Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Eurooppalaiset jättipankit taas romahtamaisillaan

  • kuva: wikimedia commons
    kuva: wikimedia commons

Harvoin rahoitusmarkkinat ovat kokeneet yhtä synkkää vuoden alkua kuin kuluvana vuona. Osakkeet ovat syöksyneet, öljyn hinta on alimmillaan yhteentoista vuoteen, Kiinan pörssi on ehtinyt romahtamaan syöksyvien kurssien vuoksi jo lukuisia kertoja ja kullan hinta jatkaa nousuaan. Ei siis mikään ihme, että pelko uudesta talouskriisistä on levinnyt ympäri maailmaa. Joidenkin mukaan kyse olisi yksittäisistä tapahtumista ja niiden seurauksista, kun taas toiset näkevät taivaalla tummempia pilviä - jos he ovat oikeassa, niin globaali uhka on todellinen. Useamman kuin yhden rahoituslaitoksen analyytikot ovat varoittaneet maailman talouden olevan epävakaassa tilassa sekä povanneet entistäkin pitempää taantumaa ja varallisuushintakuplan puhkeamista. Merkit näkyivät eilen selvästi, kun Euroopan pörssien osakeindeksit upposivat  lohduttomalle tasolle - tilanteen pelätään johtavan takaisin vuoden 2008 talouskriisiin.

Suurista vaikeuksista viime viikkoina kärsineen Deutsche Bankin ongelmat ovat herättäneet henkiin koko pankkisektoriin kohdistuvat huolet. Sijoittajat ovat jo alkaneet kyselemään myös tytärpankki Postbankiin liittyvien riskien perään. Harva uskoo enää pankin uuden pääjohtajan John Cryanin pystyvän palauttamaan pankkia voittouralle. Markkinat ovat viime päivinä reagoineet paniikinomaisesti kaikkiin Deutsche Bankia koskeviin uutisiin. Keskiviikkona pankin ilmoitus omien joukkolainojen takaisinostamisesta siivitti osakekurssin 16 prosentin nousuun, mutta jo torstaina mentiin pahimmillaan lähes 10 prosenttia alaspäin. Pääoman kerrotaan sulavan silmissä. Deutschen Bankin markkina-arvosta on kadonnut vajaassa kuukaudessa noin neljännes. Viimeksi kuluneen vuoden aikana kurssin kerrotaan romahtaneen jopa 50 prosenttia.

Uutistoimisto Reutersin haastatteleman Finanssiyhtiö Commonwealth Financial Networkin sijoitusjohtaja Brad McMillanin mukaan sijoittajat pohtivat nyt tarkkaan luottamustaan keskuspankkiireihin. Sijoittajat ovat huolestuneet ennen kaikkea talouden hidastumisesta, negatiivisesta korosta ja pankkien perinteisistä riskeistä, jotka ovat vielä hyvin muistissa edellisen talouskriisin jälkeen. Ei siis ihme, että usean eurooppalaisen pankin osakkeiden hinnat ovat tipahtaneet osittain jopa finanssikriisin aikaiselle tasolle ja sen alapuolelle. Esimerkiksi sveitsiläisen jättipankin Credit Suissen osakkeet olivat eilen alhaisimmalla tasolla 27 vuoteen, kun sen osakkeiden arvo laski yhden päivän aikana jopa 8,4 prosenttia. Tänä vuonna Credit Suissen arvo on kutistunut noin 43 prosenttia ja viime lokakuusta osakkeiden arvosta on liuennut jo miltei puolet. 

Ranskalaispankki Societe Generale puolestaan vajosi kolmetoista prosenttia investointipankkitoimintansa heikentyneen tuloksen seurauksena. Milanossa päämajaansa pitävä UBI Bank taas menetti noin kaksiprosenttia arvostaan. Helsingin pörssissä Nordea on laskenut vuoden alusta jopa 19 prosenttia ja Aktia 7 prosenttia. Pudotus on ollut erityisen rajua Euroopassa, jossa pankkiosakkeet ovat laskeneet Eurostoxx -idenksin mukaan keskimäärin yli 30 prosenttia viime vuodenvaihteesta. Maailmanpankin tilastojen mukaan pankeilla on taseissaan ennen näkemättömän paljon tuottamattomia ja uudelleenjärjesteltyjä lainoja. Euroalueella tuottamattomien lainojen määrä on noussut jo noin 900 miljardiin euroon. Suuri osa arvoaan menettäneistä pankeista toimii myös Suomen valtion päämarkkinatakaajina, joka povaa suomalaisille veronmaksajille ankeaa tulevaisuutta. Tilanteen pelätään johtavan samantapaiseen järjestelyyn kuin vuonna 2008 alkanut finanssikriisi.

Moni on kääntänyt katseensa Kiinaan, jonka velkataakka on kasvanut jopa 28-kertaiseksi sitten vuoden 2000 jälkeen. Kiinan velkakupla on alkanut purkautumaan ja maan kasvu on hyytynyt lähes täysin, kun useiden kiinalaispankkien huhuillaan olevan maksuvaikeuksissa. Kiinan keskuspankin uskotaankin devalvoivan valuuttaansa aggressiivisesti tulevina kuukausina. Länsimaissa tämän epäillään muuttavan hitaana edenneen inflaation räjähdysmäiseen deflaatioon, joka tulee romahduttamaan koko euroalueen. Mutta voisiko ongelma sittenkin löytyä luomastamme talous- ja pankkijärjestelmästä?

Johdannaismarkkinoiden manipuloinnista useita kertoja syytetty investointijättiläinen Goldman Sachs varoitti jo viime vuoden lokakuussa kolmannen, entistäkin pahemman finanssikriisin alkaneen. Tuolloin kehittyvien markkinoiden taloudet olivat osoittaneet jo selkeitä heikentymisen merkkejä ja sen myötä lisääntynyt epävarmuus, alhaisemmat raaka-aineiden hinnat ja Yhdysvaltojen myöhemmin joulukuussa toteuttama koronnosto loivat yhtälön, jonka uskottiin ravistelevan koko maailman taloutta. Eurooppalaistenkin lienee nyt jo korkea aika pohtia, että kuinka monta pankkia meillä on varaa vielä pelastaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Muistakaa aina, että Islanti teki kaiken toisin: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205351-islan...

Islannin korkein oikeus ja Reykjavikin piirioikeus on tuominnut viime vuosina lukuisia pankkiireja ja sijoittajia vankeuteen. Tuomiot tulivat finanssikriisiä edeltäneistä rikoksista. Lokakuussa annettujen tuomioiden myötä maassa on tuomittu kaikkiaan 26 pankkiiria ja rahoittajaa. Yksitoista heistä on tuomittu yli neljäksi vuodeksi vankeuteen. Pankkiirien tuomioiden yhteispituuden kerrotaan olevan jopa 74 vuotta.

Islannin kolme suurinta pankkia ajautuivat vaikeuksiin syksyllä 2008, kun Yhdysvalloista alkunsa saanut finanssikriisi ja pankkien välisen rahoituksen lamaantuminen iski raivolla joka puolelle maailmaa. Mutta toisin kuin Suomi 1990-luvun kriisissään, Islanti päätti olla tukematta pankkeja ja antoi niiden kaatua. Finanssieliitin paapomisen sijaan maa keskittyi tukemaan talouskriisin koettelemia kansalaisiaan.

Yhdysvalloissa ja Britanniassa finanssikriisiin johtaneesta holtittomuudesta ei ole langetettu lainkaan tuomioita, vaikka finanssikriisin todelliset syylliset ovat tiedossa. Talouslehti The Economistin arvion mukaan syyttäjien on vaikeaa yhdistää rikoksia niiden tekijöihin. Tosin itse epäilen, että kyse voi olla myös tahdon puutteesta. Finanssikriisistä alkaneen laman myötä miljoonat ihmiset menettivät kotinsa ja työnsä. Lukuisat yritykset ympäri maailmaa ajautuivat konkurssiin. Tietyt investointipankit sen sijaan tekivät historiansa parasta tulosta, kun valtiot pumppasivat niiden rattaisiin veronmaksajien rahaa miljardien edestä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Martti Asikainen!

Nyt on tosi kysymyksessä!

Tiedän paljon Suomen 1990-luvun tapahtumista.

Suomen pankkituki 1990-luvun alussa johtui siitä, että Suomen pankkien vakavaraisuus ei täyttänyt EY-direktiivin mukaista 8 %:n vakavaraisuutta.

Eta-sopimuksen liitteisiin oli kirjoitettu Suomea koskeva mukautusmääräys Suomen pankkijärjestelmän nostamiseksi kyseiselle tasolle 1.1.1995 mennessä.
Tästä syystä Ruotsin malli tukea yrityksiä lainavelvoitteiden suorittamisessa ei tullut kysymykseen.

Pankkituen tausta on Suomessa tabu, sillä jostakin pankkien oli ryöstettävä omaisuutta vakavaraisuutensa nostamiseen.
Valtio oli mukana laittomassa toiminnassa.

Laittomalla pankkituella velkaannutettiin valtiota, lisättiin työttömyyttä ja vähennettiin kansalaisten perustuslain mukaista turvaa (tehtiin leikkauksia) sekä ajettiin 65000 yritystä konkurssiin.
Konkursseihin ajossa oli verottaja valjastettu pankkien avuksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pankkikriiseissä on tapana viedä tavallisilta ihmisiltä kaikki, ja jättää vielä elinikäiset velat päälle. Toiset voittavat ja toiset häviävät.

"Most us of traders, we don't really care how they are going to fix the economy or how they are going to fix this whole situation. Our job is to make money from it, and personally I've been dreaming of this for 3 years. Wait, I have a confession to make. I go to bed every night and dream about another recession. I dream another moment like this. Why? Because people don't seem to maybe remember, but in the 30's depression it wasn't just about the market crash. There were some people prepared to make money from that crash, and I think anybody can do that.."

- Alessio Rastani, Investor

https://www.youtube.com/watch?v=mWaJm03rVxg

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Martti Asikainen. Hyvä ja valistava laatukirjoitus, jatka samaan tyyliin!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tänä päivänä Islannissa on lähes täystyöllisyys, kun työttömyysaste on jo toista vuotta 4 % tuntumassa. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomessa työttömyysaste on 8,4 prosenttia, ja Kansainvälinen valuuttarahaston eli IMF:n ja EU-komission neuvoja noudattaneessa Kreikassa hurjat 25,0 prosenttia. Islannin ihme saatiin aikaiseksi, kun talouden elvyttämisessä keskityttiin sektoreihin, jotka saattoivat kasvaa nopeasti ilman suurempia investointeja. Tällaisia aloja olivat turismi, luova teollisuus, korkea teknologia sekä tutkimus- ja kehitystyö.

Myös hyvinvointijärjestelmä on onnistuttu säilyttämään uudistamalla Islannin verojärjestelmä. Tasaveron tilalle otettiin käyttöön kolmiportainen, jyrkästi progressiivinen tulovero. Alimpien tuloluokkien tulovero pieneni, keski- ja suurituloisten kasvoi. Samalla kaikista varakkaimmille asetettiin 1,2 - 1,3 prosentin varallisuusvero nettovarallisuudesta. Tietysti monet uhkasivat lähteä maasta, mutta he eivät voineet tehdä sitä, koska valtio rajoitti toimillaan pääomien liikkumista. Islanti teki siis kaiken vastoin ekonomistien valtavirran ja asiantuntijoiden armeijan neuvoja. Ja nousi tuhkasta voittajana.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Islannin talous ja väestö vastaavat kooltaan ja ketteryydeltään keskikokoisen kaupungin huushollia. Kriisin hallinnassa ja ratkaisemisessa kyse on Islannin casessa rajallisen ongelman hahmottamisesta ja rajaamisesta, osittain myös maan reaalitalouden ja kaupan ns. terveydestä.

Energiaa ja ruokaa riittää kaikissa oloissa kaikille, etäisyydet ovat maan sisällä siedettävät, teknologia & koulutustaso ovat korkealla ja ne on osittain hankittu mm. USA:n yliopistoista ja puolustuksen hoitavat yhtestyökumppanit.
Pieni on kaunista. :-))

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Laskit millä barometrillä tahansa, niin Islannin talous ja väestö asukastiheyksineen on paljon lähempänä Suomen vastaavaa kuin vaikkapa Saksan. Tästä huolimatta meillä tykätään verrata itseämme aina Euroopan talousjättiläiseen ja rahaveturiin. Kohteeseen, johon emme ole millään tavalla verrannollinen.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #6

MA. #6. ISLANTI--- SIINÄ MALLI SUOMELLE! TAI SVEITSI.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Silloin kun Islanti päätyi ratkaisuunsa kerrottiin pienuuden olevan suuri ongelma. Nyt asia onkin päinvastoin.

Samaa argumenttia käytetään Suomen kohdalla, ettemme voisi pärjätä erotessamme eurosta. Kannattaa siis erota, niin pienuus onkin suuri etu. Pienuus on ongelma ollessamme mukana.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #8

Tuo minuakin kummastuttaa, että Suomea verrataan muitta mutkitta 81 miljoonan ihmisen Saksaan tai 46,7 miljoonan Espanjaan, mutta Islanti ei ole millään tapaa verrannollinen meihin pohjolan mörökölleihin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #8

Ei sillaisesta voi erota, johon ei ole liittynytkään.

Suomi ei ole valtiosääntöoikeudellisesti edes liittynyt euro-alueeseen.

Suomen EU- ja europäätös oli valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Terveisin
Jorma Jaakkola
http://jormajaakkola.fi/

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #12

#12.JJ. MUTTA mitäs tuon Valtiopetoksen Salailusta onkaan seurannut?

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211682-...

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Kun pankit floppaavat, antaa niiden kaatua kuten markkinataloudessa kuuluukin. Mitä valtioiden velkoihin tulee, niistä suurin osa on velkaa näkymättömille välikäsille, joilla valtiot on velkaannutettu rikollisin keinoin. Jätetään kaikki maat se osuus kylmästi vain maksamatta ja aloitetaan puhtaalta pöydältä. Velat ja saatavat ovat keskimäärin tasan nolla valtioiden välillä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi pohtia investointi- ja pankkitoiminnan erottamista toisistaan. Pankkiirit on saatava vastuusen heidän omalla omaisuudellaan, eikä veronmaksajien selkänahalla. Yhdysvalloissa käytössä ollutta Glass-Steagall-lain palauttamista tulisi miettiä tarkoin, vaikka sitä onkin kritisoitu markkinoiden vapauden rajoittamisesta. Lain mukaan liikepankeilla ei ollut oikeutta vakuuttaa osakkeita ja joukkovelkakirjoja ja vastavaasti investointipankit eivät voineet käyttää asiakkaiden talletuksia spekulaatioon.

Juuri sen kumoaminen Yhdysvalloissa vuonna 1999 johti vuoden 2007 talouskriisiin. Iso-Britannia luopui siitä jo vuonna 1986. Pankeilta poistui aikaisemmin käytössä ollut erottelu liike- ja sijoituspankeiksi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Timo Kohvakka:
"... valtiot on velkaannutettu rikollisin keinoin."

Pitää paikkansa, vieläpä johdannaisilla eli virtuaalirahalla.

Olen vuosia tutkinut Suomen euro-päätöksentekoa ja pankkien laitonta tukemista 1990-luvun alussa.

Maakuntakirjastossa Valtiopäivät-kirjoja selatessani aukesi eduskunnan pöytäkirja vuodelta 1992 kohdasta, jossa eduskunta hyväksyi valtion lisälainanoton SWAP-lainana.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

#18

SWAP-laina

Credit default swap (CDS) on luottoriskijohdannainen, jonka avulla voi suojata riskipitoisen lainan siltä varalta, että sen saaja ei pysty maksamaan sitä takaisin.

Lukekaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Credit_default_swap

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#18.JJ. "Valtiot velkaannutettu rikollisin keinoin" Oliko tämä sitä kuuluisaa eurodemarien bernstainilaista vallankumouspolitiikkaa?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Mennyt Veikon blogi muuten täysin minulta ohitse. Hän on yksi lempparibloggareistani täällä Uudessa Suomessa asiapitoisten tekstiensä vuoksi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Veikon blogi oli ensimmäinen tästä aiheesta.

Olisin äsken laittanut ristiinlinkityksen toisinkin päin. Siis Veikon blogiin, mutta sitä ei voi kommentoida.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tässä samasta aiheesta
http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211682-...

Martti Asikaisen käynnistämään keskusteluun on saatava lukijoita ja kommentoijia.

Siis jakamaan!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos paljon, Jorma. Keskustelua tulisi varsinkin käydä pankkireformista, koska tällaiset kriisit eivät tule nykyisessä pankkijärjestelmässämme koskaan poistumaan. Kysymys on vain siitä, että milloin - ja kuinka pahasti.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos itsellesi Martti!

Kaikki on velkaannutettu. Vieläpä virtuaalirahalla.
Ainoat todelliset ovat multimiljardööripankkiireiden pankkiholveissa säilytettävät velkakirjat.

Edelleen lainatun virtuaalirahoituksen velkakirjat eivät ole siellä, mistä laina on otettu, sillä ne on arvopaperistettu lainojen vakuudeksi. Velallinen ei saa nähdä velkakirjojaan.

Mitä arvopaperistamisesta seuraa?

Perintään joutunut velallinen ei tiedä, kuinka paljon on velkaansa maksanut.
Perusteeton perintä voi jatkua loputtomiin. Tiedän tapauksia, että 1990-luvun lamavelallista peritään edelleen. On myös näyttöä siitä, että pankki on jättänyt tilitykset tekemättä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Suurpankki aiheutti laaja-alaisen paniikin koko Euroopassa:

http://www.uusisuomi.fi/raha/172640-suurpankki-aih... ( mitä bail-in sääntö merkitsee no bailout- säännön rinnalla?)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#14. Ja tässä uuden Suomen versio samasta DB-aiheesta. UUSI käsite bail-in-sääntö pohdittavana ja isona murheena sijoittajille :

http://www.uusisuomi.fi/raha/172640-suurpankki-aih... - Mitäs merkitsi aikoinaan no-bailout-sääntö EU/euromaille? Sen yli kävelivät ensiksi Saksa ja Ranska ym. myöhemmin- törkeää! Siitä alkoi EMUn alasajo ja euron luottamuspula.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Näyttää siltä, että mafiamaiset rosvojättipankit ja sorokset johtaisivat globaalisti maailman raha-ja finanssitaloutta. Vai mitä olet mieltä asiasta?

Pois lukien mm. Brics-maat.

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210271-...

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211682-...

Onko EU/EMU/EKP EU-demarien bernsteinilainen konsepti ja poliittinen integraatiojärjestelmä?

Mitäs mieltä olet tästä "Tyhmyrin" blogiosta ja Saksan inflaatioajattelusta?

https://tyhmyri.wordpress.com/2013/11/16/saksalais...

Onko mielestäsi Saksan pakkomielteinen inflaation torjunta aikansa elänyt. Ilmeisesti se johtuu Saksan kahden maailmansodan jälkeisistä hyperinflaatiotraumoista ja niiden uusimispeloista. Sanotaan, että uusklassinen eli vapaiden markkinoiden taloustiede on käyttänyt inflaatiota mörkönä perustellakseen pahoin kriisiytynyttä ja systeemikriisissä olevaa EU/EMU/EKP-politiikkaa. Siitä eivät ainakaan jäsenmaat hyödy, vaan hyödyn korjaavat lähinnä rahoituspääoman edustajat ja EU/EMU/EKP-eliitti. Sen politiikan varjolla on sitten tingitty pitkän aikavälin vakaudesta, talouskasvusta, viennistä, kilpailukyvystä ja ylivelkaantuneiden jäsenmaiden hyvinvoinnista. Kansallisvaltiot on ajettu rapakuntoon. Liekö se tarkoituskin, jotta ne saataisiin väkisin velkaunionin kautta liittovaltiokelpoisiksi. Vai mitä mieltä olet nykyisestä EU/EMU/EKP:n talouspolitiikasta ja pyrkimyksistä?

Yksi kysymys vielä: mihin EKP:n miinuskoroilla pyritään? Talousanomien mukaan taloustiede on nyt mullin mallin maailmalla. Sen sanotaan olevan valuuttasodan voimakeino,mutta se on silti riskipitoinen rahakoe, eikä talouden luotettavaa teholääkettä: se voi panna rahaolot sekaisin. - Liekö se EU/EMU/EKP:n tarkoituskin? Luottamuspula kuitenkin lisääntyy lisääntymistään niiden konkurssitouhuihin. Ja menetettyä luottamusta on enää vaikea saavuttaa takaisin.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/01/31/lisa... (TS: Kuppaako miinuskorot tallettajaa? jne...)

JATKOA edelliseen... Lisätään avainasioiksi ja -sanoiksi Sisäinen Devalvaatio,EU:n pyrkimys deflaatiosta vaikka miinuskorolla takaisin kohtuulliseen inflaatioon; ja kumuloituneet taloudelliset ja väestölliset kriisipesäkkeet. "Halpuutus" eli deflaatiohan on nyt meillä Suomessa ainakin kuluttajien mieleen halventuneita elintarvikkeita ostettaessa.

Kysymys kuuluukin: Ratkeavatko EU:ssa ja Suomessakin olevat monitahoiset ja kumuloituneet kriisipesäkkeet ja ongelmat vaarallisesta deflaatiosta kohtuullisempaan inflaatioon nyt patenttiratkaisuna olevalla Sisäisellä Devalvaatiolla ja miinuskorolla? Vai onko tuo Sisäinen Devalvaatio pelkkää taannuttavaa hyvinvoinnin murentamista?

Esko Seppäsen "€mumunauksen mukaan (s.204,201,149,122,111 jne) Sisäisellä Devalvaatiolla toteutetaan deflaatiota, joka on kaikkien kasvutavoitteiden täystuho...Ylisuurten velkojen maksattaminen ja valtioiden velkaannuttaminen deflaation kovettamalla rahalla merkitsee vielä rajumpaa köyhien kyykyttämistä kuin rahan kohtuullinen ja mahdollinen hallittu pehmentäminen huonontamalla sen arvoa. Kurinpitoinen deflaatio estää kasvun käynnitymistä ja vaikeuttaa velkojen hoitoa. Kasvu ja deflaatio on kuin tuli ja vesi...Onhan tämän Emua täydentävän budjettisopimuksen keskeinen olemus - Sisäinen Devalvatio - tuo hyvinvointivaltion tehomurskain."

-" Jotta Kreikka saisi ulkomailta rahaa konkurssipesänsä hoitoon siltä vaaditaan, että sen on ajettava kansantuote alas, deflatoitava taloutensa, räjäytettävä vanhat rakenteet ja aloitettava jälleenrakennus raunioilta. Niitä Kreikalla riittää." Tai tehtävä pilkulleen kuin EU määrää..Onko nykyinen, jatkuvasti suurlakkoileva, tilastoväärentäjä-Kreikka ja sen pääministeri taipunut nyt EU/EMUn tahtoon ja saa siitä hyvästä jatkuvia tukirahoituksia "kilttinä ja nöyränä" EU/EMUn lakeijana ja marionettina? Muutoin en ymmärrä sen alituista pitämistä muiden euromaiden verukkeellisena tukijaismiljardien lypsykoneena. Valhe-empatiaako? Mihin sillä pyritään? Jäsenvaltioiden lisäkurjistamiseenko matkalla velkaunionin kautta ylikansalliseen, sosialistiseen EUROSTOLIITTOONKO? Grexit olisi ainoa keino Kreikalle!

-" Mitä Sisäinen Devalvaatio tarkoittaa ja merkitsee? Se on "rakenteiden uudistamista". Kansankielellä sana "rakenne" tarkoittaaa hyvinvointivaltiota ja "uudistus" sen purkaamista. SE on palkkojen leikkaamista ja pienentämistä. SE on eläkkeiden ja sosiaaliturvan huonontamista. SE on terveydenhuollon leikkauksia. SE on työelämän joustoja työntekijöiden tappioksi. SE on ollut kaikissa EU:n ylivelkamaissa koulutetuimpien ihmisten maastamuuttovirtoja. Sisäinen Devalvaatio on hyvinvointivaltion purkamista. (JA kansallisvaltioiden alasajamista/KK). Hyvinvoinnin vastakohta on pahoinvointi." (s.122) SE on "sopeuttamista".

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ihan fiilispohjalta tuntuu, ettei tämä rysähdä vieläkään, vaan ylivelkaantumstilanne saattaa jatkua vielä vuosikausia.

Tarvitaan jokin isompi heräte, että korttitalo kaatuu. Sen pitää olla jokin ennakoimaton tapahtuma.

Kiivas romahdusspekulointi viittaa myös siihen, ettei sitä nyt sitten tulekaan.

Ja voihan toki olla mahdollista, että nykyisestä velkalimbosta jotenkin ihmeen kaupalla päästään vielä hallitusti ylös; Esim jonkin uuden globaalin kasvualan syntyminen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Minullakin on sellainen olo, että nyt järjestellään taas vähän papereita niin saadaan kaikki näyttämään paremmalta. Veronmaksajilta nyhdetään vähän rahaa rattaisiin, niin kuin aina aikaisemminkin. Sitä ei vain sanota ääneen.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#24. Deutsche Bank on nyt kaikkien euromaiden - Suomenkin - painajainen:

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/02/14/tama...

- DB:n kaatuminen olisi kuin Lehman Brothers kaatuisi uudelleen- ja vieläpä kahteen kertaan.
- Euromaiden yhteinen euro, yhteinen pankkiunioni ja nyt myös yhteiset miinuskorot varmiatavat, että kaikilla eurokansalaisilla on myös yhteiset pankkipainajaiset. Yksi niistä voi olla Deutsche Bank. JOS se kaatuu, Suomi kuuluu sijaiskärsijöihin. Lypsetäänkö euromailta kohta Kreikan lisäksi DB:llekin tukijaisia? Vai kattaako bail-in sääntö tukirahat sijoittajilta?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Tässä hieman kulttuuriakin eli Kansallisteatterissa pitkään pyörinyt kattaus ja komedia suomalaisesta demokratiasta itsenäistymisestä liki tähän päivään

NELJÄS TIE (1:59:38)

https://www.youtube.com/watch?v=WwakTr9OxEU (Eiku katsomaan ja nauramaan)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Tässä lisää pohdittavaa markkinatalouteen:(ME)- Kilpailukykyloikka, joka melkein tuhosi euron: (ME= "maailmanennätysloikka")

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/12/06/kilp... (TAAS Sisäistä Devalvaatiota, VRT. #21.)

- "Saksan historialliset tuottavuus-ja kilpailukyky/loikkatalkoot tuntuivat kaukana ja kauan- PIIGS/ym.- kriisimaista SF-EU/EMU-Suomeen asti." (=ME).

- "Saksan talouden vahvistuminen ja veturimaaksi nousu oli muiden jäsenmaiden taloudellinen tappio" ja ikuiseen? pakkopaitaan pano.

- NYT talousveturista ( Lue: Saksasta) on tullut EU/EMUn talousrohmu muiden jäsenmaiden jäädessä jäännöspaloille velkaunion kautta ylivaltiolliseen liittovaltioon marssittaessa. Saksan määrätessä tahtia EKP:n pillillä. EUROSTOLIITTO odottaa oletko jo valmis! Vai et?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Kysymys . Onko Sisäinen Devalvaatio synonyymi sanalle "yhteiskuntasopimus"?

Joko mennään ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin , kun hallitus ei mukamas nauti täyttä kansan luottamusta? Vai onko tämä vain Paavo Väyrysen heitto ja markkinointikikka uudelle, puoluekummajaiselleen?

Miksi Suomi ei enää kohtele yrittäjiä ihmisoikeussopimusten mukaisesti ja Suomeakin "elvyttävästi"?

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2118...

http://hilkkalaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21182... (+ lisää Sisäisestä Devalvaatiosta)

UUTTA TALOUSSANOMILTA:

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/02/11/rapa...

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/02/12/deut...

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Miettikää miten Suomi nousisi pystyyn jos Asikainen olisi valtionvarainministeri.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset