Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

DiEM 25 - Unelma eurooppalaisesta demokratiasta

  • kuva: wikimedia commons
    kuva: wikimedia commons

Kreikan entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufákis on kutsunut yhteistyöhön kaikkia demokratian tilasta huolestuneita tahoja, aina anarkisteista liberaaliporvareihin. Varoufákisin haavena on ohittaa perinteiset puolueet ja koota sateenkaariryhmään ihmisiä politiikan jokaiselta laidalta ja kaikista eri yhteiskuntaluokista. Viime tiistaina Berliinissä perustettu uusi poliittinen DiEM 25 -liike uskoo, että pelkästään eurooppalaisten yhteinen ruohonjuuritason liikehdistä voi pelastaa Euroopan autoritaarisuudelta sekä loputtoman pituiselta talouden taantumalta. Kuten amerikkalainen talousnobelisti Paul Krugmankin on todennut: Eurooppa on käynyt perusideaansa vastaan.

Keskipitkän aikavälin tavoitteenaan liike pyrkii kutsumaan koolle perustuslakia säätävän kokouksen, jossa eurooppalaiset ihmiset pohtisivat yhdessä sitä, kuinka olisi mahdollista saavuttaa täysimittainen eurooppalainen demokratia, jossa valtaa pitäisi parlamentti, joka kunnioittaisi jokaisen jäsenmaan kansallista itsemääräämisoikeutta. Liike pyrkii luomaan demokraattisemman, taloudellisesti järkevämmän ja oikeudenmukaisemman Euroopan unionin vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaisi mm. avoimempia prosesseja eurooppalaisessa päätöksenteossa. Lyhyen ja pitkän aikavälin poliittiset tavoitteet julkaistiin manifestin muodossa jo viime viikolla.

Vaikka poliittisen liikkeen tarkemmat yksityiskohdat ovatkin vielä toistaiseksi hämärän peitossa, vakuuttaa Varoufákis ettei liike hänen omasta vasemmistolaisuudestaan huolimatta ole vasemmistoliike, vaan avoin kaikkille EU:n demokraateille aina sosialidemokraateista liberaalidemokraatteihin. Epäilemättä liike tulee ylväistä sanoistaan huolimatta kohtaamaan lukuisia haasteita vasemmistoleiman välttämisessä, sillä taloustieteilijä Gianis Varoufakista pidetään yleisesti vasemmistopolitiikan supertähtenä ja erittäin aatteellisena miehenä. Jopa kansanliikkeen kasvoina pidetty Gianis Varoufákis myöntää brittilehti The Guardianissa, että vielä tässä vaiheessa demokraattinen Euroopan unioni tuntuu myös hänestä itsestään hyvin kaukaiselta utopialta, mutta koska ainoa toinen vaihtoehto on kauhea dystopia joka piirtyy hiljalleen eteemme, kun epädemokraattinen, muukalaisvastainen ja ylimielinen Euroopan unioni jatkaa hidasta hajoamistaan, niin jotain oli pakko tehdä. 

Toinen suuri ongelma tulee lepäämään kannatuspohjassa ja liikkeen voimakkaassa EU-myönteisyydessä. Siinä missä lukuisat eurooppalaiset demokratiaan pettyneet tahot julistavat kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeuden palauttamista ja Euroopan unionin purkutalkoita, DiEM 25-liike asettuu selkeästi tällaisten ratkaisujen ulkopuolelle korostaessaan Euroopan yhtenäisyyttä ja unionin tärkeyttä koko maanosan tulevaisuutta ajatellen. Liike haluaa korjata EU:n sen purkamisen sijaan. Tähän ei ole kuitenkaan olemassa automaattista, oikeaa tai rationaalista ratkaisua. Jokainen ehdotus pitää sisällään niin uhkia kuin mahdollisuuksiakin. Kysymys on tavastamme tulkita merkkejä ilmassa. 

Tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida tuleeko liike onnistumaan tavoitteissaan. Tiedettävästi EU-kritiikki on jo ollut jo pitkään yksi ainoista poliittisista ilmiöistä, joka on yhdistänyt merkittävää osaa ihmisistä valtakunnan rajoja tai yhteiskunnallista asemaa katsomatta. Porukasta löytyy saksalaisia maanviljelijöitä, ranskalaisia siivoojia, vanhan koulukunnan kommunisteja, perusuomalaisia mielipidevankeja ja punavihreää yliopistoväkeä. Hyvin usea kuitenkin katsoo, että tässä vaiheessa ainoa keino EU:n demokratiavajeen kaventamiseksi on sen toimivallan rajaaminen tai kokonaisvaltainen purkaminen. Varoufakisin ja hänen kannattajiensa mielestä tämä on kuitenkin erittäin lyhytnäköistä politiikkaa, koska me eurooppalaiset olemme joka tapauksessa keskinäisriippuvaisia toisistamme. Yhden maan talousongelmat ja valinnat heijastuvat väistämättäkin muihin maihin. Pahimmassa tapauksessa hallitsematon kehitys ja vastakkainasettelujen lisääntyminen voi päätyä jopa sotaan.

Todellisuudessa on hyvin vaikea kuvitella tilannetta, jossa eurooppalaiset valtiot ajautuisivat jälleen sotaan toisiaan vastaan, mutta Euroopan unionin jonkin asteinen romahtaminen voi hyvinkin olla lähempänä kuin uskallamme kuvitellakaan. Tilanne on kärjistynyt varsinkin viime vuosien aikana, kun unioni on kohdannut epäsuotuisan kierteen toisensa jälkeen, eikä loppua tunnu näkyvän. Ensin eurooppalaiset elivät lävitse kivuliaan pitkän taloudellisen taantuman, joka johti katastrofaaliseen työllisyystilanteeseen ympäri Eurooppaa. Pian sen perään saapuivat miljoonat turvapaikanhakijat, jotka etsivät uutta kotiaan Euroopasta. Tämä teki kaikesta entistä hankalampaa, koska valtiovarainministeriöt painivat edelleen talouskriisin synnyttämien ongelmien parissa. Yhtälöstä on lähes mahdoton. Aikaisemmissa suhdannevaihteluissa maat ovat kohdanneet ongelmansa hetkellä, jolloin maiden julkinen talous on ollut kohtalaisen terveellä pohjalla. Tämä puolestaan on mahdollistanut sen, että julkiset menot ovat voineet kasvaa entisestään, ja samaan aikaan myös veroja on voitu leikata sekä lainaehtoja keventää. Elvyttäminen on ollut mahdollista, vaikka siihen ei aina olisi ryhdyttykään. 

Jos me nyt kuitenkin jotain olemme oppineet tästä pitkittyneestä talouskriisistä ja sitä seuranneesta turvapaikanhakijakriisistä niin sen, että Euroopan unioni ei ole niin vakaa ja yhtenäinen kuin pitkään kuviteltiin. Eurooppalaiset eivät ole yhtä suurta ja onnellista perhettä, vaikka kuinka haluaisimme elää kosmopoliittisessa ympäristössä; toiset tuntuvat aina olevan hieman vahvempia ja paremmassa asemassa kuin toiset. Yli viisikymmentä vuotta jatkunut integraatio näyttäisi palaneen tuhkaksi vain muutamassa hassussa vuodessa. Nyt selvitettävänä on enää se, onko kyseessä alun loppu vaiko lopun alku.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Todettakoon vielä sen verran, että allekirjoittanut ei ole koskaan ollut erityisen EU-kriittinen henkilö. Päinvastoin, rakastan vapaata liikkuvuutta sekä käsitettä ulkorajapolitiikasta muutenkin, jos se vain toimisi. Myös yhteinen valuutta olisi hienoa asia, mutta valitettavasti jäsenvaltiot ovat rakenteiltaan niin erillaisia ja niin epätasa-arvoisia, että ei euro tule koskaan olemaan tie onneen. Tällä hetkellä unionia näyttäisi vaivaavan apatia ja kyvyttömyys ajatella sen jäsenmaidensa parasta.

Olen myös huolissani siitä, että Euroopan komissiolla ei ole kotimaata, kuten vaikkapa suomalaisella europarlamentaarikolla on. Virallisesti EU-komissaarien tulee kyllä seurata vaaleilla valittuja Euroopan hallituksia, mutta tästä huolimatta Euroopan komissio on osoittanut toistuvasti suoranaista arroganssia jäsenvaltioidensa europarlamentaarikoita kohtaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on kauppakomissaari Cecilia Malmströmin lausunto viime vuodelta, jossa hän totesi ettei hän tarvitse päätöksentekoon mandaattia Euroopan kansalta. Euroopasta on tullut ei kenenkään maa jota ohjaavat ihmiset, jotka tavoittelevat pääosin omaa etuaan kansallisen ja eurooppalaisen hyvinvoinnin sijaan.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211662-rajoi...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kaunis tavoite tuo:

"...täysimittainen eurooppalainen demokratia, jossa valtaa pitäisi suvereeni parlamentti, joka kunnioittaisi jokaisen jäsenmaan kansallista itsemääräämisoikeutta."

Kannatan ehdottomasti sitä, että Euroopan unionissa vallan ottaa suvereeni parlamentti, ja komissio korvataan parlamentaarisella hallituksella.

Kansalliselle itsenäisyydelle tämä merkitsee loppua, tietenkin. Hyvä niin. "Itsemääräämisoikeutta" tulee kunnioittaa samoin kuin kunnallista itsehallintoa nykyään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tuota minäkin pohdin, että tavallaan tästä saa sellaisen kuvan kuin Varoufákis haluaisi ohjata EU:ta lähemmäs liittovaltion ideaalia, jossa kaikki olisivat tasaveroisia. Suurin osa Euroopan unionin ongelmistahan johtuu nimenomaan siitä, että niin talous, politiikka kuin ihmisoikeudetkin ovat jäsenmaissa osittain eriarvoisia. Eikö tämä käytännössä poistaisi kansallisen itsemääräämisoikeuden kokonaan. Joka tapauksessa nykyisen kaltainen EU on tulossa tiensä päähän. Tulevaisuudessa siirrytään joko täyteen liittovaltiomalliin, joka on kieltämättä jo aika lähellä, tai sitten kavennetaan EU:n vaikutusaluetta ja rajataan sitä selkeämmin. Tällä hetkellä EU muistuttaa lähinnä feodaalista harvainvaltaa ja varsinkin epädemokraattisesti valittu EU-komissio sekä parlamentissa vallitseva ryhmäkuri pilkkaavat koko länsimaista demokratian ihannetta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Joo, Varoufakisin omin sanoin:

"...featuring a sovereign parliament that respects national self-determination and shares power with national parliaments, regional assemblies and municipal councils."

No, joko se parlamentti on "sovereign" tai se "shares power". Can't have it both ways. Mutta toki se voi delegoida tehtäviään ja väännellä budjettihanaa, kuten kansalliset parlamentit kunnille nykyään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

DiEM 25- liikkeen sivut ovat kätketty tekstistä löytyvään upotettuun linkkiin,
mutta ne löytyvät myös täältä: http://www.diem25.org/

Liikettä on ilmoittanut tukevansa julkkiksia aina Brian Enosta Edward Chmeláriin. Tällä hetkellä kaiken kaikkiaan lähes 10 000 eurooppalaista on ilmaissut tukensa. Toisaalta ajan henkeä katsoen se ei ole kovinkaan paljoa, varsinkin jos ottaa huomioon sen, että Euroopan unionin väkiluku on jo reilusti yli 500 miljoonaa henkilöä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

10 000 henkeäkin on kohtalaisesti verrattuna Väyrysen porukan jäsenmäärään, joka on yksi :)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Väyrysellä on aivan omat valssit meneillään. Liekkö tuo itsekään enää kartalla puheistaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Eurooppa on käynyt perusideaansa vastaan."

Niin todellakin on - pelkästä sananvapauden sanallisesta puolustamisesta voi kansallissankarikin joutua vankilaan: Viikonloppuna poliisi vangitsi melko väkivaltaisesti Ranskan muukalaislegioonan ex-komentajan, kenraali Christian Piquemalin Calaisissa. Syynä oli julkisesti ilmaistu huoli kansalaisten turvallisuudesta kaupungissa. Oma arvioni on, ettei kaupungin turvallisuustilanne ainakaan parantunut tuon seurauksena. Toivon tietysti, että siellä on rauhallista nyt kun ei ole veteraaneja kiusaamassa kansalaisia.

http://www.breitbart.com/london/2016/02/10/watch-h...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suhtaudun yleisesti ottaen aika varauksella Breitbartin reportaaseihin, koska ne eivät suinkaan ole ilman agendaa. Olisi mukava kuulla koko totuus.

Toisaalta olen samaa mieltä tuosta, että poliittinen, hallinnollinen ja väestöllinen polarisaatio on totisinta totta.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Totuutta on hankala löytää, kun tiedotusvälineet sitä tuollaisissa asioissa viimeiseen asti välttelevät. Toki amatöörien ottamaa videokuvaa paikanpäältä löytyy ja niitä aika harvoin edes muokataan omiin tarkoituksiin muuten kuin ammattilaisten toimesta isommissa pajoissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset