Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Japani ulos, somalin kieli sisään - näin yhteiskunta luo rasisteja

  • kuva: wikimedia commons / oula lehtinen
    kuva: wikimedia commons / oula lehtinen

Iltalehden päivän meili herätti minussa monenlaisia ajatuksia. Palautteen antaja kummasteli yliopistojen ja korkeakoulujen säästöjä, joissa ei tunnu olevan lainkaan koordinaatiota tai järkeä ylipäätään.

Kirjoittaja oli erityisen närkästynyt Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston säästöistä, joista hän nosti esiin japanin kielen kohtalon Suomessa. Helsingin yliopisto on ilmoittanut lopettavansa japanin kielen professuurin kokonaan ja samaan aikaan Aalto-yliopistosta loppuu japanin kielen opetus.

Aivan kuten palautteen kirjoitajakin totesi tekstissään, Suomen ja Japanin kulttuuri- ja taloussuhteet ovat maallemme mitä tärkeimmät. Japanin 130 miljoonan ihmisen talousmarkkinat on Euroopan ulkopuolisista maista kolmanneksi suurin kauppakumppanimme. Heti Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen. Tämän lisäksi maiden välinen kauppatase on perinteisesti ollut Suomelle positiivinen, jota ei voi tällaisessa taloustilanteessa alleviivata liikaa. Puhumattakaan japanilaisista turisteista, jotka ovat suomalaisen matkailualan kovaa ydintä. 

Samaan aikaan myös japanilainen populaarikulttuuri on vallannut nuorison keskuudessa yhä enemmän alaa suomalaisena alakulttuurina. Mutta tästä huolimatta japanin kieltä ei ilmeisesti enää tarvita, kuten mielipidekirjoittajakin osuvasti kysyi.

Ja sitten itse asiaan.

Noin viikko sitten uutisoitiin siitä, kuinka somalin kieltä ja kulttuuria voisi pian opiskella Helsingin yliopistossa loppututkintoon asti. Tutkintokoulutuksen on tarkoitus alkaa Helsingin yliopistossa syksyllä 2017, ja jatkossa sitä voi opiskella aina maisterintutkintoon saakka.

Somalin kielen yliopisto-opetuksen aloittamista perustellaan maamme somalivähemmistön koolla. Tällä hetkellä suunnitelmissa on perustaa omat koulutuslinjat somaliaa äidinkielenään ja vieraana kielenä opiskeleville.

Koulutus tullaan aluksi järjestämään tuntiopetuksena, mutta Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoen mukaan yliopistolle on tarkoitus perustaa lähiaikoina somalin kielen opettajan vakanssi. Tehtävään sopiva henkilö on hänen mukaan löytynyt.

Toisilta otetaan pois, toisille annetaan.

Aivan kuten monet teistä varmasti tietävätkin, rasismi on yleensä irrationaalista - tai katsojasta riippuen rationaalista - jolloin ihminen kokee, että se mitä toinen saa on häneltä itseltään pois. Ja epäilemättä näin tulee käymään myös kielten opetuksen kohdalla, kun esimerkiksi japanin opiskelemisesta tehdään lähes mahdotonta ja samaan aikaan saksan sekä ranskan aloituspaikat vähenevät huomattavasti. 

Ja onhan tässä nyt muutenkin rummutettu jo useamman kuukauden ajan siitä, miten suomalaisten tekemä tiede on hyödyntä, eikä sillä ole lainkaan kaupallista potentiaalia tai markkina-arvoa.

Euroopassa on yli sata miljoona ihmistä, jotka puhuvat äidinkielenään saksaa, eikä ranskakaan niitä aivan pienimpiä mantereemme kieliä ole. 

Tällaisilla epäloogisilla koulutuspäätöksillä yhteiskunta tekee parhaansa, jotta kantaväestön asenteet maamme somalivähemmistöä  kohtaan koventuisivat myös tulevaisuudessa. Pettynyt ihminen ajattelee järjen sijaan helposti tunteella, ja alkaa syyllistämään somalitaustaisia henkilöitä suomalaisten kielitarjonnan selkeästä kaventumisesta, vaikka syyttävien sormien tulisi oikeasti osoittaa hallitukseen ja ennen kaikkea opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoseen päin.

Helsingin yliopiston tulevaisuuden suunnitelmissa on lisätä englannin kielen opiskelupaikkoja noin 20 - 25 paikalla sekä kasvattaa kiinan ja arabian kielten koulutusta 15 aloituspaikkaan vuosittain.

Edellä mainittujen kielten kohdalla panostus on ymmärrettävää, koska ne ovat selkeästi suuria ja tärkeitä kieliä. Toisin kuin somali, joka tuli monelle meistä hieman puskista. Laskentatavasta riippuen somalin kieltä puhuu maapallolla noin 8 - 20 miljoonaa ihmistä. 

Vuoden 2014 tilastojen mukaan maassamme oli tuolloin 16 721 somaliaa äidinkielenään puhuvaa henkilöä, eikä heidän määränsä nyt niin radikaalisti ole voinut parissa vuodessa kasvaa.

Tottakai minäkin olen jossain määrin samaa mieltä opetusministeriön sekä yliopiston henkilökunnan kanssa, ja pidän somaleille tarjottua tutkintotodistukseen johtavaa koulutusta erinomaisena ja tärkeänä kotouttamiskeinona, jolla myös maahanmuuttajat sekä etnisen vähemmistöryhmän edustajat saadaan kiinnostumaan akateemisesta maailmasta, mutta olisiko tälle humanitaariselle ja yhteiskunnalliselle sopeuttamishankkeelle voinut miettiä hieman paremman ajankohdan?

.. nyt nimittäin on se kaikista huonoin mahdollinen hetki tällaiseen.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tätä kirjoitusta ei tosiaan ole tarkoitettu rasistiseksi kannanotoksi, eikä sitä tulisi myöskään sellaisena käyttää. Halusin vain hieman läksyttää tuota omaan nokkeluutensa usein kompastuvaa ministeriämme, Sanni Grahn-Laasosta.

Olen muutenkin sitä mieltä, että vieraiden kielten opetuksen pitäisi olla yksi viimeisistä asioista, mitä yliopistolta lakkautetaan ennen kuin ne valot sammuvat viimeisen kerran. Ei sen vuoksi, että ne toisivat yliopistolle valtavasti vaurautta, vaan sen takia, että tarvittaessa suomalaiset voisivat edes paeta sieltä uppoavasta laivasta ulkomaille, jos mikään muu ei enää auta. Kielet auttavat ihmisiä verkostoitumaan, myymään, palvelemaan ja tutustumaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kieliasioihin liittyen suosittelen lukemaan Riitta Korkeakiven Opettaja -lehdessä julkaistun tekstin, joka kertoo aika paljon suomalaisen kieltenopetuksen nykytilasta: http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut&juttuID=1...

Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

Hyvin ahdasmielinen kirjoitus, jossa kaikki resurssit syövän pakkoruotsin ainoana vaihtoehtona nähtiin pakollinen venäjä. Mitäpä muuta Opettaja-lehdessä saisikaan kirjoittaa...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Nojuu, mitä Japani nyt on, listasta riippuen maailman 3. tai 4. suurin talous. Mitäs me muka sellaisen kielen osaamisella tehtäis? Somaliaan kannattaa panostaa, koska niillä on kyllä fyrkkaa ostaa meiltä vaikka mitä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kuten tuossa totesinkin, niin tämähän on suorastaan erinomainen idea ja humanitaarinen projekti, jos pohditaan hankaluuksia joita olemme kohdanneet integraation parissa, mutta kun samaan aikaan useat kokoomusministerit ovat pitäneet tieteen mittarina saavutettua markkina-arvoa ja useista muista aineista on jouduttu karsimaan, niin lienee sanomattakin selvää, että nyt on väärä ajankohta tällaisille kokeiluille. Luodaan niin sanotusti jännitteitä koulumaailmaan ja opiskelijaelämään. Tämä olisi pitänyt toteuttaa 90-luvulla, eikä nyt kun Suomi makaa itsenäisen historiansa pahimmassa lamassa jo seitsemättä vuotta putkeen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Integraation osaltakin olen eri mieltä. Se, että häviävän pieni joukko suomalaisista mahdollisesti tulevaisuudessa osaa somalin kieltä, ei tee integraatiolle yhtään mitään. Olennaista on se, että oppii mahdollisimman nopeasti ja hyvin valtaväestön kielen, ja pääsee töihin kiinni.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #7

Kyllähän tuo on tavallaan kuulostaa aivan yhtä absurdilta kuin se, että minä opiskelisin meänkieltä saksalaisessa yliopistossa, mutta jokin tuossa hankkeessa silti miellyttää minua. En tiedä mikä. Pohdin lähinnä somalitaustaisten nuorten kouluelämää sekä potentiaalista uraa akateemisessa maailmassa, kunhan oikea väylä vain löytyy. Hölmömpiäkin hankkeita on ollut.

Tietystikään se ei ole tasa-arvoista, eikä sitä voi unelmissakaan perustella tehokkuudella tai taloudella, mutta kyllä minä silti rahaa tähän laittaisin, jos me eläisimme uskomattomassa yltäkylläisyydessä ja vauraudessa, mutta kun me emme enää elä. Korkeakoulujen rahat ovat muutenkin kortilla, ja lisää tulee korvapuustia kuukausittain. Sitten tullaan tällaisen hankkeen kanssa esiin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Näin v. 2011:
Taannoin Suomi karkotti (v. 2011) vietnamilaisperheen, jonka isä oli työssä (Kauhajoella) elättäen perheensä (isä, äiti, tytär), mutta viranomaisten mukaan hän tienasi liian vähän, jotta perhe voisi elää säällisesti.
Syynä karkotukseen olivat perheen liian pienet tulot, jotka eivät viranomaisten määritelmän mukaan riitä riittävään toimeentuloon Suomessa. HS:ssa perheen isä hämmästeli viranomaisten ratkaisua: Suomessa rahaa jää elämiseen paljon enemmän kuin Hanoissa. Nettopalkka oli vajaat 1400 euroa, eikä perhe käyttänyt sosiaaliapuja.
Nyt meille tuli 32 000 ihmistä, jotka elävät avustusten varassa. Toki osa on jo palannut kotimaahansa oma-aloitteisesti tai muuten.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Muistan tämän epäoikeudenmukaisen tapauksen hyvin, Seppo.

Ja ottaahan tämä vieläkin ihan pirusti pannuun. Sinne meni kova työmies.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oliko kyseessä ministeriön päätös vai yliopiston autonomiaan kuuluva asia?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvä ja aiheellinen kysymys, johon etsin itsekin vastauksia. En löytänyt. Samasta osoitteesta ne leikkaukset ja budjetit kuitenkin tulevat.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sain Facebookin puolelta tiedon, jonka mukaan lakkautuslistalla oleva Japanin kielen ja kulttuurin professuuri olisi ollut jopa osittain Japanin valtion rahoittama. En pysty nyt tarkastamaan tiedon todenperäisyyttä, mutta luotan lähteeseen. Hölmöläisten maa menettää kasvonsa vähättelemällä japanilaisten lahjaa.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Professuuri perustettiin alunperin lahjoitusrahalla. Aika märkä rätti päin japanilaisten kasvoja. Yliopistohan päättää käsittääkseni itse, mutta odottaisi että tällaisiin älyttömyyksiin puututtaisiin.

Somalin kielellähän ei ole mitään muuta käyttöä kuin vähemmistön palvelu ja tulkkaus täällä. Tässä voi olla myös takana jotain byrokratian koukeroita tulkkien pätevyysvaatimuksista, juurikin koulutukseen liittyen.

On muutenkin aivan älytöntä opettaa kymmeniä eri äidinkieliä suomessa kouluissa ja tarjota ilmaisia tulkkipalveluja. Opetelkoot suomea, ruotsia tai vaikka saamea - tai maksakoot itse tulkkipalvelut.

Miksi somalit eivät voi opetella suomea?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kyllä jokainen somalitaustainen henkilö, johon olen törmännyt, on suomea puhunut. Siitä tässä siis tuskin on kyse. Kyllä he suomea opettelevat. Tuskin he ovat tätä yliopistojuttua läpi runtanneet, kuten jo tekstissäkin totesin.

Käyttäjän AttiYlnen kuva
Atti Ylänen

"Miksi somalit eivät voi opetella suomea?"

Vääräuskoisten kieli.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Esimerkin omainen (itse)sensuuria esittelevä avaus jossa muistetaan oitis todeta "en ole rasisti, mutta ..."

Kaikkien tietämä rasistinen (onkohan nykyään jo vihapuhetta ja kiihotusta) väite jota kukaan ei tähän (itse)sensuurin takia ole laittanut menee, että

-somaleista työelämässä on 16% luokkaa (tilastolinen fakta) joista suurin osa tulkkaa toisiaan, on mamubisneksessä tai vastaavassa yhteiskunnan rahoittamassa työsuhteessa (tästä ei ole faktaa joten ei voi sanoa oikeaksi tai vääräksi mutta voinee silti nykyään kai sanoa ainakin rasistiseksi yleistykseksi). Tämä uutinen tukisi väitettä joka on kiusallista.

Halla-aho kommentoi tapausta viikko sitten facebookissa.

"
Jussi Hallaaho
May 13 at 9:25pm ·
Muistelin tuossa juuri ikätoverin kanssa vanhaa hyvää 90-lukua, jolloin Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen luotiin oma äidinkielisten linja. Tarkoitus oli tietysti keksiä jotain kevyttä ja akateemisen oloista tekemistä Suomeen suurin joukoin muuttaneelle venäjänkieliselle nuorisolle, jota ei kiinnostanut tai joka ei kyennyt opettelemaan suomea sen vertaa, että olisi pystynyt opiskelemaan jotakin varsinaista ainetta.
Mitään varsinaista järkeähän ei ollut siinä, että pikkumaan pikkuyliopisto pikkuresursseillaan opettaa venäläisille venäjän kieltä.
Somalien kanssa yritetään nyt nähtävästi samanlaista ratkaisua. Jo muutama vuosikymmen on itketty sitä, että ei ole korkeakoulutettuja somaleja. Jos yliopistossa on somalin kielen tutkinto-ohjelma äidinkielisille, saadaan melkein väkisinkin korkeakoulutettuja somaleja."

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Paitsi, että mestarisi Halla-ahon vertaus ontuu aivan hemmetisti. Se, että hänellä ei ollut käsityksiä ympärysmaistamme ja Euroopasta neukkulan jälkeen ei tarkoita välttämättä sitä, että muilla ei olisi ollut.Venäjällä oli paljon luonnonvaroja jo tuolloin - on edelleenkin. Sitä kieltäkin puhui vähän useampi, kun opiskelu oli pakotettu puskurimaihin saakka.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Mestarini uskaltaa edes muotoilla ajatuksensa ilman suurempaa itsesensuuria ja muutenkaan en kommentistasi paljoa ymmärtänyt. On hieman omituista jos vaikka Namibia aloittaa työttömille norjalaisille maassaan yliopistolinjan jotta voivat oppia norjaa. Hyvä tai huono vertaus on tietysti mielipide kysymys.

Niko Sillanpää

Valinta on sikälikin erikoinen, että somalin kirjakieli on niinkin tuore tuotos kuin 1970-luvulla kehitetty. Japani on, noh, hieman vanhempi kieli. Tai tietysti, jos oppituolin tarkoitus on kehittää somalin kieltä, niin sitten, mutta sellainen ei mahda olla suomalaisten oppituolien tehtävä.

Useimpien afrikkalaisten heimokielien tapaan alkuperäinen sanasto on melkoisen suppea. Esimerkiksi kirjaa tarkoittava sana on siirtomaa-ajalta kieleen tullut lainasana...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset