katkaisevansa välit Helsingin Sanomien kanssa. Ihan kaikkea en allekirjoita, mutta ihan hyvä aloitus keskustelulle.

http://patomaki.fi/2015/06/hesarin-aika-on-ohi/

Toisenlaisen lähestymistavan tarjoaa kirjailija Joonas Konstig.

https://joonaskonstig.com/2013/06/08/miksi-en-tila...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Patomäeltä klassinen rengin kosto isännälle. Jos ei anneta ruokaa, niin en sitten syö! Hesari ei ole riittävästi pitänyt minun näkemyksiä esillä, niin en anna heille enää haastatteluja!

En malta olla mukailematta Esko Roineen näyttelemää Rautakalliota Reinikainen-sarjasta. Eihän sitä muuten professoriksi pääsisikään.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Sellaisen ihmisen joka väittää, ettei Suomessa ole köyhyyttä niin voi vaikka kysellä kotikuntansa kotisairaanhoidosta kuinka paljon onkaan ihmisiä, joilla ei ole varaa välttämättömiin lääkkeisiin. Muitakin köyhyyden tiedon "lähteitä" on olemassa jos on vain halua niitä etsiä, leipäjonot toki ne näkyvimmät. Suomi on muuttumassa ja on jo muuttunut "nihilistiseksi" yhteiskunnaksi, malli Wahlroos, Lepomäki, jossa oma etu ajaa yhteisen edun ohi.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Minusta HS:n päätoimittaja on tehnyt melkoisen pohjanoteerauksen hyväksymällä tuon Onnisen kirjoituksen. Saahan sitä kirjoittaa millaista tuubaa tahansa, mutta ei Hesarin olisi ihan kaikkea pakko julkaista saatika maksaa siitä kirjoittajalle.

Joissain maissa halutaan kuolla demokratian puolesta ja kuollaankin. Osoittaa yhdenlaista mauttomuutta ja ylimielisyyttä ajatella, että mielenosoitukset ovat pelkkää ironista lipunheiluttelua ja tyhjää huutamista tuolla tavoin kuin Onninen väittää. Turkissa vasta ammuttiin Pride-kulkuetta kumiluodeilla ja vesitykeillä. Ehkä Onninen toivoo samaa lähestymistapaa Suomeenkin? Mallia voi toki ottaa myös lähempää – vaikkapa Venäjältä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Eilen kiersi paljon hauskoja meemejä, joissa pohdittiin että mitä niillä mielenosoituksilla ja lipunheilutteluilla koskaan on oikeastaan saavutettu.

- Demokratia Suomeen, 1906
- Yhdysvaltain kansalaisoikeuslaki, 1964
- Vietnamin sodan loppuminen, 1975
- Ranskan kansannousu, 1830
- Apartheidin loppu Etelä-Afrikassa, 1991

Ja näitähän riittää.

Jos ajatellaan, niin LGBT-oikeudetkin lähtivät liikkeelle kansanliikkeestä ja mielenosoituksista. Kyllähän minä Oskari Onnisen tapauksessa ymmärrän kuitenkin sen, että hän halusi vain dissailla mielenosoituksia ja puhua siitä, kuinka niissä tavoitellaan aina vain omia etuja. Suomesta löytyy kuitenkin useita eri ihmisryhmiä, joiden etuja ei aja politiikassa kukaan. Eikö heillä olekin silloin täysi moraalinen oikeus ja syykin tavoitella niitä mielenilmauksien kautta?

Joukkovoima hallituspolitiikkaa vastaan -mielenosoitus oli käsittääkseni ainakin symbolisesti aika onnistunut, kun se järjestettiin muistaakseni viime kesän lopussa tai syksyllä. En ollut itse paikalla, mutta moni oli ja olen kuullut juttuja ja nähnyt videoita. Myös tuo parjattu traktorimarssi oli menestys. Kaikesta huomasi, että keskustan polvet tutisivat kun heidän ydinkannattajaryhmänsä ajeli traktorilla koko matkan Helsinkiin kertomaan mielipiteensä.

Onnisen kolumnin pointtina oli ilmeisesti se, että Suomessa osoittavat mieltään vain ne, joilla menee jo valmiiksi hyvin. Tämän kaiken hän selvitti käymällä viiden minuutin pyörähdyksen Meillä on unelma - tapahtumassa. Toimittajalla on oikeus hänen mielipiteeseensä, ja minulla oikeus kritisoida sitä. Sulassa sovussa.

Reijo Jokela

Huomasiko muuten kukkan laittaa niitä "negatiivisia" asioita, joita mielenosoituksilla on myös saatu aikaan? Eikös lähes kaikki sotilasvallankaappaukset ja tällaiset ole seurausta mielenosoitusten aloittamasta kehityksestä, kuten nuo mainitsemasikin asiat.
Lähes jokainen ilmiö maailmassa saadaan näyttämään hyvältä asialta sellaisella yksikertaisella kikalla, että ummistetaan vain silmät kaikelta negatiiviselta ilmiön ympärillä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #55

Huomasiko Reijo itse, että kolumnisti väitti mielenosoituksia turhiksi ja populistisiksi, joilla ei todellisuudessa saavuteta juuri mitään. Sotilasvallankaappaukset muutenkin ovat sotilasvallankaappauksia, eivät mielenosoituksia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #56

Hetkinen, suuri mielenosoitus -> lainsäädäntöä muutetaan = todiste miekkarin tehokkuudesta, mutta suuri mielenosoitus -> sotilasvallankaappaus = mielenosoitukseen liittymätön ilmiö? Matti, ei sinulla yleen noin pahasti tipahda pallo. Tuota ei pysty perustelemaan mitenkään. Kolumnistin väite on todennäköisesti tosi, että mielenosoitus on vain oire eikä syy kumpaankaan "seuraukseen" ja päätökset tehdään niiden taustatekijöiden perusteella jotka aiheuttivat sen mielenosoituksen. Jos mielenosoitus on syy ensimmäiseen, on rehellistä myöntää myös toinen. Ei rusinoita sentään ihan miten vain voi poimia.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Toisaalta on yhtä mielenkiintoista että puolueilla, etenkin kolmella suurimmalla, myös lietsotaan olevan jotain näitä ihmisiä vastaan. On nimittäin ihan rehellisesti todettava että nykytilanteen aiheuttajia ovat kaikki eduskuntapuolueet ja äänestäjät sekä tukijat omalla ahneudellaan.

Aikoinaan 2007 kun Kataisen sanottiin pettäneen vaalilupauksensa, unohdettiin nopeasti että kaikki muut puolueet keskustaa lukuun ottamatta lupasivat lisää palkkaa hoitajille. Keskustakin sanoi että he kannattavat jotain sen tyyppistä, mutta varmana vaalivoittajana ei lähtenyt lupaamaan suoraan mitään.

Vuonna 2011 oli tilanne pahempi, eikä ulospääsyä vasemmistoenemmistöisessä hallituksessa ollut, ilman että maa ajautuisi kaaokseen hieman joka asian suhteen. Niinpä kun ohjelman kiusallisimmat, niin vasemmistoliiton kuin vihreiden, kuin demareidenkin tietämät päätökset tulivat esiin, lähtikin luistelu muualle ja etenkin kokoomuksen syyttäminen. Sellaistahan se joskus on, että yhtenä päivänä sitä tuulettaa Arhinmäkenä Säätytalolla että nytpä saatiin Vasemmiston kädenjälki hallitusohjelmaan, mutta väistyä kainosti syrjään kun se alkaa häiritsevästi näkyä.

Nyt 2015 hallituksessa on oikeastaan sama ketkä siellä ovat, kysymys on vain pitkitetäänkö ongelmia niiden nykyisissä puitteissa vai hankimmeko lisäksi uusia uudistamalla puitteita. Sen jälkeen kun puitteet ovat valmiit missä ratkaista jotain, esim. sote- ja monet muut vastaavat laajasti arkeen vaikuttavat kysymykset, niin voidaan arvioida miten tämän hallituksen eteneminen sitten onnistui. Tällä nelivuotispätkällä pitäisi tulla jo paitsi sote- myös kaikenlaista muuta jännää. Jos seuraava hallitus on kovin eri näköinen ja ei halua jättää tältä vaihtoehdolta kiveä kiven päälle, niin sitten se on vapaa tekemään niin. Yleisestä ja muodikkaasta vastustuksesta huolimatta tätä aikoinaan jo PARAS-hankkeena edennyttä muutosta ovat olleet vuorollaan edistämässä kaikki eduskuntapuolueet ja ministerinsä myötä sinetöijäksi, kuin kohtalon ohjaamana, valikoituivatkin perussuomalaiset.

Lopuksi sanonpa vielä, että aina ilo lukea näin analyyttinen ja kiihkoton kirjoitus.
Keep up, good work!

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Mielenkiintoinen keskustelu.

Hyvivointivaltion suomalainen malli luo siis köyhyyttä ja työttömyyttä.

Näinhän täytyy olla, koska tällaisessa mallissa ollaan eletty ainakin minun koko aktiivinen työhistoriani. Malli on siis huono ja se on purettava.

Itse kävin lukaisemassa abrot mielenkiinnosta sosiaalipolitiikasta ja sosiologiasta 2000. Siellä todettiin, että hyvinvointivaltio on sosiaalivaltio, jossa valtiolla on keskeinen rooli elintason ja hyvinvoinnin järjestämisessä. Tämä on siis epäonnistunut?

Vaikka julkiset menot, veroaste, julkisen sektorin koko on suurempi kuin koskaan ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan. Vai johtuvatko juuri siitä.

http://www.stat.fi/til/tjt/2013/01/tjt_2013_01_201...

Sikäli tämä on jännä juttu. 1190 euroa kuukaudessa. Mediaanitulo on oli samalla hetkellä 23770e vuodessa. Keskituloksi ilmoitettiin 3280 eli lähes 40000e vuodessa.

Keitä nämä pienituloiset ovat. Itse tunnen muutamia. Omat lapset. Opiskellaan ja välillä tehdään töitä. Jos pienituloisen elämä on sellaista. Ei sitä ihan kurjaksikaan voi sanoa. Riittää rahaa vielä hiukan matkailuunkin. Tietenkin kysymys on mihin rahat käyttää ja miten elää. Onko kulutusvelkaa, meneekö rahat juhlimiseen jne..

Ihan omana näkemyksenä voisin kuvitella, että ainakin tämän laatuinen köyhyys on hiukan erilaista kuin joskus aiemmin suomessa. Absoluuttistakin köyhyyttä esiintyy, mutta lienee siinä melkoinen vaikutus juuri tuolla elämäntavalla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kuvitelmilla on huono ratsastaa, kun rinnastetaan todellisuutta tilastoihin, koska käsitykset ovat aina aikaan ja paikkaan sidottuja. Meinaatko nyt tosissasi, että Suomessa ei olisi köyhyyttä? Sano tämä niille 332 000 työttömälle, joista 125 000 on pitkäaikaistyöttömiä. Tai niille lähes 30 000 ihmiselle, jotka ovat erilaisten kuntouttavien työllistämistoimenpiteiden armoilla. Kerro tämä niille sadoille tuhansille eläkeläisille, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella ja pystyvät hädintuskin vuokraansa maksamaan suurissa kaupungeissa. Viime vuonna tehtyjen tilastojen mukaan yli 75-vuotiaista viidennes elää EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella, yli 85-vuotiaista 30 %. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat yli 65-vuotiaat naiset, jotka ovat vanhan maailman mukaisesti viettäneet hyvän osan työelämästään kotosalla miehen toiveiden mukaisesti. Heistä jopa 28 % elää köyhyysrajan alapuolella. He kaikki puhuvat palturia, koska muutaman kommentoijan mielestä opiskelijoilla on rahaa matkusteluun asti.

Maa kutsuu Jukka-Pekkaa, kuuleeko Jukka-Pekka?

Tämä keskustelu lähti väärille raiteille jo aivan alussa, kun hyväosaiset, joilla ei ole pienintäkään kosketusta köyhyyteen, alkoivat määrittelemään sen oikeaoppista käsitettä. Tällaisella köyhyyttä vähättelevällä retoriikalla pönkitetään hyväosaisten keskuudessa muutenkin vallitsevaa mielipidettä (kts. tekstissä mainittu HS:n köyhyyskysely), jonka mukaan köyhä on kurjuutensa ansainnut. Tämä puolestaan johtaa vääjämättäkin aasinsillan diskurssiin, jonka mukaan köyhät olisivat alempiarvoisia ihmisiä ja epäonnistuneita elämässä.

Tästä hyväosaisten keskuudessa leviävästä näkemyksestä tekee erityisen kiusallisen se, että tänä päivänä Suomessa insinöörejäkin irtisanotaan liukuhihnalla. Köyhyyshän on tiedettävästi todettu periytyväksi jo aikakausia sitten, kuten myös vaurallisuuskin, mutta koska taloutemme on jo kahdeksatta vuotta taantumassa, niin ruletti heittää nokkapokkaa kaiken aikaa. Kukaan ei pysty kertomaan etukäteen, että keneen seuraavaksi nasahtaa ja kuka putoaa.

Työttömiä työnhakijoita oli kriisin puhjetessa vuonna 2008 työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 184 000 henkilöä. Tuoreimman katsauksen mukaan heitä on tätä nykyä jo 332 000 henkilöä, eikä valoa näy vieläkään tunnelin päässä. Hurjaa ajatella, että taantuman alussa aikusuuteen astuneet ihmiset ovat tänä päivänä jo 25-vuotiaita. He eivät ole koskaan eläneet nousukautta ja kokeneet työmarkkinoita joilla on tilaa, vaan elämä on ollut yhtä pelkoa, epävarmuutta ja vyönkiristämistä. Minkälainen kuva heille onkaan syntynyt maailmasta ja elämästä muutenkin?

Eikös siellä Suomessa soinut muutama vuosi sitten aika ahkeraan radiossa sellainen jeesustelulaulu, jossa laulettiin että "mitä silmät ei nää, sen sydän ymmärtää". Melko vähänpä se sydänkin tuntuu tänä päivänä ymmärtävän, kun näitä keskusteluja seuraa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Enhän minä sanonut, että suomessa ei olisi köyhyyttä.

Mielikuvilla köyhyydestä kai sinäkin menet. Minulla on siitä ja kaiken maailman sosiaalitädeistä lapsuudesta sentään jokin kuva.

Hyvinvointivaltio ei tässä auta. On pikemminkin syy.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mistä sinä tiedät mihin hyväosaisilla kommentoijilla on kosketusta? Luvalla sanoen törkeää ylimielisyyttä sinulta! Älä tule kertomaan minulle mihin minulla on kosketusta! Harvoin olemme yksimielisiä, mutta olen arvostanut sinua keskustelijana. Toivottavasti tuo käsitykseeni sopimaton heitto oli lipsahdus, ruma sellainen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #60

Helsingin Sanomien suuresta köyhyyskyselystä, joka löytyy myös tekstiin upotetusta linkistä. Ja kyllä jotain kertoo sekin, kun täällä useampi kommentoija on sitä mieltä, että köyhyysrajan alapuolella olevat ihmiset tienaavat liikaa ja käytetty laskentakaava on totaalisen väärä. Tai kun puhutaan matkustelevista opiskelijoista, jotka ovat kuulemma köyhiä. Ei tarvitse olla Sherlock Holmes tehdäkseen tästä johtopäätöksiä. Tietysti se voi ylimielistäkin minun puolelta olla olla, mutta jos joku on ylimielistä, niin se että suomalaisten köyhien väitetään rivien välissä elelevän liian leveästi, ja sen jälkeen esitetään loukkaantunutta, kun joku sanoo sen ääneen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #61

Miten ihmeessä käsitteestä tai määritelmästä keskustelu olisi sama asia kuin ilmiön kieltäminen? Syytit hyvin suoraan tuosta kieltämisestä ja nyt koitat vielä perustella että se oli oikeutettua. Poljet itsesi suohon, tai sitten en tiedä mitä tänne olen kirjoitellut, en tietääkseni ole koskaan väittänyt ettei Suomessa ole köyhiä.

Edit: tuohon muokkaamaasi viimeiseen lauseeseen liittyen vielä suora kysymys. Missä olen väittänyt, suoraan tai rivien välissä, ettei Suomessa olisi köyhiä? Enkä muuten esitä, ihan aitoa on.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #62

Käsittääkseni minä en maininnut sinua erikseen, vasta kun siinä vaiheessa kun loukkaannuit. Sinä et ole väittänytkään, vaan kommentti oli suunnattu ennen kaikkea Pekka Pylkkoselle ja Reijo Jokelalle, jotka ovat täällä parhaansa mukaan pyrkineet todistamaan, että Suomessa ei ole oikeaa köyhyyttä, koska köyhien tulot ovat kasvaneet liian nopeaa. Ja tämän jälkeen Lehdolle, joka tuli puhumaan köyhistä opiskelevista lapsistaan, jotka matkustelevat maailmalla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #63

Liityisiköhän loukkaantumiseni siihen että selkeästi viittasit kaikkiin meihin hyväosaisiin, jotka aloimme määrittelemään köyhyyttä? Jos pidät ilmiön määrittelyä sitä vähättelevänä retoriikkana, on se varmasti oma keskustelun aiheensa. Siitä en kuitenkaan osaa loukkaantua, toisin kuin henkilöstäni esitetystä arviosta. Nyt kuitenkin niputit meidät aivan selvästi yhteen, ja mikä suunnataan kollektiiviin, josta en kuuden kommentin jälkeen voi rimpuilla irti, koskettaa myös minua. Tulkitsen kommenttisi niin, että muotoilit väitteesi huolimattomasti, kun niputit kaikki hyväosaiset aihetta kommentoineet. Pienet tarkentavat sanat ovat joskus tärkeitä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #66

Hyväosaisuuden mittarilla mitattuna minä itsekin kuulun siihen kastiin, joten samalla lyön myös itseäni pitkin poskea.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #68

Asia tuli jo käsitellyksi, mutta en malta päästää näennäistä itseruoskintaa läpi. En huomannut sinun alkaneen määritellä köyhyyden oikeaoppista käsitettä. Väitteesi ei myöskään ollut ettei hyväosaisella voi olla jonkinlainen kosketus köyhyyteen, vaan ettei meillä määrittelijöillä ole sitä. Et siis, ainakaan tämän keskustelun havaintojen perusteella kuulunut ruoskimaasi joukkoon.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #69

Minä luotan asiantuntijoiden tekemiin määritelmiin ja ihmisiin jotka tutkivat tätä aihepiiriä työkseen. En insinööreihin, pankkiireihin ja sijoittajiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #70

Etkä myyntimiehiin... Ei auktoriteettiusko ole yksinomaan huono asia. Arvostan myös että osaat arvioida eri ammattikuntien tekemistä tilanteen vaatimalla joustavuudella, kuten vaikkapa kommentissa #67.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #71

Myyntimiehiin kuitenkin huomattavasti enemmän kuin edellä mainittuihin.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #61

Enhän minä leveästi elämisestäkään mitään sanonut. Mutta näyttää nuo pärjäävän.

Köyhyys on lienee jatkuvaa vaihtoehtojen puuttumista.

Kaikki työttömät eivät joudu elämään läheskään noin pienillä tuloilla kuin 1190. Itsekin sitä lystiä kokeneena.

Eniten hämmästyttää tämä meidän hyvinvointivaltion kyvyttömyys. Kuinka paljon siihenkin on rahaa kaadettu. Ihan mielenkiintoinen keskustelu teillä oli. Aivan selvät nuo käsitteet eivät ainakaan ole.

Hyvinkin joku voi pärjätä. Monilla paremmin voi olla valinnoistaan johtuen tiukkaa. Sosiaalituvakin on hiukan sattumanvarainen. Miten sattuu sujahtamaan rulliin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #64

Tuota minäkin olen aina pohtinut. Hyvän esimerkin tarjoaa SDP, joka mielellään tituleeraa itseään hyvinvointivaltion rakentajaksi. Puolueenahan SDP on todistanut olevansa tehokas holhooja ja lakien säätäjä, mutta mielestäni se on samaan aikaan epäonnistunut vakuuttamaan ihmiset siitä, että se on kaiken tämän tehokkuuden lisäksi myös hyödyllinen ihmisille. Tästä nimenomaisesta syystä yhä useampi suomalainen on minun tavoin eksynyt henkisestä poliittisesta kodistaan, joka tekee kuolemaa ilman ydinkannattajiaan. Se, että osaa kasvattaa byrokratiaa ja luoda tiukempaa holhousyhteiskuntaa, ei tarkoita automaattisesti sitä, että olisit hyvä siinä.

Ei voi kuin ihmetellä sitä, että miten poliitikot ovat niin hemmetin taitavia kamppanjoimaan ja myymään itseään, mutta huonoja hallinnoimisessa? Poliittiset kamppanjat näyttäisivät olevan tänä päivänä pelkkää kasvohoitoa, jonka jälkeen lysähdetään takaisin normiin. Poliittiseen apatiaan, jossa kinastellaan lähinnä siitä, mitä olutta kaupassa saa myydä ja mitä ei. Hullulta tämä maalaispojasta tuntuu. Suomella olisi helpostikin varaa pitää parempaa huolta vanhuksista ja heikoimmistakin, jos rahanpaskaa ei holvattaisi niin paljoa tuohon turhaan byrokratiaan ja kaiken tämän sekoilun pyörittämiseen.

Valtiosta on kenties tullut liian suuri ja kankea saadakseen asioita oikeasti tapahtumaan. Teknologian aikakaudella kaikki voitaisiin hoitaa myös niin paljon luovemmin, nopeammin ja ennen kaikkea tehokkaammin. Todistaa epäilijöille, että asiat voidaan saada toimimaan, jos vain on oikeat miehet ja naiset puikoissa. Pelkkä poliittisten päättäjien vaihtaminen ei kuitenkaan riitä, vaan harjan tulisi heilua myös väsyneessä virkamieskoneistossamme, byrokratian todellisissa rattaissa. Hallinto pitäisi uudistaa sen perusrakenteita myöten, ja tuoda se viimeinkin tälle vuosituhannelle. Me elämme nyt menneisyydessä.

Jyrki Paldán

"Hyvivointivaltion suomalainen malli luo siis köyhyyttä ja työttömyyttä."

Melko mielenkiintoinen johtopäätös, ottaen huomioon että nyt kun hyvinvointivaltiota on järjestelmällisesti purettu noin 25-vuotta, ja samaan aikaan köyhyys(ja eriarvoisuus) ja työttömyys on kasvanut. Puhumattakaan siitä että Suomea paremmin pärjäävät kansan enemmistön hyvinvoinnissa vain muutama lilliputtivaltio, sekä muutama lähes samankaltainen hyvinvointivaltio.

Toisinsanoen kaikki viittaisi nimenomaan siihen että se hyvinvointivaltio on lääke, ei aiheuttaja.

"Vai johtuvatko juuri siitä."

Ei noin suurpiirteisistä mittareista voida vetää suoria kausaalisuhteita mihinkään.

"Keitä nämä pienituloiset ovat. Itse tunnen muutamia."

Yrittäjiä, (pitkäaikais)työttömiä, osa-aikaisia, työkyvyttömiä, eläkeläisiä jne. Itsekin luulin opiskelijoiden olevan taloudellisesti heikossa asemassa, mutta se harhaluulo karisi melko nopeasti kun sai tilaisuuden tutustua muutamaan oikeasti huono-osaiseen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kun vaatimaton kommenttini sai näinkin paljon huomiota.

Missä näkyy hyvinvointivaltion alasajo??

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkis...

Lähinnä pienet muutokset menoissa ovat hidastaneet kasvua. Jos jostain on otettu pois toisaalle on pistetty miljardeja lisää.

Kiinamisenne oli varsin hupaisaa määritelmistä ja millä tuloilla on köyhä tai ei ole.

Ajattelin komentissa vain kertoa yhden käytännön esimerkin ihmisistä joiden tulot jäävät vielä alle tuon 1190 e. Ei ole opintolainoja nostettu. Tunnen toki aika paljon erilaista porukkaa. Toiset ovat köyhiä ja lainaamassa rahaa, vaikka tuloja on moninkertaisesti tuo summa.

Ensin kiivaillaan tulorajoista kuka on köyhä ja kuka ei. Sen jälkeen etuliitteen muuttaminen muuttaakin koko tilanteen.

Muuttuuko tilanne, jos opiskelijan tilalle kirjoittaa työtön. Siis jos ansio pysyy samana? Mikä siinä muuttuu? Eikä ole kauan aikaa kun keuhkottiin opintotuen leikkauksista. Sillä hetkellä opiskelijat olivat köyhintä väkeä mitä olla saattaa.

Mielikuvat siitä mitä on pienituloisen elämä on aivan tuulesta temmattua. Itselläni, kun on oikeatakin kokemusta asiasta. Se loppui siihen, kun menin töihin. Köyhyyteen siis liittyy paljon muutakin kuin tulotaso. Se on varmaa. Niin oli omassakin lapsuudessani. Ei, niin huonosti ole asiat, että niitä ei vielä kotikonstein huonommaksi saa.

Kuten vaatimattomassa kommentissanin sanoin köyhyys suomessa on erilaista, kuin ennen. Se on pääasiassa suteellista deprivaatiota eikä absoluuttista.

Ompa tämä epävarmuus hyvinkn tuttua. Vuoden 2000 luku on ollut vaihtelevaa. vaihtunut, mennyt konkurssiin jne... Olen ollut onnekas ja aktivinen hakemaan työpaikkaa sekä hankkimaan lisäkoulutusta. Mutta monelaista vaihtetta on ollut. Työttömyyttäkin.

Mutta eiköhän tämä tästä. Heinäkuu. Ensimmäinen koko kesäloma varmaankin 9 vuoteen. Välillä ei ole ollut lomia lainkaan, kun eivät kerry työpaikan vaihdon takia. Välillä on taas ollut, niin kiire että ei ole voinut pitää jne.. Nytpä käy, niin hienosti, että talvilomakin on kertynyt. Ei ihmeiden aika sentään tässäkään paskamaassa ohi ole. Täydet 25 arkipäivää lomaa siis. Paremmalla puoliskolla tosin 38. Aivan käsittämtön juttu tämäkin ja siinä sitä mistä todellisuudessa maksetaan.

Mun valinta on selvä. Hyvinvointivaltio joutaa historian romukoppaan se on täysin epäonnistunut. Ylläpitää köyhyyttä ja aiheuttaa verotuksella työttömyyttä.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #74

"Missä näkyy hyvinvointivaltion alasajo??"

Veronalennuksissa, omaisuusverotuksen poistamisessa, yritysverotuksen keventämisessä, julkisen sektorin supistamisessa, sosiaaliturvan "kannustavuuden" lisäämisessä, finanssisektorin laajentamisessa, palveluiden sekä valtionomaisuuden yksityistämisissä ja niin edelleen.

Julkisista menoista itsessään ei voi päätellä hyvinvointivaltion purusta tai kasvattamisesta mitään. Julkiset menot voivat pienentyä, vaikka hyvinvointivaltiota kasvatetaan ja kasvaa, vaikka sitä leikataan.

"Sillä hetkellä opiskelijat olivat köyhintä väkeä mitä olla saattaa."

Eivät ole, eivätkä ole nytkään. Osa opiskelijoista voi kuulua köyhimpien sakkiin, mutta mitään yhtäläisyysviivaa koko ryhmän ja köyhyyden välille on ihan turha vetää. Kesätyöt kohtuullisella palkalla, tai vaihtoehtoisesti osa-aikatyöt voivat hyvinkin nostaa(ja nostavatkin) opiskelijan vuositulot köyhyysrajan yläpuolelle. Opiskelijapiireissä on myös hyvin tavallista että vanhemmat avittavat hieman siellä täällä. On myös ihan eri asia kärsiä taloudellisesta ahdingosta tietäen sen olevan hetkellistä, kuin tarpoa joka viikko kauppaan taskulaskimen kanssa, vuodesta toiseen.

"Mun valinta on selvä. Hyvinvointivaltio joutaa historian romukoppaan se on täysin epäonnistunut. Ylläpitää köyhyyttä ja aiheuttaa verotuksella työttömyyttä."

Edelleenkin, mielenkiintoinen johtopäätös vaikka käytännössä kaikki osoittaa nimenomaan päinvastaista kansan enemmistön kannalta. Hyvinvointivaltiot ovat ainoita valtioita, jotka ovat ylipäätään onnistuneet luomaan vauraan keskiluokan ja vastaavasti keskiluokan kutistuminen on kulkenut miltei kaikissa läntisissä maissa yhdessä hyvinvointivaltioiden supistamisen kanssa.

Myöskin väite verotuksen aiheuttamasta työttömyydestä on vähintäänkin älyllisesti laiska. Työttömyyden syyt ja seuraukset ovat niin moninaiset että noin mustavalkoisia johtopäätöksiä on ihan turha vetää. Verotus voi ihan yhtä hyvin parantaa työllisyyttä kuin laskeakin sitä, riippuen täysin ketä ja mitä verotetaan ja mihin käytettyjä verovaroja käytetään.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #77

Älä väännä. Siis, jos kuukaden tulot ovat 1000€. On melkoisen sama lukeeko etumerkkinä työtön vai opiskelija. Siivojakin voi olla. Silloin joku saa saman tekemättä mitään. Työstä vielä on kustannuksia. Mutta tulo on sama.

Jokainen vero ja maksu nostaa palkkasummaa. Vaikuttaa siis työn hintaa nostavasti.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Maxita hyvä huomio tarpeesta kokea itsensä tärkeäksi tai tulla huomioiduksi. Sitä kai blogien kirjoittaminenkin on.
Ajankulua, mutta myös sitä, että ei ihan äänettömäksi yhtiömieheksi heittäydy.

Käyttäjän MathiasLindy kuva
Mathias Lindy

Pari pointtia:

Suomessa on heitä, joilla suhteelliset käytettävissä olevat kokonaistulot ovat minimi toimeentulorajan alapuolella ja useimmiten syy on tosiaan siinä, ettei jakseta/pystytä hakemaan noita kaikkia tarvittavia sosiaalitukia. Myös työssä käyvä ihminen saattaa elää alle tuon minimin, ihan siksi koska meillä on niin hillittömän kalliit elämisen kustannukset.

Turha julkisessa diskurssissa on huudella siitä että palkkoja pitää alentaa, jos ei samalla noita elinkustannuksia vaadita alemmas siinä samalla.

P.s.mun mielestä tässä aiheessa vääntäminen sanan "köyhyys" merkityksestä on totaalisen naurettavaa keskustelijoiden osalta. Se nimittäin loukkaa niitä joilla menee huonosti, eikä johda mihinkään.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olisiko kuitenkin niin että et miettinyt miksi määritelmällä on väliä. Ketä palvelee määritelmä, jonka mukaan köyhien määrä vähenee kun nostetaan niiden verotusta, joiden tulot ovat 1500-2000? Mitä enemmän nostamme näiden matalapalkkaisten verotusta, sitä vähemmän on määritelmän mukaan köyhiä. Jos köhien määrä vähenee sillä että otetaan muilta pois, tai jos köyhien määrä voi kasvaa vaikka kaikkien reaalitut kasvavat, on määritelmä mielestäni huono. Sinulla on täysi vapaus pitää määritelmää hyvänä, olihan täällä muitakin. Uskoisin että olemme myös naurettavuuden määritelmästä vahvasti eri mieltä.

Käyttäjän MathiasLindy kuva
Mathias Lindy

Asiasta on täällä väännetty vaikka kuinka. Ja kyllä se määritelmä silloin tietty kupeessa jos mekanismi on kuvatun kaltainen. Mutta jos keskityttäisiin keskustelemaan vaikka järkevistä metodeista poistaa vaikeat olosuhteet ihmisiltä, eikä juututtaisi juupaseipäs-hommiin?

Ja kyllä se on naurettavaa teiltä, jotka olette fiksuja ihmisiä, kykeneväisiä hyviin keloihin. Ja tää oli kehu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset