Asikainen Martti Se olen vain minä puhumassa puuta heinää.

Suomen vankeinhoito kaipaa pikaisia uudistuksia

Pohjoismaiset vankilat loistavat kirkkaasti maailman rangaistuslaitosten olojen mittauksessa. Selleistä löytyy designhuonekaluja ja ne ovat kooltaan selkeästi suurempia kuin missään muualla. Pohjolassa elää syvässä käsitys siitä, että vapaudenmenetys itsessään on jo rangaistus, eikä sen päälle tarvitse enää lisärangaistusta. Käytäntöjä perustellaan hyvillä tuloksilla.  Pohjoismaissa yhä useampi taparikollinen pääsee tuomionsa jälkeen irti rikoskierteestä ja kuntoutuu takaisin yhteiskuntaan. Suomessa takaisin vankilaan johtaneeseen rikokseen syyllistyi toissa vuonna 36,2 prosenttia niistä vangeista, jotka on vapautettu viimeisen kolmen vuoden aikana. Mutta kuinka luotettavia nämä luvut ovat, kun ulkomaalaisten vankien osuus kaikista vangeista on lisääntynyt joka vuosi? 

Pari vuotta sitten tiilenpäitä oli lukemassa jo yli 500 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joka on noin 16 % kaikista vangeista. Tai miten se nyt poliittisen korrektiuden nimissä tänä päivänä sanotaankaan, kun käsittääkseni vankeinhoitolaitos ei hoida enää vankeja ja vankiloita, vaan Rikosseuraamuslaitos hoitaa rikos- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaita.

Suomessa keskimäärin kolme viidestä vankilassa olleesta syyllistyy niin sanottuun uusintarikokseen (lähde: Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2013), vaikka epäilemättä moni ulkomaisista jättääkin maan heti vapauduttuaan ja tyhjentää laulellen tilin mennessään. Toisaalta on myös näyttöä siitä, että useat rikoksista tuomitut pyrkisivät talvisin takaisin Suomen vankiloihin. Ja miksipä eivät pyrkisi. Vankilat tarjoavat ilmaiset ateriapalvelut, katon pään päälle, lämpimän huoneen viihdelaitteineen ja kaiken lisäksi makaamisesta maksetaan vielä pientä palkkaa, jonka turvin voi taas vapauden koittaessa elellä vähän leveämmin. Jotkut ulkomaalaisista vangeista kiittävätkin hyvää onneaan ennen kaikkea siitä, etteivät he joudu suorittamaan rangaistusta kotimaassaan. Heidän kerrotaan sanoneen suoraan, että suomalainen vankila on kuin viiden tähden hotelli omassa maassa.

Koulutukseen tai kuntoutukseen osallistuva vanki saa verotonta toimintarahaa 0,70 - 1,20 euroa tunnilta, joka maksetaan kolmessa luokassa työn, koulutuksen tai muun toiminnan vaativuudeen, osallistumisen säännöllisyyden ja keston mukaan. Tämän päälle on mahdollista hakea myös opintorahaa. Tilanne on toinen avolaitoksissa, joista saa veronalaista palkkaa. Tuolloin palkka liikkuu 3,70 - 4,50 euron kieppeillä.

Jos työtä tehdään esimerkiksi entisissä työsiirtoloissa tai jonkun muun kuin vankeinhoitolaitoksen lukuun, on palkka noin seitsemän euroa tunnilta. Palkat pyörivät keskimäärin tuhannen ja kahden tuhannen euron välissä, mutta niihin on kaavailtu jo jonkin aikaa 11 - 20 prosentin korotusta. Ei vankien raha silti helposti tule, vaikka moni avovankilan asiakkaista yli kahden tonnin palkkaa kuittaakin. Leppoisammin he Suomessa kuitenkin elävät kuin vaikkapa suomalaiset vanhukset, opiskelijat tai yksin asuvat henkilöt, jotka ovat joutuneet 485,50 euron perustoimeentulotuen varaan. 

Summat ovat myös tuntuvasti suurempia kuin mitä ministerimme tällä hetkellä ehdottavat maahanmuuttajille ja nuorille työntekijöille. Ja yli parin tonnin palkka on jo selkeästi parempi kuin työuransa alussa olevan, päivätyötä tekevän myyjän, siivojan tai vaikkapa vanginvartijan palkka, eikä se kauas jää vuosia töitä tehneenkään peruspalkasta. Suurimpana yksittäisenä erona lienee kuitenkin se, että vankilassa työhaluinen saa aina töitä, mutta vapaudessa töiden löytyminen ei ole enää tänä päivänä kirkossa kuulutettu.

Kun tähän päälle lasketaan se, että yhden vangin hinta suljetussa vankilassa maksaa Rikosseuraamuslaitoksen mukaan noin 210 euroa vuorokaudessa, niin ei ihme jos joillakin alkaa tulemaan mitta täyteen. Neljä viidesosaa vangin hinnasta koostui henkilöstö- ja tilakustannuksista. Luonnollisestikin avolaitoksessa tai valvotussa koevapaudessa kustannukset ovat  alhaisemmat. Avolaitoksissa vankipäivä maksoi hieman yli 160 euroa ja valvotussa koevapaudessa noin 48 euroa. Yhdyskuntapalvelu maksoi sen sijaan vain 13,5 euroa päivä. Kaiken kaikkiaan vankeinhoitoon kului esimerkiksi vuonna 2011 yli 240 miljoonaa euroa. 

Kenties Suomen tulisi ottaa enemmän mallia Norjasta, jossa noin 50 % vangeista opiskelee jollain tavoin päivittäin. Ruotsissa puolestaan kolmannes vangeista saa jonkintasoista koulutusta. Suomessa opinahjo ei kiinnosta kuin 7-prosenttia vangeista. Työnteon ja talvella kerättävän matkakassan sijaan meidän kannattaisikin ehkä tukea ennemmin pelkästään opiskelua, joka varmasti lieventää myös vangin epäsuotuisaa rikoskierrettä ja helpottaa hänen omaa sopeutumistaan takaisin yhteiskuntakelpoiseksi veronmaksajaksi. Tämä saattaisi vähentää myös suomalaisen vankeinhoitolaitoksen houkuttelevuutta yleisenä matkakohteena.

Kaiken kaikkiaan vankien kokonaismäärä Suomessa on ollut tästä huolimatta laskussa jo vuodesta 2006 lähtien. Suomen vankiluku on edelleen Euroopan pienimpiä. Yhdysvalloissa ja Venäjällä on vankeja suhteellisesti noin 10 kertaa enemmän kuin Suomessa. Muissa Pohjoismaissa suhteellinen vankiluku on likimain sama. Tuoreena ilmiönä ja poikkeuksena vankitilastoissamme ovat ulkomaiset vangit, jotka pitävät rötöstelyä ja vankilaolojamme reissutöinä. Jos tulija jää kiinni rikoksesta, niin hän voi jatkaa tienaamista vankilassa – ja sitten ihmetellään samaan aikaan, että mitenköhän saataisiin ei-toivotut ulkomaalaiset pysymään maan rajojen ulkopuolella. 

Tulisi aina muistaa, että hyvin monessa EU-maassa ihmisten keskiansiot jäävät reilusti suomalaisten vankien tulojen alapuolelle. Esimerkiksi bulgarialaisten, espanjalaisten, kreikkalaisten, kyproslaisten, latvialaisten, liettualaisten, maltalaisten, portugalilaisten, puolalaisten, romanialaisten, slovakien ja slovenialaisten ihmisten keskiansiot ovat alle 2000 euroa kuukaudessa. Bulgariassa ja Romaniassa keskiansiot eivät yllä edes 400 euroon. Tämä selittää aika pitkälti sen, minkä vuoksi niin moni bulgarialainen ja romanialainen tulee ennemmin Suomeen lukemaan tiilenpäitä, kuin että he jäisivät kotimaihinsa etsimään palkkatöitä.

Ulkomaiset vangit on pääosin keskitetty Etelä-Suomen vankiloihin. Esimerkiksi Vantaan vankilassa yli puolet vangeista on ulkomaalaisia, Jokelassa ja Keravalla hieman yli kolmasosa. Suurin osa ulkomaisista vangeista on kotoisin Venäjältä, Virosta, Liettuasta, Romaniasta, Somaliasta ja entisen Jugoslavian maista. Tuomiot koskevat pääasiassa varkaus- ja huumausainerikoksia. Ulkomaalaistaustaisten vankien muita korkeampi osuus näkyy myös erityisesti seksuaalirikostilastoissa. Pari vuotta sitten joka kolmas raiskausrikoksesta tuomittu oli ulkomaalaistaustainen. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Oikeusministeriön vuonna 2012 teettämän selvityksen mukaan raiskausrikollisuustaso on Afrikassa ja Lähi-Idässä syntyneillä miehillä peräti 13-kertainen. Selvityksessä otettiin huomioon neljä rikollisuustasoa perinteisesti selittävää tekijää, jotka ovat väestön ikäjakauma, sukupuolijakauma, tulotaso sekä asuinkuntatyyppi. Maahanmuuttajaväestön ikärakenne on huomattavasti nuorempi ja miesvaltaisempi kuin suomalaisen väestön. Lisäksi maahanmuuttajaväestö asuu pääosin suurimmissa kaupungeissa. Selvityksen pohjana käytettiin pääosin tuomioistuinten tuomioita vuosilta 2006-2010.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 301 524 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joka on 5,5 prosenttia koko väestöstä. Tilastointi on kuitenkin ongelmallinen, sillä tutkimusten mukaan Euroopan unionin jäsenmaissa suurin yksittäinen vankiryhmä muodostuu toisen polven maahanmuuttajista. Suomessa tätä ryhmää ei eettisistä syistä erotella vankitilastoissa, vaan kantasuomalaisiksi tilastoidaan myös sellaiset ulkomailla syntyneet henkilöt, jotka ovat myöhemmin saaneet Suomen kansalaisuuden. Tämä vaikeuttaa tuntuvasti mm. kotouttamisen onnistumisen tutkimista sekä rikollisuustason tilastointia.

Poliisin tietoon tulleiden raiskausrikosten määrä nousi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna noin kymmenen prosenttia. Raiskausrikoksia oli yhteensä 1 063. Mukana luvussa ovat myös raiskausten yritykset. Vuonna 2014 vastaava luku oli 1 025. Ulkomaalaisten osuus raiskausrikosten epäillyistä kasvoi jälleen vuoden 2015 aikana. Se oli viime vuonna 26,9 prosenttia ja sitä edellisenä vuonna 23,8 prosenttia. Samaan aikaan myös ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvoi noin 10 - 15 prosenttia. Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelija Hannu Niemi kuitenkin katsoo, että tästä on mahdotonta tehdä varmempia johtopäätöksiä. Tilastot nähdään pitemmän aikavälin kehityksen kautta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Uskon, että kouluttamismalli olisi toimivampi myös kotouttamista ajatellen, sillä se olisi omiaan katkaisemaan epäsosiaalisen käytöksen ja syrjäytymisen kierteen maahanmuuttajien kohdalla, joilla muutoinkin on moninkertainen riski ajautua siihen. Tämän lisäksi se auttaisi myös suomalaisia rikoskierteeseen ajautuneita. Ennen kaikkea nuoria, joilla on elämä vielä edessä. Ja kuten jo totesinkin, tämä saattaisi vähentää myös suomalaisen vankeinhoitolaitoksen houkuttelevuutta itäeurooppalaisten ja balkanilaisten yleisenä matkakohteena.

Pekka Iiskonmaki

Eikös kyse ole vapausrangaistuksesta? Ei sitä tarvitse kurjistaa muilla rangaistuksilla.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Kyllä minun mielestäni pitää. Tämän hetkinen järjestelmä on läpeensä surkea ja tulokset voisivat olla parempiakin. Facebookin puolella joku ehdotti ulkomaisille vangeille passia kotiin rangaistusta lusimaan. Ja maahantulolle esto jatkossa.

Se ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista, koska aivan pienistä tuomioista sitä prosessia ei edes kannata aloittaa. Rangaistus ehtii loppumaan ennen kuin siirtopyyntöä on ehditty edes käsittelemään. Kun siirto pistetään vireille, vanki valittaa ja se tie kestää. Suomesta ei haluta pois, koska meidän vankiloissamme on erinomaiset olot verrattuna siihen, mikä odottaa monen kotimaassa.

Käyttäjän tarvas kuva
Veikko Tarvainen

Mielenkiintoinen ja tärkeä puheenvuoro. Mutta tämä kohta olis hyvä saada selvemmäksi:

- Kuinka moni vanki tienaa 2 000 tonnia kuussa?

- Mikä on vankien keskiansio jne?

Kaverillani, joka on päässyt selvemmille vesille kahdessakin merkityksessä, jolla on asianomistaja-asiantuntemusta, kun on lusinut monta kakkua sekä Suomessa että muissa pohjoismaissa, siis ollut kiven sisässä on sellainen näkemys, että:

- Jos vankilat olisivat olleet kovempia, vähemmän humaaneja paikkoja, en olisi koskaan päässyt vankilakierteestä pois.

Tuo idea Norjan ja Ruotsin mallin mukaisesta koulutuksen lisäämisestä on ainakin teoriassa hyvä idea. Koulutusta uuteen ammattiin ja kaikkea muuta käytännön koulutusta ja myös yleissivistävää koulutusta. Todennäköisesti tarvetta olisi aika monella usein luku-ja kirjoitustaidosta lähtien.

Pohjoismaisissa vankiloissa on ollut jonkin verran myös meditaation ja joogan opetusta vangeille. En siis sano, että se kaiken ratkaisee, mutta voi se auttaa, sanon vangeille Keravan vankilassa vähän aikaa joogaa ohjanneena (määrärahat riittivät vain lyhyeen kurssiin)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Hyvin harva, vaikka Keravan vankilan luottamusmies ja Vankilavirkailijain Liiton (VVL) hallituksen jäsen Risto Nieminen sanoikin toista. Itseasiassa käsittääkseni tulot liikkuvat 600 - 1200 euron välillä. Huippukuukausina voi tulla sen verran ylitöitä, että ansiot nousevat 2000 euroon. Tästä maksetaan myös veroja sekä pieni osuus ylläpitokustannuksiin ja ruokaan. Jos työtä tekevä vanki ei pääse laitokselle syömään, niin hän saa erillistä ruokakorvausta työajaltaan.

http://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/taytantoonpa...

Joka tapauksessa taskun pohjalle jää enemmän kuin suomalaisella köyhällä. Itse olen sitä mieltä, että työn sijaan vankeja tulisi kannustaa enemmän kouluttautumaan, koska pitkällä aikavälillä koulutus katkaisisi tehokkaammin epäsosiaalisen kierteen.

Toisessa yhteydessä eräs vankilakierteessä ollut sanoi Ylelle, että hyvin monin hakeutuu talveksi takaisin vankilaan. Siellä on kuulemma lämmin huone, ruokaa ja elektroniikkavälineet. Jos vankilaan hakeudutaan, niin ei se minusta oikein rangaistuslaitokselta kuulosta. Talvi makoillaan, ja keräillään rahaa tilille ja kesällä sitten bailataan ankarasti, jos jotain on jäänyt säästöön.

Kun tässä nyt on pitkin viime vuotta leikelty kaikista pieniosaisimmilta ja heikoimmilta, niin on todella tympeä lukea tällaisista asioista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset