*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Bongaa piilotyöpaikka - löydätkö kaikki 270 000?

  • kuva: tuntematon
    kuva: tuntematon

Työministeri Jari Lindström lainasi taannoisissa puheissaan Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tilastoja, joiden mukaan Suomessa olisi jopa 360 000 täyttämätöntä työpaikkaa, joista 270 000 olisi niin kutsuttuja piilotyöpaikkoja. Määrän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa. 

Piilotyöpaikat ovat työpaikkoja, joihin ei haeta henkilöä julkisen haun kautta. Useissa yrityksissä tällaisen työpaikan saa se, joka ymmärtää itse kysyä paikkaa ja on sopiva tehtävään. 

Koska piilotyöpaikkojen etsiminen voi olla hyvin haastavaa ja aikaa vievää puuhaa, päätti ministerin puheista innostunut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ohjaaja Esa Lukkarinen laittaa pystyyn pienen kilpailun siitä, kuinka monta piilotyöpaikkaa me pystymme löytämään yhdessä, ja että saammeko me kaikki 270 000 työpaikkaa julkisiksi.

Missä piilotyöpaikka luuraa?

Piilotyöpaikan saatat löytää mistä päin tahansa asfalttiviidakkoa. Joskus niitä möyryää metsissäkin. Siinä missä Jallulla on ollut tapana kätkeytyä kolmelle Avun sivulle, ovat piilotyöpaikat levittäytyneet tasaisesti ympäri Suomea. Piilotyöpaikka voi väijyä sinua missä tahansa. Se saattaa maata naamioituneena vaatekaapissasi tai hiippailla yön tullen sillan alla, joten on parasta pitää silmät auki ja korvat höröllä. 

Pystymmekö me bongaamaan yhdessä kaikki ministerin mainitsemat 270 000 työpaikkaa? Jos löydät työpaikoista vähintään 20 000, tule mukaan hyvän viikkopalkinnon arvontaan.

Jos onnistumme löytämään kaikki piilotetut työpaikat, on pitkään jatkunut työttömyys viimein selätetty ja kaikki hallituksen ajamat pakkotoimenpiteet voidaan haudata tarpeettomina. 

Toisaalta, jos emme onnistu kaivamaan edes viittäsataa työpaikkaa esiin, niin silloin todennäköisesti joku on valehdellut meille. Muistakaahan, että yrittäjätkin saavat osallistua.

Toivon teille mitä parasta jahtionnea!

 

Ilmoituksia piilotyöpaikoista otetaan vastaan sähköpostiosoitteeseen: maasikainen@gmail.com

Lupaan tiedottaa niistä eteenpäin, jotta yksinäiset työpaikat löytäisivät itselleen arvoisensa holhoojan.

 

Ystävällisin terveisin

Martti Asikainen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

2014 haimme yhtä kaveria töihin. Hakijoita oli kaksi ja molemmat hyviä. Palkkasimme molemmat. Siinä oli piilotyöpaikka joka täyttyi saman tien spontaanisti.

Töitä löytyy aina kunhan osaa hakea. Ymmärrän kyllä hyvin toisaalta että miksi viisikymppiselle rakennetyöttömälle näitä työpaikkoja ei ole olemassakaan. Nuorelle ja verkostoituneelle kaverille on aina töitä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Se oli vuonna 2014. Mutta hyvä silti tietää, että todistettavasti ainakin kaksi piilotyöpaikkaa on ollut olemassa. Tosin olen minäkin tietoinen, että usein työpaikat menevät ilman työvoimatoimiston osallisuutta asiaan. Enkä yhtään ihmettele miksi. Töitä löytyi aina, jos osasi hakea. Se tosin loppui joskus vuoden 2010 tienoilla ja iski kunnolla viime vuonna. Tänä päivänä työt eivät ole enää niin kirkossa kuulutettuja. Työllistyneet voivat laskea itsensä onnekkaiksi.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Hyvät työntekijät löytävät kyllä edelleen hommia. Metalli puolellakin tarvitaan koko ajan osaajia ja asenteeltaan hyviä tyyppejä kun porukkaa koko ajan eläköityy- Täällä päin ei tet-toimistoon paljon edes pistellä ilmoituksia vaan kysellään työntekijöiltä tietävätkö ketään sopivaa tähän hommaan. Oven taakse itse ilmestyneet työnhakijat saavat kyllä huomion heti ja ansaitsevat haastattelun. "Ilmaiset harjoittelut" ovat monelle kirosana, mutta niillä antaa näytön osaamisestaan ja motivaatiostaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #3

Ilmaiset harjoittelut toimivat minun mielestäni nuorten ja nuortenaikuisten kohdalla juurikin mainitsemallasi metallialalla. Todennäköisesti myös muilla vastaavilla aloilla. Henkilökohtaisia kokemuksia minulla ei ole, mutta kavereiltani olen kuullut, että varsinkin akateemisilla aloilla harrastetaan suoranaista hyväksikäyttöä projektiluontoisen työharjottelun muodossa. Sellaista ei tulisi suvaita missään nimessä. Ongelma on aika moniulotteinen. Suomen koulutusjärjestelmä vaatisi suurta reformia, jotta se saataisiin myötäileemään paremmin työmarkkinoita. Toisaalta samaan aikaan myös ammattikoulut ovat aivan liian teoriapainotteisia, joka ei palvele ketään. En silti usko hetkeäkään tähän tarinaan 270 000 piilotyöpaikasta, jotka odottavat vain ottajaansa. Yksikään tilasto ei tue sitä käsitystä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

Mikä tilasto ei tue sitä käsitystä? Juurihan Sitra noita selvitti.

Moni tutkimus osoittaa että töitä syntyy tyhjästä sitä enemmän mitä aktiivisemmin ihmiset hakevat töitä. Tämä on globaali, taloustilanteesta riippumaton ilmiö joka nimenomaan kertoo siitä että työtä on aina piilossa, "odottamassa ottaajaansa".

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #5

Helppohan sitä on ääneen hokea, mutta kokeileppa hetken ajan työttömyyttä, Pekka. Tunnen ihmisen, joka ehti lähettää yli 300 hakemusta ennen kuin tärppäsi. Kielitaitoinen, kansainvälistä kokemusta omaava. Suomessa tuo kansainvälisyys tosin tuntuisi kyllä usein olevan kirosana, koska johtoporras ei itse omaa kansainvälistä kokemusta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

No vaimoni soitti yhteen paikkaan jolla ei ollut mitään hakua edes päällä ja on edelleen siellä töissä - koulun ohella. Pari vuotta sitten.

Kun puhutaan isoista massoista, puhutaan isoista massoista. Yleensä debattiin nostetaan nämä ääripäät, yksi soitto vs. 300 hakemusta. Iso kuva muodostetaan tutkimalla.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #5

Sinulta löytynee linkki ko tutkimukseen ? Vai oliko se taas Hevosmiesten tietotoimiston juttuja ?

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi Vastaus kommenttiin #4

Ammattikouluista olen aina sanonut, että opetus pitäisi pystyä tiivistämään 1.5vuoteen. Lomat liian pitkiä, turhaa opetusmateriaalia, sekä puolilla oppilaista tuntuu olevan motivaatio ongelmia ja koulu mennään rimaa hipoen läpi käytännössä katsoen mitään opettelematta. Koko opetustarjontaa pitäisi pystyä järkeistämään. Myöskin koulujen ja työpaikkojen täytyisi olla enemmän tekemisissä keskenään. Verkostoitumista. Käsityöpaikat haluavat hyviä tekijöitä ja koulujen pitää niitä pystyä tuottamaan. Ja mieluiten yhteistyössä.
Metallialasta vielä (ja miksei raksasta), niin tiedän tapauksia joissa työnantajan edustaja on kysellyt hyviä tyyppejä amiksesta harjoitteluihin koulukuukausiksi ja tarjonneet sitten palkallista kesätyötä näille ihmisille jos motivaatio on ollut kohdillaan. Jotkut ovat jopa saaneet oppisopimuspaikan näistä.

Olen edustustapahtumissa joissa olen ollut puhumassa aina täsmentänyt koulujen ja oppilaitosten yhteistyötä, sekä oppilaille sitä että motivaatio ja halu tehdä on se tärkein. Ensivaikutelma siellä toimistossa kertoo jo paljon hakijasta. Hyviä kavereita etsiään aina.

Tiedostan kyllä tuon akateemisen puolen ongelmat. Olen läheltä nähnyt kun ohjelmointiin haetaan harjoittelijoita ja kun projekti on kiitettävästi ohi niin saaneet lähteä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #9

Suurinta ajanhaaskausta, mitä olen kokenut, olivat koneistamisen teoriaopinnot. Ja ne vain jatkuivat.. jatkuivat ja jatkuivat. Kesti varmaan kuukausi ennen kuin koulussa edes päästiin sorvin ääreen, vaikka olin sitä jo aikaisemmin työelämässänikin tehnyt. Se oli oikeasti niin pitkäveteistä ja tunkkaista puuhaa, että herään vielä näin vuosia myöhemminkin kylmästä hieästä märkänä ja huutaen. No en oikeasti, mutta saattaisin kyllä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Jep. Mutta anna olla kun kokeilet koneistamisen harjoituksia teknillisessä korkeakoulussa. Harjoituksissa sorvataan yksi kappale ja jyrsitään toinen, mutta molemmista pitää kirjoittaa nälkävuoden mittainen selkkari. On kuivaa kamaa eikä varmasti opi koneistamaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #17

Teknillisestä korkeakoulusta ei edes pidä tulla koneistajia vaan juuri niitä jotka ymmärtävät sen teorian koneistamisesta,koska se riittää syventäviin opintoihin todella pitkälle. Tämä selkkari sitten todistaa sen,että ymmärtääkö mitä tapahtuu,kun koneistetaan ja miksi.

Kirjoitin minäkin ammattikoulussa 3 sivua pitkän vastauksen pelkästään kappaleen kiinnityksestä,kun kysymys oli vain,että miten valmistaisit tietyn kappaleen.

Tämä sama teoriaopetus pätee myöskin hitsauksessa..jos hitsauksen opetus on vain,että kolvi tiettyyn asentoon ja valokaari palamaan,niin ei siitä kannata oppilaita moittia paitsi ehkä oma-aloitteisuuden uupumisesta. Koita nyt teiniä saada oma-aloitteiseksi jostakin asiasta.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #13

Näin koneistamisesta jotain tietävänä on pakko kysyä,että mitkä olivat ne turhat teoriaopinnot koneistamisesta? Olen kouluttanut koneistamaan nyt 7 ihmistä työpaikalla ja jokainen niistä ei ole oikeastaan hoksannut juuri sitä teoriapuolta siitä koneistamisesta..kaikki osasi veivata niitä kampia kyllä koneista,mutta kun siinä ei ole ihan se olennainen. Tästä päästään sitten siihen,että miten sitten oppii?

Teoria on tärkeää,mutta vielä tärkeämpää miten se teoria opetetaan ja koneistamisessa teoriat on kaikki kaikessa,kun ihan loppuun asti katsotaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #38

Käytännössä teorian pitäisi tukea oppimista ja kehittymistä, eikä olla luotaan poistyöntävä tekijä. Parempaa teoriaa sai työpaikalta silloin nuorempana, kun vanhemmat koneistajat neuvoivat perusasioita. Tottakai teoria on tärkeää koneistamisessa, työmenetelmät ja eri terien ja metallien tuntemus jne, mutta sen tulisi tapahtua samassa yhteydessä käytännön kanssa. Tai vähintäänkin lähellä toisiaan, jotta syntyisi oppiympäristö, jossa käytäntö ja teoria kulkevat käsikädessä ja tukevat toinen toistaan. Meidän kohdalla niin ei käynyt ja sitten sitä teoriaa jouduttiin pänttäämään muistta yhteyksissä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #42

Silloin on ammattikoulussa epäonnistuttu melko hyvin.

Meillä meni kaikki nuo aina yhteen..ensin käytiin teoria läpi ja sitten mentiin koneen ääreen. Työpaikalla kävi sitten taas hieman hassusti,kun konkareilla ei ollutkaan teoriasta hajuakaan..olivat vain aina tehneet niin,koska joku oli kädestä pitäen opettanut. Yleensä sitten hoksasi sen teoriankin jälkikäteen. Ehkä hulluin homma oli kierteen alkureikien opettaminen. Jokseenkin huvittavaa,kun ammattikoululainen pitää opettaa mihin se alkureijän koko perustuu,koska tässäkin tapauksessa,konkarit olivat vain aina tehneet niin.

Mikä voisikaan olla se masentavin syy kaikkeen kuin,että aina ollaan tehty niin. Se toimii myös hyvänä kehityksen jarruna.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #9

Ongelma tuossa tiivistämisessä on se,että mitä sieltä amiksesta halutaan valmistuvan. Jos sieltä halutaan valmistuvan mekatroniikka-asentaja,koneistaja,nc-koneistaja,levyseppä ja hitsari samalla kertaa ja vielä jopa osata itsenäisesti ja kiitettävästi näistä kaikkia,niin melko turha kuvitella sen tapahtuvan 1,5 vuodessa. Moniosiaajia ei ihan tuosta vain kouluteta,mutta monesta vähän tietäviä saadaan liukuhihnalta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #3

Meille sanoi alihankkijana toimiva metallipaja että Suomesta on aikaa sitten loppunut osaava työvoima nimenomaan hitsauspuolelta. Että heillä kävi viimeksi 40 kaveria kyllä haastattelussa mutta sauma oli täyttä kuraa. Yhden kuitenkin ottivat ja viikon päästä panivat pihalle jatkuvan myöhästelyn ja lorvailun takia. Olivat sitä mieltä että Virokin on jo kaluttu tyhjäksi ja nyt osaamista pitäisi hakea vieläkin kauempaa.

Ehkä meillä on koulutuksessakin jotain vikaa jos paperilliset kaverit eivät pysty työhönsä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #7

Esitin muuten tunti sitten haasteen tämän blogin muodossa. Tarkoituksensa oli osoittaa joko minun tai Sitran olevan väärässä. Nyt täällä on käynyt yli 700 lukijaa, eikä yhtäkään näistä 270 000 piilotyöpaikasta ole vieläkään löytynyt.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #8

Ollaan puhuttu yhden inssin ja yhden kaupparatsun palkkaamisesta. Ei ole mitää aktiivista hakua, mutta luultavasti palkataan kun törmätään oikeisiin kavereihin.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #8

Kyllä on olemassa työtä, joka pitäisi tehdä ja paikka, jossa se tulisi tehdä ja keiden hyväksi se tulisi tehdä, mutta tekijä ei voikaan itse suoraan sopia, millä ehdoilla hän sen tekisi.

Jossain vaiheessa olisi fiksua (mm. tulevan työllistymisen, mielenterveyden, kalliin ammattitaidon säilymisen, verkostojen, perheen tms. kannalta) tehdä se jopa saadun etuuden vastikkeeksi, mutta se (tilapäinen vastikkeellinen työnteko) onnistutaan helposti ehkäisemään Suomessa. :-))
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/143412/Turun+ylio...

Yksilöllisistä lähtökohdista nousevia ratkaisuja ei ole aina sallittua tehdä... Ja kukin case ON yksilöllinen.
"Sopimusten mukaisuus" on joissakin tilanteessa älytön ennakkoehto. "Oman sopimuksen mukaisuus" voisi silloin toimia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #7

Ei hitsausta koulussa opi, vaan työmaalla vanhempien hitsareiden seurassa ja kokemuksen myötä. Periaatteet napataan kone- ja metallipuolen ammattikoulusta. Puhutko nyt perussauman räpsijöistä, vai luokkahitsareista? Suomessa on kourallinen hyviä luokkahitsareita, mutta ne ovatkin sitten ihan helvetin hyviä.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi Vastaus kommenttiin #7

Tiivistit hyvin metallin ongelmaa. Satakunnassa liian vähän metallin opiskeljoita ja työnantajilla taas pulaa hyvistä tekijöistä. Otin tuossa aikaisempaa kantaa osittain tähän.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #11

Periaatteessa koulutusta voisi viedä esimerkiksi metalli- ja rakennusalalla enemmän oppisopimuskoulutuksen suuntaan, kuten Saksassa on tehty. Työ on paras opettaja.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi Vastaus kommenttiin #14
Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #14

Kun olin rakennusliitossa, oli työttömiä kyseiseisessä liitossa, (kuulemma ns kanatasuomalaisia), 20.000 ammattilaista.

Rehelliset työnantajat rak. alalla ei kuulemma oikein pärjää - tiedä häntä, mutta tulkeille on työtä. Toimin itse tulkkina metallialalla (telakalla).

Henry

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #7

Kannattaa kysyä,että onko työolot ja palkkaus kunnossa.. nimittäin jostain syystä niitä ammattilaisia on,mutta ne on töissä jossain muualla.

Voin näin yhtäkkiä väittää ettei ne ole kunnossa,kun Virosta on jo kaivettu kaikki..

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

#1
"Töitä löytyy aina kunhan osaa hakea"
Tuota en allekirjoittaisi. Tuskin nykyinen työttömyysprosenttimme pelkästään ihmisten laiskuudesta tai osaamisen puutteesta johtuu. Tietenkin voitaisiin hakea enemmän ei oman alan töitä, lähteä ulkomaille tai kouluttautua uudelleen yms. Joillain toki näihinkin esteensä.

Ja aina ei pätevänkään oloinen hakija tunnu saavan työtä.
http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2016021921142628_...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuskin kyse on laiskuudesta valtaenemmistön kohdalla. Pikemminkin siitä että ei pyöritä sosiaalisissa ympyröissä oikeissa paikoissa oikeaan aikaan. Työmahdollisuudet ja tekijät eivät kohtaa.

Kaikista ei tietenkään saa sosiaalisia. Mutta silloin kun on vielä töitä, kollegojen kanssa kannattaa käydä oluella. Siinä käy helposti niin että kollegojen kautta rupeaa tulemaan kyselyjä kun firmat etsivät porukkaa.

Moni pikkufirma ei ikinä etsi duunareita julkisesti.

Pekka Heliste

Kalajuttuja, jos haetaan yhtä niin kahden palkkaaminen puolittaa tuottavuuden eli yritysen kannattavavuus heikkenee

Ja jos markkinoita on kahdelle uudelle niin on typerää palkata vain yksi, sehän on markkinan luovuttamista kilpailijalle

Verksotoituminen tarkoittaa työpaikkojen jakamista suhteilla, ei henkilön ominaisuuksien mukaan eli ei edes yritetä hakea parasta vaan tuttava mieliten sukulainen .

Verkoistoituminen on nepotismia eli korruptiota

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Omaishoitajuus on tyypillinen piilotyöpaikka : ei julkista hakua ja sen saa, vaikka ei edes olisi sopiva kyseiseen työhön.

Kari Toivonen

Käsite "piilotyöpaikat" on pelkkä kupla. Valhe. Muistaakseni käsite lanseerattiin Kataisen ministeriaikana, ja Katainen sitä sitten mainosti. Uskoi siihen. Koska viisaammat olivat näin kertoneet.

Ja Katainen kertoi, että piilotyöpaikkoja on jopa miljoona, ja tarvittaisiin parikin miljoonaa maahanmuuttajaa hoitelemaan nuo piilossa olevat työpaikat.

Todellisuus on se, että Suomessa ei ole työpaikkoja tarpeeksi. Ei ne työpaikat missään piilossa ole - niitä vaan ei ole.

Näkemykseni mukaan tuo termi "piilotyöpaikat" on kokoomuksen kehittelemä käsite, jolla tarkoituksena on syyllistää työttömät ja lisäksi luoda halpatyömarkkinat. Lähtökohtana se, että työttömyys on aina ja kaikkialla työttömän oma syy.

Käsite "piilotyöpaikat" on jostain syystä jäänyt elämään, vaikka se on täysi valhe. Se on aivan yhtä totta kuin piilopalkka, piiloveronmaksaja ja varsinkin politiikassa kukkiva piiloäly. Se vasta on hyvin piilotettu. Tuo järki.

Nykyinen työministeri on lähinnä vitsi. "Olen itsekin ollut työttömänä, ja katsokaa, mitä sitten tapahtui. Nyt teet vain samoin." Just joo, puupää ja luupää liian vaativassa tehtävässä mahdottoman edessä - eihän siitä mitään hyvää voi seurata.

Suomen katastrofi jota lamaksi kutsutaan ei muutu yhtään mihinkään valehtelemalla "piilotyöpaikoista".

Annetaanpa potkut ylisuurelle virkamieslaumalle, siitä on hyvä aloittaa.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Toivosen itku, potku raivarit. Helpottiko?

Kari Toivonen

Sikojen kanssa painiessa ryvettyy itsekin, joten saat pitää pahnasi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Työministeri Jari Lindström, kuten koko perussuomalaiset rp., on astunut samaan miinaan kuin vasemmistopuolueet viime hallituksessa. Heitä vedetään kuin pässiä narussa. Minä tästä monta vuotta varottelin, mutta eipä minua kukaan kuunnellut.

Nyt sitten tehdään Suomen historian "kokoomuslaisinta politiikkaa", kun Kreikkakin kyntää talouskasvussa kohta Suomen edelle.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Mistä niitä aaseja löytyy Kokoomuksen vankkureita vetämään?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pylkkönen ilmoitti tietävänsä 2 piilotyöpaikkaa eli 269 998 vielä puuttuu.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Nekin oli jo mennyt..ne toiset kaksi oli mietinnän alla vielä.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Saattaa olla että TE-toimisto on kehoitanut työnantajia piilottamaan työpaikkoja, jotta työttömät aktivoituisivat etsimään aktiviisemmin työtä.

Mutta uskoisin, että kohtapuoleen piilotyöpaikat pompahtava pinnalle palkattomina työpaikkoina - kunhan lainsäädäntö tuon sallii.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Onhan niitä piilotyöpaikkoja alkanut tosiaan tulemaan työharjottelujen, kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja pian myös työnäytteen muodossa. Kyllä meidän kelpaa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Lupasin ilmaisen loman luonani Kreikassa - vaikka koko perheelle, jos joku löytää kaverilleni työpaikan - puhuu erittäin hyvää englantia, korkeakoulusivistys - tulisi Suomen oppimaan suomea omalla kustannuksellaan.
Mikä työ tahansa kelpaa, missä tahansa Suomessa...

Minulla oli tästä jo kaksi blogikirjoitusta - yhtään tarjousta ei tullut.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Lisättäköön, että työpaikan pitää olla lain- ja sopimusten mukainen, myös palkan suhteen.
Pimeää rahaa ei haluta.

Ihanne olisi Turun suunnalla, mutta kaikki käy, mielellään kuitenkin paikkakunnalla jossa puhutaan suomea.
Fyysisesti raskas työ käy - miehellä kova kunto.

Henry

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Valitettavaa kyllä tuo, Henry.

Kiven alle ovat nuo työpaikat piilottaneet.
Laittaneet arkkuun ja upottaneet järveen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Meille tuli itseasiassa tänä vuonna ummikkojenkki duuniin. Opettelee Suomea samalla.

Sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ei haettu ketään.

Hassua muuten kun ajattelee, olemme palkanneet melkeinpä vain "piilotyöpaikkoihin".

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Työpaikkaan siirtyminen tapahtuu käsittääkseni pääosin työpaikan vaihtamisen kautta. Tieto avoinna olevista duunimestoista kulkee näppärästi toimialan sisällä, kulissien takana ja tuttujen kesken. Näistä "vaihdoista " työttömät eivät mitään tiedä, eivätkä edes pääse rekryprosessiin mukaan, vaikka olisivatkin varsin päteviä. Voi myös käydä niin, että head hunter saattaa helistää ja työpaikan vaihtoprosessi käynnistyy. Nämäkin soitot osuvat pääosin töissä oleville.

Avoimia paikkoja ei haluta, eikä katsota aiheelliseksi laittaa julkiseen jakoon, parempien ja tehokkaampien ( halvempien ) rekryprosessien johdosta.

Puheet suuresta piilotyöpaikkamäärästä ovatkin urbaanilegendaa, pl. Puhelinmyyntihommissa. Ainakin työttömän kannalta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kuten sinäkin totesit, jos työpaikan vaihdot tapahtuvat lennosta, niin arvio 270 000 piilotyöpaikasta on täyttä potaskaa ja urbaanilegendaa, sillä eivät nämä paikat avoinna ole, vaan täytettyjä. Hyvä kannanotto muuten, jonka itsekin suomalaisessa työelämässä kyllä huomasin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Ainakin työttömän kannalta."

Tuossa on se koko homman ydin. Meillä joko on tai ei ole paljon avoimia työpaikkoja, riippuen aivan mistä näkökulmasta katsoo. Jos sitä aktiivista sosiaalista verkostoa jonka kautta työpaikkoja liikkuu ei ole, joutuu kilpailemaan pienestä määrästä duuneja iso porukan kanssa. Taas jos on verkostoitunut, soittoja voi tulla jatkuvasti.

Sitra ja pitkäaikaistyötön ovat molemmat oikeassa. Mutta miten porukkaa saadaan verkostoitumaan - tämänkin sanan voi tulkita vain kylmän kliiniseksi ilmaisuksi ystävystymiselle.

Ihmiset. Hengailkaa toistenne kanssa.

Pekka Heliste

Suomen ostovoima ei riitä suurempaa määrään työpaikkoja.Nytkin ostovoima ylläpidetään velkarahalla

Kun kansakunnan säästämisaste on nolla niin piilotyöpaikkoja ei ole sillä käytettävissä oleva tulo käytetään palvelujen ja tavaroiden ostoon eli ainoa kieno "löytää" piilotyöpaikkoja on velkaantua lisää

Pekka Heliste

"Avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi vuonna 2015 edellisestä vuodesta. Vuonna 2015 työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli avoinna yhteensä 517 300 työpaikkaa, mikä oli 25 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. "

Näin kertoo työnvalitystilasto ja suurin piirtein saman verran syntyi uusia työsuhteita.

Eli mitään piilotyöpaikkoja ei ole

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ideaalikohtaannossa työttömyys olisi toki huomattavasti nykyistä pienempi.

Eli tällöin täytyisi työvoiman osaamisen ja sen sijainnin täsmätä työpaikkojen kanssa. Lisäongelmina ovat puolison työpaikan järjestäminen ja asuntojen hinnat (esim. kuka myy tappiolla ja ostaa kallilla?). Sekä myös tärkeät ihmissuhde, ystävyys, sukulaisuus kysymykset ja jopa harrasteet vähentävät työvoiman liikkuvuutta.

Tosielämässä teoreettiset piilotyöpaikat eivät voi täyttyä kuin pieneltä osalta (20%?).

Ennen taidettiin puhua tässä yhteydessä kitkatyöttömmydestä. En enää muista sen tarkkaa määritelmää.

--

Aikuisten oikeasti työttömyysongelma ratkeaa sellaisilla ratkaisuilla, joita olemme tällähetkellä poliittisesti kyvyttömiä tekemään.

Pekka Heliste

Jos meillä oikeasti olisi 300000 piilotyöpaikkaa niin silloin kansa säästäisi vuodessa ainakin 6 miljardia

Tällaista ylimääräistä säästöä, jonka vaihtoehtona olisi kulutus ei kansantaloudesta löydy

Pelkkää persupropagandaa

Pekka Heliste

Suurin piilotyöpaikkojen määrä sisältyy palkattomiin orjatöihin.Meillä tekee n 350000 ihmistä palkatonta ja työsuhteetonta orjatyötä.

Jos nämä kiellettäisiin niin syntyisi n 110000 palkkatyöpaikkaa

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Olen pohtinut tätä asiaa tarkemmin, ja tuli mieleen tämä Saksan malli, jossa liputetaan oppisopimusten perään. Lähes kaikkeen löytyy oppisopimuskoulutus. Se ei välttämättä ole huono asia, vaikka sen voi huonossakin valossa nähdä. Varsinkin nuorille palkallinen oppisopimus on avain työelämään. Täällähän jopa yliopistonkin voi käydä oppisopimuskoulutuksena. Parempi vaihtoehto sekin kuin ilmaiset orjatyöt, mitä Suomessa teetetään. Työntekijälle sentään jotain käteen tuosta hommasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset