*

Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Näkökulma: Caruna-munaus - näin se tapahtui

  • kuva: pexel / martti asikainen
    kuva: pexel / martti asikainen

Sähkönsiirtoyhtiö Caruna on kertonut nostavansa sähkön siirtohintojaan jopa 27 prosenttia. Yhtiön laskutaitoiset asiakkaat ovat kuitenkin sitä mieltä, että korotus olisi paljon väitettyä suurempi, koska Caruna on sisällyttänyt prosentteihinsa sähköveron, joka ei todellisuudessa kuitenkaan nouse. Pahimmillaan sähkön perusmaksun kerrotaan tuplaantuvan, kun Carunan ne voivat nousta jopa 44 – 54 prosentin tasolle ja energiamaksun korotus puolestaan noin 40 prosenttiin. Pari päivää sitten Yle Uutiset kertoi Carunan tehneen 50 miljoonan euron liikevoiton toissa vuonna. Liikevoitoistaan yhtiö maksoi Suomeen yhteisöveroa vain 1,6 prosenttia eli hieman yli 800 000 euroa. Virallisesti Carunan tilinpäätös oli raskaasti tappiollinen, koska yhtiö harjoittaa niin sanottua aggressiivista verosuunnittelua, jota kutsutaan kansankielessä yleisesti lailliseksi veronkierroksi. Suomessa rekisteröity Caruna Suomi -holdingyhtiö kiertää veroja maksamalla konsernin sisäisiä lainoja useiden kymmenien miljoonien eurojen edestä. Saman konsernin sisällä toimiva alankomainen holdingyhtiö antoi Caruna Suomelle vuonna 2013 noin miljardin euron lainan, jonka korot yhtiö pystyy vähentänään verotettavista tulostaan.

Caruna on entinen Fortum sähkönsiirto. Fortum myi sähkönsiirtonsa kansainvälisille infrastruktuurisijoittajille ja kotimaisille eläkevakuutusyhtiöille Kevalle ja Elolle vuoden 2014 joulukuussa. Suomi Power Networks Oy:n nimeä kantavan yhtiön enemmistön omistavat australialainen First State Investments (40%) sekä kanadalainen Borealis Infrastructure Management (40%), jotka ovat aikaisemminkin haalineet runsaasti suomalaista infrastruktuuria taskuihinsa. Tällä hetkellä sijoitusyhtiöt omistavat osan Fingrid Oy:stä sekä Suomen hallituksen aikaisemmin 260 miljoonalla eurolla myymän Digita Oy:n, jolla on sähkönsiirtopalveluiden tavoin monopoliasema Suomen antenni-tv-verkossa. Useiden opposition kansanedustajien pyynnöistä huolimatta hallitus ei suostunut tuomaan joulukuussa 2013 päätettyä Fortumin sähkönjakeluverkkoa koskevaa kauppaa eduskunnan käsittelyyn. Vaikutti siltä kuin kaupat olisi lyöty lukkoon sanallisesti suljettujen ovien takana sanallisesti jo paljon ennen tätä, eikä huoneessa ollut tilaa niille, jotka välittävät maamme kansantaloudesta ja sen kansalaisista.

Kauppahinnaksi ilmoitettiin tuolloin noin 2,55 miljardia euroa ja se kattoi koko Fortumin sähkönsiirtoverkon, joka on noin 20 prosentin markkinaosuudellaan ja 600 000 asiakkaallaan Suomen suurin sähkönsiirtomonopoli. Käytännössä kauppasumma oli noin 4 250 euroa jokaista Fortumin sähköverkon asiakasta kohden, ja koska sijoittajat haluavat investoinnilleen tuottoa ja heillä on lainkin mukaan siihen oikeus, niin tämä summa peritään suoraan asiakkailta korkojen kanssa. Monet tahot ovat syytelleet kaupan siunanneita poliitikkoja heidän typeryydestään ja kutsuneet päätöstä yhdeksi tämän vuosikymmenen suurimmaksi munaukseksi. Ilmeisesti päättäjien suunnalla kuviteltiin, että energia-alan säätelymekanismit estäisivät ostajaa rahastamasta monopoliasemassa olevilla sähköverkoilla. Mutta oliko tässä lopulta lainkaan kyse tietämättömyydestä ja osaamattomuudesta, vai onko mahdollista että kaikki olisi mennyt aivan niin kuin suunniteltiinkin. Kun pintaa edes vähän raaputtaa, niin Fortum-kaupan alta paljastuu aivan liian monta sattumaa, jotka tapahtuivat vain hieman ennen hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan lävitse jyräämää päätöstä.

Jotta koko kuvion voisi hahmottaa, tulee meidän lentää ajassa pari vuotta taaksepäin. Tuolloin elettiin lokakuuta 2013, kun silloinen kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeri Heidi Hautala (vihr.) erosi tehtävistään. Keskeytyneellä virkakaudella Hautala joutui median hampaisiin, kun hänen vuonna 2009 teettämä pimeä oviremontti nousi yllättäen otsikoihin. Tätä ei pidetty lainkaan hyväksyttävänä toimintana ministeriltä, joka kuului hallituksen harmaan talouden torjumiseen keskittyvään työryhmään. Toinen suuri mediaspektaakkeli sai alkunsa, kun Iltalehti julkaisi uutisen, jonka mukaan Heidi Hautala oli estänyt valtion omistamaa Arctia Shipping –yhtiötä tekemästä rikosilmoitusta ympäristöjärjestö Greenpeacen toiminnasta vuoden 2012 maalis- ja toukokuussa. Tässä vaiheessa oli jo varmaa, että Heidi saisi mennä. Vihreät valitsivat uudeksi kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeriksi kansanedustaja Pekka Haaviston.

Kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministerinä toimiessaan Heidi Hautala suhtautui kriittisesti valtion omistuksien vähentämistä kohtaan. Hänen mielestään valtion omistamien osakkeiden myynti ei ollut koskaan järkevä vaihtoehto, koska pörssiosakkeista saatiin valtion velkojen korkomenoja tuntuvasti enemmän osinkotuottoa. Hautala katsoi, että valtion talous ei tule pelastumaan myymällä kannattavien yritysten osakkeita. Hän oli kuitenkin valmis vähentämään valtion omistuksia mm. pitkään tappiota tehneestä Finnairista ja Destiasta. Haavistolla oli tähän toinen kanta, eikä hän todellakaan aikaillut ministeriksi noustuaan. Hän ei ollut ehtinyt toimia virassa kokonaista kalenterikuukauttakaan, kun jo ilmoitettiin, että Fortum myisi sähkönsiirtoliiketoimintonsa Suomi Power Networksille, joka oli perustettu vain kaksi viikkoa ennen kaupan solmimista. Haastattelussaan Haavisto sanoi, että Fortumin sähkönsiirron myynnistä oli neuvoteltu jo keväästä saakka eli lähes puoli vuotta ennen Suomi Power Networksin perustamista ja hänen virkaanastumistaan.

Kuukausi tämän jälkeen saapui sitten seuraava pommi, kun Rautaruukki Oyj päätettiin fuusioittaa ruotsalaisen kilpailijan SSAB:n kanssa. Rautaruukki Oyj:n kohdalla Suomen valtio oli sen suurin rekisteröitynyt osakeomistaja 39,67 % omistuksellaan. Tämän lisäksi valtavan hyvin tuottaneet Sampo Oyj:n A-osakkeet saivat osittain lähteä, kun valtio vähensi omistuksiaan noin 12,6 miljoonalla eurolla helmikuussa 2014. Solidiumin tavaksi muodostui ostaa kalliilla ja myydä halvalla. Päätökset, joita aikaisemmin ministerinä toiminut Heidi Hautala oli vastustanut kirjoituksissaan kovaan ääneen, runtattiin lävitse hänen lähtönsä jälkeen ennätysvauhtia. Sijoitusyhtiö Solidiumin kautta Suomen valtio oli myös Fortumin kohdalla suurin omistaja noin 50,8 % omistusosuudellaan. 

Fortum-kaupan yhteydessä pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sekä Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula painottivat molemmat sähkönjakeluverkon suomalaisomistusten jatkumista. Suomalainen infrastruktuuri ei karkaisi ulkomaille. Todellisuudessa vain kaksikymmenttä prosenttia jäi suomalaisten eläkeyhtiöiden haltuun, kun taas 80 prosentin äänivalta omistajaryhmittymässä oli ulkomaisilla infrastruktuurisijoittajilla. Fortumin Kuula meni jopa niin pitkälle, että hän vakuutteli verkon myynnin olevan ennen kaikkea suomalaisten kuluttajien etu, sillä sähköverkot olivat päätyneet hyviin käsiin. Ja niin päätyivät sen tuototkin, kun kaupan myötä miljoonia tienannut Tapio Kuula ilmoitti myöhemmin jäävänsä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Samalla tavallahan Rautaruukin entinen toimitusjohtaja Sakari Tamminenkin toimi, kun hän nappasi 478 prosentin korotuksen eläkebonuksiinsa ja väistyi eläkkeelle heti kun Rautaruukin ja SSAB:n fuusioituminen oli lyöty lukkoon. Epäilemättä oman osuutensa sai myös yli 30 000 euron kuukausipalkkaa nauttiva Caruna Suomen toimitusjohtaja ja Fortum Oyj:llä aikaisemmin sähkön jakeluliiketoiminnasta vastannut Ari Koponen. 

Hallituksen puolelta päävastuun kaupan selittämisestä joutui kantamaan tuolloinen pääministeri Jyrki Katainen, joka ilmoitti eduskunnalle ettei hallitus ole varsinaisesti käsitellyt Fortum-kauppaa, mutta se on kyllä äänestänyt siitä, onko sähkönjakelu- ja verkkoliiketoiminta strategisesti tärkeä maallemme. Hallituksessa kauppaa vastustivat vain vasemmistoliiton ministerit, vaikka alunperin työ- ja elinkeinoministerinä toiminut kokoomuspomo Jan Vapaavuori ilmoittikin eduskunnalle olevansa sähköverkon myyntiä vastaan. Lihapataan joutunut  Fortumin Sähkönsiirto Oy:hän valittiin Lontoossa vuoden 2013 verkkoyhtiöksi ja sen tilikauden päätöslaskelmien mukaan yrityksen kasvu oli ollut noin 19,5 prosenttia kuluneen vuoden aikana. Kyse ei ollut koskaan kannattamattomasta liiketoiminnasta, mutta ahneus kävi moraalin edellä. Fortumin johtoportaan optiomiljonääreille oli luvassa ennennäkemättömän muhkeat osinkojuhlat.

Tämähän ei varsinaisesti nyt vielä todista yhtään mitään, mutta sattumat eivät suinkaan jääneet tähän. Kuten monet varmasti tietävätkin, sähkönjakeluverkon myynnin yhtenä keskeisenä pelaajana toimi suomalainen julkisoikeudellinen eläkelaitos Keva (ent. Kuntien eläkevakuutus). Keva on valtion rinnalla yksi suurimmista Fortumin osakkeenomistajista yli 2,6 miljoonalla osakkeellaan ja tämän lisäksi se omisti 12,6 prosentin osuuden sähkönjakeluverkon ostaneesta Suomi Power Networksista. Samaan aikaan, kun suljettujen ovien takana keskusteltiin Fortumin sähkönsiirron myynnistä, keskittyi median huomio Kevan tuolloisen toimitusjohtajan Merja Ailuksen (kesk.) työsuhde-etuihin.

Tapahtumaketju sai alkunsa marraskuussa 2013, kun sanomalehtien otsikoihin nousivat Merja Ailuksen työsuhde-edut, lapsilisät sekä hänen kohtuuttoman suurelta tuntunut palkkansa, joka tosin paljastui myöhemmin huomattavasti muiden, vastaavissa viroissa työskentelevien toimitusjohtajien palkkaa alhaisemmaksi. Monet epäilivät jo tuolloin, että käynnissä olisi ajojahti.  Yksi hänen äänekkämmistiä kritisoijista oli Kevan hallituksen tuolloinen puheenjohtaja sekä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty. Tilanne sai paikoittain lähes naurettavia piirteitä, kun kokoomuksen mandaatilla ja ainoana ehdokkaana Kevan hallituksen puheenjohtajaksi sekä Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi nimitetty Räty ilmoitti vastuvansa poliittisia virkanimityksiä ja toivoi muutoksia Kevan johtoon. Lopullinen kliimaksi saavutettiin, kun hän ilmoitti tiedotustilaisuudessaan, että Ailus oli menettänyt hänen luottamuksensa eläkeyhtiön toimitusjohtajana.  

Kevan hallituksen näkemys ja sen puheenjohtajan kanta erosivat täysin toisistaan, jonka seurauksena välit hallituksen sisällä kiristyivät. Laura Räty oli käyttänyt suurempaa valtaa kuin hänen asemassaan olisi kuulunut tehdä. Henkilökohtaisilla mielipiteillään Räty oli tuominnut Merja Ailuksen julkisuudessa ennen kuin eläkelaitoksen hallitus oli edes ehtinyt tekemään asiaankuuluvaa selvitystä toimitusjohtajan työsuhde-eduista Kevan valtuuskunnalle.  Räty oli heittänyt ensimmäisen kiven ja näyttänyt Ailukselle ovea.  Ja julkisuuden musertama nainen avasi sen helpottuneena.

Eron yhteydessä Keva lupasi Ailukselle 303 581 euron eropaketin, vaikka tämä erosikin virasta omasta tahdostaan. Tavanomaisesti yritykset maksavat eropaketteja vain silloin, kun henkilö irtisanotaan tehtävistään. Tämä oli aika kova hinta hiljaisuudesta, joka kielsi entistä toimitusjohtajaa puhumaan viimeisistä työkuukausistaan Kevalla. Selvityksen tultua oikeusasiamies katsoi, että Kevan entisen johtajan asunto- ja autoedussa ei ollut mitään huomautettavaa. Samaa mieltä oli myös hänet palkanneen hallituksen puheenjohtajana toiminut kokoomuslainen Sampsa Kataja, joka totesi lehdistölle että kokonaispalkasta ja etuuksista oli aikoinaan päätetty hallituksessa yksimielisesti. Ja että vielä tuolloin niitä pidettiin kohtuullisina. Eläkesijoittaja Keva oli yksi Fortum-sopimuksen keskeisimmistä allekirjoittajista.  Kun tieto siitä, että Kevasta tulee uuden sähkönsiirtoliiketoiminnan omistaja 12,5 prosentin osuudella, moni pohti tiesikö Merja Ailus kaupoista jotain, mitä me muut emme tienneet. Ei sovi myöskään unohtaa sitä, että Keva oli yksi suurimmista omistajista Fortum Sähkönsiirto Oy:ssä. Suomi Power Networksiin oli pakko saada osakeyhtiölain putteissa riittävä suomalaisedustus, joka tässä tapauksessa tarkoitti kahden suomalaisen eläkevakuusyhtiön yhteenlaskettua parinkymmenen prosentin omistusosuutta. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa, että jokaisesta viidestä osinkoina jaetusta eurosta neljä katoaa ulkomaille ja verotulotkin ovat romahtaneet aggressiivisen verosuunnittelun myötä minimiin.

Tältä pohjalta Kevan johtoon ponnisti Jukka Männistö. Entisen kansanedustaja Lasse Männistön isä. Tiedettävästi kokoomuslaiset Laura Räty ja Lasse Männistö ovat olleet hyviä ystäviä jo vuosien ajan, jonka vuoksi katsonkin, että aikaisempien tapahtumien ja päätöksien jääviyttä olisi tullut pohtia tuolloin paljon tehtyä tarkemmin. Koulutukseltaan Jukka Männistö on oikeustieteen kadidaatti ja arvoltaan varatuomari. Ennen Kevan toimitusjohtajan pestiä Männistö työskenteli pitkään sosiaali- ja terveysalalla, jossa hänen edellinen työpaikkansa oli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön eli YTHS:n toimitusjohtajana sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Valviran ylijohtajana. Jukka Männistön asiantuntemus ja kokemus rahoitusalalta oli näin ikään hyvin kyseenalainen, vaikka hakuprosessissa hän ohittikin useita pätevämpiä hakijoita. Toimitusjohtajan paikkaa haki kaikkiaan 47 henkilöä, joiden joukossa oli mm. valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ostopäällikkö Pentti Pikkarainen sekä Pellervon taloustutkimuksen eli PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm. Joidenkin lähteiden mukaan Keva olisi alentanut tasovaatimuksiaan hakuprosessin ajaksi.

Toimitusjohtajaselkkauksesta syntyneen kohun seurauksena myös Laura Rädyn oma luottamus Kevassa oli joutunut puntariin. Varsinkin Kevan keskiryhmäläisten kerrotaan ärsyyntyneen siitä, kuinka hän oli vetänyt luottamuksensa pois aikaisemmalta toimitusjohtajalta, vaikka hallituksen käynnistämä auto- ja asuntoetuihin liittyvä selvitysprosessi oli vielä kesken. Tällä ei kuitenkaan ollut enää mitään merkitystä, sillä Jyrki Kataisen tilalle pääministeriksi noussut Alexander Stubb nimitti hänet varakansanedustajan paikalta suoraan sosiaali- ja terveysministerikseen. 

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan sijaisuutta olisi Rädyn sijaan alkanut hoitamaan kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2008 lähtien toiminut Lasse Männistö, joka vielä tuolloin suunnitteli astuvansa syrjään kansanedustajan tehtävistä. Tämän myötä varasijalla ollut Laura Räty olisi noussut kansanedustajaksi ja päässyt nauttimaan kaikista luottamustehtävän suomista eduista sekä saanut kaipaamansa kansan mandaatin päätöksentekoon. Männistön oma palkka puolestaan olisi noussut rivikansanedustajan peruspalkasta ruhtinaallisesti. Paineen alle joutunut Lasse Männistö päätti kuitenkin jatkaa eduskunnassa valintaprosessista nousseen kohun vuoksi. Hän ei ottanut sijaisuutta vastaan, vaan peruutti aikaisemmin esittämänsä eroanomuksen. Lain mukaan kansanedustaja ei voi jättää pestiään kesken ilman eduskunnan puhemiesneuvoston lupaa.

Lupausten syöminenhän on suomalaisessa politiikassa aivan tavanomaista, mutta äänestäjien täysivaltainen hylkääminen omien taloudellisten etujen vuoksi olisi ollut jo aivan eri kaliiberin teko, eikä Männistöllä lopulta riittänyt kantti viedä suunnitelmaa loppuun saakka. Hän ei halunnut sulkea vielä ovea. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan viransijaisen tehtävä täytettiin ilman avointa hakua ja pätevyyden arviointia. Sijaisuutta hoiti kokoomuslainen Helsingin sosiaali- ja terveysviraston perhe- ja sosiaalipalveluiden osastopäällikkö Pia Sutinen. Helsingin Sanomien mukaan myös Sutinen kuului Rädyn lähimpiin ystäviin ja osallistui mm. tämän kuntavaalikampanjaan vuonna 2008.  

Ei liene sattumaa, että ministerinä toiminut Heidi Hautala joutui useamman skandaalin keskelle vuonna 2013 ja että pitkään jatkunut ajojahti johti hänen eroonsa. Tai että samaan aikaan myös toimitusjohtaja Merja Ailus koki samaisen kohtalon, kun Keva oli sijoittamassa 319 miljoonaa euroa vain pari viikkoa aikaisemmin perustettuun omistajaryhmittymä Suomi Power Networksiin. Sattumaa tuskin oli sekään, että heti Hautalan eron jälkeen hallituksessa päätettiin kahdesta huomattavan kokoisesta omaisuuskaupasta, joita hän olisi todennäköisesti omistajaohjausministerin roolissaan vastustanut. Kaupan kyseenalaistaneet henkilöt vaiennettiin ja siirrettiin pois tieltä. Hautalan ehdottoman kieltäytymisen sijaan Haavisto esitti toistuvasti lausuntoja, joiden mukaan valtion tulisi hankkiutua eroon lähes kaikista omistuksistaan. Edellä mainitsemani selkkauksen myötä jotkut saivat pontta poliittiseen uraansa. Joistakin tuli ministereitä ja jotkut pakenivat Brysseliin. Jotkut tekivät miljoonien omaisuuden ja painuivat eläkkeelle, kun taas toiset jäivät pari palvelusta velkaa - vain suomalaiset hävisivät.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

33Suosittele

33 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (76 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Pahoittelen jo etukäteen tekstin pituutta, mutta päätin nyt kerrata tähän vielä havaintojani parin vuoden takaa ja käydä niitä lävitse viime aikojen valossa. Kaikki meni niinkuin ennustinkin. Totesin jo tuolloin (12.12.2013), että tässä luovutetaan nyt ladattu ase kansainvälisille sijoitusyhtiöille ja vertasin kauppaa Digita-hölmöilyyn, joka on tähän mennessä maksanut veronmaksajille satoja miljoonia. Suomalaisten poliitikkojen bisnesvainu on aina ollut vailla vertaa, eikä loppua tunnu näkyvän.

Siellä on Fortumin johtoportaan saunaillassa varmaan istuttu konjakkihuuruissa, ja miettitty, että olisipa mukava tienata pari miljoonaa. Tämän jälkeen joku tuli esiin ajatuksen kanssa ja asiat junailtiin sillä tavalla, että se pari miljoonaa mieheen myös saatiin.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Sinulla on hyviä analyyseja. Toisaalta olen miettinyt, että minkäasteista yksittyistämistä Suomessa on suhteessa muuhun Eurooppaan. Koska uskon, että kuvio vakuttaa olevan samaa kaikkialla myös maailmanlaajuisesti. Yritykset keskittyy ja harvenee. Ainakin synnyinmassani Bulgariassa on ykityistetty melkein kaikki ja tuloerot ovat valtavat. Siis sitä lähtien kun liittyivät EU:hun (tai oikeastaan EMU:un). En tosi tiedä mitä monikansallisia yhtiöitä voi tehdä, jos ne ostavat politiikkoja. Suomessakin harvoin pääsee vaikuttamaan, jos on eri mieltä puolueen linjan kansa. Ja puolueen linja on yleensä ostettu linja.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos paljon, Sibil. Kirjoitin jokin aika sitten rakenteellisesta korruptiosta, joka rehottaa Suomessa pahemmin kuin koskaan ennen. Me suomalaiset olemme kyllä tottuneet lukemaan korruptiosta ulkomaan uutisia käsitteleviltä lehtipalstoilta, mutta täällä kotimaassa sellaiseen ei törmää. Suomella on maine korruptiosta lähes puhtaana maana ja tilanne on edelleen hyvä. Harvassa maassa korruptiota on havaittu yhtä vähän. Mutta havaitsemisessa itsessään voi piillä sudenkuoppa jos toinenkin.

Tosiasiassa meilläkin on pelattu hämärän rahan peliä kautta aikain, mutta viime vuosina se on vain salattu paremmin kuin ennen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kiinnitti huomiota Suomen korruption torjunnan passiivisuuteen jo viisi vuotta sitten. Järjestön mukaan korruption torjuntaan on panostettu poikkeuksellisen vähän, eivätkä suomalaiset ole kovinkaan tietoisia maansa korruptiotilanteesta.

Toisin kuin monet luulevat, myös Suomessa virkarikosepäilyt ovat arkipäivää. Poliisin tietoon tulleiden tapausten määrän kerrotaan kasvaneen päätähuimaavaa vauhtia 2000-luvulla. Suomessa ruskeat kirjekuoret vaihtavat vain hyvin harvoin omistajaa, eikä suoranaista lahjontaa tapahdu lainkaan. Kyse on palveluksista joita tehdään vastavuoroisesti. Ja nämä tällaiset yrityskaupat, joiden päälle tavallinen kadunmieskin ymmärtää paremmin kuin ammattipoliitikkomme haisevat ainakin minun nenääni ihan sellutehtaalta.

http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210390-korru...

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev Vastaus kommenttiin #12

Moi. Itse kirjoitin tosta hieman , mutta tarkastelin maahanmuuton näkökulmasta, joka on tutkimuskohteeni. Tässä ote tekstistä:

Omat näkemykset nykyisestä talouskasvusta

Muistakaa, että talouskasvu on abstraktinen käsite ja oikealainen mittari hyvinvoinille on tavallisen kuluttajan ostovoima. Paljonko sinulla jää "ylimääräistä" kuussa? Talouskasvu paranee ainoastaan, jos tuottavuus nousee.

Ja se nousee siten, että pienyrittäjyyttä tuetaan ja sillä, että palkat sidotaan konkretiaan kuten tuotteisiin tai palveluihin. Suomessa ei ole palkkapula. Ongelmana on se, että pieni osa saa luontaisetuna enemmän kuin muut saavat tuote/palvelupalkkiota ja se vääristää kilpailua.

Tämän lisäksi Suomen rakennekorruption taso on astronoomisen korkea alkaen kilpailuvirastolta. Rakennekorruptiota ja kartellitoimintaa näkyy vahvasti ,varsinkin kaavoitus- kiinteistö-, metsä- ja maatalousalalla.

Tässä ote poliisilaitoksen analyysistä (2015):

"Suomessa poliisin tietoon tulevien lahjontarikosten pieni määrä johtunee etenkin rakenteellisista intressikytköksistä. OECD on kiinnittänyt huomiota korruption torjunnan passiivisuuteen Suomessa ja antanut useita suosituksia tilanteen kohentamiseksi. Lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen velvoitteita vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi ei ole Suomessa myöskään vielä toteutettu.

Korruption torjunnan tehostamiseksi on syytä kiinnittää huomiota etenkin julkisten hankintojen lainmukaisuuteen ja avoimuuteen erityisesti kunnissa, sillä kuntien hankinnoista koituu suurin osa Suomen julkisten hankintojen kokonaiskustannuksista." (39)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #30

Juurikin näin kuin sanot. Pari vuotta sitten julkaistun korruptioraportin mukaan poliisin tietoon tulleet korruptiotapaukset ovat koskeneet pääsääntöisesti virkarikoksia, joissa toiminta on ollut hankintalain vastaista ja esteellisyyttä julkisen hankinnan valmistelussa tai päätöksenteossa on rikottu. Poliisi kirjasi vuonna 2014 yhteensä 1139 virkarikosta, kun vielä vuonna 2005 rikoksia kirjattiin vain 481.

Korruption riskikohteita ovat ennen kaikkea julkiset hankinnat, rakentaminen ja politiikka. Korruptio näkyy mm. tarjouskartelleina ja kaavoituksessa. Suurta osaa näyttelevät myös poliittiset virkanimitykset ja vaikutusvallan kauppa, joiden kuvittelisi nykyään olevan jo osa mennyttä maailmaa.

Raportin yhteydessä järjestettiin haastattelututkimus, josta kävi ilmi että hyvä hyvä veli -verkostot ovat vakava ongelma ja toimintaa esiintyy ennen kaikkea kunnissa. Kuntatasolla korruptioon tulee tilaisuuksia esimerkiksi tarjouskilpailun ehtojen määrityksessä ja tarjousten arvottamisessa. Kunnallisissa elimissä on hyvin tavanomaista olla avainpaikoilla kaksoisedustuksessa, joissa syntyy selviä intressi-ristiriitoja.

Rakenteellinen korruptio on mahdollista, koska tietoa on liian vähän, ja siten kuntien sisäinen valvontakin on puutteellista. Lisäksi rakenteellisessa korruptiossa on usein kyse yleisestä tavasta toimia, jota ei kyseenalaisteta. Jotta ongelmiin voitaisiin puuttua, tulisi päätöksenteon avoimmuutta lisätä ja niiden tekeminen pitäisi jakaa suuremman joukon kesken. Poliisiammattikorkeakoulun asiantuntijoiden mukaan poliittiset virkanimitykset ovat keskeisin korruptioon viittaava riskitekijä ja niitähän Suomessa kyllä riittää.

Tällaiset verkostot paljastuvat yleensä vasta julkisuuteen nousseissa väärinkäytöksissä. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun puhutaan hallintarekisteriesityksistä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta ja yhteiskuntasopimuksista. Suomi ei ole korruptiosta vapaa maa.

Ennen kaikkea median ja toimittajien tulisi pysyä kaiken aikaa valppaana tällaisena aikana, kun maamme poliitikot ja virkamiehet poteroituvat kaiken aikaa vain syvemmälle poliittisten aatteidensa sisään ja vieraantuvat kansasta jota heidän oli tarkoitus palvella.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev Vastaus kommenttiin #33

Tässä muuten linkki koko tekstiin. Itse poistin sen kun kirjoitin sen hieman suuttuneena ja oli aika kärkkynen. Muokkasin sen hieman neutraalisemmaksi. Jatkossa pyrin antamaan neutraalisempia näkemyksiä.

https://sibilpolitical.wordpress.com/2016/01/30/yl...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #35

Se on aivan luonnollista, että joskus asiat vievät mennessään ja kirjoittajan näkemys väistämättäkin ulottuu tekstin sisältöön asti. Ei sitä tarvitse pelätä. Blogeja kirjoittaessa se on täysin hyväksyttävää, kunhan lukija vain pystyy erottamaan faktat ja kirjoittajan omat näkemykset helposti toisistaan. Eri asia on sitten uutisoinnissa, jossa toimittajan tulisi aina pyrkiä seuraamaan journalistiliiton ohjeita ja tehdä niiden mukaisesti - journalistista etiikkaa myötäileviä - neutraaleja ja objektiivisia uutisia.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #33

Oletteko muuten huomanneet, että aktiivipoliitikkoja ei ole täällä juuri kirjoitellut pitkään aikaan?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #37

Pitkän linjan poliitikot ovat kyllä kadonneet, mutta tilalle on tullut paljon uusia kasvoja, jotka ovat ensimmäistä kertaa eduskunnassa. En tiedä, että ovatkohan keskustelut käyneet liian tulenaroiksi, vai pitääkö tuota veteraanien arjessa vain niin paljon kiirettä. Vastahan nuo eilettäin lopettivat joululomansa, että tänään pitäisi jo olla kovastikin sorvin ääressä, kunhan kotiutuvat valtiopäivän avajaisilta.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #30

Kyllä tämän maan korruptio on lähtenyt täysin käsistä.

Suomen pärjääminen korruptiomittauksissa johtuu siitä, että siinä on tarkkailtu vain virkamiesten lahjuksia. Poliitikot ja lehdistö esim. ovat täysin tarkkailun ulkopuolella.

Tärkein syy siihen on toimittajien tietynlainen poliittinen suuntautuminen. Tutkiva journalismi suunnataan lähinnä poliitikkojen sänkykammareihin.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

On häkellyttävää jälleen kerran havaita, miten puolueille on täysin ylivoimaista toimia kansalaisten edun mukaisesti.

Omaa etuaan ajaessaa puoleet (ts. etujärjestöt) eivät ymmärrä, että kansallisvarallisuuden tuhoaminen lopulta kostautuu meille kaikille, eli siis myös he itse tulevat lopulta kokemaan yleisen kurjistumisen omissa nahoissaan.

Housuun kusemista pakkasella sanoisin.

Tai, UKK:n sanoin: "Saatanan tunarit!"

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Juurikin näin. Lyhyen tähtäimen politiikka ei koskaan johda toivottuihin tuloksiin ja lopulta siinä aina häviää. Häviäjiä emme ole pelkästään me, vaan myös lapsemme ja lapsenlapsemme. En voi kuin ihmetellä, että miksei kukaan koskaan puhalla peliä poikki, vaan sen annetaan jatkua päivästä toiseen ja vuosikymmenestä seuraavaan. Samat päättäjät ja johtajathan siellä vieläkin häröilevät, eikä loppua vain näy. Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että täällä ei joudu koskaan vastuuseen töppäilyistään.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Yleinen etu on lopulta aina yksilönkin etu, tämä on kuitenkin monille tavattoman vaikeaa hahmottaa. Ehkä ahneus pimentää heiltä järjen.

(Esim. kaikki maailman köyhimmät maat ovat kleptokratioita)

Yhteiskunta on kuitenkin suljettu järjestelmä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Erityisesti tämä pätee hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa yksityisellä puolella syntynyt hyvä kiertää tehokkasti julkiselle puolelle ja puolella syntynyt hyvä yksityiselle.

Darwinistinen kilpailuteoria ei päde kehittyneissä yhteiskunnissa, joissa ei enää kamppailla luonnonresursseista. Pikemminkin toimii John Nashin todistama peliteoria, jossa yhteispeili johtaa kaikille osapuolille edulliseen lopputulokseen. Tämä ei ole mitään sosialismia, vaan suljetun järjestelmän luontainen ominaisuus.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Jari Rutanen kirjoitti:

"On häkellyttävää jälleen kerran havaita, miten puolueille on täysin ylivoimaista toimia kansalaisten edun mukaisesti."
______________________

Kyseessä on maamme johtoon pesiytyneet "epäisänmaalliset elementit" lähinnä Kokoomus-peräisiä ahnaita pyrkyreitä. Yksi siirtyi tässä taannoin Bryssään...

Henry

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Eihän Kokoomuksen tavoitteena ole kai koskaan ollut kansalaisten vaan pääomapiirien edun ajaminen. Yhden sortin edunvalvontaorganisaatioita puolueet ovat aina olleet ja vallassa olleessaan pyrkivat sitä valtaa myös käyttämään etupiirinsä hyväksi.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Joidenkin tahojen mukaan pääoman etu on edelleenkin myös kansan etu, koska vaurauden kautta hyvinvointi ja rikkauden ropisevat alaspäin - levittäytyvät ympäristöönsä. Toisaalta kyllä tämä on minun mielestäni niin monesta eri näkökohdasta todistettu vääräksi väittämäksi, että ei se enää juurikaan debattia kestä. Kokoomuksesta nyt en ala sen enempää, mutta kyllä ihmiset minun kantani eri puolueista varmasti suurimmaksi osaksi tietävät.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Kyse on varmaan siitä, että halutaan otta kaikki irti ennen kuin koko järjestelmä hajoaa. Vähän niinkuin supernovan aikana. Kartellitoiminnassa mukana olevat ajattelevat psykoloogisesti varmaan , että tätä lehmää pitää teurastaa ettei kuka muu voisi sitä lypsätä. Kaiken kukkuraksi syödään vielä teurastetun lihankin, ettei muille "loisille" jäisi mitään.

Syvemmässä kaavassa kyse voi aidosti olla siitä, että väestönkasvu on lisännyt niukkuutta kaikesta asioista, jolloin ihmisten biologinen ja tässä tapauksessa ekonominen selviytymisvaisto astuu voimaan ja halutaan vaan taata turvallista tulevaisuutta omalle "heimolle".

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Samankaltainen hiukan pienempi, mutta kuitenkin suuri tappio suomalaisille oli Pekkarisen koplaus tuulivoiman syöttötariffi asetuksen järjestäminen oman perheen etuja ajamaan. Tästä aiheutuu myös nämä sähköverkon vahvistamistyöt ja niiden maksatus kuluttajilta. Vielä on tulossa tappio listalle tuulivoima-alueiden lähellä asuvien terveysvaikutusten korvaus, ja asuntojen arvon romahdus.
Mauri Pekkarisen perhe hyötyy syöttötariffista - ”Ne on ihan härskejä”
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-142716931...

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Poliittinen tapahtumakulku ei välttämättä ole kuvatun kaltainen.

Selvää on, että Pekka Haavisto kannatti myyntiä - ” Pekka Haavisto sanoi puolestaan, että luopumalla sähkönsiirrosta Fortum voi tehdä uusia sijoituksia kotimaahan” – mutta tästä ei seuraa se, että edeltäjä Heidi Hautala olisi sitä vastustanut saati sitten että Hautala olisi tämän vuoksi syrjäytetty ja vaihdettu Haavistoon.

Eija-Riitta Korhola kirjoitti 13.2.2013 osuvasti ja otsikolla ”Hommia Heidille” seuraavasti:

”Nyt olisi hommia valtion omistajaohjauksesta vastaavalle ministeri Heidi Hautalalle. Mihin me tarvitsemme omistajaohjausta, ellemme siihen, että kansallisen turvallisuuden kannalta strateginen omistus pidetään suomalaisten käsissä? Ja nyt en tarkoita sinappia tai suklaata vaan sähköverkkoja.

Minut yllätti uutinen Fortumin kaavailuista myydä sähkönsiirtoliiketoimintonsa pois. ---

No keskustellaan sitten. Tällaisen myynnin ei pitäisi olla Suomessa mikään läpihuutojuttu. Kysymys on periaatteellisesta huoltovarmuudesta: siirtoverkot ovat kansallisen turvallisuuden kannalta strategisia. Onko viisasta politiikkaa antaa ne vieraiden käsiin?

Valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Hautalan pitäisi nyt painostaa homma kotiin. Jos kahdeksan prosenttia ei kelpaa pörssisähköyhtiölle, moni muu suomalainen taho voisi olla siitä määrästä ihan hyvillään.”

Korhola, Eija-Riitta 13.2.2013: ”Hommia Heidille”, http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/201...

Keskustan Mauri Pekkarinen vetosi Hautalaan myynnin estämiseksi 2.2.2013:

”– Odotan, että ministerit [Heidi] Hautala ja [Lauri] Ihalainen arvioivat Fortumin myyntiaikeet sanottua kansallisesta turvallisuudesta ja huoltovarmuutta valvovan lainsäädännön näkökulmasta, Pekkarinen painottaa."
Taloussanomat 2.2.2013 13:06: ”Pekkarinen: Fortumin sähkönsiirron myyntiaikeisiin puututtava”, http://www.taloussanomat.fi/energia/2013/02/02/pek...

Jos Hautala olisi jo vastustanut myyntiä, tuskin Korhola olisi vedonnut häneen sen estämiseksi. Eija-Riitta Korhola saattaa tietysti ilmaantua esittämään asiasta oman blogikirjoituksensa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Myyntiä vastusti hallituksessa pelkästään vasemmistoliiton ministerit, mutta eivät tarpeeksi jättääkseen hallitusta. SDP on ollut tästä koko kohusta aika vaitonainen, koska he olivat itse mukana siunaamassa kauppaa. Eduskunnan kyselytunnilla 12.12.2013 SDP:n työministeri Lauri Ihalainen, jopa kertoi kannattavansa kyseistä kauppaa.

Pääosin kaupan operatiivista toimintaa hallituksessa kuitenkin johtivat mannekiinina toiminut Pekka Haavisto (vihr.) sekä Jan Vapaavuori (kok.), joka niin ikään kyllä ilmoitti eduskunnalle vastuvansa sitä ja on toistuvasti sanonut viime päivien aikana, että hän ei ollut vastuussa tästä kaupasta. Tämän lisäksi leijonanosa vastuusta lankeaa luonnollisestikin silloisen pääministeri Jyrki Kataisen harteille.

Heidi Hautala (vihr.) antoi lausuntoja sekä kirjoitti Vihreässä Langassa pitämäänsä blogiin useita tekstejä siitä, kuinka valtiontalous ei pelastuisi omaisuutta kauppaamalla. Hautalan mukaan saadut osingot - eli tuotot - ovat pitkällä aikavälillä paljon parempi ratkaisu kuin hetkellinen velkahelpotus, joka uppoaa joka tapauksessa suoraan mustaan aukkoon. Kyllähän sen jokainen tietää, että mitä tapahtuu, kun hyvin lypsävä lehmä viedään teuraalle. Ja niin myös tapahtui.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Sinänsä asiallinen Asikaisen blogi pitää sisällään kummallisen asiavirheen. Kyllä Heidi Hautala oli valmistellut tämän kaupan. Hän oli minun tietojeni mukaan kattanut pöydän Pekka Haavistolle valmiiksi, ja suoraselkäisenä Heidin ystävänä Pekka kantaa yksin tässä asiassa koko poliittisen vastuun. Mutta jotta totuus ei unohtuisi: Heidi Hautala valmisteli kaupan. Se oli sitten tullut maan hallituksen käsittelyyn pyytämättä ja yllättäen pääministeri Kataisen aktiivisella junttauksella ja hyväksyttiin Paavo Arhinmäkeä lukuun ottamatta muun hallituksen konsensuksella.

Pekkarinen oli tässä asiassa oikeassa, mutta jos muistellaan menneitä, hänen syntisäkkiinsä pitää lisätä Growhow:ksi yhtiöitetyn Kemiran entisen lannoiteteollisuuden myynti norjalaiselle Yaralle. Siinä menivät Suomen luonnonvarojen helmet eli Soklin mineraali- ja Siilinjärven kadmiumvapaat apatíittivarat alehintaan ulkomaalaiselle ostajalle.

Asetan kysymyksen niin, että miten ihmeessä ulkomaalaisten kannattaa omistaa Suomessa yhä kasvavassa määrin sellaista toimintaa, mitä suomalaisten ei näy kannattavan omistaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hautala kannatti Finnairin, Destian ja Altian osittaista myyntiä, mutta vastusti omien sanojensa mukaan kannattavan liiketoiminnan myyntiä, koska "Solidiumin salkun pörssiosakkeista saadaan enemmän osinkotuottoa kuin mitä valtion korkomenot pienenisivät, jos osakkeiden myyntitulojen verran lyhennettäisiin valtion velkaa". Tämä kävi ilmi eräästä hänen tiedotustilaisuudestaan ja blogikirjoituksesta Vihreässä Langassa (hyperlinkki löytyy kirjoituksesta). Tietysti voi myös olla, että hänkin vain lämpimikseen puhui kuten poliitikoilla usein on tapana, mutta jotenkin tässä langat kutoutuu aivan liian kauniisti yhteen. Toisaalta, kuten on myöhemmin selvinnyt esimerkiksi Paavo Arhinmäen (vas.) puheista, niin kaikki oli tosiaan valmiina. Sopimus tuotiin sellaisenaan pöytään ja sanottiin, että näin tehdään - pari tuntia aikaa. Ilmeisesti neuvottelut kaupasta aloitettiin jo helmikuussa 2013, mutta kenen toimesta ja millaisilla ehdoilla, sitä en voi tietää.

Se on kuitenkin varmaa, että kaupat tehtiin vasta Hautalan ja Ailuksen eron ja yli 300 000 euron vaitiolovelvollisuuden jälkeen - jolloin Keva sitten sijoitti juuri perustettuun Suomi Power Networksiin lähes 319 miljoonaa euroa. Eläkeyhtiöiden mukaan saaminen oli kaupan onnistumisen kannalta erittäin tärkeää, koska kenelläkään muulla suomalaisella toimijalle ei olisi riittänyt sellaisia rahoja tähän projektiin. Tietysti Solidium olisi voinut itse tulla siihen mukaan. Epäilemättä suutareina toimivat kuitenkin Katainen ja Vapaavuori. Kevan puolella Räty, joka sitten nostettiin ministeriksi suoraan varakansanedustajan paikalta.

Pekkarinen vastusti eduskunnan täysistunnon mukaan tätä kauppaa, mutta todennäköisesti pelkästään sen vuoksi, kun keskusta oli juuri tuolla hetkellä oppositiossa. Puhuivathan keskustalaiset ja perussuomalaiset kovaan ääneen pitkään keskustelujen ytimessä olleesta kaivosverostakin, mutta kumpainenkin unohti mokoman saman tien kuin pääsivät hallitukseen. Kuten sinäkin toteat, Pekkarisen syntisäkki ei suinkaan ole tyhjä, vaikka häneltä puhtaat paperit löytyvätkin.

EDIT: Vihreän Langan linkki ei toimi, mutta tässä on linkki samaiseen kirjoitukseen Hautalan omilla sivuilla: http://www.heidihautala.fi/valtion-talous-ei-pelas...

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen Vastaus kommenttiin #53

Fortumin verkot eivät olleet Solidiumin salkussa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #54

Ymmärsit nyt väärin. Solidium olisi voinut ostaa osuuden Suomi Power Networksista, jos eläkeyhtiöitä ei olisi saatu mukaan luomaan illuusiota suomalaisomistuksesta ja sen jatkuvuuden takaamisesta. Mutta ne saatiin. Nämä molemmat suurempana omistajana toimivat sijoitusyhtiöthän ovat lypsäneet Suomea jo vuosikausien ajan. Ensiksi Digita ja sitten Fingrid, joka jouduttiin tosin myöhemmin ostamaan takaisin häpeilemättömän kalliiseen hintaan.

Ja mitä tähän väittäämääsi tulee, niin Fortumin sähkönsiirtoliiketoimintahan sisälsi kaksi yhteisesti johdettua sähköverkkoyhtiötä, jotka olivat Fortum Espoo Distribution Oy, jolla on sähkönjakelualueita Espoossa, sen ympäryskunnissa ja Joensuussa sekä Fortum Sähkönsiirto Oy:n, jolla on useita verkkoalueita lähinnä eteläisessä ja läntisessä Suomessa sekä Koillismaalla. Käsittääkseni Solidium oli epäsuorasti yksi suurimmista omistajista.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen Vastaus kommenttiin #56

Mitä tarkoitat sanoilla "käsittääkseni" ja "epäsuorasti"? Olivatko vai eivätkö ne olleet Solidiumin omistuksessa?

Itse substanssin ja vastuukysymysten osalta sillä asialla ei ole suurta merkitystä. Vihreät joka tapauksessa sekä valmistelivat että viime kädessä hyväksyivät maan hallituksessa tämän kaupan, eikä Heidi Hautalan sisällytyksetöntä blogia voi käyttää hänen toimintansa motiivina.

Vihreiltä puuttuu näkemys siitä, mikä on Suomen strateginen etu tällaisissa kysymyksissä, enkä ole pannut merkille heillä olevan erityistä osaamista eettisesti kestävän talouspolitiikan tekemisessä. Carunan myynti on siitä hyvä esimerkki.

Minun käsittääkseni Carunan myynnille saatiin Heidi Hautalan toimiessa vastuunalaisena ministerinä useita ostotarjouksia. Australialais-kanadalainen ulkomainen taho käytti suomalaisia vähemmistöosakkaita kovan ulkomaalaisomistuksen pehmentämiseksi.

Ymmärrän asian niin, että suomalaiset työeläkevakuutusyhtiöt eivät kykene muodostamaan isänmaan etua palvelevia kotimaisia koalitioita eivätkä ole halukkaita sijoittamaan tarvittavaa isoa rahamäärää tällaisiin projekteihin. Ne vievät mieluummin meidän eläkeläisten rahat ulkomaille tavoitellessaan rahoillemme vielä korkeampaa tuottoa mutta paljon suuremmalla riskillä kuin mitä edustavat tällaiset verkkohankinnat.

Mielestäni Keva ja Elo ovat tehneet hyvän ja tuvallisen sijoituksen Carunaan. On vahinko, että ne edustavat meidän - eikä siis heidän omilla - rahoilla samoja kasvottomia markkinavoimia kuin isänmaattomat pankit ja hyväksyvät "laillisen" mutta epäeettisen veronkierron tuottojensa kasvattamiseksi. Ne ovat moraalinsa osalta (Björn Wahlroos: Ei yrityksillä voi olla moraalia!) sitä samaa finanssikapitalismin verkkoa, johon vihreät ovat Suomessa kietoutuneet porvarillisen talouspolitiikan kritiikittöminä myötäjuoksijoina.

Onko kukaan muuten koskaan kuullut vihreiden kellokkaiden käyttävän puheissaan sanaa "kapitalismi" saati että olisi otettu kantaa finanssikapitalismin moderneihin ilmiöihin?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #69

Jos ajatellaan, että Solidium omisti Fortumista 50,8 % eli kyseessä on valtionyhtiö ja Fortum puolestaan omisti sähkönsiirtoliiketoimintansa, niin eikö valtio tuolloin omista tämän sähkönsiirtoliiketoiminnan. Ei siinä minun mielestäni epäselvyyksiä pitäisi olla, vai onko sinulla jotain tietoa, jota minulla ei ole?

Muuten olen kyllä täysin samaa mieltä, että vihreät ovat ajaneet niin kuntatasolla kuin valtionkin tasolla poikkeuksellisen kokoomuslaista politiikkaa jo vuosien ajan.

Käyttäjän ylepola kuva
Ykä Lepola

NYT se tapahtui. Ensimmäisen kerran olen kauppatieteilijä Esko Seppäsen kanssa täydellisesti samaa mieltä ja vieläpä onnittelen häntä erittäin onnistuneesta kysymyksen muotoilusta: "Asetan kysymyksen niin, että miten ihmeessä ulkomaalaisten kannattaa omistaa Suomessa yhä kasvavassa määrin sellaista toimintaa, mitä suomalaisten ei näy kannattavan omistaa".

Tämä retorinen kysymys pitäisi hakata graniittiin ja viedä eduskuntatalon pääportaiden viereen muistuttamaan edustajiamme siitä, että tähän mennessä kansakuntamme terävimmänkään kärjen bisnesvaisto ei ole myyntipuolella onnistunut kaupoissaan edes tyydyttävästi. Toisaalta myöskään ostopuolella ei ole aihetta kovinkaan kummoiseen henkselinpaukutteluun. Sieltä löytyy esimerkiksi Saksasta ostettu käyttämätön ja arvoton ilmatila.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #59

Jos ajatellaan, niin infrastruktuuri on kannattavaa ja arvonsa säilyttävää tasaista tuloa. Toisinaan se ei ole edes niin tasaista, kuten tässä nyt on lähipäivinä nähty. Kuten sanoin, kauppahinta oli tuolloin noin 2,55 miljardia euroa ja se kattoi koko Fortumin sähkönsiirtoverkon, joka on noin 20 prosentin markkinaosuudellaan ja 600 000 - 640 000 asiakkaallaan Suomen suurin sähkönsiirtomonopoli. Käytännössä kauppasumma oli noin 4 250 - 3 984 euroa jokaista Fortumin sähköverkon asiakasta kohden. Ja koska sijoittajat haluavat investoinnilleen tuottoa ja heillä on lainkin mukaan siihen oikeus, niin tämä summa peritään suoraan asiakkailta korkojen kanssa.

Yhteisöverojahan tuloista ei tarvitse maksaa, jos vain suunnittelee kaiken oikein, kuten tässä tapauksessa on tehty, kun Caruna lainasi emoyhtiöltään yli miljardi euroa. Huoltokustannukset ovat verrattain alhaiset. Kuten Seija tuolla alempana totesi, niin näistä asioistahan päättää pääosin Energiavirasto, joka mm. kaksinkertaisti vuodenvaihteessa sähköverkkoyhtiöille sallitun sijoitetun pääoman tuoton. Ei kyseessä millään muotoa ole kannattamaton bisnes. Fortum Sähkönsiirto Oy:n vuoden 2012 tilikauden päätöslaskelmien mukaan (Kauppalehti/Yrityshaku) sen kasvu oli noin 19,5% tasoa ja nettotulos 62,606 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tuolloin 41,2% luokkaa.

Missään vaiheessa ei ole minun mielestäni ollut viitteitä siitä, että suomalaisen ei kannattaisi omistaa sähköverkkoja. Kysymys oli enemmänkin siitä, että kenellä suomalaisella olisi tarpeeksi rahaa taskun pohjalla sijoittaa 2,55 miljardia euroa, kun tuo 20 prosentin löytäminenkin oli kiven alla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tänään kaupan valmistellut Pekka Haavisto totesi haastattelussaan, että heillä oli väärä arvio sähkön hintakehityksestä. Sen hetkinen tieto hintakehityksestä oli toinen, puolustelee omistajaohjauksesta Caruna-kauppojen aikaan ministerinä vastannut Pekka Haavisto (vihr). Haavisto sanoo tienneensä, että sähkölinjojen siirtäminen maakaapeleihin aiheuttaa suuret kustannukset. Mutta niiden ei siis uskottu aiheuttavan näin suurta nousua sähkön hintaan.

Haavisto korostaa, että hallituksella oli päätöstä tehtäessä tieto, jonka mukaan hintoja säädellään. Tieto oli hänen mukaansa peräisin työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Energiavirastosta. Hän kertoo samalla ymmärtäneenstä vasta myöhemmin, että kallis maakaapelointi oli ilmeisesti syy, jonka takia Fortum halusi sähköverkkonsa myydä.

Haavisto myös painotti sitä, että Jyrki Kataisen (kok.) tavoin hän luuli sähköverkon ostaneen yhtiön maksavan veronsa Suomeen. Carunan toimitusjohtajan mukaan kyse on normaalista suomalaisesta kirjanpidosta - eli maan tavasta.

Minä itse puolestani uskon, että Fortumin johtoportaalla on ollut oma lehmä ojassa. Tapauksen yhteydessä oli liian monta sattumaa ja moni vanhoista optiokuninkaista lähti eläkkeelle tuohon aikaan. Se oli mukava se viimeinen pommi tilille.

Mitä tähän sähköverkkojen uudistamiseen tulee, niin sehän perustuu vuonna 2013 voimaan astuneeseen sähkömarkkinalakiin, jonka mukaan sähkön siirtoverkoista on tehtävä nykyistä toimintavarmempia luonnonilmiöitä vastaan vuoden 2029 alkuun mennessä. Sähkömarkkinaa valvova Energiavirasto arvioi sähköyhtiöiden suunnitelmien perusteella verkkojen toimitusvarmuus- ja korvausinvestointien nousevan noin seitsemän miljardiin euroon vuoden 2029 alkuun mennessä, joka Carunan 20-prosentin osuudella tarkoittaisi noin 1,4 miljardia.

Laajasti taajamien ulkopuolella toimivalla Carunalla investointien piti nousta noin 150 miljoonaan euroon viime vuonna, minkä piti vastata noin puolta yhtiön liikevaihdosta. Hyvin jäi silti rahaa taskun pohjallekin, kuten lukemat osoittivat.

Vuoden 2015 joulukuussa Carunan verkkojen kehitysjohtaja Sauli Antila laskeskeli, että seuraavan 10 - 15 vuoden aikana Caruna tulee investoimaan poikkeuksellisen paljon sähkönjakeluun. Sähköverkkojen pitoajat ovat 40–50 vuotta, ja tämä on säänneltyä toimintaa. Antilan mukaan tämän piti tarkoittaa suoraan ja välillisesti töitä noin 5 000 ihmiselle. Ei tässä kauoa enää tarvitse odotella, että näemme oliko tämä kaikki palturia. Moni laskee, että kaikki kaapelit tulisivat viedä maan alle, mutta käsittääkseni kyse on enemmänkin riskialueista, eikä missään ole ollut vielä varmaa tietoa siitä, millaisia sanktioita yrityksille tulee, mikäli nämä eivät toimi uuden sähkömarkkinalain mukaisesti. Ja onko tuota lakia enää edes olemassa vuonna 2029, kuka tietää?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Mielenkiintoinen näkökulma.

Kevät 2015 oli Fortumin omistajille toisiaan yhtä juhlaa, kun heille paukahti 0,20 euron ilsäosinko Suomen sähkönsiirtobisneksen myynnin vuoksi:

3.2.2015 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosinkona maksettiin yhteensä 1 154 877 158,50 euroa. Tässä on siis 1,10 euron tavanomainen osinko + 0,20 euron lisäosinko.

https://www.fortum.fi/fi/media/Pages/vahva-tulos-p...

Laskitko tarkemmin, paljonko silloinen toimitusjohtaja Kuula ja muut Fortumin johtajat saivat lisäosingon vuoksi lisätuloa? Kirjoitat miljoonien tuloista, mikä pisti silmään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tunnustan jo alkumetreillä, että en laskenut tarkemmin, mutta voisihan sen tuossa illemmalla tehdä, kun pääsen kotiin. Tämä kaupan ajankohtakin oli jännittävä, koska Kuulahan jättäytyi myöhemmin - toki syystäkin - työkyvyttömyyseläkkeelle. Rautaruukin ja SSAB:n kanssa kävi aivan samalla tavalla, kuten tuossa kirjoitinkin. Sakari Tamminen sai 478 prosentin korotuksen eläkebonuksiinsa ja muutti Portugaliin.

Sen verran tiedän, että Tapio Kuula toimi virallisesti Fortumin toimitusjohtajana 31.1.2015 saakka, jonka jälkeen hän jäi kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Viimeiset vuodet olivat kai pääosin sairaslomailua. Fortumin varsinainen yhtiökokous valitsi hänet 31.3.2015 Fortumin hallituksen jäseneksi. Fortumin palkitsemisperiaatteiden mukaisesti hallituksen jäsenet eivät voi osallistua Fortumin tulos- tai osakepalkkiojärjestelmiin, jonka vuoksi tätä ei tehtykään aikaisemmin.

Tapio Kuulalle vuodelta 2015 maksetut palkat ja luontaisedut (ml ansaitut lomat ja lomarahat) olivat 279 261 euroa. Huhtikuussa 2015 hänelle maksettiin tulospalkkiota 170 037 euroa vuodelta 2014. Lisäksi Kuulalle maksettiin vuosina 2012, 2013 ja 2014 alkaneiden osakeohjelmien palkkiot, yhteensä 1 145 660 euroa. Palkkio koostui 30 271 Fortumin osakkeesta sekä rahana maksettavista veroista ja veroluonteisista maksuista. Rajoitusjakso, jonka aikana Kuula ei voi myydä näitä osakkeita, kestää kevääseen 2018.

- http://www.fortum.com/fi/konserni/hallinto-ja-joht...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos pätevästä vastauksesta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tässä on vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaisesti maksetut palkat ja lisäpalkkiot (osakeoikeudet) sekä eläkkeet esitettynä taulukon että perusteiden muodossa;

http://apps.fortum.fi/gallery/Fortum_Palkitseminen...

Ja koko tilinpäätös vuodelta 2014;

http://apps.fortum.fi/gallery/Fortum_Tilinpaatos_2...

Edit; Martti kerkisikin jo kommentissaan esittämään ainakin osan noista tiedoista.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Jos olisin kokoomuksen, sossujen tai vihreiden äänestäjä, niin pyytäisin veronmaksajilta syvästi anteeksi aiheuttamaani vahinkoa ja pyrkisin mahdollisimman nopeasti palautumaan normaaliin päiväjärjestykseen. Enkä enää koskaan haikailisi takaisin moisten talousnerojen seuraan.

Käyttäjän amgs kuva

Pahinta on se, että asiakas on pakotettu maksamaan. Mielestäni koko silloinen eduskunta on vastuussa tuosta sekoilusta. Miten niin tärkeästä asiasta voidaan päättää vain muutamien ihmisten kesken? Fortumin sähköverkkojen myynti oli myös ideologinen kysymys.

"Fortumin sähköverkkojen myyntilupaan ei tarvittu käsittelyä eduskunnassa, vaan siihen riitti ministerivaliokunnan siunaus" Näin eilisessä Iltalehdessä.

Kiitos Martti, tästä kirjoituksesta!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos sinulle Ana María, että jaksoit lukea kohtuuttoman pituiseksi painuneen tekstini. Tämä on tosiaan niin iso asia, että tällaisesta ei olisi pitänyt tehdä hätiköityjä päätöksiä. Halusin liittää tuon Digitan tähän mukaan sen vuoksi, että nykyään yrityksen omistaa sama australialainen First State Investments -infrastrukstuurirahasto, joka hallitsee Suomi Power Networksin 40% osuudellaan nyt myös osaa sähköverkoistamme.

Digitasta olisi pitänyt oppia jotain. Käytännössä yhtiö hallinoi kaikkia Suomen maanpäällisiä radio-, tv- ja mobiili-tv-verkkoja lähetysasemineen ja mastoineen. Yle myi aluksi vain 40% omistuksistaan, mutta kauppaan oli ovelasti sisällytetty myyntioptio kaikista osakkeista ja osto-optio 90 prosenttiin saakka. Pari vuotta myöhemmin Yle päätyi myymään osakkeista 41 prosenttia lisää ja tammikuussa 2005 saivat lähteä loputkin osakkeista. Kaikkiaan Yle sai Digitan myynnistä 260 miljoonaa euroa, jotka yhtiö keskitti television ja radion digitalisointiin. Suomalaiset tarvitsivat todella kipeästi digi-TV:tä.

Tänä päivänä valtiorahoitteinen Yle maksaa jakeluverkon käytöstä vuosittain liki 50 miljoonaa euroa vuokraa. Käyttökustannukset Suomessa ovat tuplasti yhtä suuret kuin esimerkiksi läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa. Tämän lisäksi myös kaikki muut tarjoajat MTV:stä Foxiin joutuvat ostamaan Digitan palveluita. Täydellisen monopolin omaava yhtiö käärii Suomesta noin 40 % liikevoittoa, josta yli puolet tulee suoraan veronmaksajien kukkarosta. Valtion saama kauppahinta on tähän mennessä maksettu jo moninkertaisesti takaisin, eikä loppua näy vieläkään. Nyt noin 600 000 Fortumin asiakasta on joutunut samaan tykitykseen, jossa vain taivas on rajana. Hinnankorotuksethan ovat jo alkaneet.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Saa nähdä, että milloin rynkyt, tykit ja muut puolustusvälineet myydään yksityiseen omistukseen. Sitten vain vuokrataan ne käyttöömme kohtuulista korvausta vastaan. Sarkasmivaroitus.

Mikäli tämän sopan haluaa kunnolla perata, niin on aloitettava Imatran Voiman myynnistä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ana Maria "Mielestäni koko silloinen eduskunta on vastuussa tuosta sekoilusta."

Ei ole koko eduskunta vastuussa hallituksen tekemästä päätöksestä. Vastuullisia ovat Kataisen hallituksessa olleet puolueet, jotka hyväksyivät Fortumin siirtoverkkomyyntiin tähtäävän kaupan. Hallituksessa olivat tuolloin; kokoomus, sdp, vasemmistoliitto, vihreät, KD ja RKP.

Käyttäjän kirstityoton kuva
Kirsti Era

Myös Sipilä kannatti myyntiä silloin (lue Huuskon julkaisema eduskunnan keskustelupöytäkirja).

Minulle on aina ollut arvoitus, miten julkisen puolen kannattaa myydä jotain, joka jonkun kannattaa ostaa.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #39

En lähde hakemaan mitään kirjoituksia. Miksi et liitä tuota linkkiä kommenttiisi? Tässä on eduskunnassa käyty keskustelua aiheesta, eikä tuossa pöytäkirjassa ole Sipilän puheenvuoroa. https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?...

En ole huomannut sellaista pöytäkirjaa jossa Sipilä olisi kannattanut siirtoverkon myyntiä ulkomaisten sijoittajien pääosin omistukseen.

Tässä on yksi pöytäkirja jossa Sipilä on ollut hyväksymässä täysin suomalaisen yhtiön omistukseen tulevan kaupan. "Mehän olemme esittäneet, että osana Infra Oy:tä voisivat olla nämä Fortumin verkot ja Infra Oy:hyn kerättäisiin rahoitusta eläkeyhtiöistä, niin kuin tähänkin kauppaan on kerätty, ja tässä olisi ollut hyvä tilaisuus myöskin tämmöiselle uudenlaiselle kansanobligaatiolle, missä on pitkäaikaista, turvaavaa tuottoa, joka ylittää pankkitilin tuoton. Minun mielestäni tähän ei tarvita valtion lainarahaa eikä se ole pois valtion budjetista."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Erinomainen taustoitus!

Tänään on Aamulehdessä Pirkanmaalta erinomainen käytännön kuvaus ja analyysi sähköverkkosopasta.

Jutun on kirjoittanut loistava toimittaja Aulis Alatalo. Koska siinä on yhden sivun kokonaisuuteen tiivistetty ja avattu "koko soppa" käytännön kuluttajan kannalta, rohkenin kuvata sivun kotona aamukahvipöydän ääressä ja laitan halukkaiden saataville tähän linkin taakse:

https://picasaweb.google.com/113679801467129695575...

Otin sivusta yleiskuvan ja lähikuvat, jotta lukeminen olisi ruudulta helpompaa.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos, Veikko!

Kesti muuten aika pitkään ennen kuin tämä asia nousi todella pinnalle. Hyvä, että se nyt tutkitaan pohjamutia myöten ja ennen kaikkea kuluttajaa silmällä pitäen. Jopa poliittiset päättäjämme ovat joutuneet ottamaan tähän aika tiuhaan kantaa. Kuten tuossa totesinkin, niin rahat katoavat veroparatiiseihin ja neljä viidestä eurosta on ulkomaalaisten euroja, vaikka me suomalaiset ne maksammekin. Tämä ei voi olla kansantalouden kannalta ajatellen kovinkaan hyvä tilanne.

Hinnoittelua tulisi todellakin tutkia tiheämmin, vaikka Suomessa sähkö onkin eurooppalaisittain toistaiseksi vielä aika halpaa.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Kiitos loistavasta kirjoituksesta. Olisin suositellutkin sitä, mutta kun bannini on osittain vielä voimassa, enkä voi kuin vastata kirjoitukseesi.

Nämä kirjoituksesi ovat esimerkkejä siitä miten tärkeää on vapaa sosiaalinen media ja on käsittämätöntä ettei valtamedia kykene vastaavaan tutkivaan journalismiin. Vaikka resurssit ovat varmaan monikymmenkertaiset omiin resursseihisi verrattuna.

Kirjoituksistasi löytyy myös syy siihen miksi valtamedioiden suosio hiipuu jatkuvasti, koska tällaiset oikeat uutiset on korvattu propagandalla ja bigbrothereilla.

Vielä kerran kiitos!

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Ongelma lepää osittain myös siinä, että pitkille kirjoituksille ja analyyseille ei ole tänä päivänä enää tilausta, kun kaikki pitäisi selvitä jo otsikosta. Suomen Kuvalehti julkaisee edelleen kohtalaisen syviä analyysejä eri asioista, mutta muuten ovat kyllä vähiin käyneet. Kiitos, kun jaksoit lukea koko läpyskän. Pelkäsin, että joudun taas käymään täällä vuoropuhelua vain itsekseni.

Tapani Lahnakoski

On se melkoinen haloo noussut tästä nostosta. Kuinka paljon nostoon on syytä ja miksi, on siten toinen kysymys. Lakiakin on muutettu sähkövarmuuden turvaamiseksi.

Täällä vaan ei ole kuulunut mitään valitusta siitä, mikä on noussut eniten sähkölaskussa ja miksi.

Tästä voitte saada käsityksen asiasta:

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2016/02/caruna...

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Suomi Power Networks Oy on hollantilaisen yhtiön (Suomi Power B.V.) tytäryhtiö.

Se, että Caruna ei tule maksamaan juuri veroja Suomeen, oli alusta asti täysin selvä juttu. Väittääkö joku mukana olleista poliitikoista ettei oikeasti tiennyt miten tämä kuvio toimii? Pelkkää valehtelua alusta asti.

Ja Kevakin osallistuu tällaiseen...

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Ongelma nähdäkseni ei olekaan se, että tiedettiinkö asiat, vaan se, että miksi siitä huolimatta toimittiin kuten toimittiin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kemira Grow How kaupan yhteydessäkin politiikoilla täytyi olla käsitys siitä, mitä lanotteiden hintatasolle tulee käymään omistuksen siirtyessä ulkomaille ?

Maanviljelijät ovat tukineen maksaneet jo moninkertaisesti kauppasumman 207 miljoonaa euroa ostajalle ja tulevat maksamaan edelleen. Yara toimii tällä hetkellä täysin lainsäädännön turvaamana monopolina määrittäen hinnan aina kipurajalle asti.

Katainen muuten perusteli Grow How:n myyntiä sillä, että maalla oli nyt yllättävä tarve lyhentää velkojaan hieman, vaikka rahaa oli tarjolla tuolloin nollakorolla eikä itse myyntitarvetta ollut edes olemassa.

Yara muuten kärysi useampaankin kertaan samoihin aikoihin lahjonnasta eri puolella maailmaa.

Käyttäjän HeikkiJuhaniKaisti kuva
Heikki Kaisti

En tiedä mistä tulee carunan ilmoittama 27 % korotus . Minulle sähkönsiirron korotus on 73,83 %. Tehdään maksupoikotti ja maksetaan siirtohinnat vanhan hinnaston mukaan tai ehkä vähän korotettuna. Jos me kuluttajat teemme sen, niin en usko, että caruna kytkee meidät kaikki pois sähköverkosta maksamatoman laskun seurauksena

Tapani Lahnakoski

Eipäs kun kieltäydytään maksamasta sähköveroa, josta emme saa yhtään mitään hyötyä. Ainoa mitä saamme on viidakko tuulimyllyjä rannoillamme. Siirtomaksulla saamme sentään jotain hyödyllistäkin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Minun mielestä on mukavaa lukea pitkääkin kirjoitusta, joka on hyvin tehty taustoituksineen ja tuotu esille linkkeineen. Analyysitkin ovat mukavia luettavia.

Ne, jotka eivät jaksa lukea pitkiä kirjoituksia on vain mielen laiskuutta ja pyytävät tiivistelmää, mitkä eivät auta vaan jättävät isoimman osan asioista ja kysymyksistä avoimiksi.

Jatka vain samaa rataa. Jos on aivan pakko tiivistelmiä saada, niin alkuun tiivistelmä ja loppuosa täysi versio.

Tosiaan, ei ole viime aikoina aktiivipoliitikot käyneet kirjoittelemassa. Viime vuonna oli vähän liian monta sellaista poliitikkoa, ketkä vain julistavat mutta eivät osallistu yhtään keskusteluun. Olisi ihan rehellistä, jos blogin takana onkin joku avustaja hoitamassa poliitikon puolesta blogijulkaisut, niin rehdisti:

Edustajan kirjoituksen tuonut tänne
Annikki Avustaja

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hauska kuulla, Topi. Tunnustanpa minäkin lukevani mieluummin syvempiä analyysejä, jos ne vain ovat hyvin perusteltuja. Postimerkkikirjoitukset ovat sitten eri asia, ja ne ovat luotu lähinnä keskustelun herättämiseksi tiettyjen raamien ympärillä. Tuo mainitsemasi tiivistelmä alkuun voisi olla ihan hyvä ja käypä idea.

Se on tosiaan ikävää, että aktiivipoliitikot eivät käy lainkaan kommentoimassa edes omia blogejaan, koska se poistaa osan vuorovaikutuksesta joka luo sellaista tunnetta, että he olisivat läsnä ja välittäisivät. Tekstit eivät saisi olla yksisuuntainen markkinointikanava, vaikka ymmärränhän minä tietysti senkin, että monilla poliitikoilla varmasti pitää kiirettä elämässä.

Perussuomalaisista oikeus- ja työministeri Lindström kommentoi vieläkin kohtalaisen usein omia kirjoituksiaan ja onpa tuo käynyt minunkin kirjoituksiani toisinaan kommentoimassa. Arvostan sitä hänessä todella korkealle, vaikka hyvin erimielisiä ihmisiä olemmekin. Hänen toimintansa kaventaa sitä kuilua päätäntävallan ja kansan väliltä. Hyvin usein täälläkin tulee sellainen olo, että se on sama mitä minä tänne kirjoittelen, kun ei se ääni kuitenkaan koskaan sinne norsunluutorniin asti kanna. Ja tuo avustajien toiminta poliittisten päättäjien äänitorvena tulisi tulla selkeämmin esiin. Heidän pitäisi nousta ja ottaa kantaa vähintäänkin näissä poliitikkojen (tai heidän avustajiensa) itsensä kirjoittamissa blogikirjoituksissa.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Lindsröm on erittäin maanläheinen ja empaattinen ja kenties tunteellinen ihminen, hyvässä ja pahassa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@41. Martti ja @45. Sibil.

Olen samaa mieltä, että arvostan enemmän näitä poliitikkoja, ketkä ehtivät vastailemaan ja lukemaan ihan oikeasti kommentteja. Vuorovaikutteisuus parantaa sitä uskoa, että joku sieltä sentään vastailee.

Asia on ihan toinen niiden julkaisupoliitikkojen kohdalla, koska on aivan sama vastaileeko sähköpostin välityksellä vai kotisivun kautta tahi sosiaalisen median. Väistämättä tulee semmoinen olo, että tuleeko ikinä vastailemaan?

Olen minä muutamia ehdotuksia lähetellyt TEM:ille ja heiltä on tullut ihan mukavasti vastauksia ja oli vastaus tullut puoli vuotta myöhemmin ja heti alkuun tuli pahoittelut myöhäisestä vastauksesta, mikä oli hyvä kohteliaisuus.

Kuten Martti sanoikin, että ei saa olla yhdensuuntaista markkinointiviestintää, se ei vain nosta arvoa vaan huonontaa kyseistä olevaa poliitikkoa kohtaan.

Tapani Lahnakoski

Juu tyypillistä on ollut poliitikkojen taholta, että kommentteihin eivät vastaa. Sellaista en minä suostu äänestämään. Tietysti on niinkin, että aika harva heistä tänne edes kirjoittelee.

Joskus eräälle kansanedustajalle lähetin sähköpostin. Muutaman päivän jälkeen vastauksena tuli hänen avustajaltaan pätkä kyseisen puolueen ohjelmasta, joka ei juurikaan liipannut kyseistä aihetta.

Arvaa tuntuiko mukavalta?

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Miettikää hieman tulevaisuutta, jos ei puututa asiaan nytten. Suomessa on kenties Euroopan halvemat nettiliittymät. Miettikää, jossekin verkosto ulkoistetaan taas suljettujen ovien takana. Mitä tapahtuu, kun kaikki välttämättömyyshyödykkeet ja/tai -palvelut ulkoistetaan. On ollut puhetta, että makeavesivarastotkin ajotaan yksityistää.

Ja tilanne on sama kaikissa Euroopan maissa. Vellallinen henkilö tai taho tekee epärationaalisia päätöksiä uhan alla. Tämä on tarkallen se syy, miksi maahanmuutolla halutaan velkoittaa koko Euroopan. IMF sanoi, että maahanmutton eteen pitäisi tehdä kaikkea ja kuunella maahanmuuttajien toiveita enemmän. Tätä varten IFM oli valmis antamaan EU:lle "apu"lainoja.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Tämä on tarkallen se syy, miksi maahanmuutolla halutaan velkoittaa koko Euroopan."

Nyt on salaliittoteoriaa ilmassa,koska ei eurooppaa tarvitse velkaan upottaa maahanmuuton kanssa,kun se tapahtuu joka tapauksessa. Toki maahanmuutolla sitä saadaan nopeutettua.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tänään ilmestyi mielenkiintoinen artikkeli Seurassa. Hieman voi olla hakuammuntaa, mutta Jan Vapaavuoren rooli Caruna kaupoissa on lehden mukaan ollut luultua suurempi – ex-ministerin nykyinen työnantaja Euroopan investointipankki on myöntämässä Carunalle 200 miljoonan euron lainan.

"Vapaavuoren johtama työ- ja elinkeinoministeriö oli kaupoissa avainasemassa. Se määritti, ettei Fortuminkin jakeluverkkojen myymiselle ole strategista estettä.

Jan Vapaavuori jätti kotimaan politiikan viime vuoden syyskuussa, kun hänet nimitettiin Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi.

Viime syksynä EU:n alainen Euroopan investointipankki sai käsiteltäväkseen Carunan lainahakemuksen. Yhtiön hakee lainaa parantaakseen sähköverkkoa, jotta se kestäisi paremmin Suomen sääolosuhteet. Koko hankkeen hinnaksi arvioidaan 529 miljoonaa euroa.

Joulukuussa päivätyssä lainaehdotuksessaan Euroopan investointipankki ilmoittaa olevansa valmis myöntämään hankkeelle 200 miljoonan euron lainan. Lainaa ei ole vielä myönnetty, sen yksityiskohdista, kuten korosta ja maksuajasta, neuvotellaan parhaillaan. Pankin tiedottajan mukaan prosessi voi kestää kuukausista vuosiin."

"Sekä Paavo Arhinmäki (vas) että Eero Heinäluoma (sd) ovat kuvanneet menettelyä erikoiseksi. Esitys miljardikaupoista tuotiin kokoukseen ilman ennakkotietoa.

Kauppojen yhteydessä Suomen hallitus luopui kirjauksesta, jonka mukaan Fortumin verkoilla on Suomelle strateginen merkitys. Muutos mahdollisti toimintojen myynnin ulkomaiselle yhtiölle.

”Kun kysyin, että milloin tämä pitää tehdä, niin vastaus oli että nyt heti, koska vielä tänään tehdään kaupat”, Paavo Arhinmäki kertoi Iltalehden haastattelussa.

Päätös runnottiin läpi parissa tunnissa."

http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/jan-vapaa...

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Niin komissio ja investointipankit pyrkivät lujittamaan kuplansa keinolla millä hyvänsä. Tästä koko sopasta ei hyvää seuraa ja johtuu yksinkertaisesti siitä, että ihmisten ostovoima heikkenee sille tasolle, että fyysisesti tullaan taistelemaan niukkuutta vastaan. Nykyinen hinoittelupolitiikka yhdistettynä työpolitiikkaan ja leikkauksiin takaavat sen , että köyhiä ei voida kauan enää "lahjoa" sosiaalituilla, jos ne eivät pystyy elää sillä mitenkään. Sitten helvetti on irti, jos syrjäytymisvaarassa olevat kadottavat tukiverkostonsa. Eihän tarvita kuin äärioikestolainen "johtaja" paikalle niin kaikki saadaan käänettyä ylösalaisin kukaudessa.

Kukaan ei selvieä sellaisesta tilanteesta. Ei rikkaat, ei keskiluokka eikä köyhät.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Tai äärivasemmistolainen. Joka tapauksessa köyhällä ei ole muuta menetettävää kuin henkensä ja jos köyhä tietää hengen lähtevän joka tapauksessa, on varmaa että silloin nousevat ääriliikkeet. Ovat ne sitten oikeistoa tai vasemmistoa tai jotain jota ei kenties ole vielä ollutkaan.

Joidenkin pohjattomasta ahneudesta kaikki johtuu, on ihmisiä joille ei riitä mikään ja jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen vielä enemmän, vaikka olisivat kuinka rikkaita tahansa. Ja aina löytyy poliittisia johtajia, jotka ovat näiden lahjottavissa. Tämä on karusti huomattavissa meidänkin maassamme.

Kansalaisten tulisi alkaa vaatimaan suoraa demokratiaa, sitovia kansanäänestyksiä kaikista merkittävistä asioista.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Hintapiikistä voi kääntää katseet Energiavirastoon:

Ekonomisti Roger Wessman kirjoitti keskiviikkona, että paljon närää aiheuttaneen sähkön siirtohintojen noston mahdollisti Energiavirasto. Se kaksinkertaisti vuodenvaihteessa sähköverkkoyhtiöille sallitun sijoitetut pääoman tuoton kolmesta prosentista kuuteen prosenttiin.

http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2016/02/03/car...

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Erinomainen havainto, Seija. Tämä herättää kyllä ainakin itsessäni kysymyksiä, että minkä ihmeen vuoksi Energiavirasto toimi näin. Eihän se nyt varsinaisesti palvele Suomea lainkaan tällaisena aikana, kun ihmisten ostovoima on muutenkin kortilla. Olisi mukava kuulla viranomaistahon perusteluita tälle uudistukselle.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

PyStyykö kansalainen vaatiman selvityspyynön virastoihin?

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #55

Pohdin tuossa aikaisemmin kaverini kanssa ihan samaa. Tai voisikohan joku toimittajista tehdä sen puolestamme. Tästä pitäisi ottaa selvää.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

http://yle.fi/uutiset/fortum_myy_sahkoverkot_255_m...

Miten tuo tuotto on voinut toteutua tuollaisena (3%) tuon linkin tekstin mukaan. En ole tutkinut asiaa sen enempää, mutta kyllä noiden lukujen valossa jotain on pielessä näin äkkikatsomalla.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #67

http://www.fortum.com/fi/media/pages/fortum-myy-su...

Tuosta löytyy lisää ihmeellisiä lukuja. Onko nyt niin, että sijoitetulle pääomalle sallitaan tietty tuotto ja kaikki muu, noin periaatteessa, pitää käyttää verkon ylläpitoon ja parannuksiin. Tietenkin liian suuri korko sisäisissä lainoissa paikkaa mukavasti tuottoja. Ihmeelliseltä bisnekseltä tuo kuitenkin vaikuttaa näin asiaan tarkemmin perehtymättä.

Mikko Kvist

Anteeksi Ranskani, mutta nyt täytyy sanoa että Huppistasaatana ja ohhoh!
Olipa loistava teksti ja pisti kyllä pohtimaan asioita taas yhdeltä uudelta kantilta. Todella mielenkiintoista luettavaa ja hyvin oli tuotu taustoja esille, ei malttanut jättää lukematta!

Tulee vain mieleen, että kuinkahan kauan tällaista touhua voidaan vielä jatkaa ja mihin tämä lopulta johtaakaan. Juuri nyt ei tulevaisuus kovinkaan ruusuiselta näytä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kiitos paljon, Mikko. Todennäköisesti hamaan loppuun saakka, koska valtiovaltaa ja sen roolia pyritään heikentämään kaiken aikaa. Todennäköisesti elämme jo nyt hyvinvointiyhteiskunnan viimeisiä hengenvetoja ellei jotain todella mullistavaa tule tapahtumaan joskus lähitulevaisuudessa.

Korruptiota tutkivan Transparency Suomen puheenjohtaja Erkki Laukkanen totesi kerran, että rakenteellisen korruption esiin kaivamiseksi me tarvitsisimme monivuotisen toimintaohjelman ja sitä tukevan tutkimusohjelman – jotakin sellaista, josta keskustelu ei ollut tuolloin vielä edes alkanut.

Tästä ehdotuksesta on nyt jo muutaman vuosi aikaa. Konkreettisia toimia rakenteellisen korruption vähentämiseksi ei ole vieläkään aloitettu, vaikka poliisin kirjaamat virkarikosepäilyt ovatkin kasvaneet hälyttävää vauhtia. Kyse on pelkästään arvovalinnan tekemisestä ja linjanvedosta. Päätös on meidän.

Toisaalta, kuten Jani Miettinen hyvin Facebookin puolella asian tiivisti, "jotta tuollaisen ohjelman voisi panna alulle, pitäisi todennäköisesti olla sellaisessa asemassa, johon päästäkseen olisi pitänyt ensin itse hyötyä rakenteellisesta korruptiosta." Siinäpä tämä paradoksi pähkinäkuoressa. Sinun pitää olla osa verkostoa ja rakenteellista korruptiota, jotta omaisit tarvittavat aseet sen pois kitkemiseksi.

Maria Kynsijärvi

Kiitos erinomaisesta artikkelista, pitkästä mutta perusteellisesta. Kiinnostavaa taustaa!

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Mielenkiintoista pohdintaa ja mielenkiintoisia tietoja tärkeistä asioista,joista ei liikaa pakista mediassa.

Kevan Merja Ailuksen (kesk) syrjäyttmisen suhteen en löydä jutusta sitovia todisteita. Heidi Hautalan (vihreät) syrjäyttäminen on selkeämpi kuvio, mutta oliko kuittijupakka järjestetty juttu vai sattuma, sitä tuskin saamme koskan tietää.

Nostan Asikaisen Martille hattua, että hän on seurannut asioita näin tiiviisti.

Arto Autio

Kuinka liene ollutkaan aikoina ennen sosiaalista mediaa? Tätä menoa voi vain hämmästellä. Kymmeniä miljardeja markkoja pankkitukeen. Onhan näitä tapauksia. Jokainen kerta kun autoillessa ohitan Siilinjärven ja ne valkoiset kuonakasat palautuu mieleen kaivoksen myynti Norjaan. Erään pohjalaisen isännän mukaan keinolannoitteiden hinta lähes kolminkertaistui kaupan jälkeen. Jätän isännän kommentit tähän kohtaan kirjoittamatta, sen verran väkevää oli tuo puhe ja esitetty kanta. Carunan tapaus nostaa kyllä monia ajatuksia mieleen. Ehkä suurimpana kysymys - onko meistä kohta enää kukaan isänmaan asialla?

Valtion etua omistajana ajamaan tarvitaan jotakin uutta. Paljon uutta, muutakin kuin omistajaohjauksesta sivutoimenaan hoitavaa ministeriä.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

En tiedä. Jotenkin elän edelleen uskossa, että joskus aikoinaan ihmisillä oli enemmän selkärankaa. Ja toivon, että se kasvaa tälle kansalle vielä takaisin. Tottahan se on, että jo Kekkosen aikana oli tapana ottaa isompi siivu itselle, mutta silloin vielä ajateltiin tämän maan parasta ja hedelmiä oli enemmän. Ei virkoja Brysselissä ja niitä viimeisiä hiluja taskun pohjalla. Toivon ainakin niin.

Käyttäjän saramo kuva
Jussi Saramo
Käyttäjän TimoEspo kuva
Timo Espo

Salaliittoteoriat ovat kyllä kivoja, mutta…

Sen kokoluokan strateginen päätös, joka valtion enemmistöomistamassa Fortumissa oli sähköverkoista luopuminen (myös muissa maissa kuin Suomessa) ei tapahdu pääomistajan eli valtion tietämättä.

Toisekseen on halpamaista väittää Kuulan ottaneen rahat ja häipyneen. Hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Syyt on kerrottu julkisuudessa. Tuon tason johtajan eläköitymisestä tulee tuon kokoiselle yritykselle erittäin iso lasku ja todennäköisesti sen eläkevakuutusmaksuluokka nousee eli ison kertatappion lisäksi tulee kerrannaisvaikutuksia.

Keva kuten muutkin eläkevakuuttajat sijoittavat infraan, sillä ne hakevat pitkän aikavälin vakaata tuottoa maksaakseen niillä eläkkeitä. Tästäkin tietysti saa salaliiton aikaiseksi, kuten siitä, että sähkönsiirron ostajien taustalla on isoja eläkevakuuttajia.

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

Jos Carunan strategia oli selvillä ennen kuin myytiin, kuten varmasti olikin, niin ei tullut yllätyksenä. Carunan strategiahan on ostella eri puolilta maailmaa myyntiin tulevia luonnollisen monopolin omaavia infrayrityksiä ja sen jälkeen ruveta rahastamaan monopolilla.

Jouni Lehmusruusu

Miksi Kilpailuvirasto ei puutu tähän törkeään monopoliaseman väärinkäyttöön?

Valion maidon hintaa piti nostaa ja aiheuttaa kymmenien työpaikkojen menetys että ruotsalainen kilpailija sai jalansijaa...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset