Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Veroparatiisit kuriin -mielenilmaus vaatii hallituksen eroa

  • Veroparatiisit kuriin -mielenilmaus vaatii hallituksen eroa

Huomenna lauantaina jopa kahden tuhannen suomalaisen odotetaan kokoontuvan Helsingin Rautatientorin kupeeseen osoittamaan mieltä harmaata taloutta vastaan. Järjestäjät uskovat harmaan talouden maksavan Suomelle arvioilta jopa 10 - 14 miljardia euroa vuodessa. Suurimmat rahat liikkuvat niin kutsutussa veroparatiisitaloudessa, jonka keskeisin ongelma aggressiivisen verosuunnittelun mahdollistava on suomalainen lainsäädäntö. Euroopan unionin jäsenmaiden käyttämien arviointilaskelmien perusteella Suomen vuotuinen verovaje olisi jopa 4,6 - 7,7 miljardin euron välillä. Hallitusta vastustavien mielenosoittajien mukaan nämä rahat ovat poissa julkisien palveluiden rahoituksesta.

Laillinen veronkiertäminen on ollut viime vuosina kovassa nosteessa, jonka vuoksi toiminnasta on tullut hiljaisesti hyväksyttyä myös poliittisten vaikuttajien keskuudessa. Esimerkiksi Keskustan ehdokaslistalta politiikkaan hypännyt Anne Berner on  tiedettävästi aikaisemmin toiminut johtotehtävissä luxemburgilaisessa veroparatiisiyhtiössä, jonka toimintaan liittyy myös aggressiivista verosuunnittelua. Bernerin tehtävänä oli auttaa muita upporikkaita suomalaisyrittäjiä keinottelemaan verojensa kanssa niin, että lainoja ketjuttamalla pääoman edut toteutuisivat omistajien toivomalla tavalla. Siirtohinnoittelun väärinkäyttö on valitettavan yleistä nykypäivänä. Tämä ei silti automaattisesti tarkoita sitä, että pääministeri olisi väärässä, vaikka hänen oma pesänsä ei puhdas olisikaan. Keskustelun käyminen veroparatiiseista ja ennen kaikkea veronkierrosta on tärkeää. 

Tänä päivänä Suomen lainsäädäntöä ohjailee pääosin EU:n asettamat direktiivit, mutta lopullinen päätäntävalta on silti eduskunnalla ja lakeja valmistevalla lakivaliokunnalla. Euroopan parlamentissa hyväksyttävät direktiivit ovat pelkkiä lainsäädäntöohjeita, jotka eivät velvoita kansallista lainsäätäjää noudattamaan niitä kirjaimellisesti. Lopullisesta toteuttamisen muodosta ja keinosta säädetään eduskunnassa. Suomi voisi esimerkiksi halutessaan säätää lain, joka velvoittaisi yritykset raportoimaan viranomaisille keskeisimmät veroihinsa, toimintaansa ja tunnuslukuihinsa liittyvät tiedot, joihin sisältyisi myös tiedot siitä, missä maissa ja millä nimillä yritys toimii sekä millaisia velkoja sillä on ja paljonko se maksaa yhteisöveroa suhteessa liikevaihtoonsa ja -voittoonsa kussakin maassa. Tätä kautta olisi helpompaa lähteä selvittämään, kuinka laajamittaisesta ilmiöstä on kyse ja mitä sille voitaisiin tehdä. 

Nykyiset verotukseen kohdistuvat lakimme ovat täynnä yrityksen mentäviä aukkoja joiden on epäilemättä alunperin kuviteltu lisäävän maamme houkuttelevuutta investointikohteena. Todellisuudessa ne ovat kuitenkin vain lisänneet aggressiivista verosuunnittelua, jota toteutetaan keskimääräistä alhaisemman yhteisöveron rinnalla. Tämän hetkinen oikeistovetoinen hallituksemme on toiminut harmaan talouden ja veronkierron poistamisen suhteen erittäin passiivisesti. Poliittinen tahto tuntuu puuttuvan kokonaan. Tämä ei tosin ole mikään ihme, koska hallituksessa istuu tälläkin hetkellä ainakin kolme ministeriä, jotka ovat osoittaneet aikaisemmin kykynsä lahjakkaina verosuunnittelijoina.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kätkenyt merkittävän omistuksensa vakuutuskuoriin, jotka ovat verottajan ulottumattomissa. Ulkomaankauppa - ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) puolestaan järjesteli suuren kauppakeskuksen omistuksia Belgiaan perheensä holdingyhtiölle, joita käytetään yleisesti verosuunnittelussa. Ja kuten edellä jo mainitsinkin, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on toiminut peräti hallituksen jäsenenä veroparatiisi Luxemburgiin perustetussa yhtiössä. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) veroparatiisikytköksistä ei ole olemassa näyttöä, mutta jonkinlaista käsitystä voi kuitenkin rakentaa ministerin lanseeraamasta, veronkiertoa helpottavasta hallintarekisterilaista sekä valheellisilla tiedoista, joiden avulla hän pyrki vakuuttamaan eduskunnan halintarekisterilain hyödyllisyydestä. Hallitus on leikannut aikaisemmin tuntuvasti myös harmaan talouden eri torjuntayksiköiltä. Ensimmäiset leikkaukset kohdistuivat Poliisin harmaan talouden yksikköön. 

Veroparatiiseja vastustava mielenilmaus järjestetään lauantaina 23.4.2016 Helsingin Rautatietorilla. Tapahtuman on tarkoitus alkaa kello 12:00.  Järjestyksestä vastaa moniaatteellinen aktivistien joukko yhteistyössä Joukkovoima hallituspolitiikkaa vastaan -kansanliikkeen Turun ja Pääkaupunkiseudun osastojen kanssa. Rasistiset, seksistiset tai muut fasistiset tai fasismin kanssa flirttailevat tunnukset eivät ole tervetulleita mielenosoitukseen. Tapahtuman Facebook-sivun löydät täältä.

 

Lisää aiheesta:

Verokeinottelu syö hallituksen uskottavuutta

Kiistelty hallintarekisteri ja Panaman tietovuoto liittyvät toisiinsa

Stubb: Sain luvun omasta päästäni

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Saitko sinäkin luvun omasta päästäsi?

Verottaja arvio verovajeeksi noin 1,8 miljardia euroa josta arvonlisäveron osuus on noin 1,4 miljardia. Seuraavaksi suurimmat menetykset syntyvät muuten alkoholiverosta.

(Verovajeen arviontimenetelmien kehittäminen - loppuraportti 2014)

Kuuden euron pitsat ja pimeä viina.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

En vaan ryhmän sivuilta. EU-maiden käyttämien arviointilaskelmien perusteella Suomen vuotuinen verovaje olisi jopa 4,6 - 7,7 miljardin euron välillä. Toisaalta harmaan talouden vaikutusta kokonaisuudessaan on vaikea laskea. Epäilen, että tuo 1,8 miljardia euroa on kovasti alakanttiin.

Pekka Pylkkönen

Verottaja ainakin mainostaa että tuo paperi on "laajin Suomessa koskaan tehty arvio verovajeen suuruudesta". Mukana työryhmässä on myös tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela, jonka pitäisi rauhoittaa monia... vasemmistolaisempia.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tarkoitat ilmeisesti tätä tutkimusta, joka on tehty IMF:n barometreilla?

"IMF:n raportti Suomen arvonlisäverotuksen verovajeesta
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi yhteistyössä Verohallinnon kanssa tekemässään raportissa Suomen arvonlisäverotuksen verovajetta."

Kuuleppa Pekka, et näe nyt kokonaisuutta. Harmaa talous vaikuttaa monin eri tavoin, niin kilpailuun, ihmisten saamiin tukiin, luonnollisestiki myös arvonlisäveroon sekä työntekijämaksuihin. Tämän lisäksi on mukaan lasketaan myös veroparatiisit, konsernin sisäisillä lainoilla kikkailut sekä valtion yritykselle maksamat tuet, jotka ovat tuolloin perusteettomia.

Pekka Pylkkönen

IMF on avustanut melkein kaikkia maita nimenomaan arvonlisäverotuksen verovajeen osalta. Verottajan raportti (tiedot löytyvät tuosta paperista jonka mainitsin ylempänä) käsittelee kuitenkin nimenomaan verovajetta.

Kyllä, harmaa talous on todella rasittava ongelma. Se tekee rehellisestä pitseriasta melkein mahdottoman. 2/3 ravintoloista huijaa verottaja ainakin jollakin tavalla. Raksalla on päästy vähän eteenpäin

Veroparatiisien käyttö veronvälttelyyn on mitättömän pieni osuus kaikesta harmaasta taloudesta ja se on nimenomaan Suomen kaltaisille rikkaille länsimaille vielä etu. Köyhille maille se on tottakai katastrofi.

Mielenosoituksen sijaan voisimme kadottaa harmaan talouden lähes kokonaan pyytämällä aina kuittia.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Sampo Terho, joka meppinä avitti harmaata taloutta äänestyskäytösellään on ilmoittanut ettei poissulje ehdokkuutta presidentiksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Eipä tuo Niinistökään aktiivisesti politiikassa toimiessaan paljoa harmaata taloutta karsastellut. Tosin pidän kuitenkin Niinistöä isänmaallisena ihmisenä. Sampo Terhosta saattaa jopa presidentti, jos Sauli ei lähde kilpaan mukaan. Pelottaa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Niinistö ei sentään kosiskele kristillistä oikeistoa niinkuin Terho samalla kun haluaa syöstä kotimaista omistusta panamoihin.
Niinistö myös ollessaan puhemies piti ihan hienoja puheenvuoroja.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Yritysveron tasoksi tulee asettaa nolla (0).

Sinne se on matkalla joka tapauksessa, mutta mitä nopeammin sen parempi.

Pekka Pylkkönen

Se maksaisi vajaat kolme miljardia vuodessa. Tosin luultavasti tänne muuttaisi sen jälkeen niin paljon firmoja että suomalaisilla ei olisi enää muuta tehtävää kuin kinastella että millä jalometallilla kadut päällystetään.

Edit. Ja kyllä, ekonomistit ovat aika yksimielisiä siitä että tuo verolaji tulee ajautumaan ennenpitkää nollaan. Voi sitä joka sen joutuu tiputtamaan viimeisenä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ideaalissa maailmassa niin tapahtuisikin. Globaalissa harvemmin.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että kehitys on ikävä. Yritysten tulovero on kuitenkin periaatteessa kohtuullisen fiksu vero. Jos se poistuu, rahoilla on suuri riski jäädä hautumaan firmojen kassaan, etenkin kun omistuksen ovat pääasiassa insitutionaalisilla sijoittajille jotka ovat neutraaleja sen suhteen että tuleeko tuottoa omistuksen arvon kasvun vai osinkojen kautta.

Mutta en näe tilanteessa kovin paljon vaihtoehtoja. Yritysten tuloverot laskevat kaikkialla ja kilpailu kohti nollaa on kova. Suomessakin tulovero on laskenut kolmanneksen vuosituhannen alusta. Toki vastaavasti pääomatulovero on sitten noussut vuoden 1995 25%:sta nykyiseen max 34%:iin.

Itsekäs ratkaisu olisi heivata se heti pois. Reolumoi ratkaisu olisi sopia yhteinen taso kaikkialle maailmaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #12

Tavallaan kyllä ja tavallaan ei. Suomen yksi suurimmista ongelmista on se, että maassa ei ole pääomaa. Tästä syystä ainoa taho, joka voi tehdä mittavia investointeja, on valtio. Ja koska Suomessa ei ole pääomaa, niin ei sen kautta kerättävät verotkaan ole merkitsevässä asemassa, mitä tulee yhteiskunnan ylläpitoon. Kysymys on kuitenkin myös tasa-arvoisesta ja tasavertaisesta kohtelusta. Se pakottaa meidät painimaan etiikan ja moraalin kanssa. Tämä oikeuttaa pääomaveron.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #14

Jotka eivät ole enää suomalaisten omistuksissa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #15

Mutta jäljelle jääneet onkin hallinnoitava hyvin. Resurssit tarkoittavat myös muunlaisia potentiaaleja kuin pääomat ja luonnonvarat. Esim kuitenkin melko hyvä koulutustaso.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #13

Martti Asikainen

Valtion omistuksessa on 30 miljardia valtion taseessa olevaa tehottomassa käytössä seisovaa varallisuutta. Kyllä pääomia löytyy. Tänäänkin valtio panosti SSAB:n tukemiseen 150 milj. euroa. Sen pystyssä pitämiseen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #16

Ruotsalaiset kiittävät. SSAB:llakin suurimmat irtisanomiset ovat kohdistuneet -maltatko odottaa - aivan niin Suomeen, koska jotkut valtiot pitävät paremmin huolta omistaan kuin toiset. Myös tilaukset ovat valuneet usein entisen Rautaruukin sijaan Ruotsiin, jotta ruotsalaiset koneet voitaisiin pitää käynnissä ja masuunit lämpimänä. Tämä luonnollisestikin saa SSAB Ruukin tehtaan näyttäytymään oudossa valossa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #20

Martti Asikainen

Ei se niin mene. SSAB:n Suomen tuotannossa on löysää ja tappiollista. Yksikään yritys ei saneera koskaan parhaasta tai tuottavimmasta päästä.

Tuokin väittesi ei pidä paikkaansa. Vimeisessä SSAB:n yt neuvotteluissa Suomesta vähennettiin 50 Ruotsissa 415.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Eläkerahastot ovat minusta se kiinnostavin juttu. Pääomaa on suunnilleen Suomen vuotuisen BKT:n verran - aika lailla se summa minkä maksaisi ostaa kaikki suomalaiset pörssiyritykset. Sijoitustuloja enemmän kuin mitä kaikki suomalaiset saavat pääomatuloja. Rahastojen kasvu on yhtä nopeaa kuin julkisen sektorin velkaantuminen.

Ja kuten sanoin, kannatan pääoman tuoton verottamista. Mieluummin samoin säännöin koko maailmassa. Suuret tuototkin syntyvät globaaleista bisneksistä, joten ei ole edes yhtä moraalisesti oikeaa maata missä ne pitäisi verottaa.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #13

"Tämä oikeuttaa pääomaveron".

Pääomavero maksetaan yrityksen ulosjakamasta voitosta eli osingoista. Sen maksavat osakkeenomistajat - ei yritys. Tähän voit liittää painimisesi etiikan ja moraalin kanssa.

Se on aivan eri asia kuin yritysvero, jonka yritys maksaa tuloksestaan ennen kuin se päättää, jättääkö rahat kassaan vai jakaako ne ulos osinkoina.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #13

Martti Asikainen

Pääomavero on kohtuuton. Jotta ansiotulovero prosentti nousee 30 %:iin pitää ansiotulojen olla lähes 70 000 euroa /vuosi. Kun 12 000 euroa/vuosi tienaava ei maksa kuin kunnallisveron niin samasta pääomatulosta menee 30 % pääomatulovero.

Sitten täällä palstoilla pidetään osinkojen saamista ja jakamista suuren vääryytenä ja epäoikeudenmukisena.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #25

Alle tonnin osingot ovat kivat, tulevat näppiin verotta :)

Mukava lisä monelle keväällä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #25

Ei pidä muuten Ilkka paikkansa. Milloin olet viimeksi ollut ansiotöissä Suomessa?
Käyhän katsomassa Vero.fi -palvelun kautta vielä kertaalleen.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #28

Martti Asikainen

Olen yhtä suurpiirteinen kuin sinäkin näissä heitoissasi. Ei minulla ollut tarkoituskaan olla täsmällinen, koska verotukseen vaikuttaa niin moni tekijä. Siksi käytin sanaa "lähes"

Kysymys oli nyt lähinnä siitä onko pääomatulon verotus mitenkään verrannollista verrattuna ansiotuloon ?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #12

Vaikka rahojen makuuttaminen yrityksen kassassa tai jakaminen osinkoina olisikin jollekin sijoittajalle yhdentekevää, ei se ole sitä yrityksen kannalta suhteessa sijoittajiin.

Nimittäin halutun pääomantuottoprosentin ylläpitäminen tulee yritykselle vaikeammaksi jos pääoma kasvaa jakamattomien voittojen vuoksi. Ennemmin kannattaa jakaa ne osinkoina niin ei seuraavana vuonna tarvitse tehdä sen enempää tulosta.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #21

Globaalisti eläkerahastot ovat se massikeisari. Ne katsovat asiaa lähinnä sijoitetun pääoman tuoton kautta - omassa laskentatoimessaan. Sijoituskohteen OPO:n tuotto ei taida heitä niin hetkauttaa. Yksityistä ammattisijoittajaa toki kyllä.

Yrityksen kannalta asia ei ole ihan yksioikoinen. Yritysteorian mukaan yrityksen johdon intressissä on pitää kassaa suurena jotta tase pysyy isona ja sitä kautta myös vaikutusvalta sekä johdon palkkiot tuppaavat kasvamaan. Samoin markkina-arvoon sidotut bonarit saattavat olla kuviossa mukana. Kassan kasvattamista osinkojen kustannuksella tulkitaan markkinoilla monesti niin että osinkoja halutaan maksaa tulevaisuudessa enemmän.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kun ynnätään yksi yhteen, niin ensiksi leikkausten kohteeksi joutui Poliisin harmaan talouden yksikkö, sen jälkeen yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch. Nyt myös Suomen Tulli, Kilpailuvirasto sekä Kuluttajavirasto ovat kaikki joutuneet laskemaan budjettinsa uudestaan. Tämähän on melkein järjestelmällistä.

SK: Sipilän hallitus leikkasi veronkierron torjunnasta: Miljoonien eurojen heikennykset eri virastoille

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sipilan-ha...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Professori: Tässäkö selitys ministeriön oudolle käytökselle – ”Isokenkäisten osakesalkut julki 2018?”

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/151402-selittaako-...

Rothoviuksen Puheenvuoron löydät täältä: http://timorothovius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2084...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kirjoitit että siirtohinnoittelu on valitettavan yleistä. Eikö konsernin sisällä saisi tavaran liikkua ollenkaan? Jos kuitenkin liikkuu, miten ajattelit hoitaa realistisen tuloksen saman konsernin tuottaja- ja myyntiyhtiöille ilman siirtohinnoittelua?

Verottajan määritelmä siirtohinnoittelulle: "Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa."

https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakka...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

En edes viitsi vastata. Tiedät kyllä mitä tarkoitan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Eli raiskataan neutraali termi, niin että sen kuullessaan ihminen epäilee heti väärinkäytöksiä? Aika löysästi heitit että siirtohinnan väärinkäyttö on yleistä. Onko yleisempää, että tulos siirtyy sen vuoksi Suomesta muualle vai muualta Suomeen? Takuuvarmasti molempia tapahtuu, mutta minulla ei ole laajuudesta mitään käsitystä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #34

Lisäyksenä edelliseen esimerkki siitä miten tuo ilmiö etenee. Kahelin kirjoitti blogissaan Bernerin firman nimen väärin. Nyt molemmat kommentoijat, jotka ovat viitanneet yhtiöön, ovat käyttäneet tuota virheellistä nimeä. http://juhanikahelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2158...

Ilmiö on sama, hyväksytään pureksimatta se mitä joku on kirjoittanut. Tässä tapauksessa ongelmana nimi, sinun blogissasi termi. Ei tuon korjaaminen olisi ylivoimaista ollut, vaikka ehkä vähän tylysti esitin huomioni?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #34

Tuo on ihan hyvä huomio. Muutan tekstiä pikimiten. Hyvä, että huomautit. Kirjoitan sen muotoon "siirtohinnoittelun väärinkäytökset*.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #38

Kiitos, anteeksi vähän aggressiivinen aloitus. Arvostan blogejasi, vaikka näkökulmamme eivät identtisiä olekaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #49

Kiitos paljon, Max. Arvostus on molemminpuolista, sillä olet kevyesti yksi Uuden Suomen analyyttisimmistä ja haastavimmista kommentoijista. Perustelet aina näkemyksesi tarkoin ja esität kiperiä kysymyksiä. Juuri sellaisia, jotka tekee täällä keskustelemisesta antoisaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #50

Kiitos Martti kohteliaisuudesta. Vaikka tuossa yllä puoliksi piruiluna kysyin kumpaan suuntaan vuotaa enemmän, ei vastaus välttämättä ole päivänselvä. Meillä ja varmaan muillakin kansoilla on tapana valaista asioita yksipuolisesti. Nostetaan esille vain se puoli moraalisesta ongelmasta, joka on omaksi tappioksi. Harvoin pohditaan moraalikysymyksiä niiltä osin kun olemme voittavalla puolella. Moraalinäkökulmasta molemmat suunnat ovat tietysti yhtä ongelmallisia. Esimerkiksi verottajalla ei kuitenkaan ole mitään intressiä haastaa oikeuteen Suomeen tulostaan siirtänyttä yhtiötä. Myöskään mediaa ei asia juuri kiinnosta, koska se yleisön puoleltakin helposti koettaisiin oman pesän likaamiseksi.

Emme juuri paheksu henkilöä, joka muuttaa Savonlinnasta Kauniaisiin, vaikka hän tuolla verosuunnittelulla tuleekin luoneeksi itselleen 6 %-yksikön tuloveroedun. Jos hän käyttää saman suuruisen veroedun saamiseksi vakuutuskorisijoituksia, on se vähintäänkin kyseenalaista. Jos vastaava veroetu saavutetaan kansainvälisillä yhtiörakenteilla, pidetään häntä jo rikollisena. Olemme tuomitessamme usein hyvin irrationaalisia... Panamanpaperien vuoksi on nyt poliittisesti korrektia tuomita juuri se verosuunnittelun muoto. En kuitenkaan usko että keskustelu siirtyy koskaan sinne oleelliseen kysymykseen, miten pienennämme verosuunnittelun kiinnostavuutta. On liian viihdyttävää spekuloida ja kauhistella.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #51

" Esimerkiksi verottajalla ei kuitenkaan ole mitään intressiä haastaa oikeuteen Suomeen tulostaan siirtänyttä yhtiötä. Myöskään mediaa ei asia juuri kiinnosta"

Tästä hyvänä esimerkkinä viime vuodesta asti hierottu Konecranes Oyn ja amerikkalaisen Terex'in yhdistyminen tai yrityskauppa. Kyseessä on - ainakin pintapuolisesti katsoen - yhdysvaltalaisten yritysten viime vuosina harrastama verosuunnitteluun perustuva ns. tax inversion - yrityskauppa. Siinä pienempi ulkomainen yritys "ostaa" amerikkalaisen yrityksen ja kaupan jälkeen yrityskokonaisuus siirtää juridisen kotinsa ulkomaisen yrityksen kotimaahan. Tällä vältetään yritysveron maksu USAssa.

En ole aivan varma mikä on Konecranes-Terex kaupan status, siihenhän olivat kiinalaisetkin tulossa mukaan ja aivan viime viikkoina USAon kiristänyt juuri tähän liittyvää lainsäädäntöä.

Mutta joka tapauksessa suomalaisessa mediassa ei juurikaan ole kiinnittty huomiota tähän yrityskaupan todelliseen motiiviin, vaan sitä enemminkin hehkutettiin suomalaisen yrityksen bisneksen laajentumisena.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #55

Konecranesin pomo kyllä sanoi haastattelussa että pääkonttori sijoittuu suomeen juuri yritysverotuksen vuoksi.

Se on aika yllättävää että nimellinen yritysverotus on jenkeissä Suomea korkeampi. Joskin integroidussa vertailussa Suomikin on OECD:n 7. Sijalla pääomatuloveron korkeuden vuoksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Eikö konsernin sisällä saisi tavaran liikkua ollenkaan?"

Esitätkö tyhmempää kuin olet? Etkö todellakaan ole tutustunut mitä käsitteellä tarkoitetaan? Tänne on kokoontunut näköjään liuta thatcerilaisia uusliberalisteja vannomaan oikeutetun veronkierron nimiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En esitä tyhmää, vaan haastan blogistin yksilöimään ongelmat. Tuollainen ylimalkainen termien väärinkäyttö ei palvele yhtään ketään. Joku saa vielä päähänsä että siirtohinnoittelu sinänsä olisi joku ongelma, vaikka se on toiminnan edellytys. Jos kirjoittaisin blogissa että veronmaksu on ongelma, ymmärtäisitkö että tarkoitankin ongelman olevan ettei veroja makseta riittävästi (vaan niitä kierretään)?

Verottajan määritelmän käsitteelle laitoin kommenttiini, varta vasten ettei sitä pidettäisi viisasteluna. Miten sinä ymmärrät termin siirtohinnoittelu?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Miten sinä ymmärrät termin siirtohinnoittelu?"

"Siirtohinnoittelu tarkoittaa hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa. Tällaisia liiketoimia voivat olla esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen kauppa, korvaus aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä sekä rahoitus[1]. Jos yritys ei noudata markkinaehtoisuuden periaatetta vaan pyrkii välttämään verojen maksamista, verottaja voi oikaista hinnoittelua määräämällä jälkiveroja ja tarvittaessa veronkorotuksia[2]." (wiki)

Ps. Suomessa tämä ei ole siis laitonta vaan veroja saa kiertää tämän avulla miten haluaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Laittomuudesta en tiedä, mutta verottajan mielestä: "Verotusta varten yrityksen on kuitenkin hyväksyttyjä menetelmiä soveltamalla pystyttävä osoittamaan, että konsernissa käytetyt hinnat vastaavat riippumattomien osapuolten välisiä hintoja ja muita ehtoja".

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Martti, voisitko esittää paremmen mallin jostakin muualta, jolla veronkieroa ja verosuunnittelua voitaisiin välttää korkean verotusten maissa ?

Naapurimme Ruotsi poisti varallisuusveron ja perintöveron. Maan vanhat raharikkaat palasivat tämän jälkeen rahoineen takaisin ja vetävät mukanaan myös maan ulkopuolelta tulleita varakkaita yksityishenkilöitä ( esim. Nallen rahoineen ).

Harmaan talouden arviot ovat aivan hanurista, mikäli asiaa ei voida tarkemin konkretisoida täsmällisesti. Talkootyöt ja kavereiden jelppiminen ovat nykyisin Suomen harmaata taloutta, saati kaikesta muusta lavealle levinneestä käsityksestä verotulojen kasvattamiseksi.

Viron yritysveromalli Suomeen ja ALV:n alaraja 50.000 euroon yrittäjille, niin kylläpä alkaisi harmaa talous pienentyä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Naapurimme Ruotsi poisti varallisuusveron ja perintöveron"

Näitä uutisia ei näy Suomessa koska veronkierto on meillä laillista:

"Fortumille vaaditaan Ruotsissa 50 miljoonan veromätkyjä
Fortumin epäillään kiertäneen veroja konsernin sisäisten rahalainojen avulla. Ruotsin verottaja epäilee Fortumin kierrättäneen lainoja tytäryhtiöidensä välillä ja vähentäneensä lainakorkojen verot laittomasti Ruotsissa."

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Kuten sanottu - lasketaan yritysvero nollaan!

Sillä päästään eroon kaikesta tästä viilaamisesta, jolla yritetään selvittää yksittäisen yrityksen sisäisiä rahavirtoja, mikä on käytännössä ulkopuoliselle täysin mahdotonta.

Säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa johonkin tärkeämpään.

Kerätään ne verot sitten kun ne kilahtaa omistajien tilille.

Pekka Pylkkönen

Pahoittelen levittämääni disinformaatiota. Tuo verottajan dokumentti oli täysin keskeneräinen. Käytännössä se viittasi vuoden 2010 tehtyyn laajaan selvitykseen ja käsitteli vain osaa verolajeista.

Selvityksen mukaan harmaan talouden koko oli siis tosiaan noin 12,7 miljardia euroa.

Näihin veroparatiisibisneksiin, siis jemmattuihin ja ilmoittamatta jätettyihin tuloihin liittyvät veromenetykset olivat varmasti vähintään noin 200 miljoonaa ja koska on todennäköistä että ainakin osa rajoitetusti verovelvollisten tuloista olisi pitänyt verottaa Suomessa, veromenetykset voivat kasvaa sinne noin 400 miljoonaan euroon.

Arvonlisäveromenetykset olivat luokkaa 2 miljardia. Suurimmat ongelmat olivat raksan ja ravintola-alan kanssa.

Mielenkiintoisia kuriositeettejä:

-prostituution arvonlisäys on noin 300-400 miljoonaa vuodessa

- kolmannes yksityishenkilöiden saamista vuokratuloista jätetään ilmoittamatta verottajalle

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/jul...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kerätään ne verot sitten kun ne kilahtaa omistajien tilille."

Eivät voitot kilahda Suomen tileille tai verottajalle missään vaiheessa koska Suomen laki sallii näiden siirtämisen veroparatiiseihin. Ruotsi on toista maata eikä hyväksy veronkiertoa kuten esimerkissäni osoitin.

Pekka Pylkkönen

Suomessa on ihan sama vääntö. Nesteeltä ja Nokian Renkailta vaaditaan satoja miljoonia.

Verottaja kertoo tuossa viittaamassani paperissa rakentaneensa valtaisan tietojärjestelmän joka vertaa eri rekistereistä ja tilastoista saatavaa tietoa. Näin se pystyy kohdentamaan verotarkastuksia erittäin tehokkaasti.

Verottaja toivoo että se saisi lisäresursseja myös satunnaistarkastusten tekoon (nyt mahdollisuus joutua satunnaisesti tarkastetuksi on 1/200) lähinnä saadakseen lisää tietoa harmaasta taloudesta. Mutta kohdennetuissa tarkastuksissa se on erittäin tarkka.

Tästä kertoo myös se että kansainvälisten vertailujen valossa Suomen harmaan talouden osuus on pieni - pienempi kuin Ruotsissa.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Ei se mene noin.

Jos omistaja on Suomessa verovelvollinen, hän maksaa verot niistä osingoista, jotka kilahtaa hänen tilille.

0-verolla nimenomaan yrityksillä ei olisi tarvetta tuohon kuvaamaasi puliveivaukseen.

Pekka Pylkkönen

No itseasiassa noita osinkojen veroja kyllä tuon verottajan paperin mukaan kierretään esimerkiksi hallintarekisterijärjestelyillä. Ei se suuruusluokka nyt ihan älytön ole, mutta merkittävä kuitenkin. Parisen sataa miljoonaa saattaa valtio menettää niissä.

(Kaikki luvut 'ilman dynaamisia vaikutuksia')

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #46

On sinun ja verottajan välinen asia että maksat verot jotka sinulle kuuluvat.

Jos et teet verorikoksen josta saat rangaistuksen.

Muuten sinun osakeomistuksesi ei kuulu timoharakoille eikä paavoarhinmäille pennin vertaa.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #47

Osinkojenkin kohdalla maksajan kuuluu huolehtia ennakonperinnästä, eli maksaa se 25,5% verottajalle. Näillä hallintarekistereillä ja vastaavilla järjestelyillä tämä kuitenkin kierretään.

Siinä suhteessa kotimainen hallintarekisteri olisi parempi että sen voisi velvoittaa tarkistamaan osingonsaajan verovelvollisuus Suomeen, joskin siinä on sitten omat ongelmansa mm. Rahanpesun suhteen kuten verottaja ja poliisi ovat huomauttaneetkin.

Hemmetin vaikea asia. Missä kohtaa ja minne verot pitäisi maksaa? Ennakonpidätystä ei tietenkään tehdä ulkomaalaisille, sillä näiden kuuluu maksaa tuloistaan verot kotimaahansa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Terveisiä miekkarista. Pieni mutta laadukas. Maan Ystävistä joku setä piti uskomattoman puheen jonka oli Kalevi Aho jo pitänyt Turun musiikkipäivien avajaisissa! Poliittinen puhe.

Pekka Pylkkönen

Lupasitteko jatkossa aina pyytää kuitin pitseriasta?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Eihän me ituhippihurripipopäätpunikkihörhöt sentään pitsaa syödä vaan tofua ja tarjouseineksiä. Tällä videolla olen minä. http://yle.fi/uutiset/rautatientorin_mielenosoituk...

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #54

En ole kyllä ikinä oppinut tykkäämään tofusta vaikken lihaa syökään.

Feta, oliivi, jalapeno ja punasipuli. Niin ja tilaus netistä niin verotkin hoituvat. Kuudella eurolla tosin ei kyllä irtoa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Facebookin mukaan paikalle piti saapua lähes 2000 suomalaista. Ikävää, että moni ei ilmeisesti päässyt? Noh, tärkeintä on ajatus. Kai.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Siellä oli niin hyvä puhe jonka joku heppu Maan Ystävistä piti, mutta joka alunperin oli Kalevi Ahon avajaispuhe Turun musiikkijuhlilta että pikkuisen huono sää ja osannottajamäärä eivät masentaneet. http://www.sinfoniaorkesterit.fi/fi/uutinen/?id=1246

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset