Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Kreikan velkakriisi oli pikkujuttu - Todellinen velkapommi kytee Italiassa

  • kuva: martti asikainen
    kuva: martti asikainen

Italian viranomaiset ja useat merkittävät rahoituslaitokset sopivat viime kuussa viiden miljardin euron suuruisesta Atlante-rahaston luomisesta, jolla pyritään tukemaan maan heikentyneitä pankkeja. Rahaston avulla pankit voivat hankkia lisää pääomaa ja päästä eroon ongelmalainoistaan. Atlante -rahaston uskotaan näyttelevän merkittävää osaa pankkisektorin luottotappioiden torjumisessa sekä yksityisten sijoittajien houkuttelemisessa. Italian pankkisektori on euroalueen neljänneksi suurin, jonka vuoksi ongelmien syveneminen tulisikin vaikuttamaan koko Eurooppaan.

Tällä hetkellä euroalue on puun ja kuoren välissä. Pienikin kriisi voisi laukaista ketjureaktion, joka uhkaisi koko Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja olemassaoloa. Kulunut vuosihan on muutenkin ollut ankara eurooppalaiselle pankkisektorille, kun niiden osakekurssit ovat romahtaneet keskimäärin 22 prosenttia. Kaikista pahiten se on kohdellut Italiaa, jossa pankkien markkinaarvosta on sulanut pois jopa 35 - 40 prosenttia. Ilmeisesti pankkien osakkeenomistajat ja riskirahoittajat ovat ottaneet leikkimieliset hetkautukset sijoittajavastuusta tosissaan, ja myyneet osakkeitaan ja velkakirjojaan pois hinnalla millä hyvänsä. Tärkeintä on ollut päästä niistä eroon mahdollisimman nopeasti. Pääoma pakenee Euroopasta, mutta minkäs teet. 

Euroopan komission toimenpiteistä ja kannustavista puheista huolimatta, euromaat ovat  selvästi lähempänä uutta taantumaa kuin kestävää toipumista. Tällä hetkellä nautimme tyvenestä, mutta seuraava velkapommi kytee jo pinnan alla. Euroopan keskuspankin EKP:n mukaan Italian pankkisektorilla olisi arviolta noin 360 miljardin euron edestä erilaisia  roskalainoja, jotka tulisi nyt sitten selvittää. 

Italia kiirehti pääomittamaan neljää maan pankkia jo viime vuoden lopulla, ennen kuin tiukemmat EU-säädökset astuivat voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä. Uusi pankkiäjärjestelmä, joka itse asiassa luotiin euroalueen velkakriisin keskellä jo vuonna 2013, antaa vastuun pankkikriisien hoitamisesta Brysseliin keskuslautakunnalle, jota puolestaan tukisi yleinen verovaroin kustannettu rahasto. Pankkijärjestelmään sisältyy myös tiukempia sääntöjä koskien mm. menetyksiä, jotka tulee määrätä kriisipankin lainoittajille ennen kuin veronmaksajilta voidaan saadaa minkäänlaista pelastuspakettia.

Jotkut ovat ehtineet vertailemaan saapasmaasta nousevaa uhkaa Kreikan tilanteeseen, joka on moukaroinut Euroopan markkinoita lukuisia kertoja vuoden 2008 jälkeen. Kreikan tilanne on saanut investoijat ja EU-maat pelkäämään kriisin hallitsematonta leviämistä. Tämä on pakottanut EU:n ja Euroopan keskuspankin EKP:n tukemaan kriisimaita erilaisilla tukipaketeilla jo lukuisia kertoja, vaikka ne sotivatkin EU:n sovittuja perussääntöjä vastaan. Italian tilannetta ei tulisi kuitenkaan verrata Kreikkaan, sillä se on paljon kuviteltua pahempi.

Siinä missä Kreikka pitää kärkisijaa euroalueen velkaantuneimpana maana, tulee Italia Eurostatin mukaan hyvänä kakkosena. Italian julkinen velka on noussut jo 132,7 % maan BKT:sta ja se on tällä hetkellä absoluuttisesti mitattuna selvästi euroalueen suurin. Keskuspankkien velkakirjaostot ovat kyllä painaneet eurovaltioiden korkoja alaspäin, mutta eivät kuitenkaan niin alas, että saavutetun heikon talouskasvun tuottamat tulot riittäisivät velkaisimpien valtioiden korkokuluihin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF onkin todennut Italian olevan euroalueen heikoin lenkki, jolle pitäisi tehdä välittömästi jotain.

Vaikka Kreikka onkin onnistunut sysäämään globaalit rahoitusmarkkinat kuilun reunalle jo monta kertaa, niin tulisi silti muistaa että se on vasta sijalla neljäkymmentäneljä, mitä tulee maailman suurimpiin talouksiin. Italia puolestaan on kahdeksanneksi suurin ja kolmanneksi velkaantunein talous maailmassa. Tässä vaiheessa lienee sanomattakin selvää, että Eurooppa ei kestäisi Italian romahtamista.

Italian pääministeri Matteo Renzi on pyrkinyt rauhoittelemaan markkinoita lupailemalla, että tilanne olisi huomattavasti parempi kuin viralliset luvut antavat ymmärtää. Euroopan komissio on kuitenkin ilmoittanut ettei se usko, että Italian yltävän tänä vuonna tavoitteisiinsa julkisen velan lyhentämisestä. Komission mukaan budjettivaje olisi tänä vuonna 2,4 prosenttia, kun hallituksen tavoite on 2,3 prosenttia. Samassa yhteydessä esitettiin arvioita, joiden mukaan Italian työttömyys tulisi pahenemaan entisestään. Tänä vuonna sen uskotaan nousevan 11,8 prosenttiin ja ensi vuonna 12,2 prosenttiin.

Happilaitteet esiin, ystävä.

Kohta nimittäin sukelletaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tällainen mainitsemani pienikin kriisi voisi olla esimerkiksi Brexit tai Grexit. Tuolla toisaalla tuotiin esiin, että absoluuttisilla velkasummilla ei ole minkään valtakunnan merkitystä, koska se ei kuvasta velan todellista suuruutta. Joka tietystikin on totta, mutta kun korot syövät talouskasvun ja budjetti on alijäämäinen, niin absoluuttinen velka muuttuu yllättävän nopeasti suhteelliseksi velaksi. Hän oli silti oikeassa siinä, että valtionvelan absoluuttiseen euromäärään tuijottaminen on parhaimmillaankin hyödytöntä. Sitä käytetään lähinnä hyväksi epäsuotuisien talousuudistusten runttaamisessa.

On täysin eri asia, kun kokonaiskuva näyttää huolestuttavalta, kuten esimerkiksi Italian kohdalla. Kaivakaahan siis jo valmiiksi kuvettanne. Kohta nimittäin maksetaan ja paljon.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen
Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hauskaa, että pankeille tehtiin viime vuonna "kattavat" stressitestit, joiden mukaan asiat vaikutti olevan reilassa. Tämän vuoden helmikuussa sitten olivat kaikista suurimmatkin taas romahtamispisteessä, http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211757-euroo...

Haluatko nauraa perjantai-iltana? Pankkien stressitestit tulevat: http://www.talouselama.fi/uutiset/haluatko-nauraa-...

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Kyllä tässä tulee deja vu - tunne, kun näillä palstoilla aivan samat keskustelut käytiin jo viisi vuotta sitten...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Silloin viisi vuotta sitten tilanne oli vielä tuore. Nykyinen valtiovarainministeri ja silloin Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbkin (kok.) totesi, että Kreikan apupaketin jälkeen niin Kreikassa kuin muuallakin Euroopassa asiat ovat kunnossa. Joka muuta väittää on pölhöpopulisti. No ei ole vielä asiat kovin kasevassa kunnossa kyllä vieläkään, kun pankkien markkina-arvot romahtavat silmissä, velkataakka kasvaa ja veronmaksajien varoja pumpataan yhä kiihtyvällä vauhdilla pois heidän kotimaistaan. Italian lisäksi tilanne näyttää pahalta myös Portugalissa ja Espanjassa. Parin vuoden päästä kenties Suomessakin.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

No ei ollut "tuore" silloinkaan.

Itse kirjoitin täällä syyskuussa 2011 euraavasti:

***
Kreikan jälkeen?
24.9.2011 02:14 . suvituuli 3 kommenttia

BUON APPETITO!
BUON APPETITO!

Kreikka on saattohoidossa. R.I.P. - Rest In Peace - levätköön rauhassa.

Kreikan jälkeen?

Italia.

Italiassa euron kuolinkamppailun piti käytämän alun pitäenkin. Maan liittyessä euroon kymmenen vuotta sitten oli selvää, ettei Italia mahdu euro-pakkopaitaan.

No, Kreikka ehti ensin. Euro ei kaadu Kreikan tilttaukseen.

Tuota pikaa palataan normaaliin pöytäjärjestykseen.

Italia tarjoilee spagettia. Siihen tukehtuu euro. Ja eurooppalainen pankkijärjestelmä.

Tukehtuuko myös EU?

R.I.P.

****

http://suvituuli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/83968-kr...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #10

Kriisi alkoi 2008. Kreikka pyysi laina-apua huhtikuussa vuonna 2010 ja 110 miljardin euron paketti sorvattiin kasaan samaan vuoden syyskuussa. Tämän piti riittää kolmeksi vuodeksi, mutta uusi tukipaketti sorvattiin kasaan jo vuoden 2011 kesäkuussa. Oletko nyt aivan tosissasi, etteikö tämä Italian kriisi olisi enää ajankohtainen, koska tällä palstalla kirjoitettiin siitä jo vuonna 2011? Pelkästään tässä kuussa useampi maailman arvostetuimmista julkaisuista on uutisoinut kriisin eskaloitumisesta ja Italian tuloksettomista toimista kriisin voittamisessa. Turhaapa tuota EU-komissiokaan tästä enää tuoreita lausuntoja antamaan, kun usarissahan se jo käsiteltiin.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #12

Ongelma on lähinnä se, että on vaikea keksiä uutta sanottavaa, kun kaikki oleellinen 'spagetti' on pureskeltu täälläkin jo moneen kertaan.

Ainahan Italia on ajankohtainen.

Kuten sanotaan: "Roma - urbs aeterna (ikuinen kaupunki)".

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #14

Tuossa on mm. uutta sanottavaa. Velkataakka on kasvanut yli 15%:lla BKT:sta sitten vuoden 2011 jälkeen: http://www.tradingeconomics.com/italy/government-d...

Nuorisotyöttömyys on kasvanut noin kahdeksalla prosentilla: http://www.tradingeconomics.com/italy/youth-unempl...

Kokonaistyöttömyysaste on kasvanut noin 3,4 prosenttia, vaikka onkin ollut hienoisessa laksussa tänä vuonna: http://fi.tradingeconomics.com/italy/unemployment-...

Toisin sanoen, vuoden 2011 ennusteet ovat toteutamassa hyvää vauhtia.
Ja meillä ei ole vieläkään ratkaisuja tai tahtoa toteuttaa niitä.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #16

Kommenttisi kiteytyy mielestäni tähän:

"Toisin sanoen, vuoden 2011 ennusteet ovat toteutamassa hyvää vauhtia.
Ja meillä ei ole vieläkään ratkaisuja tai tahtoa toteuttaa niitä."

Eli ei mitään uutta Italian rintamalta.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Henri Myllyniemi näistä jaksoi pauhata jo silloin tällä alustalla. Seuraava kirjoitus kai käsittelee Espanjaa jolloin päästää astetta deja vuumpaan ...

...mutta hyvä että aihe ei ole unohtunut ja Martti Asikainen jaksaa nostaa taas esiin...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tämä on itse asiassa herätelty tasaisesti kansainvälisessä mediassa esiin. Tänään Italian nosti kepinnokkaan mm. The Guardian ja Dailymail. Pari viikkoa sitten The Economist ja Der Spiegel. Tällä hetkellä ilmassa notkuu kaksi vaihtoehtoa. Joko täysivaltainen liittovaltio ja keskuspankki, joka painaisi rahaa sen verran, että saisimme kaikki EU-maiden velat hoidettua ja pääsisimme lähtemään puhtaalta pöydältä globaaliin maailmaan. Tosin hieman alentuneella euron arvolla, mutta kuitenkin. Tai vaihtoehtoisesti oma valuutta ja keskuspankki. Tämä nykyinen soutaminen ja huopaaminen on varma tie tuhoon, eikä se siitä tule muuttumaan.

Jotkut toivat tuolla esiin, että isojen maiden, kuten Italian, Espanjan ja Ranskan velkapommien poksahtaminen olisi periaatteessa onni koko Euroopalle. Heidän jälkeen on nimittäin pakko keksiä keino velkojen yliviivaamiseksi. Eivät isot valtiot alistu Kreikan johdon tapaan komenneltaviksi. Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin unelma eurooppalaisesta yhdentymisestä näyttäisi olevan yhteinen, sukupolvet ylittävä velkavankeus. Jaettu taakkahan on tunnetusti moninkertainen taakka.

Kreikassa nykyään asusteleva Henri Myllyniemi on kyllä ollut aina tämän palstan merkittävimpiä kirjoittajia, mitä tulee yhteisvaluutta euroon ja talouteen. Ei ole vielä tähän mennessä tainut osua harhaan ennusteissaan. Tuntuu, että aivan liian moni ummistaa edelleen silmänsä. Tämän vuoden pankkikriisi on kuitenkin tuore. Lähes neljäkymmentä prosenttia Italian pankkien arvosta tuhkana tuuleen.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

No "ennakoidaan" tulevaa Espanja-kirjoitusta kertaamalla toukokuulta 2012:

"Espanja seuraavaksi..."

http://suvituuli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107107-p...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #11

Et suinkaan ole ainoa, joka täällä noin on todennut. Minäkin olen tuonut asian esiin, ja nostanut myös Ranskan pään vadille. Ja niin on miljoonat muutkin ihmiset ympäri maailmaa.

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen

Kannattaa seurata Italian parlamenttivaalien mielipidemittaustilanteita. Tällä hetkellä populistinen, euroeroa kannattavaa Viiden tähden liike on nimittäin matkalla parlamentaarista enemmistöä: https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_...

Tärkein näissä mittauksissa ei ole varsinainen tuossa näkyvä käyrä vaan toisen kierroksen tulokset (Italiassa ollaan siirtymässä vaalijärjestelmään jossa kahden suurimman puolueen välillä käydään toinen kierros, jonka voittaja saa ehdottoman enemmistön parlamenttiin). Tätä kisaa Viiden tähden liike on tällä hetkellä vallassa olevaan Demokraattiseen puolueeseen nähden voittamassa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Veikko Huuska kirjoitti tänään kattavan raportin pankkien tämän hetkisestä tilasta globaalilla tasolla. Suosittelen lukemaan, http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21676...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Saivartelen (pahoittelen), mutta onko oikea tapa sanoa, että omenoita on 200% appelsiineista, jos tarkoitetaan, että omenoita on kaksinkertainen määrä verrattuna appelsiinien määrään (omenat eivät ole appelsiinejä, eivätkä niiden sisällä). Julkinen velka bkt:sta eli julkisen velan osuus bkt:sta vai pitäisikö sanoa julkinen velka verrattuna bkt:hen. Julkinen velka ei selvästikään ole sellaisenaan osa bkt:ta, koskapa verranto ylittää näköjään 100% rajan siellä sun täällä.

Julkisen talouden osuus bruttokansantuotteesta Suomessa on n. 20%, 80% osuuden tuottaa siis yksityinen. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen Suomessa on n. 60% ja yksityisen sektorin menojen vastaava suhde n. 230%. Julkisyteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on n. 60% ja yksityisten velkojen vastaava suhde on n. 170%. Tämä nimittäin hämää ainakin täällä alle 100% maassa ihmisiä luulemaan, että julkinen sektori vie 60% kaikesta hyvästä.

Menikö saivartelun luvut edes sinnepäin?

http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pirun hyvä kysymys, mutta juuri nyt olen aivan liian väsynyt lukemaan oikein ja vastaamaan. Huomenna sitten, ehkäpä. Raatikaisella oli ihan hyviä pointteja tuolla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset