Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Näkökulma: Yhteiskuntasopimus kaatui nyrkkitervehdykseen

Yhä useampi ammattiliitto on ilmoittanut jättäytyvänsä yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle. Hallituksen mukaan yhteiskuntasopimuksen kaatuminen olisi suuri takaisku suomalaiselle sopimiselle. Pääministeri Juha Sipilä totesi tänään Ylen Ykkösaamussa, että pakkolait on toistaiseksi laitettu pysyvästi hyllylle, mutta jos sopimusta ei tule, joutuu hallitus miettimään uusia keinoja Suomen työvoimatilanteen ja töiden kulurakenteen uudistamiseksi. Pakkolakeja ei ehditä enää valmistella ajoissa, vaikka yhteiskuntasopimus kaatuisikin. Kovista puheista ja lukuisista uhkauksista huolimatta hallituksella ei ollut varasuunnitelmaa.

Kuluneen kymmenen kuukauden aikana hallitus on pitänyt yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona pakkolakeja eli leikkauslistaa, jolla kilpailykyä saataisiin lisättyä ja velkaantumisen tahtia hidastettua. Hallitus kutsuu leikkauslistaa ironisesti kilpailukykypaketiksi, kun taas kansan keskuudessa puhutaan tulonsiirrosta työntekijöltä ja köyhiltä työnantajille sekä omistajille. Paskatunkiolla alkaa olemaan täyttä, kun työehtoja raiskataan täysin mielivaltaisesti ja perään heitetään kommentteja ahneiden ammattiliittojen sekä työntekijöiden kyvyttömyydestä joustamiseen ja yhteiseen sopimiseen. Samaan aikaan hallitus haluaa antaa yrityksille lisää taloushelpotuksia, vaikka Helsingin pörssiin listatut yhtiöt jakavat arvioiden mukaan tänä keväänä huikeat 84,4 prosenttia nettotuloksestaan ulos osinkoina. Puhumme nyt yli yhdestätoista miljardista eurosta, joka on tähän astisen historiamme ennätys.

Tällä hetkellä yhteiskuntasopimuksen hyväksyminen alkaa olemaan vaakalaudalla, vaikka vielä viime maanantaina työmarkkinajärjestöt hyväksyivät silloisen neuvottelutuloksen työmarkkinasopimuksesta. Palkansaajien keskusjärjestöt olivat astumassa samaan miinaan kuin vasemmistopuolueet viime hallituskaudella, sillä mitään takeita hallituksen osallistumisesta työmarkkinasopimuksen toteutumiseen ei ollut olemassa. Perjantaina kaikki kuitenkin muuttui, kun palvelualojen ammattiliitto PAM rysäytti keskusjärjestöjen neuvotteleman sopimuksen karille. Hyvin pian tämän jälkeen myös neljä SAK:n liittoa ja yli 40 prosenttia SAK:n jäsenistä ilmoitti olevansa sopimuksen ulkopuolella. Liittojen mukaan perimmäinen syy ulosjättäytymiseen on luottamuspula maan hallitusta ja työnantajia kohtaan. Hallituksen pyrkimyksenä oli parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä palkansaajien kustannuksella, joka on muutenkin jo yksi vauraiden eurooppalaisten valtioiden parhaimmista. Heikko työmarkkinasopu ja sitä seuraavat hallituksen toimet uhkasivat tehdä tuntuvan loven Suomen talouskasvun tämän hetken vankimpaan komponenttiin, kotimaiseen kysyntään. Ei siis ihme, että sopimuksesta ollaan luopumassa.

Liitot ovat esittäneet uhkavaatimuksensa ja hallituksella on käytännössä vain kaksi päivää aikaa vastata vaateisiin. Vain kolme kuukautta edellisen luottamusäänestyksen jälkeen hallitus taistelee jälleen kerran olemassaolostaan. Perjantainen pommi on aiheuttanut närää myös palkansaajakeskusjärjestöjen välillä, kun SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja korkeasti koulutettuja edustavan Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ajautuivat sanaharkkaan yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitterissä. Fjäder peräänkuuluttaa muiden palkansaajien solidaarisuuden puolesta. Hän on närkästynyt, koska nyt näyttäisi siltä, että vain osa palkansaajista joutuisi kantamaan vastuun jotta pakotelait saataisiin pois eduskunnasta. Historian valossa tarkasteltuna ay-liikkeiden ja palkansaajien luottamuspula ei ole syntynyt tyhjästä, sillä suurista puheistaan huolimatta nykyisen hallituksen toiminta on ollut melko epäjohdonmukaista poukkoilua puolelta toiselle, kun ministerit ovat laulaneet yhdessä kuorossa Elinkeinoelämän keskusliiton lauluja. Punainen lanka tuntuu olleen kadoksissa. Hallituksen kohdalla kysymys on näin ikään myös uskottavuudesta ja arvovallasta. Sanaharkkaa sivusta seuraava Suomi pidättelee hengitystään. 

Pääministeri Juha Sipilä pyrkii nyt vetoamaan koko kansaan. Hän toivoo, että nyt ajateltaisiin myös suomalaisia työttömiä ja yhteiskuntasopimus hyväksyttäisiin heidän hyväkseen. Pääministeri uhkailee suomalaisia. Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, niin työttömät ja pieniosaiset saavat tuntea sen selkänahoissaan. Toisaalta mikäli sopimus hyväksytään, niin työntekijät antavat omistaan, joka lisää jännitteitä työttömien ja työssäkäyvien palkansaajien välillä. Kansan keskuuteen lyödään kiiloja, joilla sen rivit saataisiin rakoilemaan. Työntekijöiden halutaan syyttävän ahdingostaan vähäosaisia sekä työttömiä, kun taas kuoliaaksi verotetut ja byrokratian runtelemat pienyrittäjät ovat vihoissaan ahneille työntekijöille. Hallituksen mielestä he kaikki ansaitsisivat raippaa. Samaan aikaan kaikista suurimmat kalat uivat suoraan verkon läpi ja nauravat makeasti matkalla pankkiin - divide et impera.

Hyvin monelle pääministeri Juha Sipilän, oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin "nyrkkitervehdys" eli fist bump viime keskiviikona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa oli liikaa. Palkansaajajärjestö SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan ministereiden harkintakyky petti totaalisesti. Keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa ilmoitettiin työntekijöihin kohdistuvista leikkauksista, jotka olivat palkansaajien kannalta katsottuna todella raskaita ratkaisuja. Hallituksen edustajat olivat silminnähden ilahtuneita päästessään kyykyttämään duunareita suorassa lähetyksessä. Hyvin monen oli vaikea niellä tällaista käytöstä, sillä asian olisi voinut toki hienovaraisemminkin ilmaista.

Poikkeuksellisinta tässä skenaariossa on ollut se, kuinka useat median edustajat, poliitikot sekä tutkijat ovat kääntyneet palkansaajajärjestöjä ja ammattiliittoja vastaan. Moni epäilee liittojen tappavan demokratian ja menettäneen uskottavuutensa lopullisesti, kun ne tekevät sitä, mitä niiden odotetaankin tekevän - eli ajavat palkansaajien etuja työnantajien mielistelyn ja leikkausvillityksen sijaan. Pitkäänhän liittoja on parjattu mm. siitä, että ne elävät menneisyydessä ja keräävät varoja jo saavutettujen etuisuuksien varjolla. Nyt kun liitot sitten tekevät sitä työtä, mitä heidän on aina odotettu tekevän ja mistä palkansaajat ovat heille maksaneet, niin sen katsotaan vahingoittavan niiden mainetta ja tappavan lopulta koko edustuksellisen demokratian.

En tiedä millaisessa kuplassa näiden lausuntojen takana olevat henkilöt elävät, mutta ostovoimansa menettäneen työläisen arjesta heidän aatemaailmansa tuntuu olevan aika kaukana. Nyt olisi jo korkea aika saada aikaiseksi henkinen muutos koko poliittiseen ilmapiiriin. Sellainen, joka ravistelisi kunnolla tätä kelkkaa. Liian pitkään ollaan liusuttu väärällä puolella latua. Ja juuri se on johtanut tähän tilanteeseen, jossa me nyt elämme. Tuloerojen kasvu Suomessa on ollut OECD-maiden nopeimpia jo vuosien ajan ja meitä on myös varoiteltu sen riskeistä. Jaamme lastemme leipää yhteiskunnan kermalle ja kasvatamme heidän vaurautta kansallisen edun nimissä. Ei tämä voi jatkua näin, kansalaisten on pakko herätä ja huomata, mitä heidän ympärillään tapahtuu.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuli taas novellin pituinen kirjoitus, mutta mitäpä tuosta. En osaa tiivistää.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Heh, taisit vain kuvata sitä, miten Suomessa toteutuvat muotisanan - tolkun ihmisten - keskinäiset neuvottelut, kun he saavat halunsa mukaan itse vapaassti 10 kuukautta yrittää. :-))

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tahvo Oksanen tuumasi hyvin Facebookin puolella todetessaan, että en mä mitään verohelpotuksia kaipaa. Kaipaisin vaan sitä että muutkin makselisi niitä veroja niinkuin on sovittu.

Käyttäjän amgs kuva

Kirjoitus meni jakoon, koska se kuvailee melko osuvasti nykyistä tilannetta. Kirjoitus ei ole toisto valtapitävien selityksistä vaan näkee hyvin, ett kirjoittaja tietää varsinkin duunareiden tämän hetkisistä ajatuksista. Monille pettymyksen lahde on hallitus eikä muuta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos paljon, Ana María. Kyllä minulla työntekijän näkökulmasta katsottuna aika hyvä tausta tähän aiheeseen on, vaikka se ei enää itseäni niin kosketakaan, kun asun ulkomailla. Ystäväpiiristä huomattava osa on tämän poliittisen linjauksen keskiössä.

Minna Hänninen

Tähänkin on yksinkertainen ratkaisu. Korvataan hallituksen ja ammattiliittojen tyypit tekoälyllä varustetuilla roboteilla. Yksikin riittää :) He ovat varmaan niin älykkäitä, etteivät tee mitään nyrkkitervehdyksiä. Epäilen kuitenkin, että hallitus, eduskunta ym. päättäjät ovat viimeisiä, jotka korvataan roboteilla :P

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Robotiikka on höpöpuheita. Tilastot ja useat tutkimukset osoittavat, että teknologian kehityksen myötä on itse asiassa syntynyt enemmän uusia työpaikkoja kuin niitä on kadonnut. Tämä johtuu nimenomaan siitä, että teknologia on luonut myös uusia aloja, joille tarvitaan työvoimaa.

Ja mitä demografiseen kehitykseen tulee, niin Euroopassa se on ollut juuri oikeanlainen, eikä esimerkiksi Suomeen tästä syystä tarvita lisää työvoimaa. Sitä mukaa, kun primääritoiminta siirtyy kasvavissa määrin kolmannen maailman maihin, myös väestö ikääntyy ja ennen kaikkea vähenee. Se on niin ympäristöä kuin työmarkkinoitakin silmällä pitäen kestävää kehitystä. Ihmiskäsiä tarvitaan siellä, missä niitä tarvitaan. Ja ihmiskäsien määrä vähenee.

Minna Hänninen

Ihmiskäsiä tarvitaan siellä, missä työnantajilla ei ole varaa tai halukkuutta investoida robotteihin ja tekoälyyn. Mutta kuka on päättäjien työnantaja, hmmm...

Minna Hänninen

http://m.taloussanomat.fi/informaatioteknologia/20...

Proffakin sen tietää. Kohta on meitä ovelampi tekoäly täällä ja vie vallan päättäjiltä. Mutta miksi tekoäly haluaisi meille mitään pahaa?

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Helppo homma jos ja kun kansalla tietoa, ymmärrystä ja tahtoa korjata asiat.

Suora demokratia.

Selvyyden vuoksi, kuka ajaa kansan parasta paremmin kuin kansa itse.

Ei mitään muutakaan asiaa elämässä, avioliitossa tai lastenhoidossa tai muussa tärkeässä asiassa anneta toisten päätettäväksi. Tai jos annetaan, jälki on karmeaa, nyt olemme siinä pisteessä.

Kaikki nämä valitukset ja ruikutukset eri asioista korjaantuisi kuin itsestään Suomen poliittisen järjestelmän uusiutumisen myötä.

Nyt vallassa oleva taho ei juuri siksi ole halukas edes keskustelemaan aiheesta, koska se söisi pois heidän valtansa kurittaa kansaa.

Samalla poistuisi korruptio, mutta väliäkö sillä, kansa voittaisi siinäkin...ai ai paha juttu, antaa paskan jatkua vaan.
Kuten taas ja taas ja taas saatte huomata mikään ei muutu jos äänestätte toisille ihmisille valtaa, suorassa demokratiassa äänestätte itseänne!
Valinta on yksin ja vain teidän kaikkien itsenne!

Minna Hänninen

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/ent...

Suora demokratia on toiseksi paras vaihtoehto tekoälyn jälkeen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Sipilä ryhtyi uhkailemaan SAK:ta - Demokraatti - verkkolehti

Pääministeri Juha Sipilä esitti Ylen aamutelevisiossa sunnuntaina uhkavaatimuksen suurimmalle palkansaajakeskusjärjestölle SAK:lle:

– Jos sopimuspakettia ei synny, ei tule veronhelpotuksiakaan, hän totesi.

Sipilä ei luvannut verohelpotuksia, vaikka jonkinlainen sopimus syntyisikin.

http://demokraatti.fi/sipila-ryhtyi-uhkailemaan-sa...

Kirjoitin myös itse aiheesta pari päivää sitten, kun Kauppalehti sai sisäpiirin tietoa, jonka mukaan hallitus oli joka tapauksessa aikeissa vetäytyä verohelpotuksista, joilla saataisiin sisämarkkinat korjattua.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212910-halli...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Onko tämän miehen sanoilla vielä painoarvoa, ja onko hän henkilönä luottamuksen arvoinen? En olisi niinkään varma. Joulukuinen 90/10 on vielä kovasti ihmisten mielissä.

YLE: Stubb lupaa kevennyspäätöksiä vasta kuukausien päästä

http://yle.fi/uutiset/stubb_lupaa_kevennyspaatoksi...

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Jäin tästä kirjoituksesta kaipaamaan osiota, jossa kerrotaan, kuinka Suomen talouden suhteen nyt tulisi toimia. Ei työntekijäkustannusten alentaminen todellakaan ole ainoa käytettävissä oleva keino, mutta esim. mihinkään Vasemmistoliiton kaipaamaan suurimittaiseen velkaelvytykseen en todellakaan usko.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos hyvästä kysymyksestä. Olen kirjoitellut aika paljon näkemyksistäni ja tuossa oli tämänkin blogikirjoituksen alaosassa muutama linkki teksteihini. Suomen sisämarkkinat pitäisi saada elpymään. Tällä hetkellä ostovoima on laskenut jo monta vuotta putkeen ja makrotalous sakkaa - tuloerot kasvavat OECD-maista nopeimpien joukossa. Jos ihmisillä ei ole varaa kuluttaa, niin ei yrityksetkään voi täällä pärjätä. Suomessa on yksi maailman korkeimmista asumiskustannuksista. Myös elintarvikkeemme ovat Euroopan kalleimpia. Pienyrittämistä tulisi tukea ja byrokratiaa kaventaa, koska tällä hetkellä valtio tukee pääosin suuria yrityksiä, jotka ovat jo saavuttaneet markkina-asemansa. Hallitushan lupasi normienpurkutalkoot, mutta tähän mennessä ainoa konkreettinen muutos on ollut parkkikiekon poistaminen. Olen myös pohtinut, että Suomen tulisi painostaa EU:ta tekemään jotain Euroopassa sijaitseville veroparatiiseille. Lyödä luuta pöytään. Jos ei muuta niin uhkailemalla, koska EU ja yhteisvaluutta euro eivät olisi varsinaisesti mikään valtava menetys suomalaisille.

Tällä hetkellä toimenpiteet ovat täsmälleen samat kuin Kreikassa muutama vuosi sitten. Lankeamme samaan ansaan. Islannista ei opittu mitään.

Käyttäjän amgs kuva

Voisi sanoa niinkin, että enemmän kuin taloudellisia, Suomella on ideologisia pulmia. Oikeistopuolueet ovat selittäneet toistuvasti kauniita sanoja käyttäen, kuten yhteiset talkoot, että yritysten aseman parantamiseksi, duunarin pitäisi joustaa. Duunari tuki vaaleissa näitä puolueita mm. Siksi, koska uskotiin, että sitä kautta eli joustamalla työpaikkoja syntyisi. Työpaikkojen kasvun sijasta duunari kuulee uutisista suurista optioista, veroparatiisiyhtiöiden kasvavista poteista jne. Luottamus menee ja valitettavasti on mennyt. Mitä tässä nyt auttaisi duunaria eikä vallanpitäjiä? Uudet vaalit, hallituksen esitysten muuttaminen ihmisläheisemmäksi?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Palkkamaltti oli kieltämättä aika mielenkiintoinen ihmiskoe, kun pääministeri itsekin nosti samaan aikaan neuvonantajansa palkkaa 700 eurolla kuussa ja yritysjohtajat vetivät ennätysoptioita. Tuossa toisessa yhteydessä jo totesinkin, että ei hallituksen kaataminen välttämättä mitään auta, jos sinne nousee vain kasa uusia jästipäitä tilalle. Tarvitaan poliittisen ilmapiirin muutosta, jossa ajetaan ennen kaikkea kansallisvaltion etua. Tällä hetkellä vaikuttaa hieman siltä, että esimerkiksi valtiovarainministeri petaisi vain itselleen paikkaa Brysselistä - Jyrki Kataisen sijaisena. Politiikan ei kuuluisi olla ponnahduslauta mehevämpien lihapatojen ääreen, vaan kutsumusammatti joka kumpuaa halusta luoda parempaa Suomea ja hyvinvointiyhteiskuntaa jokaiselle täällä asuvalle ihmiselle.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyytävä Suomi-arvio julki: ”Hallituksen toiminta on katastrofaalista” (Uusi Suomi 5.3.2016).

Entinen pankkiiri ja nykyisin muun muassa Financial Timesin talouskolumnisti Frances Coppola kuvailee Suomen tilannetta tylyin sanoin tuoreessa blogissaan.

Coppola korostaa, että Suomi on ollut taantumassa lähes neljän vuoden ajan.

-Se tarvitsee elvyttävää politiikkaa, ei verenvuodatusta, hän neuvoo.

Coppola huomauttaa, että osa Suomen vaikeuksista on seurausta yhteisvaluutta eurosta. Rahaliittoon kuuluminen estää Suomea muun muasta devalvoimasta valuuttaansa.

http://www.uusisuomi.fi/raha/176448-hyytava-suomi-...

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Eilen otti kupoliin, kun kuulin, että SAK:n änkyrät ei lähde sopimukseen mukaan ja että sopimus uhkaa kaatua. Mutta tämä blogi-kirjoitus palautti jonkinnäköisen toivon. Minulta on nimittäin mennyt täysin ohi se, että pakkolakien valmistelusta on luovuttu, mikä on tietysti hyvä asia. Tässä valossa myös PAM:n ja AKT:n päätös jäädä pois yhteiskuntasopimuksesta on hyvä asia. Nimittäin em. järjestöt antavat juuri kuolemansuudelman keskusjärjestövallalle. Tässä voi lopulta käydä niin onnellisesti, että Suomi siirtyy 70-luvulta 2010-luvulle ja jättää sen harvalukuisen maiden joukon, jossa on käytössä muinaisjäänne nimeltä yleissitovuus. Nyt on käsillä kaikki mahdollisuudet palauttaa valta työmarkkinajärjestöiltä kansalle, mikä olisi demokratian suuri voitto.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Yleissitovuus on käytössä lähes jokaisessa Euroopan maassa. Saksakin on tullut lähemmäs Suomen mallia viime vuosina ja esimerkiksi teollisuusaloilla liitot sanelevat rytmiä. Ehkä me olimmekin edelläkävijöitä?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Vaikka näin olisikin (mitä minuutin goohlettelu ei tue), niin Ruotsi, Tanska, Norja ja Saksa ovat varsin hyviä esimerkkejä, että yleissitovuus ei ole elinehto. Päinvastoin, näillä mailla tuntuu menevän ihan mukavasti.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #16

Kannattaa googlata englanniksi tai saksaksi, niin saatat löytää vähän enemmän vastauksia. Joviaalina kaverina voin auttaa sinut alkuun; kirjoita 'Unions in Germany' tai 'Gewerkschaften in Deutschland'. Vaikka Saksa onkin jo vuosien ajan ollut valtavassa nosteessa, niin moni pelkää, että ammattiliitoilla on liika valtaa.

Myös tämä sivusto on tutustumisen arvoinen, vaikka työvoimakustannukset Suomessa ovatkin pienentyneet kilpaileviin maihin nähden aika reilusti tuon tilaston jälkeen: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Nyrkkitervehdys oli ennenaikaista ilakointia, ja varmaan näissä oloissa joitain ärsyttikin. Isossa kuvassa kyse on kuitenkin ennen kaikkea veronalennuksista, "Suomen mallista" ja paikallisesta sopimisesta, jotka nyt hiertävät. Kuka lupaa ensin ja mitä? Kenen pokka pettää?

Kirjoittelin itsekin blogiini aiheesta oman näkökulmani.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Jos hallitus ei onnistu palauttamaan luottamustaan, ei yhteiskuntasopimus ole mahdollinen. Luulin itse tätä hallitusta huomattavasti edellistä toimintakykyisemmäksi, mutta aika on osoittanut minun olleen väärässä. Hallituspuolueiden puheenjohtajien lausunnot ovat olleet useita kertoja ristiriidassa keskenään, eikä aatteista huolimatta yhteistä säveltä tunnu löytyvän. Uskon, että keskusta ja perussuomalaiset ovat paljon halukkaampia toteuttamaan kompromisseja ay-liikkeiden kanssa, kun taas kokoomukselle tämä on myös osaltaan arvovalta kysymys.

Nyt hallituksen kannalta katsoen olisi tärkeintä, että palkansaajajärjestöt ja köyhtynyt keskiluokka saadaan vakuuteltua siitä, että veroalennuksia on tosiaankin tulossa, mikäli sopimus syntyy. Kovin moni ei usko niiden toteutumiseen.

Samaan aikaan tässä hiertää myös keskustelu opintotuista sekä leikkaukset yliopistoilta, jotka ovat syöneet muutaman johtavan poliitikon uskottavuutta entisestään. Sivustakatsojan roolissa tämä on oikeasti todella mielenkiintoista aikaa Suomen politiikan kentällä.

Markku Huuskon objektiivinen ja hyvä katsaus aiheeseen löytyy tämän linkin takaa: http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21310...

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

"Kuka lupaa ensin ja mitä? Kenen pokka pettää?"

Jep. Kun on tätä yhteiskuntasopimuksen tekoa seurannut, on minulla ollut olo kuin matkustajalla kahden bussikuskin välisessä "chicken game" pelissä.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Nyrkkitervehdys oli poikkeuksellisen heikosti harkittu teko ministereiltä. Toiset suostuvat asemansa merkittävään heikennykeen ja siihen reagoidaan noin. Toivottavasti tulee vielä uusi yritys luvattujen veronkevennysten kanssa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Todennäköisesti ajattelematon teko, joka epäilemättä kaatuu valtiovarainministeri Stubbin saaviin. En nimittäin voi kuvittella oikeus- ja työministeriä Lindströmiä ja pääministeri Sipilää "fistbumppailemassa" kovinkaan usein. Kyllä tällaisissa asioissa pitäisi vähän hienovaraisemmin toimia, eikä poksautella samppanjapulloja suorassa lähtetyksessä. Toivotaan tosiaan, että johonkin ratkaisuun päästäisiin ja yhteiskuntarauha tulisi takaisin. Pelkään vain, että piikin maksaa yksin palkansaajat. Lasku on nimittäin aina tullut samaan osoitteeseen, ja tässä on nyt muitakin korotuksia tehty aina päivähoitomaksuista joukkoliikennemaksuihin. Suomessa on nyt saavutettu se saturaatiopiste, jossa veronkorotukset eivät enää varsinaisesti lisää valtion tuloja, vaan kurjistavat pelkästään ihmisten oloja.

Käyttäjän Jusii kuva
Jukka Pursiainen

Yritysten voitonjakoon tulisi saada duunarien lusikka mukaan. Jos osinkoja jaetaan omistajille, tulisi voitosta osoittaa myös duunareille osuus. Nythän voittoon kajoavat vain valtio ja omistajat. Tämän mahdollisuuden lisääminen yhteiskuntasopimukseen olisi paikallaan jo luottamuksen synnyttämiseksi hallitukseen, joka ajaa palkkojen laskua. Tässä saisi liksat taata yrityksen kilpailukyvyn eli olla yrityksen kannalta kestävällä tasolla.

Duunareiden palkkaamisesta aiheutuvat välittömät veroluontoiset maksut tulisi nyky tilanteesa poistaa. Näin yrityksistä tulisi kannattavia ja voittoa voitaisiin osottaa. Tämä saisi toimia siten, että huonoina aikoina ei maksua työllistämisestä ja parempina aikoina työvoimasta menisi maksu valtiolle. Oikein kova maksu työvoimasta lopulta johtaisi siihen mitä nyt koemme ja vaatisi maksujen poistamisen.

Miten olisi valtion verotuloista suurimman osan aikaansaanti alv-veroista? Toimintaa verotettaisiin vasta aikaansaannoksen myynnistä. Tämä antaisi mahdollisuuden paremmin käynnistää uutta toimintaa, jos työllistämisen yhteydessä ei kannettaisi välittömiä veroluonteisia maksuja.

Saa haukkua:)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Mielenkiintoista, kuinka johtavat poliitikot tietoisesti uhkailevat perustuslain vastaisilla toimenpiteillä, joilla ei ole minkäänlaisia läpimenomahdollisuuksia.

Demokraatti -verkkolehti (6.3.2016)

Hallitus piti sunnuntaina radiohiljaisuutta. Kukaan ei tunnu tietävän, mitä tapahtuu, jos SAK:n hallitus hylkää sopimuksen. Varasuunnitelmaa hallituksella ei ole.

Varmaa on vain se, että hallituksen kilpailukykyä parantava niin sanottu pakkolakipaketti ei tule voimaan. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan syynä on se, että pakettia ei ehditä valmistella ennen seuraavaa työehtosopimuskierrosta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb myönsi, että pakkolait olisivat kaatuneet perustuslaillisiin ongelmiin.

– Me teimme paljon töitä kilpailukykypaketin kanssa, siis pakkolakien kanssa, mutta huomasimme, että sen talousvaikutukset ja perustuslailliset läpimenomahdollisuudet, niitä ei kerta kaikkiaan ollut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset