Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Verokeinottelu syö hallituksen uskottavuutta

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kerrotaan olleen silmin nähden tuohtunut sähkönsiirtoyhtiö Carunalle viime tiistaina. Sipilän mukaan EU:n piirissä sallittu verokikkailu on kaiken kaikkiaan vastenmielistä. Kyllä verot tulisi lähtökohtaisesti aina maksaa sinne, missä tulos syntyy, hän totesi antamassaan haastattelussa. Moni on syyttänyt Sipilää tekopyhyydestä, koska se on jossain määriä kornia kun vaurautensa kapitalisaatiosopimuksien turvin verokuoriin piilottanut ministeri toteaa verokkikkailun olevan vastenmielistä. Kapitalisaatiosopimuksessa osingot ja myyntivoitot ovat verovapaita ja veroa maksetaan vain siinä tapauksessa jos rahaa otetaan kuoresta ulos. Tai tällaiset säädökset sopimusta ainakin vielä tällä hetkellä sitovat.

Kysymyksiä on herättänyt myös pääministerin valinta liikenne- ja viestintäministerikseen. Keskustan ehdokaslistalta politiikkaan hypännyt Anne Berner on mm. aikaisemmin toiminut johtotehtävissä luxemburgilaisessa veroparatiisiyhtiössä, jonka toimintaan liittyy myös aggressiivista verosuunnittelua. Bernerin tehtävänä oli auttaa muita upporikkaita suomalaisyrittäjiä kikkailemaan verojensa kanssa niin, että lainoja ketjuttamalla pääoman edut toteutuisivat omistajien toivomalla tavalla. Siirtohinnoittelu on valitettavan yleistä nykypäivänä. Tämä ei silti automaattisesti tarkoita sitä, että pääministeri olisi väärässä, vaikka hänen oma pesänsä ei puhdas olisikaan. Keskustelun käyminen veroparatiiseista ja ennen kaikkea veronkierrosta on tärkeää. 

Tiedettävästi Euroopan unionin jäsenmaa Luxemburg on tehtaillut jo vuosien ajan salaisia ennakkosopimuksia verotuksesta suuryritysten kanssa. Sopimusten avulla yritysten on laskettu välttyneen jopa miljardien eurojen veroilta. Luxemburg ei kuitenkaan ole ainoa joka verojen kanssa pelaa, sillä mm. Hollanti, Belgia ja Irlanti ovat luoneet itselleen lähes samalla tavalla kilpailukykyisen ja yrityksiä houkuttelevan verolainsäädännön. Vapaa sijoittautumisoikeus on yksi EU:n vahvoja perusperiaatteita, joiden kautta yritykset voivat valita parhaan ympäristön toimintaedellytystensä turvaamiseksi ja hyödyntää niitä häikäilemättömästi, kuten esimerkiksi Carunan tapauksessa toimittiin. Toiminta veroparatiisissa tai jokin muu EU:n sisäinen verojärjestely ei oudosta luonteestaan huolimatta ole veropetos, vaan kyse on täysin laillisesta toiminnasta, vaikka se sotisikin moraalikäsityksiämme vastaan. Syyttävää sormea ei tulisi silti langettaa yrityksille, vaan päävastuun kantaa lainsäädäntömme sekä päätäntävalta, joka tämän toiminnan mahdollistaa.

Tänä päivänä Suomen lainsäädäntöä ohjailee pääosin EU:n asettamat direktiivit, mutta lopullinen päätäntävalta on silti eduskunnalla ja lakeja valmistevalla lakivaliokunnalla. Euroopan parlamentissa hyväksyttävät direktiivit ovat pelkkiä lainsäädäntöohjeita, jotka eivät velvoita kansallista lainsäätäjää noudattamaan niitä kirjaimellisesti. Lopullisesta toteuttamisen muodosta ja keinosta säädetään eduskunnassa. Suomi voisi esimerkiksi halutessaan säätää lain, joka velvoittaisi yritykset raportoimaan viranomaisille keskeisimmät veroihinsa, toimintaansa ja tunnuslukuihinsa liittyvät tiedot, joihin sisältyisi myös se, missä maissa ja millä nimillä yritys toimii, millaisia velkoja sillä on ja paljonko se maksaa yhteisöveroa suhteessa liikevaihtoonsa ja -voittoonsa kussakin maassa. Tätä kautta olisi helpompaa lähteä selvittämään, kuinka laajamittaisesta ilmiöstä on kyse ja mitä sille voitaisiin tehdä. Tämän hetkiset verotukseen kohdistuvat lakimme ovat täynnä yrityksen mentäviä aukkoja joiden on epäilemättä alunperin kuviteltu lisäävän maamme houkuttelevuutta investointikohteena, mutta ne eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin, vaan lisänneet verosuunnittelua keskimääräistä alhaisemmasta yhteisöverosta huolimatta. 

Tänä päivänä on normaalia, että jokainen valtio joutuu kilpailemaan yrityksistä ja investoinneista, mutta samaan aikaan myös verokilpailusta on tullut osa arkipäivää. Suomen tulisikin tästä syystä tehdä pikaisesti jotain, koska veroparatiiseissa sijaitsevat tytäryhtiöt ja verosuunnittelu alkavat olemaan enemmänkin jo käytäntö kuin poikkeus. Jopa jotkut valtio-omisteiset yhtiöt ovat ennemmin rekisteröineet osan toimistaan Bermudalle,  jossa sen koommin yhtiöiden voittoja kuin ihmisten tulojakaan ei  veroteta lainkaan, kuin kotimaahansa.  Konsernin sisäisillä lainoilla Hollannissa kikkailleet ja kohujen keskelle joutuneet sähköverkkoyhtiö Caruna Suomi  ja terveyspalveluyhtiö Mehiläinen ovatkin todennäköisesti vain jäävuoren huippu. Samanlaista keinottelua, jossa omistus järjestetään velkaketjuksi jotta maksettavien verojen osuus saataisiin minimoitua, löytyy myös perheyhtiö Hartwall Capitalilta, joka on perustanut  Luxemburgiin kaksi holdingyhtiöltä. Edellä mainittujen lisäksi terveyspalveluita kauppaavan Terveystalon pääomarahasto ja valtaosa työeläkerahastojen sijoituksista kierrätetään Luxemburgin kautta. Listalta löytyy Fonectaa, Nokiaa, Konetta ja Fortumia. Tämän lisäksi on Huhtamäki-yhtymää, SRV:tä ja Suomen Lähikauppaa.

Lähes kuka tahansa voi luoda itselleen holdinyhtiön veroparatiisin. Helsingin Sanomien pari vuotta sitten tekemän kokeilun perusteella niin kutsutun veroparatiisiyhtiön perustaminen alueille, joissa verotus on olematonta ja pankkisalaisuus tiukka, onnistuu jopa päivässä. Yhtiön saa perustettua vajaalla 2 000 eurolla. Toisaalta jos pyytäjä haluaa yhtiölleen bulvaanin, eli jonkun esiintymään yhtiön toimitusjohtajana tai omistajana sen todellisen omistajan sijaan, on hänen maksetta 395 - 690 euroa lisää.

Eräs merkittävimmistä suomalaisten yhtiöiden veronkiertokohteista on ollut jo pitkään Hollanti, jonka verolainsäädäntö mahdollistaa erittäin tehokkaan verosuunnittelun. Hollannin keskuspankin tilastojen mukaan lähes 90 prosenttia Suomesta Hollantiin tehdyistä sijoituksista on tehty juuri holdingyhtiöihin. Kansalaisjärjestö Finnwatchin pari vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan suurimmilla suomalaisilla yrityksillä on sadoittain omaisuudenhoitoyhtiöitä veroparatiiseissa. Tutkimusta tuki Suomen Pankin tilastot, joiden mukaan Suomesta oli vuoteen 2012 mennessä tehty 5,8 miljardin euron edestä sijoituksia eri maissa toimiviin holdingyhtiöihin, joiden kautta varat sijoitettiin takaisin Suomeen. Rahat palautuvat usein esimerkiksi lainoina, joita sitten maksetaan takaisin veroparatiiseihin perustettuihin yhtiöihin. Tahti on kiihtynyt entisestään viime vuosina. 

Verohallinto on arvioinut, että suuryritysten harjoittama verosuunnittelu vie Suomessa vuosittain noin 320 miljoonan euron verotulot, vaikka moni onkin epäillyt arvioiden olevan vahvasti alakanttiin. Esimerkiksi EU-maiden käyttämien arviointilaskelmien perusteella Suomen vuotuinen verovaje olisi jopa 4,6 - 7,7 miljardin euron välillä.  Tätä on pyritty estämään väliyhteisölainsäädännön kautta, joka oikeuttaa Suomen verottamaan suomalaisen yrityksen suoraan tai välillisesti alhaisen verotuksen valtiossa omistamaa yhtiötä, mutta tämäkään lainsäädäntö ei ole onnistunut tukkimaan maasta pois virtaavaa rahavanaa.  Toisaalta täytyy tällaisessa tilanteessa antaa ymmärrystä myös järjestelmän hyväksikäyttäjillekin. Kuten edellä jo mainitsinkin, verosuunnittelu on täysin laillista toimintaa, ja jos edes valtion itse omistamat yhtiöt eivät suostu ruokkimaan nälkäistä verokarhuamme, niin on täysin kohtuutonta vaatia, että kukaan mukaan tekisi niin. 

Yksityishenkilöiden mahdollisuudet verosuunnitteluun ovat nimittäin hieman rajallisemmat kuin yritysten. Tunnetuimpia suomalaisia verosuunnittelijoita ovat maatalousyrittäjinä toimineet Jorma Ollila ja Björn Wahlroos. Toisaalta tietyn varallisuuden saavutettuuaan yksityishenkilön on huomattavasti yrityksiä helpompi pimittää varojaan ja tulojaan laittomia reittejä pitkin, koska yksityishenkilöt eivät ole tilintarkastustoiminnan kohteena ja veroparatiisivaltioissa vallitsee usein hyvin tiukka tietosuoja ja pankkisalaisuus. Suomen hallitus on pyrkinyt puuttumaan tähän kuluvalla hallituskaudellaan ja esittänyt mm. veronkiertäjille omaa armahduslakia, jotta nämä palauttaisivat pääomansa Suomeen ja maksaisivat niistä kuuluvat verot. Tämä esitys niin sanotusta tehokkaasta katumisesta sai kuitenkin jo ennakkoon niin paljon kritiikkiä, että hallitus päätti vetää sen pois. Esitys olisi tarjonnut veronkiertäjille mahdollisuuden ilmoittaa oma-aloitteisesti puuttuvista veroistaan välttäen rikosoikeudelliset seuraukset ja petossyytteet. Samassa yhteydessä hallitus perui myös aikaisemmin kaavailemansa säästöt, jotka olisivat kohdistuneet harmaan talouden ja talousrikosten tutkintaan. 

Huomiotta ei tulisi myöskään jättää valtiovarainministeriön pitkään kaavailemaa uutta hallintarekisterilakia, joka kuitenkin päätettiin haudata viime joulukuussa, kun valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) saatiin kiinni eduskunnalle esittämästään valheesta. Stubb oli antanut eduskunnalle virheellistä tietoa keräämiensä asiantunijalausuntojen sisällöistä. Hallintarekisterit olisivat mahdollistaneet sen, että oikean omistajan selvittämisestä voisi tehdä lähes mahdotonta, kun omistusta vain ensin ketjutetaan tarpeeksi monen eri rekisterin kautta. Kaavaillun uudistuksen myötä myös Suomen arvopapereiden säilytys olisi avautunut kilpailulle, jonka seurauksena Suomeen olisi syntynyt samankaltaisia rekisteriviidakkoja kuin muualla Euroopassa. Tällaiset tapaukset eivät vahingoita pelkästään poliitikkoa itseään, vaan se asettaa koko politiikan uskottavuuden outoon valoon.

Kenties poikkeuksellisinta keskustan muodostaman hallituksen toimissa on ollut sen halu kitkeä maassamme rehottavaa veronkiertoa ja harmaata taloutta tekemällä siitä vielä entistäkin helpompaa. Tuntuu kuin sanottaisiin yhtä ja tehtäisiin toista - ja tämä jos jokin syö hallituksen ja koko edustuksellisen demokratian uskottavuutta kansan silmissä. Pian koko yhteiskunta on vaakalaudalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kuten tuossa jo totesinkin, ikävä kyllä verosuunnittelu on täysin laillista toimintaa, ja jos edes valtion itse omistamat yhtiöt eivät suostu ruokkimaan nälkäistä verokarhuamme, niin on täysin kohtuutonta vaatia, että kukaan mukaan tekisi niin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Lainaus tekstistä: Palkansaajia ei voi verottaa enempää

"Kaikissa moderneissa yhteiskunnissa veron kerääminen on ratkaisevan tärkeässä osassa pyrittäessä takaamaan yhteisön hyvinvointi. Suomi oli pitkään pienten tuloerojen mallimaa. Talous kasvoi, tulot kasvoivat. Verotus ja tulonsiirrot pitivät huolen siitä, että luokkayhteiskuntaa ei päässyt syntymään. Jokin kuitenkin muuttui matkan varrella, sillä viime vuosina tuloerojen kasvu Suomessa on ollut yksi teollisuusmaiden nopeimmista. Syitä ei tarvitse etsiä kovinkaan pitkään.

Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että me pystymme kartoittamaan tarkalleen sen hetken, kun tuloerot alkoivat kasvamaan. Se tapahtui aamuyöstä joulukuun 12. päivä vuonna 1992. Tuolloin eduskunnassa äänestettiin keskustan Esko Ahon hallituksen pääomatulojen verouudistuksesta, jonka myötä ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan. Tämä johti siihen, että ansiotulojen verotus jatkui kireänä, kun taas pääomatulojen verokanta muutettiin yhdeksi EU-maiden alhaisimmista.

Suomessa työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja kerätään tuntuvasti enemmän kuin pääomaveroja. Arvonlisäveron tuotto on jopa kaksi kertaa yhtä suuri kuin valtion palkka- ja pääomaverotulot yhteensä. Ei siis ole ihme, että suomalaisten koulutettujen ostovoima on Länsi-Euroopan heikoimpien joukossa, eikä tilanne ole yhtään sen parempi pienemmissä tuloluokissakaan. Rahoja kuluttaessaan suomalaiset maksavat veroja yli kaksi kertaa niin paljon kuin niitä tienatessaan.

Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä olevan reaalitulo eli ostovoima on supistunut jo useita vuosia putkeen ja sen arvioidaan kutistuvan myös tänä vuonna. Yleisen ostovoiman supistumiseen ovat vaikuttaneet työllisyystilanteen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä veronkorotukset. Tästä huolimatta useat talousviisaamme ovat sitä mieltä, että ruoan arvonlisäveroa voitaisiin nostaa. Minä olen täysin eri mieltä. Ei tällaisessa tilanteessa voi vaatia lisää, kun puolet kansasta elää jo nyt nuudeleilla. Palkansaajia ei yksinkertaisesti voi enää verottaa enempää, sillä kipupiste on ylitetty jo monta kertaa."

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200227-palka...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Martti Asikainen

Arvonlisäveron tuotto on jopa kaksi kertaa yhtä suuri kuin valtion palkka- ja pääomaverotulot yhteensä. Ei siis ole ihme, että suomalaisten koulutettujen ostovoima on Länsi-Euroopan heikoimpien joukossa, eikä tilanne ole yhtään sen parempi pienemmissä tuloluokissakaan. Rahoja kuluttaessaan suomalaiset maksavat veroja yli kaksi kertaa niin paljon kuin niitä tienatessaan.

Mistä lie tietosi saanut, mutta henkilöverotuksen konaistulovero valtiolle vuonna 2014 oli 29 mrd €. Osuus kaikista veroista 53,7 %. Arvonlisävero 14 mrd €. Osuus kaikista veroista 26,2 %.

Se yhteisöjen tulovero on 4 mrd € vuodessa. Sitä veroa voidaan periä vain voitollisesta tuloksesta ja sinun mielestäsi sitä jää verosuunnittelun takia perimättä 7 mrd €

Holding yhtiötä verotetaan samalla tavalla kuin mutiakin yhtiöit, mutta verotus tapahtuu vasta silloin kun yhtiöstä nostetaan varoja.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos korjauksestasi, Ilkka. Nyt jäin kyllä itsekin ihmettelemään, että mistä olin tietoni saanut, kun niin päin prinkkalaa menivät, mutta selvitämpä asiaa.

Korjauksesi oli tärkeä, koska se piirtää tilanteesta vielä entistäkin synkempää kuvaa. Toisaalta kyllä minä vähän jotain tuollaista ounastelinkin, kun joskus työmiehen hinnasta kirjoitin.

"Suomen Pankin tänään julkaisemasta kuluttajahintatutkimuksesta käy selville, että tilanne on pahempi kuin meille on annettu ymmärtää. Tuoreen Euro & Talous -katsauksen mukaan Suomesta on tullut euroalueen kallein maa. Hinnat Suomessa ovat jo lähes 20 prosenttia suuremmat kuin EU-alueella keskimäärin. Yhdenmukaistettu kuluttajaindeksi on noussut euroalueella vuodesta 2007 vuoteen 2015 noin 15 prosenttia, kun taas Suomessa kasvu on ollut 20 prosenttia.

Keskiverto suomalaistalous maksoi viime vuonna hyödykekorista halvimmillaan 121 euroa, kun muualla euroalueella samaisen korin sai keskimäärin 100 eurolla.

Samaan aikaan Suomen talouskehitys on Euroopan komission mukaan kurjinta koko euroalueella, jos kriisimaa Kreikkaa ei oteta lukuun. Poliittisen kyvyttömyyden vuoksi ihmisten ostovoima on supistunut lähes olemattomiin. Jopa Suomen Pankki huomauttaa tämän kehityksen vaikutuksista maamme kilpailukykyyn, kun saman ostovoiman saavuttamiseksi Suomessa työntekijän täytyy saada 21 prosenttia suurempaa nimellispalkkaa, kuin euroalueella keskimäärin."

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208208-ei-ty...

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Kokonaisveroasteeseen huomioidaan myös korvamerkityt verot kuten sotu-maksut. Ne ovat lähes yhtä suuri veroerä kuin alv. Mitä tulee kansalaisten ostovoimaan, se on edelleen reaalisesti korkeammalla tasolla kuin 2008 vaikka tuotanto on matalammalla tasolla. Siitä vinkkelistä ostovoimaa pitäisikin laskea.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #15
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #16

Tulot 2014 rahassa keskimäärin 26.234€ ja 2014 26.860€, ilmoitettuna vuoden 2014 rahassa. Erityisesti voit halutessasi ihastella vielä sitä että suurituloisimpien reaalitulot ovat laskeneet ja pienituloisimpien nousseet.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #17

Mediaanitulot ja keskiansiot eivät kerro tippaakaan ostovoimasta. Älä lähde sekoittamaan asioita, vaan kaiva esiin se taulukko ostovoimasta. Kuluttajien ostovoima on supistunut useita vuosia putkeen, enkä todellakaan usko, että se olisi samalla tasolla kuin vuonna 2008, joka oli käytännössä vielä nousukautta Suomessa, sillä Yhdysvalloista lähtenyt maailmanlaajuinen taantuma iski Suomeen vasta myöhemmin.

Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan supistuneen jyrkästi jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kun katselen viime vuoden hintakehityksiä, jotka osuivat varsinkin asumiseen ja peruselämiseen, niin en todellakaan usko tilanteen olevan parempi kuin vuonna 2008.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Valitse sieltä 'koko väestö' ja 'keskiarvo'. Se kuvaa kaikkien tulojen reaalimuutoksia väestötasolla - sisältäen tulonsiirrot ym.

Kyllä, laskua on varmasti tapahtunut mutta kriisin alun jälkeen pari vuotta ostovoima kasvoi todella paljon. Ollaan vielä korkeammalla kuin 2008.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #21

Todennäköisesti Suomen talous olisi jo päässyt takaisin samaan rytmiin muiden länsimaiden kanssa, jos tuohon rysäykseen olisi reagoitu. Jos ajatellaan järjellä, niin kuten sinäkin tuossa toteat, taantuma ja suoranainen lama tuli tänne viiveellä, mutta on jatkunut sitäkin sinnikkäämmin. Silloiset päättäjät eivät yksinkertaisesti varautuneet tai toimineet lainkaan, vaikka kaikki merkit olivat ilmassa - ajateltiin, että asiat kulkevat omalla painollaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Oletko koskaan laskenut, että kuinka paljon metsänomistajat maksavat yhteisöveroa? Ja siihen päälle pienyrittäjät, joilla ei ole mahdollisuutta "verosuunnitteluun". Laske varsin. Tein joskus tämän. Yksityismetsien omistusten määrän löydät aika helposti ja yhteisöveron luonteen varmasti tiedätkin. Kuinka paljon jää jäljelle? Miten paljon suurimmat jo markkina-arvonsa saavuttaneet yritykset, jotka ovat myös ainoina nauttimassa yritystuista, osallistuvat meidän "kaikkien yhteisiin talkoisiin" joiden avulla luodaan Suomi 2.0:lla. Sitä minäkin ajattelin.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

Minua kiinnostaa se paljonko yritys tuottaa yhteistä hyvää (= kaikki verot ja maksut julkiselle sektorille) vs. Yksityistä hyvää eli palkkoja, osinkoja, korkoja ym.

Tätä on usein vaikea arvioida että mikä on yrityksen verojalanjälki. Yleisesti se on 35-75%. Eli noin paljon kassaan tulevasta tulosta maksetaan erilaisina veroina julkiselle sektorille. Fortum julkaisi ainakin aiemmin verojalanjälkensä ja se oli yli 70%. Mehiläinen julkaisee myös omansa, se on jotain 35% hujakoilla. Alvittomien lääkäripalveluiden suora yhteinen hyöty näyttää melko pieneltä.

Kuinka kassaan tulevaa rahaa verotetaan ennen kuin se päätyy omistajalle?

Alv
Tuoteverot
Työtä ja tuotantoa koskevat verot
Voiton verot
Osingon verotus

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Nähtävästi Ilkka sinulla oli vanhaa tietoa. Tai niin ainakin ihmiset sanoivat. Minun täytyy tunnustaa, että tulevien vapaapäivien kunniaksi, kun täällä on kuuluisat karnevaalit, olen nauttinut sen verran kuplavettä, että en viitsi nyt tarkistaa. Teen sen huomenna.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #26

Martti Asikainen

Jos minulle puhut niin tietoni ovat desimaalin tarkkuudella Verohallinnon keräämistä verotiedosita vuodelta 2014. Vuoden 2015 vastaavia verotietoja ei ole julkaistu, koska verotus vuodelta 2015 ei ole valmis.

Henkilöasiakkaiden tulovero 28 970,2 milj. €

Yhteisöjen tulovero 3 987 milj. €

Arvonlisävero 14 135,2 milj.€

Sosiaaliturvamaksu 1 689,5 milj.€

Kiinteistövero 1 512,0 milj.€

Yhteensä 53 977,2 milj.€

Jos näissä on virhe virhe täytyy korjata verottajan toimesta.

Metsänomistajat eivät maksa yhteisöveroa. Metsänomistajat antavat metsäveroilmoituksen. Metsätalouden veroilmoitus täytyy antaa vain silloin, jos henkilöllä on metsätalouden tuloja tai menoja tai varauksiin ja metsävähennyksiin liittyviä tietoja.

Metsästä saatava tuotto on pääomatuloa.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #27

Kokonaisveroasteeseen luetaan luonnollisesti mukaan kaikki sotu-verot. Niitä yritykset maksoivat 2014 19,9 miljardia ja henkilöt 9 mrd.

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuo...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #27

Juurikin niin. Olin eilen juisseissani, niin kirjoitin yhteisöveroa, vaikka piti kirjoittaa pääomaveroa. Tosiaan tuohan menee niin, että vaikka metsän omistaja ei tekisikään veroilmoitusta, niin verottaja laskee pääomatuloksi tästä huolimatta määrän x euroja /vuosi / hehtaari ja tämä lisätään henkilökohtaiseen verotukseesi. Hehtaarilta kynittävä summa on kuntakohtainen ja Etelä-Suomessa se on paljon pohjoista korkeampi.

Jos omistat vaikka 10 hehtaaria metsämaata ja kuntakohtainen arvio tuotostasi on vaikkapa 100 euroa hehtaaria kohden, niin verottaja laskee sinulle tulevan pääomatuloa vuodessa yhteensä 1000 euroa, vaikka et kaataisi metsästäsi yhtään ainuttakaan puuta. Parasta tässä on vieläpä se, että kuntakohtaiset arviot eivät ole laskeneet olemassaolonsa aikana kertaakaan, vaikka puun hinta olisikin laskenut.

Tässä olen miettinyt, että kuinkakohan suuri osa pääomaverotuloista on oikeasti metsämaan hypoteettista tuotosta ja kuinka suuri osa tulee osakkeista yms. Metsämaaksi ja verotuksen piirinhään lasketaan kaikki maa, jolla on puustoa yli 10 kuutiota hehtaari. Puuston käsite puolestaan on hyvin joustava.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #30

Metsäverotusta muutettiin jo monta vuotta sitten. Aluksi metsänomistaja voi valita pitikö vanhan pinta-alaveron voimassa, vai halusiko veron puun myynnistä. Jos oikein muistan, tämän tilanteen piti olla määräaikainen ja tavoitteena oli pelkästään puun myyntiin liittyvä vero. En tiedä onko tähän jo menty.

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

Hienoja näkemyksiä Martti. Olen täysin samaa mieltä, ettei verousta voi kiristää enää pieni ja keksituloisille, vain veronhelpotuksia pääomiin on tarkennettava.
Kun verotuksessa erotettiin Keskustavetoisessa hallituksessa takavuosina palkka ja pääomatulot ja osakeyhtiöissä luotiin mahdollisuus, missä osinkoja sai jakaa jopa 100 000,00e/v hlö verotta. Kun on tapauksia, että yrityksen osakkaat ovat maksaneet itselleen hyvät eläkkeet ja jääneet nauttimaan eläkkeistä, mutta ovat kuitenkin tehneet töitä samaan aikaan pitkää päivää ja laittaneet työntekijöitä ulos. Näin he ovat tuon eläkkeensä ohella saaneet laillisesti nostaa vielä osinkoja tuon summan verotta ylimääräisenä.

Ei tällainen ole oikein muita ansiotulositaan kovia veroja maksavia kohtaan.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos, Ritva. Ei todellakaan ole ja se ruokkii ennen kaikkea eriarvoisuutta. Mitä pitempään tilanteen annetaan jatkua, niin sitä vaarallisemmaksi se käy aivan yhteiskuntaa ja sen rauhaakin ajatellen.

Tapani Lahnakoski

Monimutkainen juttu tuo veronkierto.

Jos pelkästään Carunan kannalta ajatellaan, niin voi tietysti ensin ihmetellä, mitä se 50 M€:n voitto oikein tarkoittaa. Onko se todella ns. viimeisen viivan alle jäänyt voitto?

Carunalla on 600 000 asiakasta tai sähköliittymää. Ne ovat toki kulutukseltaan hyvin erilaisia. Jos lasketaan keskimääräiseksi kulutukseksi liittymää kohden "standardi" sähkölämmitteinen omakotitalo, jonka kulutus on 18 000 kWh/y. Tästä saadaan pyöreästi myynniksi 200 M€.

Caruna investoi juuri 2,5 miljardilla. Varmaan otti jostain lainaa. Korkotaso on kyllä matala, mutta luulisi ainakin prosentin joutuvan maksamaan. Se olisi siis koko summasta 25 M€.

Mikä lienee sähköverkkoon sovellettava poistoprosentti? Kivitalolla taitaa olla 6%. Jos lasketaan vaikka 3 %:n mukaan, saadaan poistoksi 75 M€.

jäähän siitä sitten vielä toiset 100 M€ jäljelle, joten voihan se olla, että 50 M€ riittää muihin kuluihin.

No, kunhan innostuin tekemään ympäripyöreitä laskelmiani.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Minua kiinnostaisi tietää, että kuinka investoinnit vaikuttavat verotukseen, kun joskus muistan lukeneeni, että yritykset voivat keventää verotustaan investointien kautta tai että niitä kompensoitaisiin jollain tapaa. Carunahan teki mehiläiset ja maksoi 50 miljoonasta vain 1,6 prosenttia veroja.

Tapani Lahnakoski

Investointi on yrityksen hankinta, jonka taloudellisena läyttöikänä pidetään vähintään 3 v. Tästä hankintasummasta ja vuosittain sen poistamattomasta osuudesta yritys voi poistaa jollakin maksimiprosentilla, joka riippuu investoinnin laadusta. Koneista ja laitteista poistoprosentti voi olla jopa 30.

Verottaja kyllä yleensä edellyttää myös jonkinlaisten minimipoistojen tekemistäkin investoinneista ja tilintarkastaja varsinkin, jotta yrityksen kannattavuus olisi osoitettu.

Poisto on sammanlainen verovähennys kuin mikä tahansa yrityksen kulu, vaikka palkat. Palkat yms. vaan voi vähentää täysimääräisinä vuosittain. Poistoja on rajoitettu.

Pekka Pylkkönen

Tuo 'verokuori' on ihan yhtä paljon veronkiertoa kuin se että duunari joutuu maksamaan palkastaan verot vasta kun saa palkan. Tai siinä että tavan äskaupan asiakas panee bonukset rahastoon (kuten kymmenet tuhannet suomalaiset perusjampat tekevät) ja maksavat veroa vasta kun myyvät osuuksia ja saavat rahat omaan käyttöönsä. Ihan sairasta Vaahdota siitä. Tai sekoittaa sitä Carunaan jossa on selkeitä veronkierron piirteitä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tavallaan olet kyllä oikeassa, koska ne ovat siellä pahan päivän varalle. Mutta toisaalta niiden tuotoistahan ei tarvitse maksaa lainkaan veroa, joka luo edellytykset sille, että verot voi kiertää jollain konstilla myöhemmin. Verokuori olisi itse asiassa sama asia kuin, että duunari sanoisi, että maksan verot sitten vähän ennen kuin lähden eläkkeelle ja kävisi 40 vuotta töissä ilman verotusta.

Pekka Pylkkönen

Jos hän käy 40 vuotta töissä nostamatta palkkaa niin ketä se haittaa? Johan se verotuksen progression vuoksi yhdelle vuodelle kasaantuvat palkat aiheuttavat hulvattomat verot.

Sijoituskuoria tehdään tavan suomalaisittain säädellyssä pankkilaitoksessa ja sieltä ei saa jumalatkaan rahoja ulos ilman että pankki ilmoittaa sen automaattisesti verottajalle.

Jos sijoituskuori tuottaa, kuten sen on tarkoitus, myös verot kasvavat korkoa korolle. Valtio saa niistä huomattavasti enemmän verotuloja mutta tietysti myöhemmin.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #7

Kysymys kuuluukin, että saako. Johan tässä kävi tuon litanjan aikana selväksi, että veronkierto on jo lähes tapa. Ja siitä on tehty helppoa kuin heinänteosta. Tietysti mahdotontahan pääministeriä on syyttää siitä, että hän hyödyntää olemassaolevia lakeja ja käytäntöjä, mutta onko tällaisille lakipykälille oikeasti tarvetta, jos on alunperinkin puhtaat jauhot pussissa? Joka tapauksessa kyse ei ollut pääministerin kirjekuoresta, vaan holdingyhtiöistä yleensäkin.

Se on käsittämätöntä, että tällainen sallitaan vieläpä EU:n sisällä, jossa säädöksiä ja kilpailua on pyritty yhteinäistämään. Lasten kengissä vielä on asiat. Suomessakin veropetoksesta saa suuremman tuomion kuin miestaposta, mutta siltikin tällaisten porsaanreikien olemassaolo on tehty mahdolliseksi ja lailliseksi. Luxemburgin sopimuksethan olivat alunperin ymmärtääkseni ainakin osittain itsensä Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin käsialaa, niin siitä voi hyvin päätellä, että kuinka syvällä halu tällasieen lepää.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #8

Periaate on se että verot maksetaan kun rahat saa omaan käyttöönsä. Koskee niin palkkoja kuin sijoituksia. Holdingyhtiössä ei myöskään ole mitään väärää lähtökohtaisesti, huomaat sen itsekin kun teet laskutoimitukset siitä paljonko veroja koko kuviossa maksetaan. Kyse on vain siitä, milloin ne maksetaan.

Ylisuurikorkoisten konsernilainojen tapauksessa kyse on selvästi veronkierrosta, mutta niiden rinnastaminen sijoitusrahastoihin tai vakuutuskuoriin on ... aika mielikuvituksellista.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #10

Kyllä minä olen sitä mieltä, että asialle tulisi tehdä jotain ja pikaisesti. Jos jokin on mielikuvituksellista niin se, että väheksyt tätä ongelmaa. Ei se muuta vaatisi kuin, että EU yhtenäistäisi verokäytäntöjään, kun onhan tässä jo määritelty sekin, että kuinka korkealla leikkikentän keinu saa olla maajarajasta ja kuinka käyrä kurkku saa olla.. tai vaihtoehtoisesti Suomen lakivaliokunta ja eduskunta tekisivät itse asialle jotain. Tämä ei yksinkertaisesti voi jatkua, koska järjestelmä suorastaan kutsuu isoja ja monikansallisia investoijia hyväksikäyttämään itseään maassa, jossa monopoliaseman saavuttaminen ei vaadi kovinkaan suuria ponnisteluja.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

Kyllä minä suhtaudun veronkiertoon vakavasti mutta samalla muistutan että vakuutuskuori ei ole sitä. Ei edes moraalisesti. Ei etäisestikään.

En myöskään pidä tavasta jolla asiasta keskustellaan. Pitäisi saada fiksummin laskelmat. Otetaan vaikka tuo Caruna. Vaikka se olisi ottanut lainat sijoituksensa lainat opintolainoina 1% korolla, velka on niin iso että se ei maksaisi pennin jeniä tuloveroja. Se ei saa tyhjästä rahaa, vaan se sijoitti verkkoihin kaksituhattaviisisataamiljoonaa euroa.

Yhteisöjen tuloverot ovat kokonaisveroasteen kannalta niin pieni erä että se ei jaksa liikaa vaivata. Paljon tärkeämpää on että yritykset maksavat alvit ja sotuverot oikein. Ne ovat ne rahasammot julkisen talouden kannalta. Niistä laistaminen on paljon vakavampaa julkistalouden rahoituksen kannalta.

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Hienoa, että jaksat penkoa asioita ja uskallat kirjoittaa. Samaa toivoisi enemmän medialta. Asia on ylen tärkeä ja kiireellinen. Moraali ja demokratia ovat uhattuina.

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

Kun nyt tämä Carunan juttu nousi esille, minusta valtion tulisi valvoa kaupoissaan kansalaisten etua, eikä myydä keskeisiä yrityksiä, joilla on vaikutusta myös meidän hinnanmuodostukseemme olennaisesti.

Kun ajatellaan, että yritykset ja kuluttajat maksavat 30% lisää energiansiirrosta, sehän ensiksikin vähentää kuluttajan ostovoimaa ja samalla se lisää menoja yritykseen ja pienentää entisestään yhteisöverotuloja.

Minusta tällaisen kaupan yhteydessä olisi sovittava, että jos valtionyritys myydään, se ei saa nostaa hiintaa kuin suhteeessa maksettuun verotuottoon, mikä ei olisi suuri tuolla verotulolla.

Tapani Lahnakoski

Kansanedustajilla ei ole kykyä arvioida säätämiensä lakien vaikutuksia monimutkaisissa asioissa. Se meni säätämään lain, jolla linjanrakennuskulut nousevat 5 miljardia. Mistäköhän nämä rahat voitaisiin ottaa, jos ei siirtomaksuista?

Niiden nousu vaan on kovin pientä sähköveron jatkuviin korotuksiin verrattuna. Vuonna 2011 se nostettiin kertalaakilla kaksinkertaiseksi eikä kukaan huutanut mitään sädekekhä päänsä päällä. Ei kestä monta vuotta, kun tämä vero nousee kuuteen senttiin kWh:nilta.

Siirtomaksulla saamme sentään jotain palvelua, mutta sähkövero valuu lähes kaikki veroparatiiseihin, mutta eihän tämä ketään tunnu kiinnostavan.

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

Kyllä Tapani metsästä maksetaan nyt myynnin yhteydessä vero ja arvonlisävero ja kaikkina aikoina metsässä on menoja vuosittain, koska niitä on istutettava , harvennettava ja hoidettava, siksi ei missään nimessä voi enää laittaa kiinteitöveroa metsiin....Niistä saa tuoton jos avohakkuu vain 50-60v päästä, eli seuraavan sukupolven aikana. Olisi kohtalokasta laittaa vielä kiinteistövero, kun metsästä on jo muitakin kuluja vuosittain...

Tämä moninkertainen verotus vie juuri sen pohjan kasvulta, koska kulut jäävät aina kansalaisten vastuulle. Siksi olisi ymmärrettävä , mihin se moninkertainen verotus johtaa. Nyt olemme jo pitkälti tuhonneet kasvua juuri tällä tiellä...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

"Yhdysvallat on arvostellut poikkeuksellisen voimakkaasti Euroopan komission suunnitelmia saada monikansallisia yrityksiä maksamaan lisää veroja Euroopassa, kertoo Financial Times.

Yhdysvaltojen mukaan EU jahtaa epäreilusti nimenomaan amerikkalaisia yhtiöitä yrittäessään vähentää veronkiertoa. EU-komissio on ottanut Euroopassa maalitaulukseen Applen, Amazonin, Starbucksin ja McDonald'sin kaltaisia yhtiöitä, jotka toimivat Euroopassa mutta maksavat Euroopassa vain vähän veroja.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriön kansainvälisten veroasioiden johtaja Robert Stack kävi perjantaina Brysselissä, missä hän esitti arvostelua komissiolle verosuunnitelmia kohtaan.

Monet amerikkalaisyhtiöt pitävät voittoina tienaamiaan rahoja Euroopassa, koska niiden siirtäminen takaisin Yhdysvaltoihin johtaisi siihen, että niitä verotettaisiin rankasti.

EU-komissio on puuttunut monien yritysten ja valtioiden välisiin sopimuksiin, joissa yrityksille on myönnetty erioikeuksia verotuksen suhteen. Monet amerikkalaisyritykset maksavatkin Euroopan toiminnoistaan hyvin vähän veroa. Komission mukaan nämä sopimukset ovat olleet laitonta valtionapua yrityksille, joka asettaa ne eriarvoiseen asemaan kilpailijoiden kanssa.

Stackin mukaan EU-komissio pyrkii verottamaan nimenomaan varoja, jotka yhtiöt aikovat ennemmin tai myöhemmin maksaa veroina Yhdysvalloissa, kun rahat tuodaan sinne takaisin."

http://www.talouselama.fi/uutiset/usa-alahti-eu-ll...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset