Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Yhteiskuntasopimus edelleen vaakalaudalla - konsensusta ei tunnu löytyvän

  • yleislakko, 1956 (väinö kannisto / helsingin kaupunginmuseon kokoelma)
    yleislakko, 1956 (väinö kannisto / helsingin kaupunginmuseon kokoelma)

Hallitus vietti sunnuntain hiljaiseloa, kun yhä useampi ammattiliitto ilmoitti jättäytyvänsä yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle. Viime viikon maanantaina työmarkkinajärjestöt olivat vielä valmiita hyväksymään silloisen neuvottelutuloksen työmarkkinasopimuksesta. 

Liittojen mukaan perimmäinen syy ulosjättäytymiseen on luottamuspula maan hallitusta ja työnantajia kohtaan. Tällä hetkellä sopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytymässä ainakin auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT, palvelualojen ammattiliitto PAM, Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL sekä Suomen rakennustyöläisten liitto SRL.  Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat KT sekä pakansaajien keskusjärjestöt Akava ja STTK ovat hyväksyneet sopimusesityksen jo omalta osaltaan. 

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n hallitus kokoontui tänään maanantaina päättämään, hyväksyykö keskusjärjestö viime maanantaina saavutetun neuvottelutuloksen yhteiskuntasopimuksesta. SAK:n hallitukseen kuuluu kaiken kaikkiaan kaksikymmentä varsinaista jäsentä, joista viisi vastusti nykyistä sopimusesitystä. Päätös kilpailukykysopimuksen siirtämisestä työntekijä- ja työnantajaliittojen neuvoteltavaksi syntyi SAK:n hallituksessa aamupäivällä äänin 14–5. Tyhjää äänesti yksi.

Tiedettävästi myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistui kokoukseen. Hänen tehtävänään oli taustoittaa Suomen hallituksen tämän hetkisiä suunnitelmia. Pääministeri kertoo olevansa huojentunut SAK:n aamulla tekemästä päätöksestä. Hän kuitenkin toivoo, että matkan varrella myös sopimuksen ulkopuolelle jättäytyneet liitot tulisivat mukaan palkansaajien yhteisiin talkoisiin. Sipilän mukaan tärkeintä kuitenkin on se, että paine siirtyy viimeinkin työehtosopimusneuvotteluihin ja hallitus saa aikaa keskittyä muihinkin asioihin. Jään odottamaan pelonsekaisin tuntein, että minkälaisia "koulutuslupauksia" sieltä on tällä kertaa tulossa nyt kun aikaa riittää taas muuhunkin.

Keskusjärjestö SAK painottaa, että myös hallituksen on osaltaan toimittava kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Hallituksen on luovuttava puolentoista miljardin euron leikkauksista sekä veronkorotuksista ja toteutettava veronkevennykset. Myös paikallisen sopimisen lakivalmistelussa on edettävä jo sovitusti eli vahvistettava työehtosopimuksien merkitystä työpaikoilla sopimisessa. SAK:n jäsenliitoista noin 40 prosenttia aikoo vielä toistaiseksi jättäytyä yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle. Kahdenkymmenen yhden ammattiliiton keskusjärjestö edustaa yli miljoonaa suomalaista palkansaajaa.

Pääministeri Sipilä ilmoitti viime lauantaina, että hallituksen kilpailukykypaketti eli niin kutsutut pakkolait olisi tältä osin hylätty eikä varasuunnitelmaa vielä toistaiseksi ole. Hallitus on laskenut kaiken yhden kortin varaan. Sipilän mukaan sopimuksen onnistuessa mahdollisista lisäsäästöistä voitaneen luopua. Myös kannustimena pidetty tuloveron kevennys on mahdollista toteutaa, jos paikallinen sopiminen etenee toivotulla tavalla ja työllistämismalli selkiytyy. Pääministerin mukaan mahdollisia veron­ke­ven­nyksiä voidaan arvioida aikaisintaan kesäkuussa, mutta niiden eteenpäin vieminen edellyttää työmarkkinajärjestöiltä sitoutumista usemman vuoden pituiseen palkkamalttiin.

Poikkeuksellisesti myös Kaupan alan työnantajapuolta edustava Kaupan liitto on puhunut veroalennuksen puolesta, joka parantaisi hieman suomalaisten kutistuvaa ostovoimaa. Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkalan mukaan ne ovat kaupan alalle olennaiset.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ilmoitti viime lauantaina hallituksen tekevän kaikkensa verekevennysten eteen, mutta vielä toistaiseksi niitä ei voida luvata varmuudella. Stubbin mukaan asia riippuu muun muassa siitä, miten kunnianhimoisesti yhteiskuntasopimus etenee seuraavalla liittokierroksella. Kokoomusministeri myönsi viikonlopun aikana, että hänen uhkailemiensa pakkolakien läpimenomahdollisuudet eivät olleet koskaan kovinkaan suuret. Pakkolait olisivat kaatuneet joka tapauksessa perustuslaillisiin ongelmiin.

Se on kieltämättä mielenkiintoista, kun johtavat poliitikot alkavat tietoisesti uhkailemaan kansalaisia perustuslain vastaisilla toimenpiteillä, joilla ei ole minkäänlaisia läpimenomahdollisuuksia. Tässä alkaa väkisinkin miettimään, kuinka suuri osa hallituksen sanomisista on pelkkää bluffiin perustuvaa tarua - kansan ruoskintaa katteettomilla uhkauksilla.

Hallituksesta suoraan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan penkille hypänneen kokoomuslaisen, Jyrki Häkämiehen, mielestä yhteiskuntasopimuksen kattavuus ei ole tällaisenaan riittävä eikä sitä voida tästä syystä hyväksyä. Yhteiskuntasopimuksen kattavuuden täytyy kehittyä, ennen kuin edes voidaan aloittaa liittokohtaiset neuvottelut sopimuksen soveltamisesta. Soveltavuusneuvotteluiden jälkeen tulee kattavuustarkastelu ja lopullinen päätös kilpailukyky- eli yhteiskuntasopimuksesta tehdään SAK.ssa kesäkuussa. Häkämiehen kerrotaan kuitenkin olevan tyytyväinen siihen, että valtaosa palkansaajista on jo nyt sitoutunut ratkaisuun, ja että ihmiset ovat valmiita tinkimään yheisen hyvän ja paremman tulevaisuuden vuoksi. Samaa toivoisi tosin myös työnantajilta.

Juuri nyt näyttää siis siltä, että sopimusta ei olisi tulossa lainkaan, mikäli kaikki ammattiliitot eivät suostu neuvotteluesityksiin. Neuvottelujen takarajana pidetään toukokuun loppua, joten etenemisessä on kyse enemmänkin päivistä kuin viikoista. EK kerrotaan lähtevän liikkeelle siitä, että kaikki ammattiliitot ovat yhdessä mukana ratkaisussa, jossa kustannuksia siirretään työnantajilta palkansaajille. 

Hallituksen kannalta katsoen nyt olisi tärkeintä saada ammattiliitot ja köyhtynyt keskiluokka vakuuteltua siitä, että veroalennuksia on tosiaankin tulossa mikäli sopimus syntyy. Tällä hetkellä hyvin harva uskoo enää niiden toteutumiseen, sillä tähän astisista lupauksistaan hallitus ei ole onnistunut pitämään ainoatakaan. Monen mielestä myös vuosien pituinen palkkamaltti tuntuu liioitellulta ja epäarvoistavalta, kun samaan aikaan yritysjohtajat nauttivat vuosikymmenen makeimpia bonuksia.

Yleislakon mahdollisuutta ei näin ikään ole vieläkään täysin poissuljettu.

Viikosta on tulossa hyvin mielenkiintoinen ja se huipentuu ensi lauantaina Helsingin Senaatintorilla järjestettävään suurmielenosoitukseen, jossa vastustetaan hallituksen nykyistä leikkauspolitiikkaa. Tänä aamuna tapahtumaan oli sen Facebook-sivujen mukaan ilmoittautunut jo 1 500 henkilöä. Lähipäivinä päätetään myös siitä, mihin poliittiseen suuntaan maatamme lähdetään ajamaan - vaakakupissa painaa niin ammattiliittojen kuin hallituksenkin uskottavuus. Elinkeinoelämän keskusliitto on ainoa taho joka voittaa - olipa lopputulos sitten mikä tahansa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomessa tehdään linjavetoa - eli haluammeko me kilpailla samassa sarjassa muiden vauraiden eurooppalaisten valtioiden kanssa, vai taantua Puolan tasolle. Hallitus ehdottaa jälkimmäistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset