Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Kaivosyhtiöiden verosuunnittelusta miljoonamenetykset

  • kuva: wikimedia commons
    kuva: wikimedia commons
  • kuva: wikimedia commons
    kuva: wikimedia commons

Viime joulukuussa kaivosyhtiöiden etujärjestö Kaivosteollisuus ilmoitti yhtiöiden investoivan tulevan kahden vuoden aikana jopa 295 - 310 miljoonaa euroa Suomeen. Huomattavan yksittäisen investoinnin tekee Yara International, joka rakentaa rikastushiekan käsittelylaitoksen Siilijärvelle. Osa kaivosyhtiöistä puolestaan sijoittaa malminetsintään.

Muun muassa ruotsalainen Boliden on ilmoittanut kaksinkertaistavan malminetsintäresurssinsa. Kaivosteollisuuden mukaan panostukset malminetsintään eivät kuitenkaan ole riittäviä. Etsinnän edellytyksiä on järjestön mielestä parannettava. Ei siis riitä, että verovaroin rahoitettu Geologian tutkimuskeskus jakaa kaivosyhtiöille ilmaisia karttoja maaperämme malmiesiintymistä, joista he voivat valita suoraan mieleisensä. Verorahoitteinen GTK käyttää vuosittain noin neljäkymmentä miljoonaa euroa uusien malmiesiintymien etsimiseen.

KITTILÄN SUURKUUSIKON kultaesiintymä löytyi GTK:n perustutkimuksissa jo 1990-luvulla. Silloinen kauppa- ja teollisuusministeriö myi esiintymän ruotsalaiselle Riddarhyttan Resources Ab:lle, mutta sen rahkeet eivät kuitenkaan riittäneet kullan rikastamiseen, jonka seurauksena kaivosoikeudet päätyivät lopulta kanadalaisille. Tänä päivänä Kittilässä toimii Euroopan suurin kultakaivos, joka aloitti toimintansa vuonna 2005, kun kanadalainen kaivosyhtiö Agnico-Eagle Mines (AEM) hankki esiintymän kaivosoikeudet.

Suurkuusikossa helmikuu oli todellista juhlaa, kun kaivoksen yhteistuotanto saavutti miljoonan unssin rajapyykin. Jalometalleista puhuttaessa yksi unssi painaa noin 31,1 grammaa. Kittilän Suurkuusikosta harkot kuljetetaan sveitsiläiseen sulattoon, missä kullasta poistetaan loput epäpuhtaudet, jolloin lopulliseksi kultapitoisuudeksi saadaan 99,9 prosenttia - eli 24 karaatia. Tiedettävästi kaivoksesta saatavan raakakullan kultapitoisuus on noin 90 - 95 prosenttia. Nykyisellä kullan unssihinnalla laskettuna kaivos on tuottanut yhtiölle jo lähes 1,1 miljardia euroa. Toiminnallisien menojenkin jälkeen kanadalaisille on jäänyt sievä potti jaettavaksi omistajilleen. Suurkuusikon kaivos työllistää noin 700 henkilöä, kun urakoitsijatkin lasketaan mukaan.

YRITYSTEN VASTUULLISUUTTA tutkiva Finnwatch tiedotti muutama päivä sitten metallikaivosyhtiöiden aggressiivisesta verosuunnittelusta, joka on aiheuttanut Suomelle kymmenien miljoonien eurojen menetykset verotuloissa. Järjestö arvioi tuoreessa raportissaan, että pelkästään vuosien 2011 - 2014 välisenä aikana verosuunnittelu on aiheuttanut noin 49 miljoonan euron veromenetykset. Veromenetykset ovat valtavat, kun ne suhteutetaan kaikkien Suomessa toimivien 12 metallikaivoksen voitosta maksettuun vain 92 miljoonan yhteisöveroon samalla ajanjaksolla. Samaan aikaan malmeja on louhittu Suomen maaperästä liki neljän miljardin arvosta, järjestön veroasiantuntija totesi tiedotteessaan.

Kaivosyhtiöt ovat toteuttaneet alikapitalisaationsa suomalaisillekin tutuksi tulleella tavalla konsernin sisäisillä lainoilla - ohjaten varallisuutta korkean verotuksen maista alhaisen verotuksen maihin. Finnwatchin selvityksen mukaan Kittilän kultakaivoksen omistaja Agnico-Eagle Mines on keskittänyt konsernin sisäiset lainatoimintonsa Luxemburgin postilaatikoihin. Kaiken kaikkiaan veroparatiisiin päätyi korkokuluina vuosien 2011–2014 välisenä aikana yhteensä noin 37 miljoonaa euroa. Luxemburgissa AEM:n konserniyhtiö masoi 116 miljoonan euron voitoistaan veroja alle miljoona euroa. AEM ei ole kiistänyt verosuunnitteluaan. Yhtiön mukaan kaivostoiminta on hyvin pääomavaltaista, mikä tarkoittaa myös suurten lainojen ottamista - toisinaan omalta emokonsernilta tai tytäryhtiöltä.

Suomen lainsäädäntö ja kansainväliset verosopimukset mahdollistavat yritysten verosuunnittelun myös tulevaisuudessa. Hallitus ei ole esittänyt minkäänlaisia toimenpiteitä verosuunnittelun estämiseksi, eikä se ole myöskään osoittanut halua tuoda ongelmaa EU-komission käsiteltäväksi. Finnwatch kritisoikin lainsäädäntöämme ennen kaikkea siitä, että se antaa ulkomaalaisten yhtiöiden louhia malmeja niin, että Suomeen ei jää kunnollista korvausta ikuisiksi ajoiksi menetyistä rikkauksistamme. Edellisellä hallituskaudella useat keskustan ja perussuomalaisten edustajat vaativat kovaan ääneen kaivosveroa Suomeen, mutta vielä toistaiseksi yksikään hallituspuolueiden edustajista ei ole tehnyt mitään edistääkseen sen toteutumista.

SUOMI ON MAANA poikkeuksellinen mihin vain muuhun sivistysvaltioon nähden, koska meillä malmio etsitään pääsääntöisesti verovaroilla, jonka jälkeen valtio myy esiintymän pilkkahintaan ulkomaisille kaivosyhtiöille. Suomessa ei myöskään kanneta lainkaan kaivosveroa, joka tekee sijoittamisesta suomalaiseen kaivostoimintaan suhteellisen riskitöntä. Tottakai kaivosyhtiöt joutuvat maksamaan yhteisöveroa tuotostaan, mutta kuten viime kuukausien tapaukset ovat osoittaneet, sen kiertäminen on maassamme lapsellisen helppoa. Tämän lisäksi Suomi myy luonnonvaransa selvästi muita maita halvemmalla, joka mielestäni osoittaa sen, että kaivospolitiikkamme on epäonnistunut. Esimerkiksi kaivosmaana tunnettu Australia korotti jo ennestään korkeita kaivosverojaan vuonna 2012. Tästä huolimatta kaivostoiminnan tuottama arvonlisä on kasvanut sittemmin yli 30 prosenttia, ja se on moninkertainen Suomeen verrattuna. 

Suomessa toimivia kaivosyhtiöitä on arvosteltu jo pitkään niiden luonnonvarojen hyödyntämisestä ilman, että paikallistasolle on jäänyt riittävää korvausta. Maamme kahdestatoista kaivosyhtiöstä vain neljä maksaa yhteisöveroa ja nekin kierrättävät tulonsa laatikkofirmojen kautta. Ei liene kaukaa haettua, jos sanoo Suomen olevan kaivosveron ja kaivoslainsäädännön kehitysmaa. Tämän hetkinen kaivoslakimme mahdollistaa sen, että monikansalliset kaivosyhtiöt voivat varata mahdollisia tutkimusalueita jopa kaupunkialueilta. Esimerkiksi Oulussa kaivosvaraushakemukset ulottuvat jo kaupungin keskustassa sijaitsevaan Heinäpäähän asti. Tämä tukeekin näkemystäni, jonka mukaan missään ei olla enää turvassa kaivoshankkeilta.

Suomen maaperä on vapaata riistaa, ja on vain ajan kysymys, että loppuun kuppaaminen alkaa. Vaikka moni luuleekin, että yksityisten maanomistajien maat olisivat turvassa, ei asia suinkaan ole niin yksinkertaista, sillä kun suomalaiset määrittelivät aikoinaan perusoikeuksiaan, niin he tuskin olivat varautuneet siihen, että joku päivä rajojemme sisäpuolelle saapuu ulkomaalaisia salkkumiehiä pukuineen. He puhuivat ja lepertelivät, esittelivät kirkkaita marmorikuuliaan. Kukaan ei osannut odottaa, että he kantaisivat kainaloissaan lakejamme käsittelevää pientä kirjasta, pilkkaisivat ahneudellaan vuosisatoja vanhoja, hyviin käytäntöihin perustuneista jokamiehenoikeuksiamme. Suomessa jokaisella on mahdollisuus käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka alueen omistaa tai on sen haltija - täällä löytäjä saa aina pitää.

SAMAAN AIKAAN suomalaisissa elää lujassa usko siitä, että malminetsintä olisi maanomistajalle lottovoitto, mutta todellisuudessa maanomistajan saama korvaus on varsin vähäpätöinen sen suomiin mahdollisuuksiin nähden. Hehtaarilta maksetaan noin kaksikymmenestä euroa vuotta kohden. Jos etsintä jatkuu, nousee korvaus kympillä kolmen vuoden välein. Edes luonnonsuojelualueemme eivät ole säästyneet monikansallisilta kaivosyhtiöiltä, sillä jokamiehenoikeuksien avulla kaivosyhtiöt voivat käyskennellä Natura-alueillamme varsin huolettomasti. Pohdinkin leikkisästi, että mitä tavallinen kansalainen voisi tehdä, että päättäjämmekin havaitsisivat mihin tilanteen kehittyminen tulee vääjäämättäkin johtamaan. Tuleeko minun oikeasti anoa porauslupaa Helsingin Kaivopustoon, jotta Arkadianmäelläkin herättäisiin tähän hulluuteen?

Edes ympäristölainsäädännöt eivät ole onnistuneet pysäyttämään kaivosteollisuuden raivoisaa ryntäystä Pohjolaan. Rikkomuksia on tullut esiin jo useita. Esimerkiksi AEM:n tapauksessa kultakaivoksen jätevedet lorisevat sadekausien aikana purona Seurujokeen. Luit aivan oikein. Purona. Finnwatchin raportissa huomautetaankin, että että kaivostoimintaan liittyy suuria ympäristöriskejä, jotka toteutuessaan voivat jäädä veronmaksajien hoidettavaksi. Tämä lieneekin suurin yksittäinen syy siihen, että Suomi on kansainvälisesti hyvin houkutteleva malminetsinnän kohdemaa. Todellinen Afrikka Euroopassa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän MathiasLindy kuva
Mathias Lindy

Teikäläisen kirjoituksia lukeneena voisin kuvitella kaikkien vakavasti otettavien medioiden kilvan lähettävän työtarjouksia postiluukkuusi...

Oikeasti, tekstisi ovat erittäin hyviä ja osuvia. Pidä tää juttu!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos paljon, Mathias!

Olen yrittänyt pitää jonkinlaisen tason näissä kirjoituksissa, ettei ihan päivän trendien mukana juoksisi, kun niille kyllä löytyy muutenkin omat kirjoittajansa. Se on aina pirun mukava kuulla, että on onnistunut jotenkin.

Käyttäjän amgs kuva

Luin tänään, että Ylen MOT-ohjelma oli jo pari vuotta sitten yrittänyt saada selville ketkä ovat tämän GTK: n ja kaivosyhtiöiden "pyyhän" naimakaupan takana ja tehtävä oli melko hankala. MOT -ohjelman sivulla puhutaan neljästä henkilöstä, ilman niiden nimeä. Asia on ilmeisesti arka. Minua ja monia muita on ihmetyttänyt jo kauan miksi kansanedustajat pysyvät tässä kaivoasiassa hiljaa eikä muutoksia tehdään esim. tuohon verolainsäändäntöön. Kiitos taas ja please, älä enää sano, että hyvä kun jaksoit lukea. :)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

No en sano sitten, mutta meinasin!

MOT on tosiaan nähnyt paljon vaivaa näiden kaivosasioiden penkomiseksi. MOT paljasti aikoinaan mm. Talvivaaran osakekytkökset sekä silloisen ympäristöministerin perheen yllättävän halun sijoittaa kaivostoimintaan vain muutamia viikkoja ennen yhtiön virallista ilmoitusta uraanin talteenotosta. MOT oli myös läsnä, kun GTK:n ja ELY:n kytköksiä pengottiin. Täytyy antaa erityisarvostuspisteet mm. Tapani Leistille ja Tapani Niemelle.

Tuo viime syksynä ilmi tullut jätevesivuoto oli itselleni sellainen viimeinen niitti, vaikka paljon näistä asioista jo ennen sitä kirjoittelinkin. Tuolloin Kittilän kultakaivosyhtiön Agnico Eaglen Suomen toimitusjohtaja Ingmar Hagan myönsi, että kaivosta pitkään piinannut vesitaseongelma on syntynyt suunniteltua suuremman louhinnan myötä. Tämän johdosta kaivosalueelle on jouduttu ottamaan enemmän vettä kuin lupien mukaan olisi sallittua päästää ympäristöön.

– Me ollaan tietysti siihen alustavaan suunnitelmaan nähden tuotettu vähän enemmän malmia ja sen takia prosessiin on tullut vähän enemmän vettä, että se on nyt vuosien aikana lisännyt ja lisännyt, toimitusjohtaja Ingmar Haga totesi Ylelle.

Kaivosyhtiö toimi näin ikään vastoin lupiaan, jonka vuoksi jätevesiä juoksutettiin poikkeusluvalla yli kolminkertainen määrä suoraan ympäristöön. Jätevesien pitäisi suodattua suon läpi juostessaan, mutta tuolloin näytti kuitenkin siltä, että Seurujokeen valuu selvä puro kaivoksen pintavalutuskentän suunnasta. Myös suon pinnalla oli havaittavissa laajoja vesilampareita.

Kaivosyhtiö selitti tuolloin lammikoita viime poikkeuksellisen kovilla vesisasateilla. Toisaalta ei ole mikään salaisuus, että syksyisin ja alkutalvesta Suomessa voi sataa tavallista enemmän vettä. Sitä tulee joka vuosi. Ei tulisi tyytyä selityksiin, sillä Agnico Eagle on selvästi valehdellut viranomaisille, eikä se ole välittänyt turvallisuusmääräyksistään. Ja kuten toimitusjohtaja Ingmar Hagakin totesi haastattelussaan, tätä on jatkunut jo vuosien ajan. Pelkäänkin tästä syystä jo nyt tulevaa kevättä, kun lumet alkavat sulamaan.

Toisin kuin vielä syyskuussa arveltiin, riippumattomassa päästöseurannassa on selvinnyt, että magnesumia, natriumia, sulfaattia ja typpeä sisältävät jätevedet ovat aiheuttaneet poikkeuksellista suolaantumista Seurujoen taimenpuron laadussa. Kaiken olisi voinut välttää, mikäli yhtiö olisi pitäytynyt lupien sallimissa rajoissa. Kaivosyhtiöt eivät ota toimintansa ympäristövaikutuksia tosissaan. Ei niiden tarvitse. Nähtävästi meillä on jo kaksi Talvivaaraa saastuttamassa ainutlaatuista ympäristöämme, eikä tuollaisia fiaskoja kovin montaa tämän kokoiseen maahan enää mahdu. Niin lattealta kuin se kuulostaakin.. luonnon voi turmella vain kerran.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205935-kaivo...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomesta on hyvää vauhtia tulossa kaivosteollisuudelle toinen Afrikka. Luulin, että nykyinen hallitus tekisi jotain. Keskusta ja perussuomalaisethan puhuivat oppositiossa ollessaan tuon tuostakin kaivosveron tarpeellisuudesta. Jotkut puolueiden supertähdistä vilauttelivat hihoistaan jopa ajatuksia valtiollisen kaivosyhtiön perustamisesta - no eivätpä muuten tehneet.

Pitkäänhän meille on jo naurettu maailmalla. Australiassa asti nimitelty hölmöläisiksi ja Euroopan Kongoksi. Luulin, että nyt olisi viimein nostettu kissa pöydälle. Se ruma ja karvainen. Noh, kissa jäi komeroon. Ei tullut kaivosveroa, eikä tullut vastuullista ja kestävää kaivostoimintaakaan. Itse asiassa ei tullut paljoa mitään muuta kuin nuhteita "ahneille työläisille". Ja kun TTIP-sopimus sitten astuu todennäköisesti tämän vuoden aikana voimaan, niin sen jälkeen me emme voi enää muuttaa näitä lakeja - se on peruuttamatonta ja sijoitushetkeen sidottua. Tai voimme tietysti muuttaa, mutta se tarkoittaa sitä, että joudumme "potentiaalisten tulonmenetysten" maksumiehiksi.

Käyttäjän ilkkawiio kuva
Ilkka Wiio

En ole nähnyt enkä kuullut, että kertaakaan yksikään nimekäs poliitikko olisi suostunut keskustelemaan mediassa Suomen kaivoslaista. Suomessa on hirveä määrä tabuja aiheita, joista vain ei keskustella. Vapaakauppasopimus on samanlainen vaiettu aihe. On käsittämätöntä, että poliitikoilla on oikeus kieltäytyä puhumasta päätöksistä, jotka he Suomen kansan valtuutuksella ovat tehneet tai joita he ovat tekemässä. Jotain on pahasti vialla, jos voi kieltäytyä epämiellyttävistä ja vaikeista kysymyksistä. Onko kukaan kiinnittänyt muuten huomiota, kuinka vähän Soini, Sipilä ja Stubb ovat olleet julkisuudessa esillä koko tämän hallituksen aikana. Aina lähetetään joku virkamies korkeintaan vastaamaan. Ainakin minulle se viestii harkittua kansan halveksimista. "Meillä on tärkeämpääkin tekemistä kuin vastata teidän vääriin kysymyksiinne".

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Mielestäni median tehtävä olisi haastaa politiikot keskustelemaan näistä aiheista. Jotenkin tällä hetkellä ilmassa on koreista puheista huolimatta sellainen tunne, että poliitikot päästetään helpolla. Tietysti lehdetkin joutuvat miettimään klikkejä ja levikkiään, jonka vuoksi palstat täyttyvät ajankohtaisemmista aiheista, mutta tällaisia suuria kysymyksiä on silti monia - ne eivät katso aikaa tai paikkaa.

Suomessa on aika pikkuporvarillinen hallitus, joista osa varmasti kuvittelee, että he toimivat Suomen parhaaksi. Kaikkien kohdalla ei kuitenkaan ole näin, sillä sidosryhmät, kuten EK, näyttelevät yhä suurempaa roolia suomalaisessa päivittäispolitiikassa. Sitten on niitä, joiden jokainen poliittinen teko ja ratkaisu pyrkii petaamaan hänelle itselleen paikkaa Brysselistä. Moni varmasti tarkkailee jo tässä vaiheessa innolla Jyrki Kataisen vuonna 2019 vapautuvaa salkkua.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Nyt kun jo aloitin luonnosta puhumisen, niin haluaisin vielä vähän mainostaa. En nimittäin voi korostaa tämän asian tärkeyttä liikaa. Haluatteko te, että metsiämme hakataan, jotta toimitusjohtajalle saataisiin vuoden päätteeksi hänen ansaitsemansa miljoonabonukset. Haluatteko te, että First State Investmentsin ja Borealis Infrastructuren kaltaiset kasvottomat infrastruktuurisijoittajat vievät sähkö- ja viestintäverkkojemme lisäksi myös metsämme - ainutkertaisen luontomme. Tutustu ja vaikuta. Pysäytetään yhdessä kaavailtu uudistus metsähallituslakiin.

http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/

""[P]äätös, jonka toteuttamisen johdosta valtio lakkaisi olemasta yhtiön ainoa omistaja tai luopuisi enemmistöstään yhtiössä, edellyttää eduskunnan suostumusta." (HE 132/2015 vp)"

Käyttäjän ilkkawiio kuva
Ilkka Wiio

Älä nyt. Jos yksi suomalainen poliitikko tai virkamies toteaa, "ettei mitään huolta ole", niin kyllähän kiltit suomalaiset veronmaksajat uskovat tällaisen kommentin ilman epäilyksiä...

Eli ei se ole hullu, joka epäilee vaan se, joka uskoo kotimaisia poliitikkoja.

Koska nämä ihmiset voitaisiin tuomita harkitusta valehtelusta linnaan tai maksamaan takautuvasti korvauksia, kun heidän väittämänsä asiat eivät toteudukaan? Jos poliitikoille asetettaisiin sama ehto kuin yrittäjille; vastaavat omaisuudellaan Suomen kansalle tekemistään päätöksistä. Jos kansa joutuu maksumieheksi, niin ensimmäisenä poliitikkojen tilit tyhjenevät. Veikkaan, että vapaaehtoiset poliitikot loppuisivat saman tien.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset