Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Viron verotuksen monet kasvot

  • Viron verotuksen monet kasvot
  • tuloveroprosentit, 2015 / veronmaksaja.fi
    tuloveroprosentit, 2015 / veronmaksaja.fi
  • euroopan unionin maksut, 2006-2014
    euroopan unionin maksut, 2006-2014

Suomessa naapurimaastamme Virosta puhutaan hyvin ylevään sävyyn. Ei niinkään veljeskansamme vuoksi, vaan koska heidän verokäytäntönsä ovat herättäneet monen suomalaisen uteliaisuuden viime vuosina. Virossa on käytössä tasavero, ja kaikkea tuloa verotetaan 20%:n veroasteella verotettavasta määrästä tai tulotyypistä riippumatta.

Toinen kummallisuus on maan yritysverokäytäntö, jossa veroja maksetaan vasta silloin, kun yhtiöstä otetaan rahaa ulos esimerkiksi osinkoina. Tulosta tekevä yhtiö voi halutessaan jättää koko voiton yhtiön kassaan, ja käyttää sen verottomana esimerkiksi investointeihin tai työvoiman palkkaamiseen. Rahaa voi myös  lepuuttaa yhtiön sisällä, jos sille ei parempaa käyttöä keksi.  Järjestelmä on ihanteellinen pienille kasvuyrityksille.

Ei siis ihme, että monet suomalaiset pitävät Viroa varsinaisena veroparatiisina ja yrittäjän taivaana, jossa veroja ei tarvitse maksaa käytännössä lainkaan. Jakamattoman voiton nollaverokannasta ja tulojen tasaverotuksesta on tullut keskeinen osa maan vetovoimaa, ja ne ovat vaikuttaneet merkittävästi maan houkkutelevuutteen. Monet työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt ovat vaatineet voimallisesti Suomeen samankaltaista yritysverojärjestelmää. 

TUNNUSTAN ITSEKIN ihailleeni naapurimaamme yritysverokäytäntöä, vaikka tasaveron nimeen minä en vanno. Käytössä oleva tasavero tarkoittaa sitä, että etenkin pienituloisilla veroaste on poikkeuksellisen korkea. Suomessa progressiivisen palkkaverotuksen periaatteena on aina ollut tasata tuloeroja, mutta naapurimaassamme tällaista periaattetta ei noudateta. Palkkaverotus suosii isotuloista, mitä tietystikin voi pitää kannustavana elementtinä, tai sitten hyvin epäoikeudenmukaisena.

Jokainen on oman onnensa seppä.

Viron pari vuotta sitten kehittelemä e-asukas-järjestelmä on vetänyt yrityksiä maahan vauhdilla. Kyseisessä e-asukas-ohjelmassa eri maiden kansalaiset voivat avata maassa pankkitilejä ja perustaa muun muassa yrityksiä ilman, että he astuisivat jalallakaan maahan. Viro on asettanut e-ohjelmalleen tavoitteen, jonka mukaan maassa olisi vuoteen 2025 mennessä 10 miljoonaa e-asukasta. Tavoitteet ovat korkealla, mutta samaan aikaan hyvinkin realistiset, jos viranomaiset vain onnistuvat pitämään koneiston käynnissä ja hyvin öljyttynä. Tähän mennessä jo yli 1500 suomalaista on saanut virtuaalivirolaisen statuksen. Kaikkiaan Viro on myöntänyt e-kansalaisuuden yli 7000 ihmiselle. 

Hyvin moni suomalaisyrittäjä pitää toista jalkaa Virossa ja toista Suomessa. Yritysverotus houkuttaa niin paljon, että maahan siirretään toimintaa postilokeron kautta vaikka vain osaksi.  Tänä päivänä Virossa toimii eri arvioiden mukaan noin 4 500–6 000 yritystä, joissa on suomalainen yrittäjä. Postilaatikkofirmoja uskotaan kuitenkin olevan paljon enemmän. Yrittäjät hyödyntävät molempien maiden verokäytäntöjä.

TÖRMÄSIN EILETTÄIN suomalaisen investointipankkiiri Vesa Heikkilän verotusta käsittelevään vieraskirjoitukseen Tallinna24 -lehden sivuilla. Heikkilän mukaan juuri kukaan ei ole tähän mennessä kiinnittänyt huomiota Viron veroasteeseen, joka on 33 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on vain kaksi prosenttiyksikköä alle OECD:n keskiarvon. Tietysti Suomen veroaste on 12 prosenttiyksikköä korkeampi, mutta Viron verotus on tästä huolimatta ankarampaa kuin esimerkiksi sellaisissa hyvinvointivaltioina tunnetuissa maissa kuten Uudessa-Seelannissa, Japanissa ja Kanadassa. Jostain Virokin loihtii merkittävän määrän verotuloja, mutta mistä?, investointipankkiiri kysyy vastaus takataskussaan. 

OECD:n tekemien verovertailujen mukaan Viro kiilaa helposti kärkikymmenikköön sosiaaliturvamaksujen suhteellisessa osuudessa maan verokiertymästä. Peräti 35 prosenttia Virossa kerätyistä veroista koostuu sosiaaliturvamaksuista, joista kaikista suurin on työnantajien palkkasummasta maksama 33 prosentin sosiaalivero. Tämän päälle tulee vielä 0,8 prosentin työttömyysvakuutusmaksu, jonka myötä virolaisten työnantajien sivukulut nousevat yhteensä 33,8 prosenttiin maksetuista palkoista, Heikkilä huomauttaa. 

Suomessa työnantajan sivukulut ovat keskimäärin noin 23 prosenttia palkkasummasta (huom. 24 prosenttia, vuonna 2016). Hallituksen tällä hetkellä ajaman yhteiskuntasopimuksen myötä työnantajan sivukulut tulevat pienenemään tästä vielä 2,05 prosenttiyksiköllä vuosien 2017–2020 välisenä aikana, kun työnantajan keskimääräistä työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua siirretään työntekijän maksettavaksi. Tämän jälkeen työnantajat sivukulut ovat 21,95 prosenttia palkkasummasta, mikäli tulevaisuudessa ei tehdä uusia muutoksia.

- Vaikka Virossa yhtiöön jätetyn voiton veroprosentti onkin nolla, kurittaa sosiaalivero yrittäjiä pahemmin kuin Suomen 20 prosentin vuosittainen yritysverokanta. Sosiaalivero nimittäin lankeaa aina yrittäjän maksettavaksi - tuottipa yritys sitten voittoa tai ei, Heikkilä kiteyttää.

HEIKKILÄN MUKAAN sosiaalivero osuu ennen kaikkea yrityksiin, joissa palkkojen osuus näyttelee suurta roolia yrityksen liikevaihdosta. Jos vertailtaisiin esimerkiksi virolaista ja suomalaista yritystä, joissa molemmissa bruttopalkat olisivat 30 prosenttia liikevaihdosta ja muiden kulujen suhteellinen osuus olisi sama, niin suomalaisen yrityksen henkilöstökustannus olisi sivukuluineen noin 37 prosenttia liikevaihdosta ja virolaisen yrityksen noin 40 prosenttia. 

Ja jos yrityksen voitto ennen veroja olisi vaikka 10 prosentin luokkaa liikevaihdosta, niin suomalainen yritys joutuisi maksamaan tästä vielä noin kaksi prosenttia yritysveroa. Virolainen yritys ei maksa voitoistaan yritysveroa, mutta jos sen kulurakenne on muuten sama, niin liikevaihdosta jää sosiaaliveron vuoksi jäljelle vain seitsemän prosenttia. Työvoimaveron kautta laskettuna verorasitus edellä mainitun esimerkin virolaisessa yrityksessä olisi jopa 50 prosenttia korkeampi kuin Suomessa. 

- Jos bruttopalkkakulujen osuus olisi 50 prosenttia liikevaihdosta, kuten esimerkiksi monissa IT-alan yrityksissä, jäisi esimerkkitapauksessa virolaisen yrityksen viimeiselle riville vain 4,6 prosenttia liikevaihdosta ja piiloveroprosentiksi tulisi huikea 54. Todellisuudessa virolainen yrittäjä tuskin tyytyisi pienempään voittoon vaan maksaisi pienempiä palkkoja tai karsisi muista kuluista ja investoinneista. Työvoimaveron vaikutus onkin intuitiivisesti vastakkainen kuin jakamattoman voiton nollaverotuksella väitetään olevan, hän jatkaa.

Heikkilän mielestä Suomessa vellova keskustelu naapurimaamme veromallista kaipaisi ripauksen totuutta mukaan. Viro voi olla myös verohelvetti. Liian moni sortuu älylliseen epärehellisyyteen, jossa halutaan poimia rusinat pullasta tarttumalla yhteen mahdollisimman hyödylliseen numeroon, ja ummistetaan samalla silmät järjestelmän kokonaisuudelta. Todennäköisesti hän on aivan oikeassa.

Moni kakku päältä kaunis, mutta lopulta ainoa joka merkitsee on kokonaisuus. 

 

Lähde: Tallinn24 / Vesa Heikkilä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

En silti väitä, etteikö Viron yritysverokäytännössä olisi mitään järkeä. On siinä. Mutta niin kauan, kun verojen kiertäminen on tehty niin sietämättömän helpoksi, ei tällaisesta voi edes uneksia Suomessa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eihän Viro mikään veroparatiisi ole, sillä kaikkihan perustuu talouden kasvuun.

Kuitenkin valtio pystyisi maksamaan velkansa kassarahoillaan.

Ei ole ihme, että yrittäjät pakenevat Viroon maamme verohelvetistä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tällainen malli sopii nimenomaan pieneen maahan, joka hakee Neuvostoliiton jälkeen kasvua. Suomen kaltaisessa maassa tämä olisi rakenteiltaan mahdoton. Varsinkin, kun rahat voidaan nätisti imuroida veroparatiiseihin, ja vieläpä aivan laillisesti.

Viro ei kuitenkaan ole taivas virolaisille yrityksille. Kuten tekstistäkin käy ilmi, niin palkkakustannukset -tai sosiaaliverotus- tekevät yrittämisestä hankalaa. Se on hieno maa ennen kaikkea postilaatikkofirmoille, jotka haluavat pitää rahat jemmassa. Tunnen itsekin yhden yrittäjän, joka perusti sisaryrityksen Viroon, jotta hän voisi säästellä sinne pesämunaa. En tiedä, kuinka hän lopulta otti sen pesämunan sieltä ulos eläkkeelle painuessaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Toisaalta suomalainen verotuskäytäntö pieksää nimenomaan pienyrittäjiä, joiden pitäisi antaa kasvaa. Pattitilanne.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

viron verotusta vertaillessa pitää ottaa lisäksi huomioon alkoholivero ja eu tuet. elikkä se pikkuseikka että suomi maksaa viron verot eu kautta. joko suorana tulonsiirtona eu kautta taikka alkoholiverona.

jos suomi saisi miljardin vuodessa eusta, se meinaisi viiden miljardin bkt lisäystä kotimarkkinoille. jos lisäksi saataisiin myydä saksan viinat, mä luulen et muuta verotusta ei pahasti tarviisi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #25

Nimenomaan. Sen vuoksi laitoin tuohon kuvaosioon vertailun Suomen maksamista EU-maksuista ja Viron saavuttamista EU-eduista. Tämän lisäksi tosiaan pitää muistaa, että huomattava osa Viron BKT:sta tulee suomalaisten viinarallista, virolaisista raksatyömiehistä ja Suomen Viroon maksamista lapsilisistä. Suomi maksaa virolaisille keikkatyömiehille lapsilisiä naapurimaahan saakka, vaikka lapsi ei olisi koskaan astunut jalallakaan maahamme. Tehdään palkasta kilpailukykyinen - julkisin varoin.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen Vastaus kommenttiin #26

Se että suomalaiset hakee viinat Virosta on taas Suomen veroista riippuva asia ja helposti korjattavissa. Ulkomaille maksettavat lapsilisät johtuvat siitä että kyseinen duunari maksaa veronsa Suomeen ja on Suomen sosiaaliturvanpiirissä yms. Kuinka iso osa Viron BKT:stä tulee muuten noista lapsilisistä kun se tuossa erikseen mainitaan?

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Tuon Eestin alemman verotuksen perusteena on pienempi julkinen koneisto, eli vähemmän virkamiehiä kuppaamassa verotuloja. Lisäksi mm ssa kuntien tekemät hankinnat ja investoinnit näkyvät netin kautta avoimesti kaikille kansalaisille. Tämä auttaa virkamiehiä pysymän kaidalla tiellä.

Btw. Sipilähän tuossa taannoin lupasi, että normitalkoiden kautta saadaan Suomeenkin tehokkuutta touhustamiseen ja samalla piennenetään virkamieskuntaa. Koskahan jappastelu älyttömyyksien kanssa loppuu ja hallitus ryhtyy oikeisiin tekoihin ?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvä huomio. Minäkin tuossa eilen muistelin,kuinka Sipilä totesi ennen vaaleja, että Suomessa on kymmeniätuhansia virkamiehiä (ja -naisia) liikaa. Olisi mukava tietää, kuinka monta hän on laittanut pääministerikautenaan kilometritehtaalle.

Tähän mennessä hallitus on vapauttanut normien purkutalkoissa kauppojen aukioloajat. Tietojeni mukaan myös parkkikiekot on saatu pois himosäätelyn piiristä. Nykyään parkkikiekko saa olla pyöreä, pinkki tai vaikka tekninen väline. Se on ihan kiva juttu. Lisäksi hallituksella on aikomuksissa vapauttaa kiljun valmistaminen, poistaa paljon parjatut olutkarsinat festivaaleilta sekä tuoda nelosolut kauppoihin. Nähtävästi siihen tarvittiin raivoraitis vanhoillislestadiolainen, että kummalliseen alkoholilakiinkin saatiin jotain tolkkua.

Tosin tätä kompensoimaan päätettiin luoda moottorisahakortti, jota vaaditaan käyttöön. Ettei ihan liian vapaaksi ja villiksi menisi.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Laitan tämän aikaisemman kirjoitukseni toisesta blogista tänne.

Viro

BKT 20,0 mrd. €, nimellinen 26,7 mrd. €, ostovoimakorjattu (2014)[1]- per asukas 13 200 €

Tallinnan pormestari Edgar Savisaaren sanat:

*
- Tallinnan ja Viron suurin ongelma on köyhyys, jota Euroopan korkein inflaatio eli hintojen nousu entisestään pahentaa.

- Köyhyys on myös se syy, miksi virolaiset lähtevät töihin Suomeen.

– Maastamuutto on Virolle katastrofi, vaikka Viron hallitus ei halua sitä myöntää. Pitkällä tähtäimellä ei ole hyväksi Virolle eikä Suomellekaan, kun niin suuri osa virolaisia jättää kotimaansa.

– Viron verojärjestelmä on luotu miellyttämään Viroon tulleita ulkomaisia yrityksiä, ei muita. Sama pätee työsuhteita sääteleviin lakeihin, sanoo Savisaar.

- Suomi maksaa miljoonia virolaisten toimeentulotukia.

– Tallinna yrittää lievittää hätää maksuttomalla joukkoliikenteellä, maksamalla eläkeläisille lisätukia ja neuvottelemalla alennuksia apteekkeihin.

Savisaaren mukaan Viron hallituspuolueet eivät edes halua kohentaa koko kansan elintasoa.

– On vallalla ideologia, minkä mukaan rikkaista on tultava vielä rikkaampia ja ehkä heiltä tippuu tulevaisuudessa murusia muillekin.
*

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/259247-tallinna...

http://yle.fi/uutiset/lahes_viidennes_virolaisista...

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/09/2...

Viron hyvinvointivaltio on minimaalinen. Minimipalkka on 355 euroa ja siitä lähtee prosentuaalisesti sama vero valtiolle kuin satakertaisesti tienaavalta bisneshailta. Monen virolaisen perheen toimeentulo on kiinni Suomessa työskentelevän perheenjäsenen tuloissa. Viro on kaikkea muuta kuin malliesimerkki. Virossa on sitä paitsi ollut ilmassa tämän kyseisen yritysverotusjärjestelmän muuttaminen tehottomana. Nousukausi meni. Mallin suurin ongelma saattaa olla juuri se, että se voi johtaa investointien tehottomuuteen.

ps. Älä silti käsitä väärin. Olen verorempan kannalla varsinkin ansiotuloverotuksessa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvä ja informatiivinen kommentti. Hauskaa, että kirjoitin juuri samasta asiasta Facebookin puolella. Mielestäni tasaverotus ei kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan. Kuten tuosta toisesta blogin kuvastakin käy ilmi, niin 135 800 euroa tienaavan veroprosentti on prosentin suurempi kuin 12 984 euron mediaanipalkalla elävän.

Tosin aika monille virolaisille tuo reilun 1000 euron mediaanipalkka kuukaudessa on pelkkä haave. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-aloilla keskipalkka on 678 euroa ja kiinteistöalalla 847 euroa kuukaudessa. Monet virolaiset eivät tienaa edes 600 euroa, sillä Virossa minimipalkka on 390 euroa kuukaudessa. Olen siis kanssasi samoilla linjoilla.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Kannatan kyllä Suomessa ansiotuloverotuksen laskua kaikissa tuloluokissa, mutta jonkinmoinen progressio pitää säilyttää. Tätä vajetta sitten kompensoitaisiin kaikella muulla mutta eivät tähän blogiin kuulu :)

PK-yritysten kohdalla verotusta pitäisi kyllä voida tarkistaa. Kuten aikaisempaa sanoit niin Suomalainen verotuskäytöntö antaa turpaan pienyrittäjille.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen

Joo, todella yllättäen puolet tienaa alle mediaanipalkan...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#7
> .....- Suomi maksaa miljoonia virolaisten toimeentulotukia.

ooo

Suomen omien lakien mukaisesti.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Aloittelevalle ja pienelle yrittäjälle ALV on se isoin siivu, Virossahan juuri nostettiin alarajaa 40000 euroon. Meillä Suomessa sehän on sen 10000 euroa.

Eipä tuohon paljon tarvitse kommentoida, eikä ihmetellä muutenkin miksi yrityksiä Viroon siirtyy, kasvusta ja yrittämisestä täällä aina puhutaan, mutta ne teot ja puheet eivät koskaan kohtaa.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen

Täällä on progressiivinen vero koska kuukaudessa 170e on verotonta ja verotonta osuutta ollaan kasvattamassa käsittääkseni joka vuosi. Yrittäjälle jää enemmän käteen osingoista, toisin kuin Suomessa, osingoista ei makseta veroa (joten säästyy se ~30 pinnaa). Sosiaaliverosta maksetaan myös terveydenhuolto joten työnantajan ei tarvitse maksaa sitä erikseen. Lisäksi työntekijän veroprosentti on pienempi kuin Suomessa joten sekä yrittäjän että palkansaajan lompakkoon tulevat euromäärät ovat suuremmat kun tulevat Viron verojärjestelmän läpi kuin Suomen.

Käyttäjän HarriPehrsson kuva
Harri Pehrsson

Virossa on minimipalkka 430 € ja siitä yllä olevan kommentin mukainen 170 € vähennys, joten tasaverotusta ei teknisesti ole.

Viron ongelmana on suuret sosiaalikulut, koska Virossa on kansanosa, jonka työntekemishalu ja -mahdollisuudet ovat vähäisemmät johtuen kielitaidosta, kulttuuritaustasta ja juomatottumuksista.

BTW. Pankkiiri Heikkilän tiedot työn sivukuluista ovat täyttä tuubaa.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Eestiläisten elintaso on kuitenkin varsin alhainen. Hintataso on € harmonisoitunut nopeasti muun Euroopan tasolle, mutta palkkataso ei yllättäen olekaan harmonisoitunut samaan tahtiin. Suhteessa siis pienemmän prosentuaalisen tuloveron osuus auttaa pysymään hengissä. Tavallisella eestiläisellä ei ole ylimääräistä rahaa, vaan elämä on oikeasti tiukkaa.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen

Itse en kyllä ole nähnyt vuokrassa tai tämän päivän kauppalaskussa harmonisoitumista muun Euroopan, varsinkaan Suomen kanssa vaan vuokrat on alle puolet Suomen hinnoista, samaten ruoka on kolmanneksen tai puolet halvempaa. Samaten bensa, autot ja alkoholi on edullisempaa (vaikka onkin tuontitavaraa). Ostovoima on alempi kuin Suomessa, mutta ei katastrofaalisesti, tietenkin on alempia tuloluokkia joilla on toimeentulo-ongelmia, mutta eipä ne leipäjonot ole Suomestakaan kadonneet.

Postaus tosin käsitteli nimenomaan veroja prosentteina.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Eli huomattavien pääomatulojen takia siirto Viroon kannattaa. Suomessa veroprosentti on 34% ja Virossa 20%. Lisäksi Suomessa myös yritystoimintaan sijoitetuista ja nostamattomista voitoista kannetaan vero. Merkittävä etu sekin kasvuyrityksille. Nettikaupoilla on Virossa lisäksi huomattava kilpailuetu, alempi 20% alv. Nettikaupassa erittäin tärkeää on se viimeinen hinta.

Jos nyt olen kärryillä, Viron järjestelmä sopii siis vain kasvuyrityksille ja moneen välitystoimintaan, jossa työvoiman osuus on pieni.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen

Itseasiassa tuo pääomatulojen veroero on vielä isompi. Ainoa missä saattaa olla Suomelle etua on bruttopalkka samoilla työnantaja kokonaiseuroilla. Nettopalkka on jokatapauksessa edullisempi.

Eli kaikille yrityksille ja työntekijöille alemmat kulut.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Minulla ja varmasti monella muullakin konkreettinen erojen ymmärtäminen Viron ja Suomen välillä on hataralla pohjalla. Enkä ole missään tavannut jaossa opasta, joka käsittelee kokonaisuutta. Siinä mielessä tämä oli hyvä avaus.

Käyttäjän JormaTuomainen kuva
Jorma Tuomainen Vastaus kommenttiin #18

Olin muuten lukenut viestisi väärin, Virossa osinkoja ei veroteta ollenkaan eli Suomessa se on se 30/34 ja täällä 0.

Virossa jaetusta voitosta maksetaan yrityksen tulovero 20%, Suomessa se maksetaan myös jakamattomasta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Hyvin on meidän järjestelmämme erinomaisuus ja tasapuolisuus indoktrinoitu blogistillekin. Miten järjestelmä, joka kohtelee kaikkia samalla tavalla voisi suosia suurituloisia? Progressiivinen verotus suosii pienituloisia, mutta tasavero on täysin neutraali. Parissa kommentissa kävikin jo tosin selväksi, että Virossakin on progressiivinen tulovero, jonka progressio on vain toteutettu eri tavalla kuin Suomessa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

En missään nimessä väitä, että suomalainen verotus olisi malliesimerkki. Kaikkea muuta. Se rokottaa liian rajusti keskiluokkaa ja ennen kaikkea ylempää keskiluokkaa. Samoin pienyrittäjiä. Isot kalat uivat verkon lävitse pyrähtäen vain.

Jyrki Paldán

Tasavero tuloverotukseen tekee kokonaisveroista käytännössä regressiivisiä ellei ALV:ia poisteta.

Käyttäjän mikkosavelius kuva
Mikko Savelius

OECD-vertailussa Viron sivukulut ("social security contribution") 35 % ovat kyllä korkeammat kuin Suomessa 29 %. Muilta osin virolaisten verorasitus on huomattavasti pienempi.
https://www.oecd.org/tax/revenue-statistics-estoni...
https://www.oecd.org/tax/revenue-statistics-finlan...

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Blogiin liitetty kuva (negatiivisista) EU-jäsenmaksuista, muttei avattu sitä mitenkään. Jos saataisiin yhtä paljon BKT:een suhteutettuna EU:lta rahaa mitä Viro, sen sijaan että maksamme sinnepäin, niin arvonlisävero- tai tuloveromme voisi puolittaa suurinpiirtein ja valtionvelkakaan ei kasvaisi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Liitin kuvan viitteeksi, koska monet ihastelevat Viron talouden nopeaa kasvua, ja laittavat sen pelkästään kummallisten verokäytäntöjen ansioiksi. Kyllä EU:llakin on aika suuri koura pelissä. Ja suomalaisilla viinarallikuskeilla. Suomalaiset ostavat yli kolmanneksen kaikesta Virossa myydystä alkoholista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset