Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Ratkaisu löytyi viime yönä - Sopimus työehdoista kunta-alalle sekä valtiolle

  • kuva: martti asikainen
    kuva: martti asikainen

Julkisen alan työntekijöiden neuvotteluissa päästiin viimein sopuun työajan pidennyksistä ja paikallisesta sopimisesta. Yöllisten neuvottelujen jälkeen kilpailukykysopimuksen piirissä kerrotaan olevan jopa yli 600 000 työntekijää. Sopimus pidentää useimpien työntekijöiden viikottaista työaikaa puolella tunnilla. Julkisella puolella myös työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017–2019. 

Yöllä päästiin sopuun myös valtion neuvotteluissa. Tuoreen sopimuksen mukaan työaika pitenee valtiolla säännöllisessä virastotyössä kuusi minuuttia päivässä. Kaiken kaikkiaan työaikaa pidennetään 30 minuuttia viikossa. Sopimuksen piirissä on yhteensä noin 73 000 työntekijää.

Ratkaisujen uskotaan rohkaisevan myös muita neuvottelijoita hyväksymään kilpailukykysopimuksen. Kaikkien alojen olisi läsäytettävä neuvottelutulos työajan pidentämisestä ja paikallisesta sopimisesta pöytään tänään neljältä iltapäivällä. Tiistaista tulee kiireinen päivä, sillä aamulla sopimuksen piiristä uupui vielä noin 87 prosenttia EK:n alaisten yritysten henkilöstöstä. Työmarkkinajohtajien on määrä esitellä neuvotteluratkaisuja maan hallitukselle keskiviikkona. Sopimuksen pitää olla osapuolten mielestä riittävän kattava, jotta se hyväksytään.

Tällainen kilpailukykyloikka tällä kertaa. Tunnetustihan yksityisen sektorin myynti ja ennen kaikkea vientiteollisuus kasvaa, kun 422 000 kunta-alan ja 73 000 valtion työntekijän ostovoimaa leikataan ja julkisen sektorin työntekijät tekevät vähän pidempää päivää. Ei hitto, eihän se nyt niin menekään. Kuntatyönantajien edustaja tuumailee, että tämä uudistus tulee luomaan uusia työpaikkoja. Mietin vain, että millä ihmeen laskukaavalla pidemmän työpäivänpäivän tekeminen luo uusia työpaikkoja? En usko ensimmäiseenkään. 

Kehysriihessä hallitus esitti todella kunniahimoisen työllisyystavoitteen. Haluttiin pistää lupauksissa Jutta Urpilaistakin paremmaksi, jonka vuoksi tavoitteeksi asetettiin 110 000 tuhannen työpaikan lisäys ja 72 prosentin työllisyysaste seuraavan parin vuoden aikana. Tietystihän se on upeaa, että hallituksella on kunnianhimoa ja halua kurottaa tähtiin, mutta todellisuudessa työttömyys on lisääntynyt lähes koko Sipilän hallituskauden ajan ja pitkäaikaistyöttömyys on karannut kokonaan käsistä. Kello käy. Tämän hetkiset toimenpiteet pidentävät palkansaajien työaikaa, nostavat heidän maksujaan sekä pienentävät käteen jäävän rahan osuutta suhteessa työaikaan.

Hallituksen tärkeimmäksi ostovoimaa kohentavaksi korjausliikkeeksi on muodostunut palkansaajille luvattu veroalennus , kunhan tietyt ehdot ensin täyttyvät. Tässä on kuitenkin yksi ongelma. Hallitus ei nimittäin ole missään vaiheessa ilmoittanut, että mitkä nämä ehdot ovat. Tarjoaao valtio veroalea siinä vaiheessa, kun Timo Soini onnistuu takkia kääntäessään heittämään voltin takaperin, vai tuleeko se vasta sitten, kun Alexander Stubb oppii rehelliseksi ja vastuulliseksi poliitikoksi, joka jättää lööperit väliin - niin myötä kuin vastoinkäymisissäkin? Käytännössä ehdot voivat olla ihan minkälaisia tahansa, koska niitä ei ole määritelty etukäteen.

Kaiken lisäksi ratkaisun on huhuiltu olevan jälleen kerran törkeä sivallus pienituloisimpien elinehtoihin. Kaikki alle 1 500 euroa kuukaudessa ansaitsevat jäävät veronalennuksen ulkopuolelle. Heidän tulojensa katsotaan olevan niin alhaiset, ettei niistä mene valtionveroa. Tällä hetkellä vaikuttaisikin siltä, että yhteiskuntasopimus ei ole missään vaiheessa ollut valtiontalouden eikä vientiedellytyksen pelastustoimi tai korjaussarja. Kaikesta paistaa lävitse hallituksen halu toteuttaa EK:n linjauksia. Tässä ei ole missään vaiheessa ollut kyse yhteisestä veneestämme joka uhkaa upota, vaan elinkeinoelämän voitontavoittelusta ja ylikansallisten yritysten toiminnanehtojen parantamisesta niiden vallatessa yhä suurempaa siivua maamme talouselämästä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomen halutaan kilpailevan Hollannin ja Ruotsin sijaan Bulgarian ja Puolan kanssa, vaikka maamme on hintatasoltaan Euroopan ehdotonta kärkeä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kyllä minäkin näen ongelman joillakin aloilla, mutta näitä asioita pitäisi aina käsitellä alakohtaisesti, koska jotkut julkisen sektorin alat ovat alipalkattuja, kun taas toisten palkka on paisunut tähtiin . Se, että leikataan lähihoitajilta, keittäjiltä, sairaanhoitajilta sekä muilta ylityöllistetyiltä ja alipalkatuilta ihmisiltä, ei ole mikään ratkaisu, vaan puhdasta kyykytystä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Olisi suotavaa, että tuo viikottainen 30-minuuttia toteutettaisiin yhdessä työpäivässä, jolloin virasto olisi auki edes sinä yhtenä päivänä hieman pidempään niin tavallisella "duunarillakin" olisi mahdollisuus hoitaa asioitaan olematta rokulissa. Kaiken kaikkiaan tällä hallituksella näyttää työelämän ymmärrys olevan puhdas nolla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Samaa mieltä. Vaikea kuvitella, että joku virasto olisi auki 15:36 asti tai jotain muuta yhtä hölmöä. Ihan järjetöntä työntekijöiden kiusaamistahan tuo on. Millä tavalla 6 lusittua minuuttia oikeasti vaikuttaa mihinkään? Kuinka tämä kuusi minuuttia käytetään tehokkaasti, niin että kansantalous nousisi rakettina taivaalle?

Aivan niin, ei mitenkään. Kun itse työskentelin julkisella sektorilla, niin kiireisinä päivinä painettiin loppuun asti ja vähän yliajallakin, koska töitä ei voinut jättää niiden luonteen vuoksi kesken. Kun taas oli hiljaista, niin mentiin kahvittelemaan hyvissä ajoin, ja toisinaan saatettiin leimata töistä pois vähän etuajassa - jos ei oikeasti ollut mitään tekemistä. Työntekijät joustavat jo nyt, ja niin joustavat työnantajatkin.

Kimmo Neihum hyvin totesi tuolla toisaalla sanoessaan, että resepti on 180 astetta väärä, koska työn tulosten pitää ratkaista, eikä suinkaan siihen käytettävän ajan. Työajan lyhentämiseen pitää jatkuvasti tähdätä, sillä vain silloin me tiedämme että "tuottavuus" menee oikeaan suuntaan.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

"Julkisella puolella myös työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017–2019."

Lomarahoja leikataan 30%. Tarkoittaako se, että loma-ajan palkkaa leikataan 30%, vai tarkoittaako se ns. lomaltapaluurahaa, sitä on alettu kutsumaan lomarahaksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

"Julkisen sektorin lomarahat pienenevät 30 prosenttia nykyisestä tasosta. Julkisen sektorin lomarahojen vähennys koskee vuosien 2017–2019 aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Julkiseen sektoriin luetaan valtion, kuntien, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin työntekijät.
"
Sopimusta en ole itse päässyt lukemaan, mutta uskoisin, että kyse on lomarahasta eikä loma-ajan palkasta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kyllä nyt laivat loppuu satamista kun vienti lähtee vetämään.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Ollaan onnekkaita kun julkisella puolella alkavat tehdä pidempää päivää, niin vienti lähtee vetämään taas.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

" Tuoreen sopimuksen mukaan työaika pitenee valtiolla säännöllisessä virastotyössä kuusi minuuttia päivässä. Kaiken kaikkiaan työaikaa pidennetään 30 minuuttia viikossa."

Asioilla on eri puolensa, ja hyvä olisi julkisaloillakin tietää yhteiskunnan kulloisistakin oloista myös tulorahoituksella toimivien alojen näkökulmista, joilta rahoitus irtoaa paljolti budjettipuolellekin jaettavaksi, jos sitä on. Arvatkaa millaisen vastaanoton sai eräs valtiosektorin virkamies, joka asettui vastustamaan ay-aktiivien ja leppoistusväen esittämää viikkotyöajan lyhentämisvaatimusta tämän nyt meneillään olevan taantuman aikana?

Tauno Tiusasen uuden blogin kommentissa mainitussa virastossa on jonkinlaisena historian jäänteenä säilynyt eräänlainen korporativistis-anarkosyndikalistinen alakulttuuri, jossa ollaan muuhun yhteiskuntaan verraten epärealistisuudessaan menneen ajan utopioiden linjoilla downshiftingin ja degrowthin hengessä, ja liittoihin kuulumatonta tai vääränväristä ei edelleenkään katsota hyvällä myöskään portinvartijatovereiden urankehityssyynissä. Vielä pari vuotta sitten olivat talon molemmat henkilöstöjärjestöt (ei-punainenkin) vakavasti vaatimassa työajan lyhentämistä viikottaisen palkallisen liikuntatunnin muodossa. Joukkovoimahypetys asettui kannattamaan huonosti ajoitettua hanketta. Mainittu virkamies muistutti ettei aloite kuulosta hyvältä työajan lisäämistä vaativien työmarkkinaosapuolten korvissa varsinkaan jos se pääsee taantumasta kärsivien työttömyysalojen ja median tietoon. Työpaikkazumbailuhan maksaisi talolle enemmän kuin Merja Ailuksen kuuluisa Bemari.

Toisinajattelija ehdotti myös varsinkin itään suuntautuvien kehitysapukonsultaatioiden toteamista tuloksettomiksi panostuksiksi ja ehdotti säästöjä talon korkeiden matkailukustannusten puolelta. Virkamies sai nyt uudelleen kokea ay-yya-siiven suunnalta joukonpetturiksi leimaamista konkreettisen sakinhivutuksenkin muodossa, ja kevään 2015 yt-neuvotteluissa hän sitten yllättäen valikoitui irtisanottavien joukkoon. Nythän työaikavaikutuksiltaan päinvastainen kilpailukykysopimus on kai tullut hyväksytyksi valtiosektorin virallisen ay-edustuksenkin puolelta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset