Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Luonto tarvitsee nyt puolustajaa

  • Luonto tarvitsee nyt puolustajaa
  • Luonto tarvitsee nyt puolustajaa
  • kuvat: martti asikainen
    kuvat: martti asikainen

Hallitus ilmoitti viime kesänä valmiudestaan lähteä pilkkomaan metsähallitusta. Tarkoituksena on yhtiöittää metsähallituksen hallinnoima puukauppa. Vielä edellisen hallituksen aikana oppositiossa istuneet perussuomalaiset ja keskusta vastustivat äänekkäästi kokoomuksen eteenpäin ajamaa yhtiöittämishanketta. Valitettavasti hallitusvastuun myötä heidänkin kelkkansa näyttää kääntyneen. Hallitus on perustellut uutta metsähallituslakia EU:n kilpailuneutraliteettivaatimuksilla, joka tarkoittaa konkurssisuojan poistamista sekä verokohtelun tasavertaistamista.

Lakipakettiin on kuitenkin kätketty runsaasti haitallisia muutoksia, jotka eivät suinkaan paranna kilpailuneutraliteettiä, vaan paremminkin vaarantavat oikeutemme kansallisomaisuuden vaalimiseen. Euroopan unionissa ei nimittäin ole missään vaiheessa puhuttu puukaupan yhtiöittämisestä - tämän on esitykseen sisällyttänyt hallitus itse. Kyse on puhtaasti ideologisista valinnoista. Esimerkiksi Ranskan Office National des Fôrets on valtion organisaatio ja Saksan Bayerische Staatsforsten julkisoikeudellinen yhteisö. Kumpikaan edellä mainituista julkisen puolen yrityksistä ei voi mennä konkurssiin ja jälkimmäisellä on myös voimassa olevia veroetuja.

UUDISTUSTA ON PERUSTELTU myös metsähallituksen johtamisjärjestelmän selkeyttämisellä. Asiantuntijat eivät kuitenkaan usko kyseisen tavoitteen täyttyvän yhtiöittämisen myötä. Kuten perustuslakivaliokuntakin on todennut - paremminkin päinvastoin. Yhtiöittäminen voi monimutkaistaa hallintoa ja rakentaa vääjämättäkin perinteisen kannustuspalkkiojärjestelmän sekä johtaa tätä myötä myös johtoryhmän miljoonapalkkioihin. Ilmassa on täysin aiheellisia pelkoja siitä, että konsernin voitot painavat enemmän kuin luontoarvot tai paikalliset elinkeinot. Tulevaisuudessa jokainen euro tullaan parturoimaan metsistämme - pahimmassa tapauksessa turvaudutaan maakauppoihin tai osakkeiden myyntiin. Hyvin usein tällaisissa uudistuksissa on ollut kyse pelkästään perusteettomista, järjettömistä ja täysin ylimitoitetuista etuuksista, jotka naamioidaan kansallisen edun huntuun. Luonnosta puhuttaessa en yksinkertaisesti voi hyväksyä sellaista.

Kuten jokainen teistä varmasti onkin viime vuosina huomannut, kaikki se mikä on yhtiöitettävissä, on myös myytävissä. Lihapata on kyltymätön ja syvä. Suomalaiset ovat saaneet kokea tämän jo monta kertaa selkänahoissaan. Laajaa keskustelua herättäneiden yritysten listalta löytyy niin Carunaa, Digitaa, Fortumia, Kemiraa, Sampoa, Soneraa kuin Stora Ensoakin. Tämän ohella olemme luovuttaneet lähes kaiken arvotavaran maaperästämme siinä toivossa, että saisimme haalittua kasaan muutaman työpaikan. Kansakunnallamme on paljon kokemusta poliittisten päättäjien pettämättömästä bisnesvainusta, jonka seuraavaksi uhriksi kaavaillaan nyt Suomen kauneimpia retkeily- ja virkistysalueita. Muun muassa Inarin, Saariselän ja Lemmenjoen retkeilymetsät ovat tällä hetkellä vaarassa. Kuinka me voisimme luottaa rakkaat metsämme kyvyttömien päättäjien käsiin, kun he ovat jo nyt töpeksineet valtion omaisuuden kanssa niin monta kertaa.

Pitkällä aikavälillä yhtiöittäminen tulee hajottamaan koko liikelaitoksen ja vaikeuttamaan tuntuvasti aikaisemmin harjoittamamme kestävän biotalouden edistämistä. Metsät ovat tuottaneet suomalaiselle yhteiskunnalle vaurautta jo itsenäisyytemme ensiaskelista lähtien, ja niiden avulla me olemme rakentaneet koko tuntemamme hyvinvointiyhteiskunnan. Metsä- ja puutalouden lisäksi ne ovat luoneet edellytyksiä myös muille elinkeinoille, kuten matkailulle, marjastukselle ja porotaloudelle. Puhumattakaan niiden tuottamasta henkisestä pääomasta ja virkistyskäyttöarvosta, jota ei pysty rahassa edes mittaamaan.

KANSALLISOMAISUUTEMME kohdalla on mielestäni hyvin tärkeää edetä maltillisesti ja tulkita EU-säädöksiä niin, että me pystyisimme säilyttämään arvokkaimman omaisuutemme mahdollisimman tiukasti omissa käsissämme. Suomi ei tarvitse enempää valtion sponsoroimia optiomiljonäärejä - luonnon tulisi säilyä myös tuleville sukupolville. Tällä hetkellä hallituksemme pitää selittämätöntä kiirettä metsähallituksen puukaupan yhtiöittämisessä, vaikka uusi metsähallituslaki sai jo aikaisemmin tyrmäävän vastaanoton marraskuisella lausuntokierroksellaan. Useat lausujat pitivät lakiesitystä niin heikkona, että sen käsittely olisi syytä lopettaa saman tien ja palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi.  

Pian on taas kansanedustajien aika äänestää. Kansanedustajat äänestävät laista todennäköisesti ensi viikolla ja sen on määrä astua voimaan voimaan tiistaina 15.3.2016 - alkaa siis olemaan viimeinen hetki, kun voimme vielä vaikuttaa esityksen läpimenoon. Haluatko sinä että metsiämme hakataan, jotta toimitusjohtajalle saataisiin vuoden päätteeksi hänen kaipaamansa miljoonabonukset? Haluatko todella, että Borealis Infrastructuren ja First State Investmentsin kaltaiset kasvottomat infrastruktuurisijoittajat vievät sähkö- ja viestintäverkkojemme lisäksi myös metsämme - meidän ainutkertaisen luontomme.

Jos olet kanssani samaa mieltä, niin pidä asiasta elämää. Ota rohkeasti yhteyttä kansanedustajiin tai lehdistöön ja allekirjoita lakiesitystä vastustava adressi, joka toimitetaan eduskuntaan ennen ratkaisevaa äänestystä. Pysäytetään metsähallituslaki -adressi on kerännyt neljässä päivässä lähes 70 000 nimeä. Metsähallituksen lakiuudistusta vastustava adressi ei kuitenkaan ole kansalaisaloite, koska kansalaisaloitteella ei voi vastustaa lakiesitystä. Me emme voi kumota lakiesitystä, joten ainoa keinomme on vaikuttaa siitä päättäviin tahoihin. Tarkoituksena on saada kansalaisten ääni kaikumaan eduskuntasalin paksujen seinien sisällä. Kertoa kansanedustajillemme, että me emme halua asettaa hintalappua ainutlaatuiseen luontoomme.

 

     Lähteet:

     

     Lisää aiheesta: 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Adressi saavuttanee 100 000 allekirjoittajan rajan vielä ennen äänestystä.

Kuka kansanedustaja, pl. sekoomuslaiset edustajat, uskaltaa painaa JAA nappia, kun kansa on mielipiteensä lain suhteen osoittanut näinkin selkeästi?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Toivon tosiaan. Siinä vaiheessa katsotaan, että ovatko kansanedustajat palvelemassa siellä kansaa, vai pääomaa. Minua on vähän harmittanut, kun media on päästänyt poliitikot niin helpolla tämän asian suhteen. Ei ole ollut hiillostusta tai grillausta. Tai se ei ole vielä alkanut. Tällaiset asiat on ollut tapana runtata Suomessa lävitse hetkessä. Siinä vaiheessa, kun meille tavallisille ihmisille annetaan mahdollisuus kommentoida, on jo auttamattomasti liian myöhäistä. Toivottavasti jokainen pitää elämää jo nyt - haastaa päättäjänsä vastaamaan.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kansallisomaisuutamme on hyödynnettävä kansalaisten hyväksi. Metsän pitää tuottaa, synnyttää teollisuutta ja työpaikkoja.

Jos Metsähllitus ei ole mukana metsävarojen hyödyntämisessä ja metsänhoidossa, yksityismetsien omistajat ja metsäteollisuusyritykset vievät koko potin.

Metsähallituksen rajaaminen pois puukaupasta ja metsäteollisuuden kehittämisestä vääristää koko alan toimintaedellytykset.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Yhtiöittäminen ja puukauppa ovat kaksi täysin eri asiaa. Metsähallitus käy jo nyt puukauppaa. Kyse on enemmänkin siitä, kuinka tulevaisuudessa toimitaan. Yhtiöillä on tulosvastuu ja lainoikeudellinen velvollisuus tuottaa omistajalleen voittoa. Yhtiö voidaan myös myydä, kuten esimerkiksi Digitan ja Fortun Sähkönsiirron kohdalla kävi. Henkilökohtaisesti en luota tämän hetkisiin päättäjiimme metsähallituslain uudistuksen suhteen. Hallitus on osoittanut poikkeuksellista halua kurjistaa keskiluokan oloja sekä yhtiöittää kaiken mitä yhtiöitettävissä on.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Martti Asikainen

Yhtiöittäminen ja puukauppa ovat kaksi täysin eri asiaa. Niin ovat sanojen varsinaisessa merkityksessä, mutta puun myyjänä Metsähallitus, valtion liikelaitoksena tai valtion omistamana osakeyhtiönä, toimisi eri tavalla liikejuridiikan kannalta. Yhtiö alkaisi mm. maksaa veroja.

Metsähallitus valtion liikelaitoksena on osa valtiota ja siksi se saa kilpailuetua, joka poistetaan yhti­öit­tä­mällä liiketoiminta osakeyhtiöksi. Nyt on kysymyksessä Metsähallituksen metsätalouden liiketoiminnan yhtiöittäminen Valtion metsätalousosakeyhtiöksi, joka huolehtisi puukaupasta, korjuusta ja metsien hoidosta. Puukaupan kannalta siis merkittävä muutos.

Teitä huolettaa nyt tässä se, että Suomen metsät parturoidaan puti puhtaaksi ja Metsähällituksen toimitusjohtaja saa parempaa palkkaa. Odottaisin nyt vakuuttavampia perusteita puhtaasti poliittiselle vastustukselle.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #8

Yhtiöillä on tulosvastuu ja lainoikeudellinen velvollisuus tuottaa omistajalleen voittoa. Jo edeltävän hallituksen aikana keksittiin useita eri ratkaisumalleja, joissa metsähallituksen puukauppaa ei tarvitsisi yhtiöittää kilpailuneutraliteetin parantamiseksi - myöskään EU ei ole vaatinut yhtiöittämistä. Mallia voi hakea mm. Keski-Euroopasta, jossa on vielä lukuisia julkistoiminnallisia energiayhtiöitä sekä metsätalousyhtiöitä. Minä toivoisin sinulta parempia perusteluja sille, miksi yhtiöittäminen olisi juuri se oikea ratkaisu ja miksi minun tulisi luottaa tässä asiassa hallitukseen, kun se ei ole tähän mennessä puhunut yhtä ainuttakaan totuuden sanaa - soteuudistus, hallintarekisteri, Sipilän ja Stubbin lupaus opiskelijoille. Toistaiseksi et maininnut vielä yhtäkään syytä, joka puhuisi yhtiöittämisen puolesta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #8

Teot puhuvat yhtiöittämistä vastaan. Tuoreessa muistissa Fortumin sähköverkot ja Carunan hurjat hinnan korotukset. Talvivaara oli uusi Nokia, Digita kaupalla maksettiin digi-tv, Soklistakin pääsimme eroon ja Saksasta saatiin yhdeksi kesäksi maailman arvokkainta ilmaa. Olkiluoto 3 -voimalaitoksen on arvioitu maksavan yhteensä noin 8,5 miljardia euroa ja Yara on nostanut joidenkin lannoitteiden hintoja jo yli puolella, kun Kemira Growhow myytiin eteenpäin. Entinen Rautaruukki ja nykyinen SSAB on siirtänyt kaiken aikaa enemmän toimintaansa Ruotsiin, jotta siellä oleva työvoima pysyisi kiireisenä. Suomessa on käynnissä yt-neuvottelut. Tällä tavalla Saksakin toimii - ajaa oman teollisuutensa etua.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #8

Tosiaan hakkuut vaativat samat luvat nyt ja uuden lain aikana, eli tilanne pysynee määrien osalta aika status quona.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #15

Kunnes se ei enää pysy. Kyllä Suomesta löytyy lukuisia merkkejä joissa on otettu yksi askel, pian jo toinen ja kohta ollaan oltu jo täydessä juoksulaukassa.

"Päätös, jonka toteuttamisen johdosta valtio lakkaisi olemasta yhtiön ainoa omistaja tai luopuisi enemmistöstään yhtiössä, edellyttää eduskunnan suostumusta." (HE 132/2015 vp)".

Kuten adressin käynnistäjä Saana Katilakin hyvin kirjoitti, tämä ei ole riittävä tae siitä, että arvokkain kansallisomaisuutemme, Suomen luonto säilyy tuleville sukupolville. Poliittiset päättäjät ovat myyneet kansainvälisille sijoittajille mm. maaperän rikkauksia ja yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, tunnetuin seurauksin.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #15

Ja millaiset luvat ne hakkuut tarvitsevatkaan?

Esim. nyt tuottovaatimuksen alle siirrettävät virkistysmetsät eivät siis ole mitään suojelualueita (eikä niiden toivottavasti tarvitsisikaan olla - mutta se ei myöskään tarkoita etteivätkö ne voi olla hyvinkin arvokkaita, vanhoja metsiä).

Jos tuottovaatimukset nousevat, hakkuusuunnitelmat lisääntyvät ja niin lisääntyvät hakkuutkin. Taitaa olla aika poikkeustapauksia Suomessa että metsää ei saisi hakata?

Lakimuutoksia voi kannattaa täysin sydämmin jos pitää valtion metsien entistä helpompaa ja tehokkaamopaa hyödyntämistä sellun keittoon hyvänä asiana. Kyllä siitä valtiolle rahaa varmasti tulee.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #20

Puhuin tästä kommentissa numero #18.

"Valtion Metsähallitukselle kesken vuotta 2014 asettama tulostavoite pakottaa Metsähallituksen myymään niin suuria metsätiloja, ettei niille uskota löytyvän ostajia kotimaasta. Tähän asti valtio on myynyt lähinnä pienpalstoja, kesämökkitontteja, turvemaita sekä tuulivoima-alueita, mutta nyt tilanne on muuttumassa.

Jo aikaisempi tulostavoite oli kova, mutta vasta tulostavoitteen nostaminen yli 20 miljoonalla eurolla on johtanut siihen, että pelkästään pienalueita myymällä tavoitteisiin ei enää päästä. Kansantalouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi omaisuuden myyntiä tullaan kiihdyttämään lyhytnäköisellä strategialla ja kovalla volyymillä, joiden yhteisvaikutukset tulevat olemaan huomattavat.

Metsähallituksen kiinteistöliiketoimintaa harjoittavan Laantuman johtaja Tuomas Hallenbergin mukaan Metsähallitus myi viime vuonna noin 9000 hehtaaria metsää. Tälle vuodelle asetettu tavoite on noin 17 000 hehtaaria eli lähes tuplasti edelliseen vuoteen nähden."

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #20

https://www.metsamaailma.fi/fi/ForestInformation/ForestLibrary/Sivut/Puukauppaan-liittyvät-luvat-ilmoitukset-ja-asiakirjat.aspx

Jos ja jos.

Lakimuutos ei tehokkuuteen vaikuta, ellei lupien myöntäminen jostain syystä helpoitu. Mulle on se ja sama, tuleeko laki vai ei, koska sen vaikutus on organisaatioon, ei lupakäytäntöön.

https://twitter.com/LiisaRohweder/status/702485226...

Laitetaan nyt toi ylempi linkki vielä tekstinä.

"Puukauppaan liittyvistä toimenpiteistä sovitaan metsänhakkuusopimuksessa. Sopimuksen lisäksi puukauppaan liittyy erilaisia lakisääteisiä velvollisuuksia.

Metsäkeskukselle on annettava metsänkäyttöilmoitus vähintään 10 vuorokautta ennen hakkuun aloittamista. Ilmoitus on voimassa kaksi vuotta.

Kaava-alueilla maisemaa muuttaviin toimenpiteisiin vaaditaan yleensä erillinen maisematyölupa, jota haetaan metsän sijaintikunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Lupakäsittely saattaa koskea myös keskeneräisiä kaava-alueita.

Puunmyyntisopimusta tehdessä on syytä huomioida myös mahdollinen valtakirjan tarve. Yhteisomistustilanteissa puun myyjä tarvitsee aina valtakirjan muilta omistajilta.

Metsänomistajan kannalta yksinkertaisin tapa täyttää lainsäädännön velvoitteet on toimia yhteistyössä luotettavan puukaupan ammattilaisen kanssa."

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #22

Juha-Matti, tuntuu että myö ei taideta puhua nyt lainkaan samasta asiasta.

Kuten jo aiemmassa keskustelussa aiheesta yritin sanoa olen samaa mieltä, että vesialueet eivät muutoksessa ole äkkiseltään ongelma. Niiden osalta on myös levitetty ehkäpä yliampuvaa pelkoviestiä, kuten tuossa twiiitissä. Syy on se että vesialueissa on vaikea nähdä mitään laajasti hyödynnettävää/ympäristöhaittaa aiheuttavaa.

Metsät ovat tämän asian ydin.

Ja olet jälleen oikeassa, että samat luvat tarvitaan muutoksen tullessa kuin nytkin. Mutta tämäkään ei ole asian pointti.

Kuten tuosta linkkaamastasi tekstistäkin selviää, kummoisia lupia ei metsän hakkaamiselle tarvita (mikä on toisaalta ihan hyvä). Luvat siis kyllä hakkuille myönnetään - jos niitä haetaan.

Nyt tehtävissä tasemuutoksissa siirretään huomattavia alueita vanhoja virkistysmetsiä tuotto-odotuksen alle -Ja tämä on asian ydin- joka, kas kummaa hyvin todennäköisesti lisää paineita näitä tuottoja ulosmitata (tämän myös metsähalitus on myöntänyt) ja hakea niitä hakkuulupia (tai myydä maata). Totta kai tulevaisuutta koskien joutuu puhumaan "jos" muodossa, ja voihan olla että MH pistää tuotto-odotukset nollaan. Metsähallituksen nykyistä toimintaa seuratessa vetäisin kuitenkin jos sanan alle punaisen viivan enkä jäisi pidättämään hengitystä.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kot...

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #22

Tiivistettynä:

Jos MH:n alueelle X on määritetty a) 0 euron (julkinen tase), tai b) xx euron (perustase) tuottovaatimus, kummalta alueelta erilaisia tuottovaihtoehtoja (puun tai maan myyntiä) herkemmin etsitään?

Nyt tietyt tahot vakuuttelevat että nykyisten 0 euron tuottovaatimuksella olevien alueiden siirto xx euron tuottovaatimuksen alle ei aiheuta muutoksia.

Herää kysymys, miksi siirto täytyy tehdä?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #24

"Vastaus kirjalliseen kysymykseen Metsähallitusta koskevan lain uudis- tamisesta hallitusohjelman perusteella

Eduskunnan puhemiehelle:

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Harry Wallinin /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 83/2015 vp:
Mitä tarkoitetaan hallitusohjelman kirjauksella "Metsähallituksen lainsäädäntö uudiste- taan vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkeytetään sen johtamisjärjestelmä", kun asian- tuntijalausuntojen mukaan kilpailuneutraliteetti ei vaadi yhtiöittämistä, mikä on Metsähallitusta koskevan lain valmistelun aikataulu ja milloin laki annetaan eduskunnalle?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Euroopan yhteisön komissio on 11 päivänä joulukuuta 2007 tehnyt Suomelle osoitetun osittain kielteisen päätöksen Valtion tuki N:o C 7/2006, jonka kielteinen osa koskee Tieliikelaitoksen saamaa valtiontukea. Vaikka komission päätös kohdistuu Tieliikelaitokseen, se vaikuttaa koko liikelaitoslainsäädäntöön Suomessa. Komissio pitää kiellettynä valtiontukena liikelaitoksen konkurssisuojaa ja poikkeavaa verokohtelua. Liikelaitos voi hyötyä kilpailua vääristävästä valti- ontuesta, kun siihen ei sovelleta konkurssilainsäädäntöä. Myös vapautus yhteisöverosta muodostaa markkinoilla kilpailua vääristävän valtiontuen, jota ei voida perustella verojärjestelmän luonteella ja systematiikalla.
Metsätalousliiketoiminta on mahdollista järjestää kilpailuneutraalisti sijoittamalla se konkurssi- kelpoiseen organisaatiomuotoon. Asiantuntijalausuntojen mukaan suositeltavin tapa kilpailuneutraliteetin toteuttamiseksi on sijoittaa Metsähallituksen markkinaehtoinen liiketoiminta liikelaitoksen omistuksessa olevaan yhtiöön tai yhtiöihin. Erillinen oikeushenkilöllisyys on kirjanpidollisesti läpinäkyvä järjestely, jossa toimintojen erillisyys ja valtiontukielementin puuttuminen on mahdollista todentaa. Yhtiöittämismallista on kokemusta, koska valtion muiden markkinoilla toimivien liikelaitosten kuten Tieliikelaitoksen, Ilmailulaitoksen, Varustamoliikelaitoksen ja Luotsausliikelaitoksen liiketoiminnat on yhtiöitetty. Myös verotuksen neutraalisuus voidaan toteuttaa yhtiöittämällä.
Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöhanke viimeistellään maa- ja metsätalousministeriön johdolla yhteistyössä oikeusministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kanssa. Metsähallituksesta on tarkoitus muodostaa valtion erityisliikelaitos, jossa virkavastuulla tehtävät julkiset hallintotehtävät on eriytetty omaan yksikköönsä ja jonka markkinaehtoinen liiketoiminta on sijoitettu tytäryhtiöihin. Metsähallitus pysyisi yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Valtion maa- ja vesiomaisuus olisi suorassa valtion omistuksessa.
Metsähallituksella olisi edelleen lakisääteisesti muun muassa metsien virkistyskäyttöön, luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon ja poronhoitoon liittyviä yhteiskunnallisia velvoitteita.
Metsähallituksen johtamisjärjestelmää on tarkoitus kehittää hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti siten, että liikelaitoksen hallituksen ja toimivan johdon mahdollisuuksia johtaa liikelaitosta ja käyttää valtion kiinteistöpuhevaltaa kokonaisuutena vahvistetaan. Siksi lainsäädännön rinnalla on tarpeen uudistaa laitoksen ohjausta ja johtamista nykyistä strategisemmaksi.
Maa- ja metsätalousministeriö järjestää sidosryhmille elo-syyskuussa kuulemistilaisuuksia halli- tuksen esitysluonnoksesta. Hallituksen esitys valmistellaan niin, että se voidaan antaa eduskun- nalle budjettilakina lokakuussa 2015."

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #25

Sori, mutta en ymmärrä lainkaan mitä yrität tällä sanoa?

Tuo on siis selvää, muutoksia täytyy tehdä (joskin EU:n asettama pakko siihen on ihan hyvin argumentein kyseenalaistettukin). Yhtiöittäminen voi olla ihan ok.

Mutta tämä ei liity juuri mitenkään noihin taseisiin joihin kritiikki kohdistuu. Yhtiöittäminen voidaan tehdä ilma tasesiirtojakin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Haiskahtaa pahasti että myyntihalukkuutta ja välistävetämistä tässä on kyseessä. Erikoista on jos perussuomalaiset tulevat tämän hyväksymään, heillä kun nuo positiiviset näytöt hallitustyöskentelyssä ovat aika vähissä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kyllähän se varmasti metsähallituksen johtoporrasta ketuttaa, kun Fortumilla, Postilla ja Finnairilla johtoryhmä tahkoaa miljoonatuloja vuosittain, mutta metsähallituksessa jäädään nuolemaan näppejä. Ei se silti oikein ole, että ryöstetään valtionyhtiöitä ja toimintaa. Sinun tavoin ihmettelen kuitenkin tuota keskustan ja perussuomalaisten halua lähteä tällaiseen koplaukseen mukaan. Molempien tahojen kansanedustajista usea vastusti vielä oppositiossa ollessaan mestähallituksen yhtiöittämistä. Perussuomalaisten lehdessäkin oltiin huolissaan siitä, kuinka valtio myy rahapulassaan metsiä kansainvälisille sijoitusrahastoille.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Toissa vuonna alkanut yhtiöittämishuumahan johti vuoden 2014 alkupuoliskolla metsähallitusta seitsemän vuoden ajan hallinnoineen pääjohtaja Jyrki Kankaan eroon. Kangas erosi liikelaitoksen palveluksesta protestina metsäliiketominnan yhtiöittämistä vastaan. Pitkällä aikavälillä se hajottaa koko liikelaitoksen ja vaikeuttaa kestävän biotalouden edistämistä, totesi Kangas tuolloin murheellisena.

Kankaan eron myötä keskustelu yhtiöittämisestä sai runsaasti kaivattua huomiota. Tuolloinen maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) päätyikin jäädyttämään yhtiöittämishankkeen vuoden 2014 elokuussa. Kansan selvä enemmistö oli yhtiöittämistä vastaan, jonka vuoksi hänen kanttinsa petti ennen loppumetrejä. Olivathan vaalitkin jo horisontissa. Kun neljä lisävuotta sitten saatiin, niin lakimuutos nostettiin saman tien takaisin pöydälle.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Jo vuosikymmeniä jatkunut kamppailu luonto vastaan keskustapuolue saattaa tälläkin kertaa päätyä luonnon ja suomalaisten tappioksi. On se kepu vaan kova. Raiskaa ja tuhoaa järjestelmällisesti meidät suot, metsämaat ja vedet. Mineraalitkin vielä myy pilkkahintaan ulkomaille.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kyllä jos tämä laki menee lävitse, niin minulle alkaa riittämään ja niin muuten alkaa monelle muullekin. Tänä päivänä mikään ei ole rajana. Emme tuhoa vain omaa tulevaisuuttamme, vaan myös lapsiemme ja lapsenlapsiemme tulevaisuuden nauttia kotimaastamme.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tulevaisuudessa metsien hyödyntäminen on todenäköisesti huomattavasti nykyistä monimuotoisempaa ja korkeastijalostettua joten myyminen nyt olisi harvinaisen typerää. Hallitukset ovat sijoittaneet paljon sellun ja nanoteknologian tutkimukseen ja siellä on mahdollisuuksia hyödyntää metsävarojamme. Öljyn ehtyessä biopolttoaineillakin saattaisi olla kysyntää jota ei tarvitse tukea.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomi on pyrkinyt profiloitumaan ennen kaikkea biotaloutena ja maana, joka ottaa mm. ilmastonmuutoksen sekä ympäristöuhat vakavasti. Aivan kuten sinäkin sanot, nyt olisi harvinaisen typerää luopua koko imagosta, joka on vienyt meidän osaajiamme jopa Kiinaan saakka. Katse tulisi kääntää eteenpäin, mutta meillä mennään taaksepäin. Toistellaan virheitä, vaikka globaalilla tasolla tästäkin löytyy jo lukemattomia varoittavia esimerkkejä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Tuli tässä mieleen, että oisiko niin yksinkertaisesta asiasta kyse kuin apinoinnista. Jokunen iso metsäteollisuusfirma on halunnut päästä irti metsäomaisuudestaan ja myynyt jopa tuhannen hehtaarin plänttejä kotimaahan ja ulkomaille. Eli vaikuttaisi siltä, että isompien metsien omistaminen organisaatioineen ei olisi kovin kannattavaa bisnestä edes varmistamaan oman firman puuhuoltoa. Hallitusvaltamme siis vain apinoi ja eriyttää bisneksiään ketterämmin myytäväksi, kun ei parempaakaan tiedä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pahoittelen Jouni jo etukäteen. Nyt tulee pitkä vastaus.

Suomi myy metsiään ulkomaalaisille - 6.9.2014 13:36

Valtion Metsähallitukselle kesken vuotta asettama tulostavoite pakottaa Metsähallituksen myymään niin suuria metsätiloja, ettei niille uskota löytyvän ostajia kotimaasta. Tähän asti valtio on myynyt lähinnä pienpalstoja, kesämökkitontteja, turvemaita sekä tuulivoima-alueita, mutta nyt tilanne on muuttumassa.

Jo aikaisempi tulostavoite oli kova, mutta vasta tulostavoitteen nostaminen yli 20 miljoonalla eurolla on johtanut siihen, että pelkästään pienalueita myymällä tavoitteisiin ei enää päästä. Kansantalouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi omaisuuden myyntiä tullaan kiihdyttämään lyhytnäköisellä strategialla ja kovalla volyymillä, joiden yhteisvaikutukset tulevat olemaan huomattavat.

Metsähallituksen kiinteistöliiketoimintaa harjoittavan Laantuman johtaja Tuomas Hallenbergin mukaan Metsähallitus myi viime vuonna noin 9000 hehtaaria metsää. Tälle vuodelle asetettu tavoite on noin 17 000 hehtaaria eli lähes tuplasti edelliseen vuoteen nähden. Aikaisemmin esiin tuodut kovat tulostavoitteet sekä suunnitelmat Metsähallituksen yhtiöittämisestä johtivat keväällä Metsähallituksen entisen pääjohtajan, Jyrki Kankaan eroon.

Tuomas Hallenberg paljastaa haastattelussaan, että metsähallitus on valmistellut myyntiin suuria, tuhansien hehtaareiden laajuisia metsätiloja, ja että suurten tilojen myyntivalmisteluja tehdään myös tulevaisuutta varten. Luonnollisestikin näiden isompien kohteiden sijainti on pääosin Pohjois-Suomessa. Hyvin harvalla suomalaisella metsäsijoittajalla on varaa ostaa näin suuria maa-aloja, jonka vuoksi pidänkin omistusten karkaamista ulkomaisille sijoitusrahastoille hyvin todennäköisenä.

Metsähallituksen edustajat painottavat, että kysymys ei ole realisoinnista, vaan voitollisista kaupoista. Maata on kuitenkin myytävä niin paljon, että myyntiin menee myös puustoisia, tuhansien hehtaareiden metsätiloja, jotka ovat niin kalliita, että Metsähallitus on osoittanut suoranaisen toiveen siitä, että ostajiksi tulisi muun muassa ulkomaisia rahastoja. Toisaalta koska metsää voidaan pitää lypsävänä lehmänä, jonka arvo ei katoa koskaan lopullisesti, herääkin kysymys siitä, minkälaisia nämä voitolliset kaupat sitten tulevat olemaan, sillä myös Hallenberg myöntää, että jokainen myyty metsähehtaari on poissa tulevaisuuden tuloista.

KAIKEN KAIKKIAAN Metsähallitukselle asetettavien tulostavoitteiden tulisi olla realistisia, jotta ne voitaisiin toteuttaa kestävällä tavalla. Jokainen rationaalinen ihminen ymmärtää, ettei tuottavia omistuksia myymällä saada paikattua Suomessa vallitsevaa taloudellista kestävyysvajetta. Päinvastoin, pitkällä aikavälillä toiminta kasvattaa vajetta entisestään. Varsinkin, kun kyse on niin lopullisista asioista kuin maaperämme ja metsämme.

Tällä hetkellä toteutetut säästöratkaisut edustavat perinteistä markkinaliberalismia, jonka mukaan pääomalla ei ole kotimaata, eikä isänmaata. Mikään ei ole pyhää, eikä mikään ole liikaa, kun puhutaan rahasta. Kun tehdyt säästötoimenpiteet ovat valmisteltu palvelemaan ihan muita tarkoituksia, niin ei liene ihmekään, että Suomen talous kompuroi omissa jaloissaan kuin parikymppinen nuorimies pikavippikierteessä.

Haluaisin muistuttaa teitä kaikkia, että Suomi ei ole vielä kehitysmaa, eikä meidän tulisi antautua sille, että päättäjämme harjoittavat sen mukaista politiikkaa. Kun koko infrastruktuurimme, metsämme ja maaperämme on myyty, niin mitä muuta meille jää jäljelle kuin Kreikka-vakuudet, jotka eivät edes turvaa Suomea Kreikan hätäluottojen huojennuksista koituvilta tappioilta?

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175421-suomi...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Olenhan tuon tiennyt ja blogisi lukenut. Muisti vain pätkii ja mieleeni tuli UPM:n ulkoistukset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset